Sosiaali- ja terveysministeriölle



Samankaltaiset tiedostot
Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Suomen Päihderiippuvaiset ry Alkohol- och drogberoende i Finland rf

Valtioneuvoston periaatepäätös

Päihdetilannekysely Espoossa

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Jyväskylä kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu

Sisäinen turvallisuus

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen koordinaatio 2017-

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Lainsäädännön ja Alkoholiohjelman uudistukset tukemassa ehkäisevää päihdetyötä ja sen rakenteita

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Päihdehaitat Suomessa

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

PÄIHDETILANNEKYSELY Alueellinen vertailu Vastaajien kokonaismäärä 2233

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Kokemuksia Turun Pakkatoiminnasta. Jenni Tähkävuori terveysohjaaja/ehkäisevä päihdetyö Turun kaupunki

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Päijät-Häme 2016

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Seinäjoki kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Alkoholipolitiikkaa sisäisen turvallisuuden näkökulmasta - mitä päätyi alkoholilain uudistukseen?

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta

Tervetuloa Terveyspiste-päiville!

YHTEENVETO SATAKUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELYN TULOKSISTA

Alkoholiohjelma

Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamalli. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Laki ehkäisevän työn järjestämisestä ja toimintaohjelma sen tueksi

Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )

Terveyden edistämisen laatusuositus

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Hallitus lupaa uudistaa raittiustyölain kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Keskeisiä toimenpiteitä ovat alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiverotuksen tarkistaminen. Alkoholi aiheuttaa paljon ongelmia, kärsimystä ja kustannuksia yksilölle, läheisille ja yhteiskunnalle. Suomalaisen päihdepolitiikan pääperiaate on jokaisen kansalaisen oikeus terveyteen ja turvalliseen ympäristöön. Alkoholin käytön merkitystä terveydelle ja turvallisuudelle kuvaa se, että se on yleisin tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Työikäiset myös kuolevat alkoholinkäytön vuoksi yleisemmin kuin väestö keskimäärin. Lisäksi alkoholi on vaikuttamassa monien sosiaalityön interventioiden esimerkiksi huostaanottojen tarpeeseen. Vuonna 2009 alkoholin käyttö aiheutti 0,8-1,0 miljardin euron välittömät haittakustannukset ja 3,2-5,9 miljardin euron välilliset haittakustannukset. Yli kolmannes välittömistä haittakustannuksista aiheutui järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Sosiaalihuollon osuus välittömistä haittakustannuksista oli hieman yli neljännes ja terveydenhuollon osuus oli reilu viidennes. Välittömistä haittakustannuksista loppuosa liittyi päihdehaittojen ennaltaehkäisevään työhön, alkoholivalvontaan ja tutkimukseen. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011.) Hallituksen tekemät alkoholipoliittiset linjaukset saavat tukea valtaosalta suomalaisia. Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 -selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että alkoholin myyntiin päihtyneelle tulisi ravintoloissa ja kaupoissa suhtautua nykyistä tiukemmin (73 %), alkoholia käytetään Suomessa liikaa (71 %) ja humalajuomiseen suhtaudutaan liian vapaasti (66 %). Alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemisen tulisi perustua ennen kaikkea vaikuttaviksi todettuihin keinoihin kuten saatavuuden ja hinnan sääntelyyn sekä mainonnan rajoituksiin. Näitä voidaan tukea koulutuksella ja tiedotuksella sekä erilaisilla alkoholin käytön vähentämiseen ja terveellisten elintapojen

edistämiseen tähtäävillä interventioilla. Käytössä tulisi olla monia samansuuntaisia keinoja. Vahva lainsäädäntö tukee myös kuntien ja järjestöjen ehkäisevää työtä, hoitoa ja kuntoutusta paikallistasolla. SOSTE katsoo, että alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi ottaa huomioon seuraavaa: 1. Alkoholiasiat kietoutuvat kaikkialle Alkoholilain valmistelussa tulee esille se, kuinka monille elämänalueille alkoholipolitiikka ulottuu. Olisi tärkeää, että lakien uudistamisen ja soveltamisen myötä terveys kaikissa politiikoissa -ajattelu syvenisi. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi ottaa huomioon eri hallinnonalojen meneillään olevat muut uudistukset, yhteydet muihin lakeihin ja yhteistyö eri ministeriöiden kesken, jotta alkoholihaittoja voidaan ehkäistä tehokkaasti. Esimerkkinä sisäisen turvallisuuden ohjelman tärkeimpiä yksittäisiä tavoitteita ovat alkoholista aiheutuvien turvallisuusongelmien vähentäminen. Tavoitteen onnistuminen edellyttää samanaikaisia ja samansuuntaisesti vaikuttavia alkoholipoliittisia päätöksiä. 2. Hyvinvointi ja terveysvaikutusten huomioon ottaminen Kaikilla päätöksillä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisilla, on usein vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi on oltava sisäänrakennettuna kaikessa päätöksenteossa. Alkoholilain kokonaisuudistuksen lähtökohtana tulee olla kansanterveydelliset ja sosiaalipoliittiset lähtökohdat. Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa on arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset laaja-alaisesti väestön hyvinvointiin ja terveyteen. 3. Verotus kustannusvaikuttavana keinona Alkoholipolitiikka ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, vaan myös maatalous-, kauppa-, teollisuus- ja veropolitiikkaa. Kulutuksen kasvaessa haittojen aiheuttamat kustannukset ylittävät alkoholista saatavan taloudellisen hyödyn. Alkoholiveron korottaminen on erittäin kustannusvaikuttava keino toteuttaa terveyspainotteista alkoholipolitiikkaa (van der Berg ym. 2008). Toisessa politiikan vaakakupissa ovat kansakunnan eurot ja toisessa sen hyvinvointi ja terveys. Hyvänä esimerkkinä on Suomen vuoden 2004 alkoholiveron alennus, jonka seuraukset olivat nopeasti nähtävissä alkoholin kulutuksen kasvussa sekä kuolleisuuden ja sairastuvuuden ja muiden haittojen lisääntymisessä.

Alkoholin verotus on yhä keveämpää ja kokonaiskulutus suurempaa, vaikka verotusta on vuoden 2004 alkoholiveron kevennyksen jälkeen kiristetty. Alkoholin verotusta tulisi kiristää aina vähintään ostovoiman kasvun verran. 4. Saatavuuden sääntely Alkoholin saatavuuden sääntely on toinen tehokkaaksi todettu keino alkoholihaittojen ehkäisyssä. Keskeistä tässä on monopolijärjestelmän säilyttäminen. Myös ravintoloiden myyntilupien myöntämisessä tulee voida ottaa aikaisempaa paremmin ennakolta huomioon ravintolan sijainti ja sen mahdollisesti aiheuttamat haitat ympäristölle ja alueen asukkaille. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä turvallisuuteen sekä häiriöttömyyteen. Monista rajoituksista huolimatta alkoholituotteiden saatavuus vähittäiskaupoista on vuosien saatossa laajentunut mm. kauppojen aukioloaikojen laajetessa. Alkoholin myyntiaikojen rajoituksista on syytä pitää kiinni ja rajoitusten tulee koskea myös sunnuntaina tapahtuvaa myyntiä. Myös ravintoloiden aukioloaikojen rajoittamista tulee tarkastella haittojen ehkäisyn näkökulmasta, ei pelkästään ravintoloiden kannattavuuden näkökulmasta. 5. Lasten ja nuorten suojelu alkoholilta Erityisen haavoittuvia alkoholin käytölle ja käytön seurauksille ovat lapset ja nuoret. Alkoholin mielikuvamainonnan kiellolla voitaisiin vaikuttaa mainosten sisältöihin ja niiden kiinnostavuuteen nuorten näkökulmasta. Mielikuvamainonnan kielto ei kuitenkaan suoraan vähentäisi nuorten kohtaamaa mainonnan määrää. Toinen ratkaisu olisi kieltää alkoholimainonta kokonaan. Valvonnan kannalta alkoholimainonnan täyskielto olisi selkeä ratkaisu. Täyskielto tukisi vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Se suojaisi myös aikuisia, joilla on ongelmia alkoholin käytön kanssa.

6.Alkoholin ongelmakäyttöön ja suurkulutukseen tulisi puuttua varhain Alkoholin riskikäytön varhaista havaitsemista ja matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen saantia tulisi tehostaa. Siksi ehkäisevän päihdetyön ja koulujen riittävät resurssit on turvattava. Hallitusohjelmassa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa määriteltiin yhdeksi tavoitteeksi etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maahan. Yhteiskuntatakuu ei ole riittävä keino, vaan lasten ja nuorten tilanteeseen tarttuminen vielä varhemmin koulussa opettajien ja oppilashuollon yhteistyönä on vieläkin keskeisempää, kun halutaan puuttua nuorten syrjäytymiskehitykseen ja sitä kautta päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tutkimusten mukaan tehokkaaksi todetun alkoholinkäytön mini-interventio tulee saada rutiininomaiseksi toimenpiteeksi kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä. Mini-interventio on myös erittäin hyvin ihmisten hyväksymä (Suomalaisten alkoholiasenteet 2008). 7. Alkoholikulttuuriin vaikuttaminen pitkäjänteisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta merkittävä ryhmä ovat tavalliset, työssäkäyvät, alkoholia mielestään kohtuullisesti käyttävät ihmiset, joita on moninkertainen määrä suurkuluttajiin verrattuna. Heidän tavoittamisekseen tarvitaan pitkäjänteisiä toimintamalleja, joilla pyritään vaikuttamaan kulttuuriin eli alkoholin paikkaan tavallisten ihmisten arjessa. Kulutusta vähentävät interventiot on siksi suunnattava koko väestölle. Kaikissa alkoholituotteissa vaadittava riittävän selkeä varoitusmerkintä alkoholin haitallisesta vaikutuksesta terveydelle saavuttaa kaikki alkoholin käyttäjät ja olisi myös yhteiskunnan vahva viesti siitä, että kyseessä ei ole tavallinen kulutustavara. 8. Järjestöt mukana yhteistyössä Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita, kun tehdään vaikuttavaa alkoholipolitiikkaa valtakunnan tasolla ja paikallisesti. Järjestöjen toiminta lisää hyvinvointia ja terveyttä, ongelmien syntymistä ja syvenemistä sekä tukee ihmisten selviytymistä.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys on myös jatkossa mielellään mukana keskustelussa ja tuo jäsenistönsä näkemyksiä alkoholipoliittiseen keskusteluun. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Kaarina Tamminiemi, kaarina.tamminiemi@soste.fi Helsingissä 29. marraskuuta 2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri