Jorma Piironen, RKTL Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna 15.5.2014
ESITYKSEN SISÄLTÖ: MIKSI VAPAUTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ? MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT ELOONJÄÄNTIIN? Pyyntivälineet Kalan biologia Olosuhteet Kalan käsittely VETOUISTELIJOIDEN VAPAUTTAMAT JÄRVILOHET
Miksi vapauttaminen on tärkeää? Alamittaiset, alle 60 cm lohet ja taimenet kasvamaan Rasvaevälliset villit ja kannan säilyttämiseksi istutetutut saatava säilymään! Uhanalaisten lohikalojen säilyttämistä ja samanaikaista kalastusta ei voida järjestää muuten vaihtoehtona täysrauhoitus!
Kalastusvälineiden vaikutukset aika pyydyksessä Verkko ei juuri toivoa Trooli vapauttaminen elävänä mahdollista, JOS vetoaika lyhyt, saaliin määrä kohtuullinen, perän nosto ja kalojen käsittely nopeaa, toipumiselle aikaa vesiastiassa ennen veteen heittämistä Nuotta troolia paremmat mahdollisuudet Rysä, loukku ym. onnistuu helposti Täkysiima, lohisiima onnistuu vain poikkeustapauksissa Vapavälineet voi onnistua hyvin
Kalan biologia - stressi Stressi hapenpuute: kala yrittää irrottautua pyydyksestä, koukusta tms. stressihormonien eritys hapenpuute, pahenee kalan nostamisesta vedestä, kidukset lysähtävät kasaan (jo 30 sek. happipula) > KALA VETEEN HETI! seurauksena anaerobinen tila > lihaksiin ja verenkiertoon kertyy maitohappoa > veren ph alenee > monia fysiologisia häiriöitä palautuminen kestää - vaikka kala olisi hengissä vapautettaessa, voi kärsiä stressitilasta jopa 3 vrk ja kuolla vapauttamisen jälkeen vapavälineillä nopea väsytys ja koukkujen irrotus tärkeää
Lajierot, lämpötila ja paine Lohi herkempi kuin taimen! Post-smoltti herkempi kuin suurempi lohi Viileässä vedessä rasittuminen vähäisempää kuin lämpimässä Nopeat lämpötilan ja paineen muutokset vahingollisia > Vältä kalastusta lämpimän veden aikaan (yli 18 C lämpötilat vahingollisia) ja syvistä vesistä (yli 15 m syvyydestä) Kesäaikaan harppauskerroksesta (noin 10-12 C:een lämpötilasta) saadun kalan vetäminen pintaveteen yli 20 C:een lämpötilaan aiheuttaa vahinkoja
Vahingoittuminen, haavat, suomujen irtoaminen Vaikutukset vaihtelevat vähäisistä tappaviin Haavat ja verenvuoto kiduksista, nielusta tai vatsasta tuhoisia > 2-3-kertainen riski kuolla Silmävahingot erittäin haitallisia Vältettävissä vähentämällä koukkujen määrää, 1-haarainen, väkäsetön koukku turvallisin, koukun muodolla ja koollakin merkitystä amer. tutkimukset: täkysyötit vahingollisempia kuin vieheet miten täkyraksi? Kalat nielevät luonnollisen syötin syvemmälle kuin vieheen.
Oikea käsittely parantaa selviytymismahdollisuuksia Pidä kaikki vapauttamiseen tarvittavat välineet valmiina Nopea väsytys, ettei kala ylirasitu ja joudu maitohappokertymän aiheuttamaan asidoosiin Pidä kala aina vedessä - vapauta koukuista veneen ulkopuolella tai nosta kala heti vesiastiaan, jossa hapekasta (miel. viileää) vettä Käytä solmutonta, kumipintaista, tiheäsilmäistä haavia tms. Kastele kätesi, käsittele kalaa mahdollisimman varovaisesti, älä purista kalaa kiduksista, tartu pyrstöstä jos tarpeen Anna kalan toipua ennen vapauttamista veteen (normaali uintiasento, reagointi esim. kosketukseen)
Käsittely vesiastiassa!
A review of catch-and-release angling mortality with implications for no-take reserves Aaron Bartholomew,1,2 & James A. Bohnsack1 1National Marine Fisheries ServiceSoutheast Fisheries Science Center, 75 Virginia Beach Drive, Miami, FL 33149, USA Phone: +1-971-06-5152416; E-mail: abartholomew@ausharjah.edu); 2American University of Sharjah, P.O. Box 26666, Sharjah, United Arab Emirates Reviews in Fish Biology and Fisheries (2005) 15: 129 154 Springer 2005 DOI 10.1007/s11160-005-2175-1
JT L
Vetouistelijoiden vapauttamat järvilohet 2011-2013 Vuoksen järvialueilla vesialue lohien määrä keskipituus, pienin, cm suurin, cm cm Paasivesi 13 49,2 40 68 Pihlajavesi 58 46,9 29 65 Lietvesi 1 40 Yövesi 10 45,1 30 64 Suvasvesi 85 50,8 35 65 Kermajärvi 9 48,9 37 65 etelä-saimaa 380 47,2 25 70 kaikki 556 47,9 25 70 Vapautettujen keskipit. 2011: 45,7 cm; 2012: 47,3 cm; 2013: 50,3 cm
Järvilohipalautukset vuoden 2013 loppuun (noin 80 % vapakalastajien palautuksia) vesialue lohien määrä kpl (%) cm (lkm) Keskipituus, Keskipaino, kg (lkm) Pituus- vaihtelu, cm Paino- vaihtelu, kg Paasivesi 2 (15,4) 63 (2) 3,55 (2) 61-65 2,8-3,6 Pihlajavesi 3 (5,2) 58,7 (3) 2,35 (3) 51-65 1,8-3,6 Lietvesi 0 Yövesi 0 Suvasvesi 16 (18,8) 58 (14) 2,35 (13) 42,5-79 0,6-5,7 Kermajärvi 5 (55,6) 57 (4) 3,0 (3) 45-73 0,8-4,7 etelä- 40 (10,5) 63,2 (25) 2,9 (25) 49-84 0,9-7,0 Saimaa kaikki 66 (11,9) 60,8 (48) 2,74 (46) 42,5-84 0,6-7,0
palautuspituus, mm Vapautettujen lohien kasvu 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1. v palautus 2. v. palautus 3. v. palautus Palautuspituutta ei ilmoitettu 0 100 200 300 400 500 600 700 800 merkintäpituus, mm
palautuspaino, g Vapautettujen lohien pyyntikoko 1.v. palautus 2.v. palautus 3.v. palautus 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 200 300 400 500 600 700 800 merkintäpituus, mm
% Merkittyjen ja palautettujen lohien suhteet 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 palautettu merkitty huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
VAPAUTEEN - KIITOS!