Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Hallitus lupaa uudistaa raittiustyölain kunnissa tehtävän päihdetyön kehittämiseksi. Keskeisiä toimenpiteitä ovat alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiverotuksen tarkistaminen. Alkoholi aiheuttaa paljon ongelmia, kärsimystä ja kustannuksia yksilölle, läheisille ja yhteiskunnalle. Suomalaisen päihdepolitiikan pääperiaate on jokaisen kansalaisen oikeus terveyteen ja turvalliseen ympäristöön. Alkoholin käytön merkitystä terveydelle ja turvallisuudelle kuvaa se, että se on yleisin tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Työikäiset myös kuolevat alkoholinkäytön vuoksi yleisemmin kuin väestö keskimäärin. Lisäksi alkoholi on vaikuttamassa monien sosiaalityön interventioiden esimerkiksi huostaanottojen tarpeeseen. Vuonna 2009 alkoholin käyttö aiheutti 0,8-1,0 miljardin euron välittömät haittakustannukset ja 3,2-5,9 miljardin euron välilliset haittakustannukset. Yli kolmannes välittömistä haittakustannuksista aiheutui järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Sosiaalihuollon osuus välittömistä haittakustannuksista oli hieman yli neljännes ja terveydenhuollon osuus oli reilu viidennes. Välittömistä haittakustannuksista loppuosa liittyi päihdehaittojen ennaltaehkäisevään työhön, alkoholivalvontaan ja tutkimukseen. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011.) Hallituksen tekemät alkoholipoliittiset linjaukset saavat tukea valtaosalta suomalaisia. Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 -selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että alkoholin myyntiin päihtyneelle tulisi ravintoloissa ja kaupoissa suhtautua nykyistä tiukemmin (73 %), alkoholia käytetään Suomessa liikaa (71 %) ja humalajuomiseen suhtaudutaan liian vapaasti (66 %). Alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemisen tulisi perustua ennen kaikkea vaikuttaviksi todettuihin keinoihin kuten saatavuuden ja hinnan sääntelyyn sekä mainonnan rajoituksiin. Näitä voidaan tukea koulutuksella ja tiedotuksella sekä erilaisilla alkoholin käytön vähentämiseen ja terveellisten elintapojen
edistämiseen tähtäävillä interventioilla. Käytössä tulisi olla monia samansuuntaisia keinoja. Vahva lainsäädäntö tukee myös kuntien ja järjestöjen ehkäisevää työtä, hoitoa ja kuntoutusta paikallistasolla. SOSTE katsoo, että alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi ottaa huomioon seuraavaa: 1. Alkoholiasiat kietoutuvat kaikkialle Alkoholilain valmistelussa tulee esille se, kuinka monille elämänalueille alkoholipolitiikka ulottuu. Olisi tärkeää, että lakien uudistamisen ja soveltamisen myötä terveys kaikissa politiikoissa -ajattelu syvenisi. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi ottaa huomioon eri hallinnonalojen meneillään olevat muut uudistukset, yhteydet muihin lakeihin ja yhteistyö eri ministeriöiden kesken, jotta alkoholihaittoja voidaan ehkäistä tehokkaasti. Esimerkkinä sisäisen turvallisuuden ohjelman tärkeimpiä yksittäisiä tavoitteita ovat alkoholista aiheutuvien turvallisuusongelmien vähentäminen. Tavoitteen onnistuminen edellyttää samanaikaisia ja samansuuntaisesti vaikuttavia alkoholipoliittisia päätöksiä. 2. Hyvinvointi ja terveysvaikutusten huomioon ottaminen Kaikilla päätöksillä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisilla, on usein vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi on oltava sisäänrakennettuna kaikessa päätöksenteossa. Alkoholilain kokonaisuudistuksen lähtökohtana tulee olla kansanterveydelliset ja sosiaalipoliittiset lähtökohdat. Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa on arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset laaja-alaisesti väestön hyvinvointiin ja terveyteen. 3. Verotus kustannusvaikuttavana keinona Alkoholipolitiikka ei ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, vaan myös maatalous-, kauppa-, teollisuus- ja veropolitiikkaa. Kulutuksen kasvaessa haittojen aiheuttamat kustannukset ylittävät alkoholista saatavan taloudellisen hyödyn. Alkoholiveron korottaminen on erittäin kustannusvaikuttava keino toteuttaa terveyspainotteista alkoholipolitiikkaa (van der Berg ym. 2008). Toisessa politiikan vaakakupissa ovat kansakunnan eurot ja toisessa sen hyvinvointi ja terveys. Hyvänä esimerkkinä on Suomen vuoden 2004 alkoholiveron alennus, jonka seuraukset olivat nopeasti nähtävissä alkoholin kulutuksen kasvussa sekä kuolleisuuden ja sairastuvuuden ja muiden haittojen lisääntymisessä.
Alkoholin verotus on yhä keveämpää ja kokonaiskulutus suurempaa, vaikka verotusta on vuoden 2004 alkoholiveron kevennyksen jälkeen kiristetty. Alkoholin verotusta tulisi kiristää aina vähintään ostovoiman kasvun verran. 4. Saatavuuden sääntely Alkoholin saatavuuden sääntely on toinen tehokkaaksi todettu keino alkoholihaittojen ehkäisyssä. Keskeistä tässä on monopolijärjestelmän säilyttäminen. Myös ravintoloiden myyntilupien myöntämisessä tulee voida ottaa aikaisempaa paremmin ennakolta huomioon ravintolan sijainti ja sen mahdollisesti aiheuttamat haitat ympäristölle ja alueen asukkaille. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä turvallisuuteen sekä häiriöttömyyteen. Monista rajoituksista huolimatta alkoholituotteiden saatavuus vähittäiskaupoista on vuosien saatossa laajentunut mm. kauppojen aukioloaikojen laajetessa. Alkoholin myyntiaikojen rajoituksista on syytä pitää kiinni ja rajoitusten tulee koskea myös sunnuntaina tapahtuvaa myyntiä. Myös ravintoloiden aukioloaikojen rajoittamista tulee tarkastella haittojen ehkäisyn näkökulmasta, ei pelkästään ravintoloiden kannattavuuden näkökulmasta. 5. Lasten ja nuorten suojelu alkoholilta Erityisen haavoittuvia alkoholin käytölle ja käytön seurauksille ovat lapset ja nuoret. Alkoholin mielikuvamainonnan kiellolla voitaisiin vaikuttaa mainosten sisältöihin ja niiden kiinnostavuuteen nuorten näkökulmasta. Mielikuvamainonnan kielto ei kuitenkaan suoraan vähentäisi nuorten kohtaamaa mainonnan määrää. Toinen ratkaisu olisi kieltää alkoholimainonta kokonaan. Valvonnan kannalta alkoholimainonnan täyskielto olisi selkeä ratkaisu. Täyskielto tukisi vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Se suojaisi myös aikuisia, joilla on ongelmia alkoholin käytön kanssa.
6.Alkoholin ongelmakäyttöön ja suurkulutukseen tulisi puuttua varhain Alkoholin riskikäytön varhaista havaitsemista ja matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen saantia tulisi tehostaa. Siksi ehkäisevän päihdetyön ja koulujen riittävät resurssit on turvattava. Hallitusohjelmassa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa määriteltiin yhdeksi tavoitteeksi etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maahan. Yhteiskuntatakuu ei ole riittävä keino, vaan lasten ja nuorten tilanteeseen tarttuminen vielä varhemmin koulussa opettajien ja oppilashuollon yhteistyönä on vieläkin keskeisempää, kun halutaan puuttua nuorten syrjäytymiskehitykseen ja sitä kautta päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tutkimusten mukaan tehokkaaksi todetun alkoholinkäytön mini-interventio tulee saada rutiininomaiseksi toimenpiteeksi kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä. Mini-interventio on myös erittäin hyvin ihmisten hyväksymä (Suomalaisten alkoholiasenteet 2008). 7. Alkoholikulttuuriin vaikuttaminen pitkäjänteisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta merkittävä ryhmä ovat tavalliset, työssäkäyvät, alkoholia mielestään kohtuullisesti käyttävät ihmiset, joita on moninkertainen määrä suurkuluttajiin verrattuna. Heidän tavoittamisekseen tarvitaan pitkäjänteisiä toimintamalleja, joilla pyritään vaikuttamaan kulttuuriin eli alkoholin paikkaan tavallisten ihmisten arjessa. Kulutusta vähentävät interventiot on siksi suunnattava koko väestölle. Kaikissa alkoholituotteissa vaadittava riittävän selkeä varoitusmerkintä alkoholin haitallisesta vaikutuksesta terveydelle saavuttaa kaikki alkoholin käyttäjät ja olisi myös yhteiskunnan vahva viesti siitä, että kyseessä ei ole tavallinen kulutustavara. 8. Järjestöt mukana yhteistyössä Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita, kun tehdään vaikuttavaa alkoholipolitiikkaa valtakunnan tasolla ja paikallisesti. Järjestöjen toiminta lisää hyvinvointia ja terveyttä, ongelmien syntymistä ja syvenemistä sekä tukee ihmisten selviytymistä.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys on myös jatkossa mielellään mukana keskustelussa ja tuo jäsenistönsä näkemyksiä alkoholipoliittiseen keskusteluun. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Kaarina Tamminiemi, kaarina.tamminiemi@soste.fi Helsingissä 29. marraskuuta 2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri