Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6433-P22045

Selvitys 1 (24) Kojo Riitta [Pvm] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Selvitys 2 (24) Kojo Riitta Sisällysluettelo 1 Johdanto ja tavoitteet... 3 2 Käsitteet... 3 2.1 Sako- ja umpikaivoliete... 3 2.2 Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä... 4 2.3 Keskeiset toimijat... 4 2.4 Kuljetusjärjestelmävaihtoehdot... 5 3 Tiedot tilanteesta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella... 5 3.1 Kuljetusjärjestelmät... 5 3.2 Yrittäjät ja palvelujen saatavuus kunnissa... 5 3.3 Kiinteistöjen määrät... 6 3.4 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat... 7 3.5 Lietteiden määrät... 8 3.5.1 Vastaanottopaikkoihin tuodut sako- ja umpikaivolietteet... 8 3.5.2 Sako- ja umpikaivolietteiden omatoiminen käsittely... 8 3.5.3 Arvio sako- ja umpikaivolietteiden määristä... 9 3.5.4 Sako- ja umpikaivolietteiden määräarvion ja vastaanotetun lietemäärän vertailu 10 3.6 Laskutusjärjestelmä ja maksujen suuruudet... 11 3.7 Tyhjennysvälit... 12 3.8 Tietojen keruu... 12 4 Kokonaisarvio kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella... 14 4.1 Vaatimukset... 14 4.2 Palvelujen saatavuus ja ehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys... 14 4.2.1 Palvelujen saatavuus... 14 4.2.2 Hintojen tasapuolisuus... 15 4.3 Kuntien, viranomaisten ja jätelaitosten toiminta... 16 4.4 Ympäristö... 18 4.5 Yritysten asema... 19 5 Yhteenveto... 20 Liitteet 1 Yhteenveto yrityksistä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 3 (24) Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys 1 Johdanto ja tavoitteet 2 Käsitteet Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus on järjestetty sopimusperusteisena eli kiinteistön haltija sopii sako- tai umpikaivojen tyhjennyksistä suoraan kuljetusyrittäjän kanssa. Uusi jätelaki 646/2011 tuli voimaan 1.5.2012. Uuden jätelain mukaan asumisessa syntyvä sako- ja umpikaivoliete kuuluu edelleen kunnan vastuulle. Uuden jätelain mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, oli tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 16.5.2013 ja päätti teettää selvityksen sako- ja umpikaivolietteiden keräyksen ja käsittelyn nykytilasta. Tehtävänä on selvittää sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen nykytilaa ja toimivuutta seudulla. Lisäksi selvitystyössä tulee tarkastella jätelaissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetusjärjestelmälle asetettujen edellytysten (37 ) täyttymistä. Selvitystä tekemään valittiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Selvityksessä on noudatettu Suomen Kuntaliiton ohjeistusta koskien jätehuoltoviranomaisen päätöstä jätteenkuljetusjärjestelmästä (Kuntaliiton yleiskirje 29.1.2013, 5/80/2013). Selvityksen lähtöaineistoksi tehtiin kysely Länsi-Uudenmaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen asiantuntijoille ja seudun jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi tehtiin kysely sellaisille sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä tekeville yrityksille joiden tiedot saatiin työn alussa jätelautakunnalta. 2.1 Sako- ja umpikaivoliete Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät koostuvat useista menetelmistä ja laitteista. Käsittelyä vaativia lietteitä poistetaan järjestelmän eri osista. Seuraavassa selvityksessä näistä järjestelmästä poistettavista lietteistä käytetään yhteisnimitystä sako- ja umpikaivolietteet. Sakokaivolietteet eroavat umpikaivolietteistä muodostumistavaltaan ja siten myös laadultaan seuraavasti: Sakokaivolietteet kertyvät saostussäiliöihin (saostuskaivo), joilla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Saostussäiliön tarkoitus on pidättää mahdollisimman hyvin kiintoainetta eli varmistaa, että jätevesi on mahdollisimman hyvin esikäsiteltyä ennen maapuhdistamoon tai pienpuhdistamoon menoa. Saostussäiliön sisältämä liete on koostumukseltaan,

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 4 (24) kiintoainepitoisuudeltaan sekä ravinteiden osalta huomattavasti hankalampaa käsitellä jätevedenpuhdistamolla kuin umpisäiliön sisältämän jätevesi. 2.2 Vastuu sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan luettuna. Jätelain mukaan sako- ja umpikaivoliete on asumisessa syntyvää jätettä ja se kuuluu kunnan vastuulle. Vastuuta on selvennetty edellisessä jätelaissa (1072/1993) johtuen siitä, että asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan jätteen määrittelyssä oli ilmennyt ongelmia ja epäyhtenäisiä käytäntöjä. Tuolloin järjestettyä jätteenkuljetusta koskevaa jätelain (1072/1993) 10 :ää muutettiin siten, että mm. sako- ja umpikaivolietteet mainittiin erikseen kunnan vastuulle kuuluvana jätteenä. Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Kunta päättää sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetusjärjestelmästä ja vastaa jätteen käsittelyn järjestämisestä. 2.3 Keskeiset toimijat Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon tehtävät jakaantuvat seuraaville toimijoille: Kunta, jossa edelleen o jätehuoltoviranomainen o ympäristönsuojeluviranomainen Kuljetuspalveluista vastaava yrittäjä Lietteen vastaanottaja Lietteen käsittelijä. Edellisten lisäksi kuljetusten järjestämisessä tärkeä rooli on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Kuntien jätehuollon ohjaamisen ja valvonnan lisäksi ne myös hyväksyvät ammattimaiset jätteen kuljettajat ja välittäjät jätehuoltorekisteriin. Kunnan jätehuoltoviranomainen huolehtii kunnan viranomaistehtävistä, kuten kunnan jätehuoltomääräyksistä, jätetaksasta ja jätehuoltojärjestelmästä päättämisestä. Jätehuoltoviranomainen päättää sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä ja jätteen vastaanottajasta. Jätehuoltoviranomainen myös ylläpitää rekisteriä, johon merkitään kuljetustiedot. Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että jätelakia noudatetaan. Sako- ja umpikaivojen jätehuoltojärjestelmään liittymisen valvonta perustuu ympäristönsuojeluviranomaisten erilliseen tiedonsaantioikeuteen. Tehtäväjako jätehuolto- ja ympäristöviranomaisen välillä voidaan kiteyttää seuraavasti: ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että kiinteistöt noudattavat velvollisuutta liittyä järjestettyyn jätehuoltoon jätehuoltoviranomaisella on vastuu kuljetustietoja koskevan rekisterin pidosta. Kunta määrää sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottajan. Tällä hetkellä Länsi- Uudellamaalla vastaanottajia ja käsittelijöitä ovat vesilaitokset. Valmisteilla olevan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 5 (24) Rosk n Roll Oy Ab:n Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n fuusion yhteydessä syntyvästä uudesta organisaatiosta tulee sako- ja umpikaivolietteen vastaanottaja ja se päättää jätteen käsittelijästä. 2.4 Kuljetusjärjestelmävaihtoehdot Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kunta voisi hoitaa kuljetukset itse omalla kalustollaan. Käytännössä kuitenkin kunnat ovat antaneet kuljetukset yksityisen yrittäjän tehtäväksi. Yrityksen tehtävät riippuvat kuljetuspalvelun järjestämistavasta. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vastaa edellisen jätelain mukaista sopimusperusteista jätteenkuljetusta. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sopimukset tehdään asiakkaan ja kuljetusyrityksen välillä. Asiakas tilaa tyhjennyksen haluamaltaan jätehuoltorekisteriin hyväksytyltä urakoitsijalta. Sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksissa sopimusperusteinen malli on ollut Suomessa yleisesti käytössä. 3 Tiedot tilanteesta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella 3.1 Kuljetusjärjestelmät Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa on sako- ja umpikaivolietteiden osalta käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Ennen jätelautakuntaa kuljetusjärjestelmästä päättivät taulukossa 1 esitetyt viranomaiset. Päätösten ajankohdasta tai siitä, onko tehty erillinen päätös koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta ei saatu. Tietojen saantia vaikeutti se, että päätöksiä on tehty ennen kuntien yhdistymisiä. Taulukko 1. Kuljetusjärjestelmästä ennen jätelautakuntaa päättänyt lautakunta Kunta Kuljetusjärjestelmästä päättänyt viranomainen Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Tekninen ja pelastuslautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Lohjalla Kaupungin valtuusto, Sammatti, Karjalohja ja Nummi-Pusula omat päätökset Päätökset tehty erikseen Karjaalla, Pohjan kunnassa ja Tammisaaressa Kunnanvaltuusto Kaavoitus- ja tekninen lautakunta 3.2 Yrittäjät ja palvelujen saatavuus kunnissa Jätelautakunta selvitti keväällä 2013 ELY-keskukselta seudulla toimivien sako- ja umpikaivolietettä kuljettavien yritysten jätehuoltorekisteriin hyväksymistilannetta. Jätelautakunnan saamien tietojen perusteella osalla yrittäjistä ei ole päätöstä hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin. Nyt laadittua selvitystä varten tehtiin syksyllä 2013 kysely sellaisille sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä tekeville yrityksille, joiden tiedot saatiin työn alussa jätelautakunnalta. Tällaisia yrityksiä oli 21 kappaletta. Kyselyyn vastasi 12 yritystä, joista yksi oli vasta aloittanut toimintansa ja yksi oli lopettanut pari vuotta sitten. Sellaisiin yrityksiin, joilta ei löytynyt sähköpostiosoitetta, otettiin yhteyttä puhelimitse. Nämä olivat pääasiassa pieniä yrityksiä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 6 (24) Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrittäjillä on myös muita palveluja. Vain kolme kymmenestä ilmoitti, että sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennys muodostaa 100 % liikevaihdosta. Autoja yrityksillä on 1 25. Osa yrittäjistä tarjoaa kiinteistöille tyhjennyspalvelujen lisäksi myös erilaisia sako- ja umpikaivojen huoltopalveluja, esimerkiksi pesu- ja huoltopalveluja. Alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten luettelo täydentyi selvityksen aikana jätevedenpuhdistamoilta ja hajajätevesiprojektilta saaduilla tiedoilla. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella on toiminut viime vuosina 33 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta harjoittavaa yritystä. Yritysten tiedoissa on epävarmuustekijöitä, esimerkiksi aina ei ole selvää onko kyseessä yrityksen nimi tai vain kuljettajan nimi. Yhteenveto kuntien alueella sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten lukumäärästä on esitetty taulukossa 2. Liitteessä 1 on esitetty yrittäjäkohtaiset tiedot. Taulukko 2. Kunnan alueella toimivien sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten määrät Kunta Sako- ja umpikaivolietteitä kuljettavien yritysten lukumäärä Hanko 10 Inkoo 10 Karkkila 6 Lohja 15 Raasepori 7 Siuntio 8 Vihti 10 3.3 Kiinteistöjen määrät Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnissa ei ole systemaattisesti koottua ja ylläpidettyä rekisteriä viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 1 on tehnyt kiinteistöjen määrästä eri lähteisiin perustuvan arvion. Hajajätevesihankkeen kokoamat tiedot Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen määristä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen lukumäärä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella (arvio) Kunta Kiinteistöjä viemäriverkoston ulkopuolella 1) Hanko 900 Inkoo 3 200 Karkkila 1 300 Lohja 11 800 Raasepori 8 400 Siuntio 2 000 Vihti 5 400 Yhteensä 33 000 1) Lähde: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2012, haja-asutuksen jätevedet, Tilannekatsaus 2012 1 Hajajätevesihanke on Länsi-Uudenmaan kuntien yhteistyöhanke, jota koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2004 (www.hajavesi.fi).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 7 (24) Hajajätevesihankkeessa koottujen tietojen mukaan Länsi-Uudellamaalla on käytössä laaja skaala jätevesijärjestelmätyyppejä (Kuva 1) Kuva 1 Käytössä olevat yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys vähäistä suuremman jätevesimäärän kiinteistöillä (sekä kiinteä, ympärivuotinen, että vapaa-ajan asutus) (n=761). Muihin järjestelmiin, joita esiintyi alle 2 % kohteista, kuuluu mm. maasuodattamo harmaille jätevesille ja kaikille jätevesille, harmaavesisuodatin, maahanimeyttämö harmaille vesille, umpisäiliö käymäläjätevesille yhdistettynä muihin harmaan veden käsittelyjärjestelmiin, jne. Lähde: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2012, haja-asutuksen jätevedet, Tilannekatsaus 2012 3.4 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Yhteenveto sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikkojen lukumääristä on esitetty oheisessa taulukossa 4. Taulukko 4. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat Länsi-Uudellamaalla Kunta Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikkojen lukumäärä Hanko Inkoo Karkkila Lohja Raasepori Siuntio Vihti Yksi, Suursuon jätevedenpuhdistampo Yksi, Steppörnen/Arokotka Yksi, jätevedenpuhdistamo Kaksi jätevedenpuhdistamoa, avautumassa 2 uutta vastaanottoasemaa Karjalohjalla ja Sammatissa. Karjalohjan ja Saukkolan puhdistamot ajettiin alas kesä-heinäkuussa 2013 Kaksi, Skpsholmenin ja Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamot Ei vastanottoa, ajetaan Espoon Suomenojalle Yksi Vastaanottopaikkoihin kertyvissä määrissä on ollut voimakkaita vaihteluja. Vuonna 2012 suurin kuukausittainen kertymä on ollut vastaanottopaikasta riippuen 14 69 %

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 8 (24) 3.5 Lietteiden määrät suurempi kuin keskimääräinen kertymä. Kunnittaiset tiedot vastaanotetun lietteen määrästä on esitetty liitteessä 1. Jätevedenpuhdistamoilta kysyttiin näkemyksiä kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen eduista ja haitoista. Puhdistamon toimintaan liittyen yhdessä vastauksessa todettiin, että jos kunta järjestää kuljetukset niin sakokaivot tyhjennetään sääntöjen mukaisesti 6 kk välein, jolloin se on jätepuhdistamolle helpompi puhdistaa. Nyt, kun vastuu on kiinteistöhaltijalla niin puhdistamolle voi tulla jopa 2 vuotta vanhaa lietettä, jolloin prosessin tulokset heikentyy merkittävästi. Mikäli puhdistamo on pieni ja sellaisia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriin on paljon, olisi tärkeää että sakokaivojen kuljetukset hoidettaisiin järjestellysti. Toisaalta kunnan järjestämän kuljetuksen aiheuttamaa byrokratiaa pelättiin. Saatujen tietojen mukaan kaikki sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikat eivät ole kuorman tyhjennyksen kannalta tehokkaita. 3.5.1 Vastaanottopaikkoihin tuodut sako- ja umpikaivolietteet Vastaanottopaikoissa vastaanotettujen lietteiden määrät on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueella vuonna 2012 vastaanotetun sako- ja umpikaivolietteen määrät Kunta Vastaanotetun lietteen määrä m 3 /a Hanko 6 986 Inkoo 10 771 Karkkila 4 774 Lohja 19 638 Raasepori 26 652 Siuntio Espoon Suomenojalle*) Vihti 36 553 Yhteensä 105 374 *) HSY:n Suomenojalla sako- ja umpikaivolietteet on vuonna 2012 rekisteröity tuovan yrityksen mukaan, Siuntion osuutta ei siten pystytä erittelemään 3.5.2 Sako- ja umpikaivolietteiden omatoiminen käsittely Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa oppaassa ( 27.5.2013) on todettu, että haja-asutusalueilla maatilalla asumisesta tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta peräisin olevaa sako- ja umpikaivolietettä sekä kuivakäymäläjätettä on maatilan tai maatilojen yhteiskäytössä mahdollista levittää omille pelloille mikäli lieteteseos on käsitelty ennen peltoon levittämistä niin, ettei siitä aiheudu terveys-, ympäristö- eikä hajuhaittoja. Tämän lisäksi maatila voi pienimuotoisesti käsitellä muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin sakokaivolietteet ja kuivakäymäläjätteet tilan tai tilojen omaan käyttöön. Tämä hyödyntäminen ei edellytä ympäristönsuojelulain nojalla ympäristölupaa (MMM lannoitevalmisteasetus 12/12, 11a, momentti 3). Viljelijän tulee varmistaa kunnan jätehuoltoviranomaiselta ehdot, joilla se voi käsitellä lietettä itse. Sako- ja umpikaivoliete on jätelain mukaista asumisessa syntyvää jätettä, joka on kuljettava järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kunnan järjestämään jätteenkäsittelyyn. Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteitä koskevia määräyksiä on annettu jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 9 (24) Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan 28.2.2007 hyväksymät jätehuoltomääräykset ovat voimassa Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Lohjan Nummen ja Pusulan kaupungin osissa, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Kanta Lohjan kaupungin alueella on voimassa Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan 15.6.2000 hyväksymät jätehuoltomääräykset. Lohjan Karjalohjan kaupunginosassa on voimassa Karjalohjan kunnanvaltuuston 18.3.1997 hyväksymät jätehuoltomääräykset. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä edellytetään, että septitankkijätteet, sako- ja umpikaivojätteet sekä muut erikseen kerättävät käymäläjätteet on toimitettava tähän tarkoitukseen myönnetyn ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä on määrättyy, että septitankkijätteet, sako- ja umpikaivojätteet sekä muut erikseen kerättävät käymäläjätteet on toimitettava kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai kaupungin osoittamiin purkupaikkoihin. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan on tarkoitus antaa koko jätelautakunnan aluetta koskevia uudet jätehuoltomääräykset, kun Suomen Kuntaliiton uusi malli jätehuoltomääräyksiksi valmistuu. Lohjan alueella on tällä hetkellä voimassa kolmet erilliset ympäristönsuojelumääräykset Entisten Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan alueilla on voimassa silloisten kuntien hyväksymät ympäristönsuojelumääräykset, jotka poikkeavat jonkin verran toisistaan. Entisen Lohjan alueella ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 2004, Karjalohjan alueella 2003 ja Nummi-Pusulan alueella 2008. Entisen Sammatin alueella ei ole voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten yhtenäistäminen on parhaillaan valmistelussa. Vihdin ympäristönsuojelumääräykset on päivitetty vuonna 2012. Karkkilan ympäristönsuojelumääräyksiä valmistellaan parhaillaan. Hangossa, Inkoossa, Raaseporissa ja Siuntiossa ei ole annettu ympäristönsuojelumääräyksiä. Em. ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään, että lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Hangon, Inkoon, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin ympäristöviranomaisilta saadun tiedon kunnissa ei ole myönnetty ympäristölupia sako- ja umpikaivolietteiden pellolle levittämiseen. 3.5.3 Arvio sako- ja umpikaivolietteiden määristä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kiinteistöillä muodostuvasta sako- ja umpikaivolietteen määrästä ei ole käytettävissä tutkittua tietoa. Arvio sako- ja umpikaivolietteiden kokonaismäärästä voi olla ainoastaan suuntaa-antava, sillä Tiedossa ei ole asukkaiden lukumäärää kiinteistöä kohden Kiinteistöjen käyttöaste ei ole tiedossa, esimerkiksi Hajajätevesihankkeen läpikäymistä kohteista vähäisiä jätevesimääriä tuottavia kiinteistöjä on noin 24 % sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä Hajajätevesihankkeessa koottujen tietojen mukaan Länsi-Uudellamaalla on käytössä laaja skaala jätevesijärjestelmätyyppejä (edellä kuva 1) Sako- ja umpikaivolietteen määrää arvioitaessa on oletettu, että haja-asutusalueen kiinteistöjä on 33 000 kappaletta, josta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 10 (24) o o lomakiinteistöt sijaitsevat haja-asutusalueella lomakiinteistöjä on 22 100 eli noin 67 % haja-asutusalueen kiinteistöistä (Tilastokeskus) o vakinaisia kiinteistöjä on noin 10 900 vakinaisesti asutulla kiinteistöllä on keskimäärin 2,2 asukasta (asukkaita 135 266 ja asuntokuntia 60 903) vapaa-ajankiinteistöllä on myös 2,2 asukasta noin kolmasosan ajastaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät jakaantuvat Hajajätevesihankkeessa tarkasteltujen kiinteistöjen suhteissa (kuva 1) sakokaivokiinteistöjä 42 % kiinteistöistä (otettu huomioon umpikaivoon liitetyt saostuskaivot), sakokaivolietettä muodostuu 1 m 3 /as/a umpisäiliö kaikille jätevesille 8 % kiinteistöistä, jätevettä muodostuu noin 110 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, eli noin 40 m 3 /as/a umpisäiliö yhdistettynä harmaiden vesien maaperäkäsittelyyn (mustat vedet) ja 30 % kiinteistöistä, umpikaivolietettä muodostuu noin 40 l/as/d eli noin 15 m 3 /as/a laitepuhdistamojen (5 %) lietemäärä on oletettu pieneksi, eikä sitä ole otettu huomioon. Em. perusteilla arvioituna sako- ja umpikaivolietteitä muodostuu Länsi-Uudellamaalla noin 321 000 m 3 vuodessa eli noin 9,7 m 3 /kiinteistö/a. 3.5.4 Sako- ja umpikaivolietteiden määräarvion ja vastaanotetun lietemäärän vertailu Sako- ja umpikaivolietteiden määrien vertailusta on jätetty pois Siuntion arvioidut lietemäärät johtuen siitä, ettei vastaanottopaikkoihin toimitetuista Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden määristä ole käytettävissä tietoa. Vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärä on noin 105 000 m 3 /a, eli noin 3,4 m 3 /kiinteistö/a. Ilman Siuntion lietemääriä laskennallinen kertymä on noin 295 000 m 3 /a eli keskimäärin noin 9,5 m 3 /kiinteistö/a. Länsi-Uudenmaan sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikkoihin tuotu lietemäärä on huomattavasti alhaisempi kuin laskennallinen määrä. Arvioinnin epävarmuustekijät ovat suuret johtuen siitä, ettei sako- ja umpikaivollisista kiinteistöistä ole käytettävissä riittävän tarkkoja tietoja. Muita syitä vastaanotetun lietteen pieneen määrään laskennalliseen määrään verrattuna voivat olla seuraavat: lietettä jätetään keräämättä lietettä viedään Länsi-Uudenmaan alueen ulkopuolelle liete päätyy Länsi-Uudellamaalla vääriin paikkoihin. Lietteen mahdollista kulkeutumista epäasianmukaiseen käsittelyyn selvitettiin kysymällä ympäristöviranomaisilta heille tulleista valituksista. Jonkin verran epäilyjä omatoimisesta tyhjentämisestä pelloille on ollut, mutta epäilyjen todentaminen on vaikeaa. Joskus on tullut naapurivalituksia, joiden yhteydessä on todettu, että jätevesikaivo on ollut tyhjentämättä vuosia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 11 (24) Hajajätevesihankkeessa vuonna 2012 läpikäydyistä kohteista löytyi neljä ns. laitonta tapausta. Laittomalla tapauksella tarkoitetaan kohdetta, jossa edes vesilain 1960- luvulta asti voimassa ollut vaatimustaso (vaatimus saostuskaivosta) ei täyty, vaikka jätevesiä syntyisi vähäistä suurempi määrä ja käytössä on vesikäymälä. Toinen laittomaksi tekevä tilanne on se, että jätevesiä johdettaisiin suoraan vesistöön ilman asianmukaista ympäristölupaa. Seuraavassa lyhyesti laittomien tapausten kuvaukset: Ympärivuotisesti asuttu kiinteistö, jossa kaikki jätevedet johdetaan yhden imeytyskaivon kautta maahan, imeytys oli lisäksi tukkeutunut. Vapaa-ajan asunto, jossa käytössä ainoastaan yksiosainen imeytyskaivo kaikille jätevesille. Vapaa-ajan asunto, jossa ei ole käytössä jätevesijärjestelmää lainkaan, vaan kaikki jätevedet päästetään metsärinteeseen. Vapaa-ajan asunto, jossa kaikki jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta purkuputkesta suoraan vesistöön. 3.6 Laskutusjärjestelmä ja maksujen suuruudet Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa asiakkaalta sako- ja umpikaivolietteen jätehuollosta perittävä maksu koostuu: käsittelymaksuosuudesta ja kuljetusmaksuosuudesta. Lietteiden käsittelyhinnan määrää vastaanottava vesilaitos. Vuonna 2013 voimassa olevat käsittelyhinnat on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnat 2013, alv 0 % Kunta Käsittelymaksu, /m3 Sakokaivolietteet Umpikaivolietteet Hanko 4,5 Inkoo 6,95 Karkkila 3,5 Lohja 8,35 3,35 Raasepori 2,81 2,81 Siuntio Ei omaa vastaanottoa Vihti 7,04 3,52 Kuljetuksen hintaan vaikuttavat etäisyys kiinteistölle, etäisyys vastaanottavalle laitokselle ja mahdolliset kiinteistön olosuhteiden asettamat erityisvaatimukset. Kuljetuksen toteuttajalle muodostuu lisäksi kustannuksia asiakaspalvelusta, kuljetusjärjestelystä ja laskutuksesta. Koska Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennykset ja kuljetukset tehdään kotitalouden ja kuljetusyrittäjien keskinäisiin sopimuksiin perustuen, käytettävissä ei siten ole kattavaa tietoa hinnoista tai laskuissa käytetyistä erittelyistä. Länsi-Uudellamaalla on käytössä monen tasoisia laskutusjärjestelmiä. Pienissä yrityksissä on yleistä, että lasku jätetään suoraan kiinteistölle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 12 (24) 3.7 Tyhjennysvälit 3.8 Tietojen keruu Jätevesien käsittelyjärjestelmien käytöstä ja huollosta, mm. tyhjennysväleistä, on annettu määräyksiä hajajätevesiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/11, 7 ja liitteen 2 käyttöja huolto-ohje). Myös Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä (kappale 3.5.2) on annettu määryksiä sako- ja umpikaivojen tyhjennysväleistä. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä on edellytetty, että sako- ja umpikaivojen vähimmäistyhjennystiheydet (vakituisten asuntojen saostuskaivojen lietetila 6 kuukautta, vapaa-ajanasuntojen saostuskaivojen lietetila 12 kuukautta ja harmaiden vesien saostuskaivojen lietetila 12 kuukautta). Kiinteistöjen jätevesijärjestelmän umpisäiliöt tulee tyhjentää aina tarvittaessa. Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä on määritelty kaivojen tyhjennysväli (umpikaivot ja saostuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä tarpeen vaatiessa tai vähintään kerran vuodessa kunnan osoittamaan paikkaan). Yrityksiltä saadun tiedon mukaan sako- ja umpikaivojen tyhjennys tehdään useimmissa tapauksissa kertatilauksena, joskin pitkäaikaiset asiakassuhteet tuntuivat olevan yleisiä myös kertatilauksissa. Suuntaa-antavan tiedon saamiseksi kuljetusyrittäjiltä kysyttiin, minkälaisia tyhjennysvälejä heidän asiakkaansa noudattavat. Vastauksista ilmeni järjestelmien moninaisuus ja siitä johtuva tyhjennysvälien suuri vaihtelevuus. Hajajätevesihankkeen neuvontakäyntien yhteydessä on myös kysytty tyhjennystiheyksistä. Vaikuttaa siltä, että etenkin sakokaivojen osalta tyhjennystiheyden määrää pikemminkin kaivojen varastokapasiteetin täyttyminen kuin se, miten hyvin kaivon puhdistuskapasiteetti toimii. Hankkeen arvion mukaan noin 72 % selvityksen piiriin kuuluneista kiinteistöistä tyhjennyttää sako- tai umpikaivonsa kerran tai useammin vuodessa. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan vuoden 2007 jätehuoltomääräyksissä, samoin kuin Kanta Lohjan ja Lohjan Karjalohjan kaupunginosan jätehuoltomääräyksissä (kappale 3.5.2) on edellytetty, että jätteen haltijan ja jätteen kuljettajan on pidettävä kirjaa umpisäiliöiden ja saostuskaivojen sekä öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Kirjanpito ja tositteet on tarvittaessa esitettävä jätelakia valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito on säilytettävä viisi vuotta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnilla ei ole ollut systemaattisesti kerättyä rekisteriä kiinteistöistä, joilla on sako- tai umpikaivolietekaivo. Jätevedenpuhdistamoilla on erilaisia järjestelmiä kuljetusyrittäjien käyntien yhteydessä kerättävästä tiedosta. Yleistä on, että yrittäjillä on tunniste, jonka he esittävät käynnin yhteydessä. Yhdessä kunnassa mainittiin, että yrittäjät jättävät käynnin yhteydessä lapun, jossa on ilmoitettu mitä ja mistä on tuotu. Lohjalla on alettu laatia sopimuksia kuljetusyrittäjien kanssa. Jätelaissa (646/2011) kunnan jätehuoltoviranomaiselle on säädetty velvollisuus, jonka mukaan sen tulee ylläpitää rekisteriä (seuraavassa kuljetusrekisteri), johon merkitään seuraavat jätteen kuljettajan vuosittain (tai neljännesvuosittain) jätehuoltoviranomaiselle antamat tiedot (39 2 momentti):

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 13 (24) Tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä Tiedot jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos tämä on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Kuljettajan on lisäksi vuosittain annettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoitettavista tiedoista. Jätelautakunta pyysi keväällä 2013 kuljetusyrittäjiltä em. tietoja sako- ja umpikaivolietteen kuljetusten osalta. Yrityksiltä kysytyt tiedot olivat: Kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite; Kaivon tyyppi ja koko; Kaivon tyhjennyspäivämäärät taikka tyhjennyskertojen lukumäärä ja tyhjennysväli; Kokonaislietemäärä, jota yritys kuljettaa vuosittain Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan alueen kiinteistöiltä Lietteen vastaanottajat sekä niille vuosittain toimitetun lietteen määrä. Tietojen saanti osoittautui vaikeaksi: osa yrittäjistä ei toimittanut tietoja lainkaan, osa toimitti tiedot puutteellisina. Toimitettujen tietojen käyttökelpoisuudessa oli toivomisen varaa. Tietojen toimittamisesta jopa kieltäydyttiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 14 (24) 4 Kokonaisarvio kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella 4.1 Vaatimukset Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on jätelain 36 :n perusteella pääsääntö. Kunta voi edelleenkin päättää laissa säädetyin edellytyksin kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Seuraavassa tarkastelussa lähtökohtana on ollut, että kuljetusjärjestelmästä riippumatta jätelaissa (646/2011) kunnan jätehuoltoviranomaiselle säädetty velvollisuus kuljetusrekisterin ylläpidosta on täytetty. Tähän asti tietojen saanti on osoittautunut vaikeaksi kappaleessa 3.8 esitetysti. Mikäli kattavaa ja hyvin toimivaa kuljetusrekisteriä ei saada käyttöön, edellä esitettyjen edellytysten täyttymistä ei ole mahdollista todentaa. 4.2 Palvelujen saatavuus ja ehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys 4.2.1 Palvelujen saatavuus Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella toimii useita sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiä hoitavia yrityksiä, joten palvelujen saatavuudessa ei arvioida olevan ongelmia kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksissa. Länsi-Uudellamaalla on sako- ja umpikaivolietehuollon kannalta vaikeasti hoidettavia alueita, esimerkiksi saaristoa. Siitä, saavatko nämä alueet palvelua, ei ole käytettävissä tietoja. Haastatteluissa ilmeni, että laskujen maksaminen ei aina tapahdu edellytetyllä tavalla. Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, miten hyvin tieto hankalasti maksavista asiakkaista siirtyy muille yrittäjille ja vaikeuttaako se palvelun saantia. Koska Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueen kunnilla ei ole ollut kattavaa seurantajärjestelmää, täyttä varmuutta tasapuolisesta palvelujen saatavuudesta nykytilanteessa ei voida saada. Palvelujen tarjonnan saatavuuden seurannan voidaan arvioida tehostuvan kuljetusrekisterin kehittämisen tuloksena. Sako- ja umpikaivojen tyhjennysolosuhteet poikkeavat käytännössä paljon kiinteistöltä toiselle, joten tyhjennyksen järjestely edellyttää monesti asiakaskohtaista palvelujen räätälöintiä. Kaivojen sijainti voi olla hankala eikä kuljettaja aina voi mennä paikalle sopimatta asiasta kiinteistön kanssa, varsinkaan talvella. Eri yhteyksissä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen palvelutason etuna keskitettyyn järjestelmään verrattuna on esitetty seuraavia tekijöitä: parempi mahdollisuus asiakaslähtöisten kuljetuspalvelujen tuottamiseen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 15 (24) palvelun tarjoajan valintamahdollisuus ja mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa, mikäli palvelu on ollut puutteellista mahdollisuus tilata kokonaispalvelu (sako- ja umpikaivojen huoltopalveluja, esimerkiksi pesu- ja huoltopalveluja) yhdeltä yrittäjältä paremmat mahdollisuudet varautua poikkeustilanteisiin, sillä palvelua on tilattavissa läpi vuorokauden. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kiinteistöiltä edellytetään enemmän suunnitelmallisuutta kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan kanssa sopimusta tehdessään kiinteistöjen tulee tehdä arvio siitä, minkälaisia tyhjennysvälejä tarvitaan. Mikään ei kuitenkaan estä muuttamasta tyhjennysväliä, mikäli tarvetta ilmenee. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tulee luonnollisesti olla myös mahdollisuus lisätyhjennysten tilaamiseen. Voidaan olettaa, että kun tyhjennysväli on vakiintunut kokemuksen mukaan sopivaksi, säännöllisesti ja automaattisesti saatava palvelu on kiinteistön etu, sillä ennakoivalla tyhjennyksellä edistetään järjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi saostussäiliöön perustuvan jätevesijärjestelmän tärkeä huoltotoimenpide on tyhjentää ylijäämäliete säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Riittävän usein tehty tyhjennys varmistaa mm. saostussäiliön jälkeen sijaitsevan maasuodattamon pitkäikäisyyden, koska kiintoaine ei pääse tällöin tukkimaan maasuodattamoa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa palveluntarjoajaa ei voi vaihtaa, mutta valitukset ovat osa laadunvalvontaa: mikäli palvelusta tulee valituksia, niitä tarkastellaan myös koko järjestelmän kehittämiskysymyksinä. Yksityisen kuljetusyrittäjän tarjoama jätteenkuljetuspalvelu kuuluu kuluttajansuojalain piiriin, kun taas kunnan järjestämä jätteenkuljetus jää lain soveltamisalan ulkopuolelle siinäkin tapauksessa, että kunta olisi valinnut yksityisen yrityksen hoitamaan kuljetuspalvelua. Jätelakiin (646/2011) on nyt kuitenkin sisällytetty ( 86) kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset periaatteet asiakkaan oikeuksista niissä tilanteissa, joissa jätehuollon palvelu ei vastaa sitä, mitä siltä säädösten perusteella edellytetään. Pykälää sovelletaan paitsi jätehuollon palveluista perittäviin yksityisoikeudellisiin maksuihin myös julkisoikeudellisiin kunnan jätemaksuihin, vaikka kunnan järjestämä jätehuolto ei kuulukaan kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisalaan. Poikkeustilanteisiin varautumista koskevia ehtoja voidaan sisällyttää myös keskistetyn järjestelmän sopimuksiin. 4.2.2 Hintojen tasapuolisuus Jätelakiehdotuksessa (HE 2010) on todettu hintojen tasapuolisuudesta, kohtuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä seuraavaa: Tasapuolisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita aseteta hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. Kohtuullisuus saattaa tulla arvioitavaksi myös kilpailunrajoituslain vastaisena menettelynä silloin, jos jollakin alueella on vain yksi jätteenkuljetuspalveluja tarjoava yritys, jolla on mahdollisuus käyttää määräävää markkina-asemaansa hinnoittelussaan hyväkseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 16 (24) Kuljetuspalvelujen hinnoittelun läpinäkyvyyttä on pyritty turvaamaan vaatimuksella kiinteistön haltijalle toimitettavassa laskussa eriteltävistä tiedoista (maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten). Länsi-Uudellamaalla sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyhinnat vaihtelevat kunnittain, mikä aiheuttaa jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoa eri kuntien asukkaiden välillä. Keskitetyssä järjestelmässä jätteen vastaanottajia on vain yksi, mikä mahdollistaa niin päätettäessä käsittelymaksujen tasaamisen. Hinnoittelun läpinäkyvyyden kannalta selkeä epäkohta nykytilanteessa on, ettei kiinteistön ja lietteen vastaanottajan välillä ole suoraa yhteyttä. Kiinteistö ei siten pysty valvomaan käsittelymaksujensa oikeellisuutta. Myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista, että jätteen vastaanottaja laskuttaa suoraan asiakasta. Esimerkiksi Savo-Pielisen jätelautakunnan alueen jätelaitos, Jätekukko, hoitaa lietteen käsittelyn laskutuksen asiakkailta jätelautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Jätekukko tilittää lietteiden käsittelyhinnan kunnille tai kuntien vesilaitoksille. Menettely edellyttää, että kuljetusrekisteri on saatu toimimaan hyvin. Kunta ei tällöinkään kuitenkaan pysty valvomaan kuljetushintojen tasapuolisuutta eikä todentamaan hinnoittelun läpinäkyvyyttä, sillä kattavan tiedon kokoaminen hinnoitteluperiaatteista vaatisi yksityisten kahdenkeskisten sopimusten ja laskujen tarkastelua. Kunnan järjestämän kiinteän jätteenkuljetuksen osalta on esiintynyt moitteita siitä, että edulliselta näyttävän kuljetuksen lisäksi peritään erilaisia lisämaksuja. Lisämaksut ja niiden selkeä erottelu hinnastossa ja laskussa ovat osa hintojen läpinäkyvyyttä. Järjestelmien välisiä eroja tasannee jätelain vaatimus maksun perusteiden vähimmäisvaatimuksista kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa (85 ). Kunnan mahdollisuudet seurata kiinteistön järjestämän jätteenkuljetuksen hintatasoa ovat kuitenkin edelleen huonot. Hintatietoa voidaan olettaa saatavan kyselyillä. Ne kattavat kuitenkin yleensä vain osan kiinteistöistä. Myös keinot hintatasoon puuttumiseen ovat vähäiset. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusrekisterin kunnollinen toteuttaminen lisää jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Jätehuoltoviranomaiselle aiheutuu sako- ja umpikaivojätteen käsittelypaikkojen järjestämisestä, kuljetusrekisterin ylläpidosta ja yleisestä neuvonnasta kustannuksia, jotka sen tulee pystyä kattamaan jätemaksuilla. Jätemaksut pitää pystyä kohdentamaan sako- ja umpikaivolietettä tuottaville kiinteistöille. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa maksujen kohdentamisen ratkaisuna voi olla esimerkiksi edellä mainitun Savon-Pielisen järjestelmän kaltainen käsittelymaksun laskutusjärjestelmä. Siinä lietteiden käsittelymaksun lisäksi taksan mukaiseen hintaan sisältyy osuus, jolla katetaan laskutuksen ja rekisterinpidon kustannukset. 4.3 Kuntien, viranomaisten ja jätelaitosten toiminta Jätelain edellyttämä uusi kuljetusrekisteri parantaa mahdollisuuksia järjestettyyn jätteenkuljetuksen liittymisen valvontaan ja vastaavasti palvelujen saatavuuden valvontaan myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 17 (24) Ajantasaisen asiakasrekisterin ylläpito vaatii kuljetusyrittäjiltä saatavien tietojen lisäksi myös paljon muita tietoja, kuten tietoa kiinteistön omistajavaihdoksista, viemäriin liittymisistä ja varustelutason muutoksista. Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuljetusrekisterin ylläpito tapahtuu systemaattisesti jo kuljetusten järjestämisen käytännön tarpeista lähtien. Järjestelmään liittymisen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seuranta toteutuu jo tyhjennysten toteutumisen ja laskutuksen seurannassa. Ongelmana kyseeseen tulee siten lähinnä vain laskun maksun maksamatta jättäminen. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomainen joutuu luomaan erillisen järjestelmän kuljetusyrittäjien toimittamien tietojen siirtämiseksi kuljetusrekisteriin. Mikäli todetaan, ettei tietyllä kiinteistöllä tehdä tyhjennyksiä riittävän usein, jätehuoltoviranomaisen tulee lähettää kiinteistölle huomautus asiasta. Mikäli tyhjennystä ei edelleenkään tehdä, jatkotoimenpiteet tulee antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusrekisterin kunnollinen toteuttaminen lisää itsessään jätehuollon kustannuksia kuljetusjärjestelmästä riippumatta, kuten edellä kappaleessa 4.3 on todettu. Jätehuoltoviranomaisen tulee pystyä kattamaan sako- ja umpikaivolietteen kustannukset jätemaksuilla ja jätemaksut pitää pystyä kohdentamaan sako- ja umpikaivolietettä tuottaville kiinteistöille. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa näiden maksujen laskutusta varten tulee luoda oma yrittäjien laskutusta täydentävä järjestelmä. Kunnan on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa varmistettava palvelujen saatavuus. Mikäli todetaan, että jokin alue tai kiinteistö ei syystä tai toisesta (esimerkiksi hankalat olosuhteet tai maksuvaikeudet) saa palvelua, kunnan keinot palvelujen tuottamiseen ovat rajoitetut. Jätehuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta kunnan järjestämä kuljetus tukee näiltä osin jätehuollon yleistä toimivuutta kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen perustuvaa järjestelmää paremmin. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asiakkaan etuna on pitää jätehuoltoviranomainen ajan tasolla tiedoistaan, mm. kiinteistön myynnistä ja puhdistusjärjestelmän muutoksista. Kuljetusrekisteriin tarvittavien tietojen päivityksen voidaan siten arvioida muuttuvan luotettavammaksi ja helpommin toteutettavaksi kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan tulee järjestää sen vastuulle kuuluvan jätteen vastaanotto ja käsittely. Länsi- Uudellamaalla voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä vastaanottopaikka on määritelty eri tavoin seuraavasti: ympäristöluvan omaava vastaanottopaikka, kaupungin jäteveden puhdistamo tai kaupungin omistamiin purkupaikkoihin tai jätevedenpuhdistamo tai muu asianmukainen viranomaisen hyväksymä käsittelypaikka. Kuntien järjestämiin vastaanottopaikkoihin vastaanotetun lietemäärän ja laskennallisen lietemäärän perusteella arvioituna kunnissa on joko jätetty lietettä keräämättä, käsitelty sitä paikallisesti, toimitettu sitä seudun ulkopuolelle käsiteltäväksi. Lietettä on myös voinut päätyä vääriin paikkoihin. Molemmissa kuljetusjärjestelmissä kuljetusrekisterin avulla pystytään tekemään tässä selvityksessä tehtyä tarkempi arvio lietteen teoreettisesta kertymästä ja arvioida näin luotettavammin asianmukaiseen käsittelyyn ohjautuvan lietteen osuutta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 18 (24) 4.4 Ympäristö Osalla Länsi-Uudellamaalla tällä hetkellä toimivista kuljetusyrityksistä ei ole jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätöstä. Nykyisessä järjestelmässä ainakin osa vesilaitoksista on siirtymässä kuljetusyrityksen kanssa tehtäviin sopimuksiin, mikä parantaa kuljetusten valvonnan mahdollisuuksia. Valmisteilla olevan Rosk n Roll Oy Ab:n Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n fuusion yhteydessä syntyvästä uudesta organisaatiosta tulee sako- ja umpikaivolietteen vastaanottaja, minkä voidaan olettaa tehostavan sopimusmenettelyä edelleen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuksia valitaan hoitamaan vain sellaisia yrityksiä, joilla on jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätös. Molemmissa järjestelmissä voidaan siten olettaa tapahtuvan parannusta kuljetusyritysten jätehuoltorekisteriin hyväksymistilanteeseen. Vesihuoltolaitosten voidaan arvioida hyötyvän kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, sillä sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysten säännöllistyessä vastaanottopisteisiin tulevien lietteiden määrät tasoittuvat ja vastaanoton mitoittaminen helpottuu. Riittävän usein tapahtuva sako- ja umpikaivojen tyhjennys parantaa myös lietteen käsiteltävyyttä. Yksittäinen kuljetusyrittäjä ei pysty vaikuttamaan puhdistamolle tulevan lietteen määrän tasaisuuteen tai lietteen tuoreuteen. Siitä, miten paljon käsittelyhintojen erot ohjaavat nykyisin lietteitä eri vastaanottopaikkoihin ei ole käytettävissä tietoja. Kuljetusmatkan voidaan kuitenkin olettaa olevan ratkaisevampi tekijä. Vesilaitoksen kannalta tarkasteltuna toiminta yksinkertaistuu, kun jätehuoltoviranomainen siirtää sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton jätelaitoksen tehtäväksi. Kuljetusurakoitsijat ovat tällöin sopimussuhteessa jätelaitokseen, joten vesilaitoksella on vain yksi sopimuskumppani. Eri yhteyksissä on ilmennyt, että yritysten näkemyksen mukaan poikkeustilanteisiin varautumismahdollisuudet ovat kunnan jätevesihuollon kannalta paremmat kiinteistön järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuin kunnan järjestämässä. Asuinkiinteistöllä käytettävää kalustoa tarvitaan myös useisiin muihin tehtäviin, kuten viemärivauriotilanteissa. Keskitetyn kilpailutuksen pelätään johtavan siihen, että yritykset pienentävät resurssinsa minimiin, jolloin kalustoa ei enää riitä ylimääräisten tehtävien hoitamiseen. Tyhjennysten systemaattinen valvonta tulee järjestää kuljetusrekisterin avulla myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Hyvin toimivan kuljetusrekisterin avulla voidaan varmistaa, että kaikki seudulla muodostuva liete myös ohjautuu asiamukaiseen käsittelyyn. Kuten edellä kappaleessa 4.3 on todettu, kuljetusrekisterin hyödyntäminen tyhjennysten seurannassa on yksinkertaisempaa kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Mahdollisiin kaivojen tyhjentämättä jättämisiin voidaan tällöin puuttua nopeammin ja ehkäistä näin huonosti hoidetuista kaivoista johtuvat ympäristöhaitat. Lietteiden kuljetusten keskittyminen tiettyihin kuukausiin ja ikääntynyt liete voivat vaikuttaa heikentävästi jätevedenpuhdistamon toimintaan. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaan tuoma määrien tasaantuminen ja lietekaivojen vuosittainen tyhjentäminen parantavat lietteiden käsittelyedellytyksiä ja vähentävät siten ympäristökuormitusta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset voidaan reitittää selvästi laajemman asiakasjoukon perusteella kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta tehokkaammiksi ja siten vähäpäästöisemmiksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 19 (24) 4.5 Yritysten asema Kuljetusten tehokkuutta eikä siten myöskään kustannustehokkuutta ei voida kuitenkaan olettaa pystyttävän parantamaan yhtä paljon kuin kiinteän jätteen kuljetuksessa. Kiinteän jätteen kertyminen kiinteistöissä on suhteellisen tasaista ja jätteen keräys toistuu säännöllisesti ja suhteellisen lyhyin väliajoin. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa tyhjennyksiä tehdään lukumääräisesti vähän kiinteistöä kohden vuodessa. Loka-auton kapasiteetti riittää vain melko pienelle määrälle kiinteistöjä kerrallaan. Kiinteistöllä tapahtuva työ vie enemmän aikaa kuin kiinteän jätteen keräysastioiden tyhjennys. Haja-asutusalueella tapahtuvat siirtymäajot ovat myös keskimäärin pidemmät kuin kiinteän jätteen kuljetuksissa, joissa toiminta tapahtuu suurelta osin taajamassa. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa on myös paremmat mahdollisuudet edellyttää vähäpäästöisen kuljetuskaluston käyttöä kuin yksittäisen kiinteistön kilpailuttamassa kuljetuksessa. Kuljetusrekisterin kehittyessä palvelujen tarvitsijat kartoitetaan tarkoin ja tyhjennysten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin, minkä voidaan arvioida lisäävän palvelujen kysyntää, eli liiketoiminnan volyymi kasvaa. Pienten paikallisten yritysten toimintaedellytysten takaaminen on ollut sekä kuntien että yritysten huolen kohteena. Nykyisestä kireästä taloustilanteesta johtuen, ei ole varmaa, että pienet yritykset pärjäävät kilpailussa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessakaan. Mm. niiden markkinointiedellytykset ovat huonommat kuin suurten yritysten. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusrekisteriin vaadittavien tietojen kirjaaminen on kuljetusyrityksen vastuulla, mikä voi olla pienille yrittäjille ylivoimaista. Nykyisin Länsi-Uudenmaan sako- ja umpikaivojen tyhjentäjillä on käytössä monen tasoisia laskutusjärjestelmiä. Pienissä yrityksissä on yleistä, että lasku jätetään suoraan kiinteistölle eikä tarkkojen asiakastietojen kokoaminen siten ole ollut välttämätöntä yrittäjien toiminnalle. Pienten yritysten menestymistä kunnan järjestämän kuljetuksen tarjouskilpailussa voi vaikeuttaa monimutkainen kilpailutus. Kunnilta edellytetään yhä suurempaa tarkkuutta kilpailutuksessa, mikä johtaa yhä monimutkaisempiin ja vaativampiin tarjouskilpailuihin. Tiukat kalustovaatimukset voivat pudottaa pieniä yrityksiä pois tarjouskilpailusta, jolloin myös soveltuvaa kalustoa voi poistua markkinoilta, esimerkiksi traktorivetoinen kalusto. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa jätehuoltoviranomainen voi järjestää raportointia helpottavan välineistön. Pienten yritysten kilpailuedellytyksiä voidaan parantaa mm. pitämällä urakka-alueiden koko riittävän pienenä, urakkasopimusten riittävän pitkällä kestolla ja hajauttamalla kilpailutukset ajallisesti. Vaikeasti saavutettavien kohteiden palvelun takaamiseksi voidaan edellyttää traktorivetoista kalustoa. Internetissä julkaistujen kokousmateriaalien ja lehtiartikkelien (kohdistuivat yleensä kuljetusjärjestelmään yleisesti, eivät erityisesti sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen) perusteella yrittäjät kokevat, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutuksen hävinnyt yrittäjä menettää edellytyksensä yritystoimintaan, sillä yritykselle ei ole mahdollista odottaa 3-5 vuotta seuraavaa kilpailutusta jäteautot toimettomina. Nyt korostettiin myös työntekijöiden työsuhteiden pätkätyöksi muuttumisen riskiä ja siitä seurauksena olevaa alan osaamisen kehittämisen edellytysten heikkenemistä.