Suomesta Cleantechin edelläkävijä

Suomesta Cleantechin edelläkävijä Cleantechin strategisen ohjelman sisältö ja toimenpiteet Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti Cleantech on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita ja tavoitteena on nostaa Suomi cleantechin kärkimaaksi. Tässä asiakirjassa esitetään Cleantechin strategisen ohjelman sisältö, ja esimerkkejä toimenpiteet. Muutokset sisältöön mahdollisia. Mari Pantsar-Kallio 18.8.2012

Sisällys 1 Määritelmät... 5 2 Suomen Cleantech-yrityskenttä... 6 3 Globaalit Cleantech markkinat... 7 4 Cleantechin strateginen ohjelma... 7 4.1 Cleantech-liiketoimintaa tukeva konserniohjaus... 8 4.1.1 Yhteinen visio Cleantechin edelläkävijyyteen... 8 4.1.2. Cleantech-investointien pullonkaulojen tunnistaminen ja poistaminen... 8 4.1.3 Resurssien fokusointi... 9 4.1.4 Ympäristömyötäisen kaivosteollisuuden edistäminen... 9 4.2 Paras kotimarkkina kansainvälistymiseen tähtääville cleantech-yrityksille... 10 4.2.1 Puhdas energia -ohjelma... 10 4.2.2 Julkiset hankinnat... 11 4.2.3 Merkittävät innovaatio/osaamiskeskittymät... 11 4.3 Kasvun vauhdittaminen kansainvälistymisen avulla... 12 4.3.1 Cleantech osana Team Finlandia... 12 4.3.2 Cleantech-yritysten liiketoiminnan tukeminen osana kehityspoliittista yhteistyötä... 12 4.3.3 Cleantech Finlandista maailman tunnetuin Cleantech-brändi... 13 5 Ohjelman indikaattorit ja vaikuttavuuden mittaaminen... 14

1 Määritelmät Vihreä kasvu on talousjärjestelmä, jossa työtä ja hyvinvointia luodaan niin, että ympäristölle aiheutuu siitä mahdollisimman vähän haittaa. Vihreässä kasvussa yhdistyvät talouskasvu, ympäristöllinen kestävyys ja ihmisten toiminnot. Päätavoite on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, vähentää ekosysteemien köyhtymistä, edistää maailmantaloutta ja luoda uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (OECD:n määritelmä). Cleantech tarkoittaa prosesseja, systeemejä, tuotteita ja palveluita vihreän kasvun edistämiseksi. Suomen Cleantech-määritelmä on: Cleantech kattaa prosessit, suljetut systeemit, tuotteet ja palvelut, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja tehokasta tuottavuutta. Cleantech maksimoi materiaali-, vesi- ja energiatehokkuuden sekä taloudellisesti että teknologisesti. Samalla Cleantech pienentää päästöjä veteen, ilmaan ja maahan. Luonnonvaratalous on raaka-ainelähtöinen käsite ja se perustuu elottomien luonnonvarojen (vesi, mineraalit) ja elollisten luonnonvarojen (puuraaka-aine, peltojen biomassa) kestävään hyödyntämiseen cleantechin avulla. Luonnonvaratalous sisältää vesitalouden, mineraalitalouden ja biotalouden. 5

2 Suomen Cleantech-yrityskenttä Suomessa on yli 2000 cleantech-liiketoimintaa harjoittavaa yritystä. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2011 n. 20,6 miljardia euroa (n. 10,9 % BKT:sta). Kasvua edellisestä vuodesta oli hieman yli 10 %. Suomen Cleantechin vienti on n. 12 miljardia euroa, mikä on lähes 20 % koko maamme viennistä. Suomen Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat erityisesti tehokkaat prosessit, puhtaan energian tuotanto, energiatehokkuus ja veden käsittely ja kierrätys. SUOMEN CLEANTECH OSAAMINEN Markkinan kasvunopeus Pallon koko vastaa suomalaisten yritysten markkina-asemaa globaaleilla cleantech-markkinoilla Markkinan koko 6

3 Globaalit Cleantech markkinat Maailman cleantech-markkinoiden koko on noin 1,6 miljardia euroa (n. 6 % globaalista BKT:sta). Kasvunopeus on noin 8 %. Nopeimmin kasvavia cleantech-alueita globaalisti ovat energiatehokkuus, vesihuolto ja puhdas energiantuotanto 4 Cleantechin strateginen ohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan ympäristö- ja energiateknologiaan perustuva cleantech on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi Cleantechin kärkimaaksi. Tämän toteuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriössä käynnistettiin helmikuussa 2012 Cleantechin strateginen ohjelma. Cleantechin strategisen ohjelman tehtävänä on vauhdittaa suomalaisyrityksiä kestävään kasvuun ja uudistumiseen cleantechin avulla. Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja kaksinkertaistaa cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto n. 20 miljardista eurosta 40 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Cleantechin strategisen ohjelman painopistealueiksi on valittu: 1. cleantechin juurruttaminen hallintoon valtion konserniohjaus tukemaan cleantech-liiketoiminnan kasvua 2. paras kotimarkkina kansainvälistyville cleantech-yrityksille 3. kasvun vauhdittaminen kansainvälistymisen avulla. Ohjelman kahden ensimmäisen vuoden aikana keskitytään erityisesti puhtaan energian, energiatehokkuuden (ICT:n hyödyntäminen) ja ympäristömyötäisen kaivannaisteollisuuden edistämiseen. Seuraavissa kappaleissa on esitetty esimerkkejä eri painopainopistealueiden toimenpiteistä. 7

4.1 Cleantech-liiketoimintaa tukeva konserniohjaus Monet cleantech-liiketoiminnan kasvuun vaikuttavista säädöksistä ja käytännöistä kuuluvat usean hallinnonalan vastuulle. Tämän vuoksi on tärkeää sitouttaa kaikki hallinnonalat yhteisen vision ja tavoitteen taakse Suomen nostamiseksi cleantechin edelläkävijämaaksi. 4.1.1 Yhteinen visio Cleantechin edelläkävijyyteen Rakennetaan Suomen yhteinen visio cleantechin edelläkävijämaaksi. Eri hallinnon aloilta, keskeisimmiltä julkisilta organisaatioilta, teollisuusjärjestöiltä ja edelläkävijäyrityksiltä pyydetään konkreettinen lupaus toimenpiteistään ja roolistaan tiekartan rakentamisessa, jolla Suomi nostetaan cleantechin edelläkävijämaaksi. Hallinnon alojen lupauksissa kiinnitetään erityistä huomiota konsernin ohjauksen yhdenmukaiseen kehittämiseen cleantech-liiketoiminnan kasvun tukemiseksi. Esimerkiksi tuulivoimainvestointien edistäminen ja niihin liittyvien pullonkaulojen poistaminen pyritään saamaan mukaan relevanttien ministeriöiden lupaukseen. Myös julkisten hankintojen edistäminen cleantech-referenssien tukemiseksi pyritään saamaan mahdollisimman monen keskeisen julkisen organisaation lupaukseen. 1. Pyydetään lupaukset ministeriöiltä ja muilta organisaatioilta konkreettisista toimista konsernin ohjauksen ja cleantech-liiketoiminnan edistämiseksi (2012) 2. Työpajat: rakennetaan yhteinen visio sekä tiekartta visioon pääsemiseksi (2012 loppuun mennessä) 3. Lupausten edistymisen seuranta ja vaativuuden nosto (2013-) Suomen yhteinen visio ja tiekartta Suomen cleantechin edelläkävijyyteen eri toimijoiden sitouttaminen yhteistyöhön selkeät roolit erityisesti julkisten toimijoiden osalta ja näiden roolien ymmärtäminen kaikkien toimijoiden keskuudessa 4.1.2 Cleantech-investointien pullonkaulojen tunnistaminen ja poistaminen Cleantech-investointien edistämiseksi tunnistetaan ja pyritään poistamaan investointeja estäviä tai hidastavia lainsäädännöllisiä ja käytäntöihin liittyviä pullonkauloja. Näiden tunnistamista tehdään läheisessä yhteistyössä erityisesti teollisuuden edunvalvontajärjestöjen kanssa. Cleantechin strateginen ohjelma keskittyy vain cleantech-alalle spesifisten pullonkaulojen tunnistamiseen ja poistamiseen. Selvitysmies Jorma Elorannan laatimassa ja maaliskuussa 2012 julkistetussa investointeja Suomeen raportissa on esitetty yleisimmin ja laajemmin toimenpide-ehdotuksia Suomeen kohdistuvien investointien edistämiseksi. 1. Edistetään TEM:n osalta ympäristölupakäytäntöjen yhdenmukaistamista ja virtaviivaistamista cleantech-investointien ja ratkaisujen käyttöönotossa (esimerkiksi investointien esteiden purkaminen eri ministeriöiden välisenä yhteistyönä mm. tuulivoima- ja jätehuoltosektoreilla) 8

2. Selvitetään mahdollinen valtiontakausjärjestelmä riskiä sisältäville cleantechin demonstraatiolaitosinvestointien pankkilainoille (valmistuu 9/2012) 3. Tunnistetaan yhdessä teollisuusjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa jatkuvasti muita pullonkauloja ja laaditaan yhdessä toimenpidesuunnitelma näiden poistamiseksi Pitkäjänteinen edelläkävijämarkkina Cleantech-liiketoiminnan edistämiseksi Suomeen Cleantech liiketoiminnan kasvua tukeva ympäristölupakäytäntö Vähentynyt kilpailu yksityisen ja julkisen sektorin välillä, mikä kannustaa innovatiivisuuteen Valtiontakaus-instrumentti pankkilainoille erityisesti hankkeissa, joihin sisältyy teknologiariskiä 4.1.3 Resurssien fokusointi Vuonna 2012 TEM-konserni suuntasi n. 400 miljoonaa euroa cleantechin T&K- ja liiketoiminnan kehittämiseen, investointitukiin sekä kansainvälistymiseen. Vuoden 2013 alusta lähtien rahoitusta tullaan kohdistamaan nykyistä enemmän Puhdas energia -ohjelman edistämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi innovaatiojärjestelmän rahoitusta tullaan suuntaamaan nykyistä enemmän tukemaan uusien teknologioiden kaupallistamista ja referenssikohteita. 1. Kohdistetaan nykyisiä rahoitusinstrumentteja Puhdas energia -ohjelmaan ja energiatehokkuuteen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen (vuosi 2012 2013) 2. Suunnataan TEM-konsernin rahoitusta uusien teknologioiden kaupallistamiseen, demonstraatiolaitosten käynnistämiseen sekä referenssikohteiden rahoitukseen riskejäkin kaihtamatta. Puhdas energia -ohjelmaan allokoidaan 100 200 Meuroa vuodessa (ks. kohta 4.2.1) Energiatehokkuuteen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen allokoidaan lisäresursseja, tavoitteena 2000 ICT-osaajan työllistäminen ja 150 uutta energiatehokkuusyritystä 2018 loppuun mennessä Kaupallisia referenssejä yhteensä 20 uudelle yritykselle vuosittain 4.1.4 Ympäristömyötäisen kaivosteollisuuden edistäminen Suomen kaivosteollisuuteen odotetaan 4 000 uutta työpaikkaa ja teknologian toimittajina toimiviin kotimaisiin yrityksiin 4 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Ympäristömyötäinen kaivosteollisuus on yksi Suomen tulevaisuuden merkittävimpiä kasvualoja. Cleantechin strategisen ohjelman ensimmäisenä tavoitteena kaivosteollisuuden edistämiseksi on luoda yhteinen tahtotila ja sopia toimenpiteistä merkittävimpien sidosryhmien yhteistyönä sille, miten Suomesta voidaan kehittää ympäristömyötäisen kaivosteollisuuden mallimaa. Lisäksi kartoitetaan kotimaista osaamista ja teknologioita, joita voidaan hyödyntää Suomen kaivosteollisuuden ympäristöperformanssin parantamisessa ja edistetään näiden käyttöönottoa. 9

1. Käynnistetään laaja korkeantason sidosryhmäprosessi elinkeinoministeriön johdolla, jossa luodaan yhteistä tahtotilaa ja sovitaan konkreettisista toimenpiteistä Suomen nostamiseksi ympäristömyötäisen kaivosteollisuuden edelläkävijäksi 2. Laaditaan ja viestitään osaamiskartoituksia ympäristöteknologioista, kuten mittaus- ja monitorointi ja veden käsittely, joita voidaan soveltaa kaivosteollisuudessa ja edistetään näiden käyttöönottoa. Yhteinen tahtotila ja toimenpiteet Suomen hallinnon, kaivannaisteollisuuden ja teknologian toimittajien välillä Suomen kaivannaisteollisuuden kehittämisestä 10 uudelle kotimaiselle yritykselle kotimarkkinareferenssejä Suomen kaivannaisteollisuudessa vuoden 2015 loppuun mennessä. 4.2 Paras kotimarkkina kansainvälistymiseen tähtääville cleantech-yrityksille Vaikka cleantechin kasvumarkkinat ovat Suomen ulkopuolella pääasiassa kasvavissa talouksissa kuten BRICS-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Afrikka) tarvitsevat useimmat, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kotimarkkinareferenssejä ennen pääsemistään kansainvälisille markkinoille. Tämän vuoksi parhaan kotimarkkinan luominen Suomeen on edellytys cleantech-alan kasvulle. Kotimarkkina tulee rakentaa tukemaan erityisesti kansainvälisyyteen tähtäävien cleantech-yritysten referenssejä ja sen tulee tukea myös teknologiariskiä sisältävien hankkeiden kaupallistamista ja käyttöönottoa. 4.2.1 Puhdas energia -ohjelma Koordinoidaan Puhdas Energia -ohjelman cleantech-osuutta ja johdetaan ohjausryhmää, jolla luodaan edelläkävijämarkkina puhtaan energian ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi ja uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Hyödynnetään rahoituksessa mm. TEM:n ja Tekesin instrumentteja. 10

1. Kivihiilen, maakaasun, tuontisähkön vähentäminen 2. Tuuli-, aurinko- ja bioenergian lisääminen 3. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusien yritysten synnyttäminen 4. Autokannan muuttaminen asteittain sähköisiksi ajoneuvoiksi 5. Ehdotus verokannusteiden käyttöönotosta : vaihtotaseen parantuminen 1 miljardilla eurolla vuodessa 30 uutta yritystä vuosittain uusiutuvat energiat sektorille 4.2.2 Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin ostovoima uusien innovaatioiden kaupallistamisessa on useita muita maita jäljessä (UK, Saksa, Ruotsi, USA). Yhteensä vuonna 2011 julkisiin hankintoihin käytettiin 32,5 miljardia euroa. Tavoitteena on saada vuonna 2013 1 % julkisista hankinnoista tukemaan kansainvälistymiseen pyrkivien cleantech-yritysten kotimarkkinareferenssejä, (325 milj. euroa) mikä tarkoittaisi cleantechiin kohdistuvan julkisen rahoituksen lähes kaksinkertaistumista. Erittäin merkittävää on, että tämä panostus kohdistuisi uusien teknologioiden ja ratkaisujen kaupallistamiseen, mikä on Suomen innovaatiojärjestelmän pullonkaula. Asteittain panostus nostetaan 3 %:iin vuoteen 2018 mennessä. 1. Suomen hallinnon yhteinen tahtotila julkisten hankintojen suuntaamisesta cleantech-myönteisesti 2. Kasvusopimukset ja osaamiskeskittymät 3. Julkisten hankintojen neuvontapalvelu (Motiva, YM) 4. Hankintaohjeet (2013 jätehuoltopilottina) Referenssejä 30 kansainvälistyville start up- ja pk-yritykselle vuosittain 150 uutta työpaikkaa vuosittain (referenssien kautta) Vuonna 2013 n. 325 miljoonaa euroa lisää innovaatioiden kaupallistamiseen, nousee n. 1 mrd. euroon 2018 mennessä 4.2.3 Merkittävät innovaatio/osaamiskeskittymät Valjastetaan TEM:n kasvusopimusohjelma ja osaamiskeskittymiä tukevat instrumentit tukemaan 5 6 kpl:n merkittävän innovaatiokeskittymän syntymistä cleantech-alalle Suomeen. Tavoitteena on pienen maan resurssien keskittäminen ja alueiden erikoistuminen luontaisille vahvuusalueilleen. Tutkimuslaitosten ja yritysten välisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli innovaatio/osaamiskeskittymissä. 1. Valjastetaan TEM:n kasvusopimusohjelma ja osaamiskeskittymäinstrumentit tukemaan merkittävien innovaatiokeskittymien syntyä Suomeen. 1. 5 6 kansainvälisesti merkittävää osaamiskeskittymää Suomeen cleantech-alalle. 2. Vuosittain 30 uutta kasvuyritystä osaamiskeskittymistä 11

4.3 Kasvun vauhdittaminen kansainvälistymisen avulla Vuonna 2011 Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu vienti oli noin 12 miljardia euroa mikä on n. 60 % yritysten yhteenlasketusta kokonaisliikevaihdosta. Tavoitteena on nostaa vienti 30 miljardiin euroon vuoden 2018 loppuun mennessä ja auttaa julkisen sektorin toimenpitein 100 uutta cleantech-yritystä kansainvälisille markkinoille vuoden 2018 loppuun mennessä. Cleantechin suurimmat kasvumarkkinat ovat Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia. Suomalaisten Cleantechyritysten pääasialliset kohdemarkkinat ovat 1. Saksa, 2. Kiina, 3. Venäjä ja 4. Brasilia. Yritykset ennakoivat, että vuonna 2015 suurin cleantechin vientimaa on Venäjä. 4.3.1 Cleantech osana Team Finlandia Team Finland luo tavoitteellisen ja yhtenäisen kansainvälistymisen tukiverkoston julkisen ja yksityisen sektorin toimijoista tuki-instrumentteineen. Tarkoituksena on sopia työnjaosta kotimaassa ja kohdemaissa toimivien julkisten kansainvälistymistä tukevien organisaatioiden välillä. Team Finland tunnistaa ja ratkoo mm. kaupan esteitä pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyen. Cleantechin strategia -ohjelma nostaa Cleantech-yritysten erityistarpeet esille Team Finland konseptissa. 1. Cleantech pilot-alueeksi taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman strategiaan yhtenäinen kansainvälistymisen tuki-organisaatio kaupan esteiden poisto yrityskonsortiot vienninedistämismatkat tasavertaiset tukimekanismit kilpailijamaihin verrattuna, viennin rahoituksen ja erityisesti riskirahoituksen kehittäminen 2. Luodaan partneruudet muiden merkittävimpien cleantech-maiden (Saksa, Kiina, Venäjä, Intia, Etelä-Korea) ja partnereiden kanssa kotimaisten yritysten auttamiseksi kansainvälisiin arvoketjuihin ja -verkostoihin Auttaa 80 uutta cleantech-yritystä kansinvälistymään 2018 loppuun mennessä Nostaa cleantechin vienti 12 mrd eurosta 30 mrd euroon 2018 loppuun mennessä 4.3.2 Cleantech-yritysten liiketoiminnan tukeminen osana kehityspoliittista yhteistyötä Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö Suomen kehityspolitiikassa edistää kehitysmaiden talouskasvua ja kehitystä sekä tukee siirtymistä kohti vihreää taloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Cleantechin strategisen ohjelman tavoitteena on saada suomalaisten cleantech-yritysten osaaminen kehityspoliittisen yhteistyön keskiöön. ERAfrica-hankkeen kautta edistetään yritysten kaupallisia projekteja kehitysmaiden (erityisesti Afrikassa) markkinoilla. ERAfrica toteutetaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. 12

20 cleantech-yritykselle kaupallisia projekteja kehityspoliittisen yhteistyön avulla vuoden 2018 loppuun mennessä. 4.3.3 Cleantech Finlandista maailman tunnetuin Cleantech-brändi Suomesta rakennetaan maailman tunnetuin Cleantech-brändi TEM:n rahoittaman Cleantech Finlandin toimesta. Tavoitteena on profiloida Suomi maailman tunnetuimpana cleantech-maana ja suomalaiset yritykset haluttuina partnereina kansainvälisissä arvoverkostoissa ja arvoketjuissa. Kansainvälisen tunnettuuden nostamisessa hyödynnetään Suomen kohdemaissa olevia edustustoja Cleantech-viestinnässä ja rakennetaan Solved palvelusta maailman laajin cleantech-yhteisö. Aktivoidaan cleantech-yritykset ja julkiset toimijat toimimaan Cleantech Finland brändin rakentamisessa yhteisin viestintä- ja markkinointitoimenpitein Hyödynnetään Suomen kohdemaissa olevia edustustoja Cleantech-viestinnässä Rakennetaan Solved palvelusta maailman laajin cleantech-yhteisö Profiloida Suomi maailman tunnetuimpana cleantech-maana ja suomalaiset cleantech-yritykset haluttuina partnereina kv-verkostoissa ja arvoketjuissa. 13

5 Ohjelman indikaattorit ja vaikuttavuuden mittaaminen Suomen Cleantech-liiketoiminnan kehittymistä mitataan seuraavilla mittaristolla: 1. Toimialan koko ja kehitys a. 100 suurimman Cleantech-yrityksen liikevaihto (korit: kaikki ja pienet yritykset) à Cleantech Finland b. 100 suurimman Cleantech-yrityksen vienti (korit: kaikki ja pienet yritykset) à Cleantech Finland c. Cleantech-alan työpaikat (korit: kaikki ja pienet yritykset) à Cleantech Finland ja TEM d. uudet yritykset à TEM e. pörssilistautuneet cleantech-yritykset àtem f. perinteisen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto päätoimialat à Tilastokeskus g. perinteisen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto sivutoimialat à Tilastokeskus 2. Toimialan kasvun tukeminen a. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tukeminen à TEM, EMV, Tulli b. Cleantech -alan pääomasijoitukset à (Pääomasijoitusyhdistys FVCA) c. Cleantech-alan t&k panokset à Tekes d. Cleantech professuurit ja dosenttuurit (lkm) à TEM/OKM (tbc) 3. Toimintaympäristön kehittyminen Suomessa a. Päästöintensiteetti / Energiaintensiteetti /Materiaali-intensiteetti à Tilastokeskus b. Julkisten hankintojen suuntaaminen uusien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoon 14

c. Energian tuotanto uusiutuvilla energialähteillä à TEM: tuulienergia, aurinkoenergia, maalämpö, puupohjaiset polttoaineet jätteestä energiaa 4. Menestyminen kansainvälisissä vertailuissa a. Renewable energy index à Ernst & Young b. Global Cleantech Innovation Index à Cleantech Group & WWF 15