Neljäs viikko Maanantai 20.7. Tänä aamuna otimme kohteeksemme Moision terveyskeskussairaalan dementiaosaston. Osastolla meidät otettiin iloisesti ja lämpimästi vastaan. Aloitimme päivän laulamalla, joka ei saanut suurta suosiota kuin muutamalta. Lähdimme laulujen jälkeen haukkaamaan happea muutaman asiakkaan kanssa mölkyn merkeissä. Sisällä asiakkaat saivat hierontaa ja sään viiletessä palasimme pian sisälle. Ennen ruokaa pelailimme bingoa ja korttia. Mahat täynnä jatkoimme bingon peluuta, jonka jälkeen jatkoimme toimintaa höystettynä muutamalla laululla. Osastolla oli vilkasta ajoittain kun asiakkaiden omaisia kävi vierailuilla. Päätimme päivän sananlaskuihin, runoiluun ja lauluun. Kiitosten sataessa poistuimme takavasemmalle. Tiistai 21.7. Vieraileva tähti kyydissämme kurvasimme Rantakylään Vuolingonhoviin. Paikan päällä jakaannuimme kahteen eri joukkioon: toisessa kaksi ja toisessa kolme edustajaa johtuen yhden ryhmäläisen poissaolosta. Aamupäivällä viihdytimme hovin alakerran asiakkaita. Riippuen ryhmästä lauloimme, pelasimme mölkkyä ja bingoa, ulkoilimme ja asiakkaita viihdytti myös piristyskoira-uransa alussa oleva Burny- koira. Välissä murkinoimme ja toiminta jatkui sen jälkeen yläkerran osastoilla. Vaihdoimme hieman ryhmiemme jakoja, mutta toiminta pysyi melko samanlaisena kuin aamupäivästä. Eroavana tekijänä oli kuitenkin levyraati, jota emme alakerran asiakkaille pitäneet. Levyraati oli menestys teknisistä ongelmista huolimatta.
Keskiviikko 22.7. Tänään meillä oli spesiaalipäivä kun lähdimme pitämään seuraa kotihoidon asiakkaille retken muodossa. Sää ei kuitenkaan ollut meidän puolella. Ainon ja Elinan päivä Asiakkaan suihkun takia pystyimme menemään asiakkaan luokse vasta kymmeneltä, joten yhdeksältä jakauduimme kahteen muuhun ryhmään. Kymmeneltä tapasimme keskustassa ja lähdimme etsimään ensimmäisen asiakkaamme asuntoa. Asiakas otti meidät iloisesti vastaan ja yhdessä päätimme, ettei ulos ole menemistä. Vietimme tuntimme kuunnellen tarinoita sota- ajasta ja asiakkaan lapsuudesta. Safkan jälkeen aikatauluun kuului kaksi
asiakasta, jotka sattuivat olemaan keskenään kihloissa. Tuplataksemme yhteisen ajan päätimme yllättää heidät viettämällä iltapäivän yhdessä. Tapaamista oli odotettu jo kauan, koska molempien kunto oli tullut yhteisen elämän tielle. Vietimme todella tunteikkaat tunnit heidän kanssaan ja lähteminen oli vaikeaa meille kaikille. Astan ja Roopen päivä Saimme ensimmäisen asiakkaan luokse seuraksemme Ainon ja joukkiomme käveli urhoollisesti kahden sateenvarjon saattelemana läpi kaatosateen. Selvittyämme takaisin sisätiloihin riisuimme vettä valuvat takkimme ja litisevät kenkämme. Koska sään jumalat eivät sattuneet olemaan hyvällä tuulella, tuntimme kului jutustellessa ja muistellessa vanhoja hyviä aikoja. Aino poistui seurastamme hieman ennen kymmentä, kun me jäimme vielä viettämään luovaa hetkeä runon muodossa. Sitten oli taas aika vetäistä märät kenkämme jalkaan sekä napata kimpsut ja kampsut mukaamme ja suunnata seuraavan asiakkaan luo. Uudessa kohteessa meille oven avasi itse auringonpaiste. Asiakkaan pirteys ja iloisuus saivat kyllä peltiin ropisevan kaatosateen unohtumaan. Taas kului tunti nopeasti jutustellessa. Ruokatunti startattiin käyntiin vaihtamalla kuivat sukat, kengät ja takit päälle, jonka jälkeen tuli vasta ruoan vuoro. Päivän viimeisen asiakkaan luona olimme jo hyvissä ajoin ennen kahtatoista. Vastassa meitä oli asiakas, jolta löytyi tarinaa kerrottavakseen jokaisen lipaston nurkan ja valokuvan takaa mikä oli enemmän kuin mukavaa! Kello kulki eteenpäin hirvittävää vauhtia ja kiirehdimme vielä sadevarustuksen turvin satamaan hengittämään raikasta ulkoilmaa. Palasimme takaisin kotiin kiitosten saattelemana ja saimme ikuistaa yhden aidoimmista hymyistä, mitä maa päällään kantaa. Asiakas kuvaili meidän saaneen luotua hänen päivästään yhtä juhlaa ja totesimme samanlaiset terveiset hänellekin. Päivä oli täynnä ihania tarinoita sekä mahtavia asiakkaita! Palapeli alkaa olemaan pian valmis. Heidin ja Sallanooran päivä Ensimmäisen asiakkaan luona joukossamme oli vahvistuksena Elina. Saavuttuamme asiakkaan kotiin, hän oli valmistautunut lähtemään kaupungille. Menimme pyörähtämään kauppakeskus Stellassa ja viereisessä kauppakeskus Akselissa, josta vielä menimme torille katsomaan mitä sieltä löytyy. Vietimme aikaamme pyörien kaupoissa ja jutellen elämästä sekä ajankohtaisista aiheista. Tärkeimmät asiat hoidettuamme suunnattiin hyvillä mielin takaisin asiakkaan kotiin. Elina jatkoi matkaa oman parinsa kanssa ja mekin suunnistettiin parin mutkan kautta seuraavaan kohteeseen. Houkuttelimme asiakkaan lähtemään kanssamme pienelle kävelylle sateen raikkaaseen ilmaan. Palattuamme asiakkaan kotiin häntä odotti suihkuaika, joten mekin lähdimme pitämään ruokatuntia. Vatsat täynnä ja reippain mielin lähdimme vaeltamaan päivämme viimeisen asiakkaan luo. Perillä meitä
odotti herttainen ja erittäin puhelias asiakas. Hän kertoi paljon tarinoita elämästään ja opiskeluajoistaan. Ajan kuluessa huomasimme nopeasti, että oli aika sanoa hyvästit ja lopetella päivämme yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. Torstai 23.7 Aamulla navigaattorimme näytti Ristiinaa kohti. Menimme henkilövajauksella Vaarinsaareen, jossa meille ilmoitettiin, että olemme väärässä paikassa. Noh lähdimme Ristiinan päiväkeskukselle kysymään olemmeko me vihdoinkin oikeassa paikassa. Saimme negatiivisen vastauksen ja meille kerrottiin oikean osoitteen olevan Palvelukeskus Vaarinsaari, josta olimme juuri tulleet. Pienen seikkailun jälkeen olimme oikeassa osoitteessa ja pääsimme aloittamaan päivämme levyraadilla. Raadin jälkeen jatkoimme päiväämme hauskalla bingo pelillä ja lauluilla. Ruokatunnin alkaessa ryhmämme suuntasi satamaan nauttimaan eväitä. Palattuamme jatkamaan ohjelmaa lauloimme ja teimme tajunnanvirtarunoa yhdessä asiakkaiden kanssa. Sitten lähdimme ihanalle sisäpihalle ulkoilemaan ja tietovisailemaan. Lopulta huomasimme ajan lentäneen kuin siivillä ja suuntasimme taksin nokan kohti päiväkeskusta lopetellaksemme päivämme.
Perjantain PPP palautteet, pohdinnat ja pölinät Viimeisiä päiviä viety ja olo rupeaa olemaan haikea. Ensi viikolla käymme vielä parissa paikassa, jonka jälkeen työmme ovat tosiaan lopussa. Tämänkin viikon paikat ovat olleet ihania niin kuin muidenkin viikkojen paikat. Työ on ollut tosi mukavaa ja helppoluonteista, ryhmän yhteishenki on vain kasvanut loppua kohden. Tästä työstä jää mieleen ihana fiilis ja olen saanut tästä paljon kokemusta. Heidi Ajatus siitä, että meillä on enää kaksi vierailupaikkaa jäljellä, on järkyttävä. Voisin mielelläni jatkaa tätä vielä viikkotolkulla. Tämä viikko oli hieman passiivisempi, alun into on haihtunut ja mielikuvitus on hieman laantunut, joten olemme joka päivä päätyneet laulamaan ja pelaamaan bingoa. Työ ei ole fyysisesti raskasta tai tunnu hirveämmin työltä, mutta henkisesti ollaan välillä aina varsinkin kovilla. Kuitenkin tämäkin viikko on taas kerran antanut meille paljon. Elina Alku viikko tuntui taas hiukan tahmealta, mutta onneksi fiiliksen kevetessä loppu viikkoa kohden työn teko on taas alkanut tuntua kevyemmältä. Asiakkaiden iloisuus ja lämmin vastaanotto on koskettanut sydäntäni ja myös yllättänyt. Hyvät asiakkaan kohtaamiskokemukset motivoivat uusien kokemusten hankkimiseen ja antanut lisää rohkeutta asiakkaan kohtaamisiin. Tämä viikko on ollut tapahtuma rikas ja tunnelmat ovat samaan aikaan huikeat ja haikeat. Ryhmähengen tiivistymisen myötä tätä työtä voisi jatkaa vielä pidempäänkin, mutta valitettavasti meillä on enää kaksi paikka jäljellä jossa käymme. Nyt vaan vielä nautitaan kun voidaan. Aino Kuukauttamme on jäljellä enää puolisen viikkoa ja piristettäviä asiakkaita enää kahdessa kohteessa. Toistan hieman itseäni, mutta aika on toden teolla kulunut kuin siivillä. Kuin koko kuukauden ajan olisi valittu aina linnuntie asfaltin sijaan. Tämä viikko ei ole ollut ehkä kaikista värikkäin ja aurinkoisin, mutta toisaalta välistä on hyvä, että sataakin. Niin ulkona kuin mielessäkin: Yhtenäkään viikkona aiemmin en ole joutunut näin paljon nieleskelemään kyyneliä myötätuntoa herättävien tarinoiden edessä. Viikko on pitänyt sisällään upeita muistelmia ja asiakkaita, joiden elämänkerrasta on ollut mahtavaa päästä lukemaan edes muutaman sivun verran. Olen saanut todistaa monia erilaisia hymyjä: Sellaisia, jotka tihkuvat puhdasta ja pyyteetöntä onnea, niitä mitkä hymyillään juuri ennen kyyneliä ja niitä, missä toivotaan vielä viimeistä vastausta kutsuun. Toimintamme on liukunut eteenpäin tasaisesti. Osa aktiviteeteista on ottanut enemmän tulta alleen kuin toiset, mutta aina kuitenkin löytyy jotain ylitse muiden. Loppu pelissä tässä työssä sitä oppii olemaan kiitollinen pienistäkin asioista. Asta
Tämä viikko, sade, ihmiset. Sai minut hymyilemään monina päivinä. Se, että näkee minkälaista elämä on, ja kun kuulee miten kovista selvinnyt pystyy pyyteettömästi rakastamaan. Mun luotto ihmiskuntaan on myös hetkellisesti palannut. Tunnelma on ollut lumoava. Sateessa astelu ja sitten tarinoimaan kodin lämpöön, takkatulena toimi elämänkerrat. Valokuvat, joista ensi näkemällä ei välttämättä saisi mitään irti. Roope Tästä viikosta jäi mukavat fiilikset ja sateetkaan ei menoa haitannut. Vaikeaa uskoa, että meillä on enää muutama kohde käymättä ja aika on kulunut ihan todella nopeasti. En oikein tiedä mitä pitäisi sanoa, sillä olo tuntuu vähän tyhjältä ja on hieman haikeatkin fiilikset. Palkitsevinta tällä viikolla on ollut asiakkaiden hymyt ja iloisuus, jotka saavat hyvälle mielelle, sekä tuntuu siltä, että olemme onnistuneet yksilöinä sekä ryhmänä loistavasti. Sallanoora Iloisin terveisin, Aino, Asta, Elina, Heidi, Roope ja Sallanoora