Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Anneli Pohjola professori 040-5537498 anneli.pohjola@ulapland.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 21.01.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - suunnittelu- ja rahoituspäällikkö Tarja Särkkä perustuen keskusteluun yliopiston rehtorin kanssa 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki
säännöksessä luetellut tehtävät? Avoimet vastaukset: Kyllä 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - 16 Yliopiston kannalta tärkeä ervan tehtävä on tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen, mikä on tarpeen koordinoida alueellisena yhteistyönä. Yliopistollisen lääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen osalta tämä on toteutunut jo aiemmin yliopistosairaaloissa, mutta sosiaalihuollon puolelta vastaava rakenne puuttuu. Yliopistollisen sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen kohdalla tarvitaan vastaavat mahdollisuudet ervatasolle. Ervaan tarvitaan jatkossa rakenteet, joiden tuella ja yhteistyönä myös sosiaalialan koulutusta ja tutkimusta edistetään alueellisesti. Yhteistyökumppaneina tärkeiden sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta kehittämistehtävänä tulisi myös sijoittaa erva-tasolle siten, että niillä on samanaikaisesti alueellisia toimintayksiköitä. Tarvitaan riittävät voimavarat, valtakunnallisen sekä alueellisen kehittämisen yhteensovittaminen sekä riittävän laaja-alainen toimintapohja. Koulutus, tutkimus ja kehittäminen on tärkeä nähdä yhteistoiminnallisena kokonaisuutena, joka edellyttää yhteistoiminnan rakenteiden muodostamista ervaan. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella
selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa?
29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Ervan hallituksen kokoonpanossa on huomioitava sekä terveydenhuollon että sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen edustus alojen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi päätöksenteossa. Lisäksi tulee harkita sosiaalialan osaamiskeskusten edustusta. Hallitustyön ohella ervassa tarvitaan yhteistyöelimiä yliopistollisen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseen. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Lapin yliopisto toimii Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin koordinaatioyliopistona sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Posken juridisena toimijana ja kiinnittää näissä rooleissa huomiota seuraaviin: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentyessä on tärkeää, että niiden koulutusta ja tutkimusta koskevat rakenteet ja mahdollisuudet ovat keskenään yhdenvertaiset. Tarvitaan säädösten yhdenmukaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Se edellyttää sosiaalityön yliopistolliseen koulutukseen ja tutkimukseen vastaavankaltaista erityisvaltionosuutta kuin lääketieteen alueella jo on. Sosiaalityön koulutuksessa tämä koskee peruskoulutuksen käytännön opetuksen ja jatkokoulutuksena suoritettavan valtakunnallisen erikoistumiskoulutuksen evo-rahoitusta. Luvussa säädetään vastuukunnan vastuulla olevasta kehittämistoiminnasta, mutta tutkimuksen vastuita ei määritellä. Tutkimusta tarvitaan tietoon perustuvien palveluiden, johtamisen ja asiakaslähtöisten menetelmien kehittämisessä, mitkä ovat tulevaisuuden sote-palveluiden olennaisia rakennustekijöitä. Tutkimustehtävä on tarpeen kirjata lakiin. Vastuukuntien vastuulla olevan kehittämistyön lisäksi tarvitaan sosiaalialan osaamiskeskusten aseman vahvistamista tulevassa palvelurakenteessa. Ne tarvitsevat riittävän laajan toimintaperustan ervatasolla ja mahdolliset alueelliset toimintayksiköt. Osaamiskeskukset ovat yliopistojen sosiaalityön koulutus- ja tutkimustoiminnassa tärkeitä yhteistyökumppaneita. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Luvussa on esitetty terveydenhuollon yliopistollisia koulutus- ja tutkimuskorvauksia sekä niihin liittyvät korvausmenettelyä koskevat säännökset. Sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen osalta säädökset puuttuvat. Lain tulisi perustua sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäiseen yhdenvertaisuuteen ja siihen tulisi lisätä vastaavankaltaiset sosiaalityön koulutuksen (käytännön opetus ja erikoistumiskoulutus) ja tutkimuksen rahoitusta koskevat säädökset. Sosiaalityön koulutuksen työelämäsuhteissa on tarpeen huolehtia myös toimintayksiköiden tilojen käyttöä koskevasta ja työntekijöiden koulutus- ja tutkimustoimintaan osallistumisvelvollisuuden säädöksistä terveydenhuollon tavoin. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistukseen tarjoavan? - Uudessa palveluiden järjestämisessä on tärkeää tiivis yhteistyö tulevien osaajien ja tutkimustiedon tuottajina toimivien yliopistojen kanssa. Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen työelämärakenteiden edistäminen on ajankohtaista toimintarakenteiden muuttuessa. Se merkitsee ervan, sote-alueiden, vastuukuntien ja kuntien sekä yliopistojen uudenlaisten toiminnallisten suhteiden rakentamista. Esimerkiksi Lapissa ollaan rakentamassa yhdessä keskuskaupunkien yliopistollisia tutkimussote-keskuksia. Uusien yhteistyömuotojen rakentamisessa olisi tarpeellista saada rahoitustukea valtakunnallisia kehittämispilottien kehittämiseen. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä