Hajautetut energiajärjestelmät kestävän kehityksen edistäjinä



Samankaltaiset tiedostot
Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Energian tuotanto ja käyttö

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Älykäs kaupunkienergia

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Smart Generation Solutions

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Bioenergia ry

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energiatuki Kati Veijonen

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu Siemens Osakeyhtiö

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Toimintaympäristö: Fortum

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Keski-Suomen energiatase 2016

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut , Erkki Aalto

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Transkriptio:

Hajautetut energiajärjestelmät kestävän kehityksen edistäjinä Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmasuojelupäivät 22.8.2012, Lappeenranta Hajautetuilla energiajärjestelmillä suuri kirjo Hajautettu energiajärjestelmä ymmärretään eri tavoin eri maissa Tekesin DENSY-ohjelma: paikalliset, pienen teholuokan, energian muunto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmien teknologiat sekä niihin liittyvät palvelut Kiinteistö-, kortteli- ja tehdaskokoluokka Sähkön, lämmön ja kylmän tuotanto Erityisesti uusiutuva energia (biomassat, tuuli, aurinko, vesi, maa, ) Kytketty sähkö/lämpöverkkoon tai itsenäinen Tarvittaessa liikuteltava Käytännössä hajautettu merkitsee myös sitä, että energian tuotanto on lähellä energian kulutuspisteitä Luo puitteet myös toimintatavalle energian käyttäjästä tulee myös energiantuottajia => sähköverkon toimintatarkoituksen muutos: jakeluverkosta siirtoverkoksi, josta sekä otetaan sähköä käyttöön että johon syötetään omaa tuotantoa 1

Kuva: Motiva 2010 Bioenergiakonsepti 2

Energiajärjestelmän kestävyys lähtökohdaksi Kestävyydellä kolme ulottuvuutta: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen (vrt. Burtlandin määritelmä) Kestävyys ei ole kuitenkaan määriteltävissä yksiselitteisesti, esim. Mitkä ovat arvioitavat ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset? Millä aikajänteellä taloudellisia vaikutuksia arvioidaan ja kenen näkökulmasta? Miten eri kriteerien arvot yhdistetään erilaisten vaihtoehtojen arvioinnissa Vallalla ns. kompensaatiomalli Jos jonkun kriteerin tekijä saa huonon arvon, se on kompensoitavissa muiden kriteerien hyvillä arvoilla (vrt. hiilivoiman yleiset teollisuuspoliittiset hyödyt vs. ympäristövaikutukset) Toinen ääripää ns. ei-kompensaatiomalli Jonkun kriteerin huono arvo ei ole kompensoitavissa muiden kriteerien hyvillä arvoilla Kumpi kehitys on kestävämpää? Aika Aika 6 3

Paikalliset olosuhteet määrittelevät tilanteeseen parhaiten sopivat energiajärjestelmät, jossa tuotannon ja käytön taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset saadaan sovittua järkevästi yhteen maantieteellisen sijainti sosioekonomiset olosuhteet maankäytön suunnittelu ja kaavoitus kaupunki - maaseutu infrastruktuuri kehittynyt tai kehittyvä talous tai kehitysmaa Uusiutuviin lähteisiin perutuvan energiatuotannon kustannusten vaihtelu (2005) Lähde: IPCC 2011 4

Nykyisin hajautetut energiajärjestelmät perustuvat käytännössä yhteiskunnan tukiin, mutta pitkällä tähtäimellä toiminnan uskotaan yhä enemmässä määrin perustuvan markkinalähtöisyyteen kustannuskehitykseen vaikuttaa - energiatuotantolaitteiden massatuotanto ja niihin liittyvät tekniset uudet innovaatiot - fossiilisten polttoaineiden markkinahinnat ja verokehitys - yhteiskunnan tukipolitiikan kehittyminen - kansalaisten asenteet Uusituvan energialähteiden työllisyyskehitys EU:ssa 5

Näkökohtia Yhteiskunnan tuki uusituville energialähteille noin 150 200 milj. euroa / vuosi Tuella tavoitellaan Suomen uusiutuvien energialähteiden EU-velvoitteen toteutumista (energian loppukulutuksesta 38 % uusiutuvaa vuonna 2020), uusien työpaikkojen luomista kasvaville markkinoille ja fossiilisen tuontienergian korvaamista kotimaisilla tuontipolttoaineilla (fossiilisten polttoaineiden nettotuonti vuonna 2011 oli noin 9 miljardia euroa) Uusituvat, hajautetut energiajärjestelmät huomattavasti työllistävämpiä perinteisiin keskitettyihin, fossiilisiin ja ydinenergiaan perustuviin keskitettyihin ratkaisuihin verrattuna Mitä maksaa yksi työtön vuodessa? Kymmeniä tuhansia euroja => yhteiskunnan kannattaa tukea uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa (verot, syöttötariffit, oma tuotanto helpoksi yleiseen sähköverkkoon jne.) => hajautetut, osallistavat (ja tuetut) energiajärjestelmät mahdollistavat loppukuluttajalle kannattavia pienenergiatuotantoinvestointeja => energiatulot ja - säästöt jakaantuvat laajemman kansanjoukon kesken ja samalla luodaan uudenlaista työllistävää toimintaa. Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Suomella on joillakin alueilla mahdollisuus kehittää omaa teknologiaa hajautettujen energialähteiden ympärille. Merkittävät työllisyysvaikutukset tulevat kuitenkin suunnittelu-, asennus-, rakennus-, huolto- ja ylläpitopalveluiden kautta 6

Nykyisin hajautetut energiajärjestelmät perustuvat käytännössä yhteiskunnan tukiin, mutta pitkällä tähtäimellä toiminnan uskotaan yhä enemmässä määrin perustuvan markkinalähtöisyyteen kustannuskehitykseen vaikuttaa - energiatuotantolaitteiden massatuotanto ja niihin liittyvät tekniset uudet innovaatiot - fossiilisten polttoaineiden markkinahinnat ja verokehitys - yhteiskunnan tukipolitiikan kehittyminen - kansalaisten asenteet Energiajärjestelmien sosio-ekonomisia vaikutuksia Energiahultovarmuus (Energy security) fossiilisten polttoaineiden loppuminen, monipuolisten lähteiden puuttuminen (jakeluhäriöt), tuontiriippuvuus - > hajautetut järjestelmät parantavat kaikkia näitä kolmea näkökohtaa Kehitysmaissa kyse on ennen kaikkea energian saatavuuden luotettavuuden varmuudesta Energian saatavuus hajautetut uusiutuviin energialähteisiin perustuvat energiajärjestelmät luonteva tapa edetä alueilla, jotka ovat energiaverkkojen ulkopuolella (erit. kehitysmaat) arvio vuonna 2009: 1,45 miljardia ihmistä sähköverkon ulkopuolella arvio vuonna 2007: 2,3 miljardia ihmisen energiahuolto perustuu vain polttobiomassaan Energialla merkittävä rooli kehitysmaiden olosuhteiden ja kehityksen edistäjinä: sisäilman terveysvaikutukset, ajankäyttö, veden pumppaus 7

Ympäristövaikutukset lähtökohtana millä energiatuotanto toteutetaan? Eri polttoaineiden suhteellinen haittavaikutus (Antikainen ym. 2007): - ei elinkaarisia vaikutuksia, vain tuotannon aiheuttamat Puu (arina) Maakaasu (poltin) Turve (arina) Kivihiili (leijukerros) Ilmastonmuutos 1 39 46 53 Happamoituminen 1 1 3 11 Alailmakehän otsonin muodostuminen 1 7 1 5 PM2,5 (kuvaa terveysvaikutuksia) 3 1 3 12 Elinkaariset vaikutukset arviointien lähtökohdaksi. Esim. jos hakkuujätteet ja kannot hyödynnetään tehokkaasti, metsämaan hiili- ja ravinnetaseet sekä monimuotoisuus heikkenevät. Lähde: IPCC 2011, min, max, kesk, 25% ja 75% fraktiilit, täplät =lopputulos CCS:n kanssa 8

Ympäristövaikutukset: hajautetut uusiutuvat (biomassa, tuuli) vs. keskitetyt fossiiliset energiajärjestelmät CO 2, CH 4, N 2 O, + Ilmastonmuutos CFC, HCFC? Rehevöityminen PP(w), DRP(w), kok-n(w), N-nit(w), NO X (a), NH 3 (a) + Happamoituminen SO 2 2, NO x x, NH 3 Ei + Yläilmakehän otsonikerroksen tuhout. Alailmakehän otsonin muodostuminen CFC11 NO x, NMVOC, CH 4, CO? + + - - Pienhiukkaset Toksisuus Luonnonvarojen väheneminen Biodiversiteetti Maaperän tuottokyky ja eroosio PM10, PM2,5 Ekotoksisuus, Humaanitoksisuus Foss. polttoaineiden käyttö, energiatase Lajien säilyminen, lahopuut Maaperän org. aines Maan viljavuus ja tuottokyky Ympäristövaikutukset Paras energia ympäristövaikutusten kannalta on energia, jota ei valmisteta lainkaan Hajautettujen energiajärjestelmät pakottavat myös hallintajärjestelmien käyttöönottoon/kehitykseen, mikä mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen uudenlaisen ohjauksen => energiansäästöä ja energiatehokkuutta 9

Edut Hajautetun energiajärjestelmän etuja ja haasteita Ilmastonmuutoksen hillintä ja muu ympäristönsuojelu Siirtokustannusten ja investointikustannusten aleneminen Varavoima ja huippujen leikkaus Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Pienten paikallisten energiaraaka-ainelähteiden hyödyntäminen mahdolliseksi, kuten hukkalämpö ja jätemateriaalit Verkon vahvistaminen ja hajaseudun sähkönsyöttö Kotimaisten monipuolisten energialähteiden käyttö, tuontienergiariippuvuuden vähentäminen Työllisyyskysymykset Tulonjako Energiajärjestelmän luotettavuus Parempi suoja onnettomuuksille ja tuhotöille Laajennettavuuden nopeus, modulaarisuus Tavalliset ihmiset saadaan aktivoitua ilmastonmuutoksen hillintätyöhön oman tuotannon ja kulutusseurannan kautta uudella tavalla Haasteet energian laadun ja määrän hallinta Energian tuotantomäärien ja ajankohtien kohtaaminen kulutuksen k kanssa hajautetun t tuotannon t satunnainen sijoittuminen verkkoon Liiketoimintaan ja lainsäädäntöön liittyvät haasteet Hinta verrattuna keskitettyyn tuotantoon Tuottajan verkkoon liittymisen ehdot Tuki- ja veropolitiikka Teknologiset haasteet Suojaustekniikka Verkko-ohjaus Varastointi Älykkäät verkot (SMART GRID) 10

Loppupäätelmiä HAJAUTETUT ENRGIAJÄRJESTELMÄT TARJOAVAT SUUREN POTENTIAALIN MENTÄESSÄ KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ YHTEISKUNTAA Ympäristö, talous ja sosiaaliset ulottuvuudet toteutuvat entistä paremmin HAJAUTETTUIHIN ENERGIJÄRJESTELMIIN KASVAVA MAAILMANLAAJUINEN KYSYNTÄ, JOKA TARJOAA SUOMELLEKIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA (tekniset innovaatiot, palvelukonseptit) jos asioihin osataan tarttua oikealla tavalla TIETOA TARVITAAN UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KESTÄVYYDEN RAJOISTA (erityisesti tämä koskee bioenergiaa) TALOUDELLISTEN VÄLILLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN TYÖVÄLINEITÄ JA PELISÄÄNTÖJÄ taloudelliset hyödyt kohdentuvat uudella tavalla yhteiskunnan tukipolitiikan vaikutukset ymmärrettäväksi HAJAUTETUNKIN JÄRJESTÄLMÄN YHTEYDESSÄ TULEE KAIKIN TAVOIN KEHITTÄÄ INTEGROITUNUTTA KOKONAISUUTTA, JOSSA ENERGIAN KÄYTTÖ MINIMOIDAAN JA JOSSA ENERGIANTUOTANNON HAITALLISET VAIKUTUKSET MINIMOIDAAN 11