Korkoavustus

Korkoavustus 21.09.2016

Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 2 1.5 Hakeminen... 2 1.5.1 Vireilletulo... 3 1.5.1.1 Lähettäjän vastuu... 4 1.5.1.2 Asiakirjan siirto... 4 1.5.2 Kuka voi hakea etuutta?... 5 1.5.2.1 Henkilö itse... 5 1.5.2.2 Edunvalvoja... 5 1.5.2.3 Edunvalvontavaltuutettu... 6 1.5.2.4 Asiamies eli valtuutettu... 6 1.5.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 7 1.5.3 Hakuaika... 7 1.5.4 Lisäselvitysten pyytäminen... 8 1.6 Määrä... 10 1.7 Määräytymisperusteet... 11 1.7.1 Vuosipuoliskojen laskeminen... 11 1.7.2 Tulot ja vähennykset... 12 1.7.2.1 Palautukset tuloista... 13 1.7.3 Pääomitus vai korkoavustus... 14 1.8 Maksaminen... 14 1.8.1 Maksuosoite... 14 1.8.2 Maksunsaajat... 15 1.8.3 Etuusmaksujen peruutukset pankista... 15 1.9 Ratkaiseminen... 15 1.9.1 Käsittelypaikka... 15 1.9.2 Esteellisyydestä... 18 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 19 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen... 19 1.9.3 Kuuleminen... 19 1.9.3.1 Milloin asiakasta on kuultava?... 20 1.9.3.2 Miten kuullaan?... 20 1.9.4 Päätöksen antaminen... 21 1.9.4.1 Päätöksensaajat... 22 1.10 Tarkistaminen... 22 i

1.11 Liikamaksu... 22 1.11.1 Takaisinperintä... 22 1.12 Päätöksen oikaisu ja poistaminen... 22 1.13 Seuranta... 22 1.14 Muutoksenhaku... 23 ii

1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Korkoavustuksella tarkoitetaan sitä, että Kela maksaa opintotukilain (65/1994) mukaisen valtion takaaman opintolainan erääntyvät korot kokonaisuudessaan ilman takaisinmaksuvelvollisuutta. 1.3. Oikeus ja edellytykset Korkoavustuksen saamisen perusteena ovat hakijan alhaiset tulot. Syitä tulojen alhaisuuteen ei selvitetä. Korkoavustuksen myöntämisen ehtona on myös, ettei markkinaehtoisten opintolainojen korkoja pääomiteta opintotukilain 34 :n nojalla. Kumotun opintotukilain mukaisten korkotukilainojen saajilta edellytetään, ettei opintotukea ole maksettu koron erääntymiskuukautta edeltävän viiden kuukauden aikana. Korkoavustuksen saamisen ehtona ei ole opintojen päättyminen. 1.3.1. Kenelle Korkoavustusta voivat saada Suomen kansalaisten lisäksi myös muut kuin Suomen kansalaiset riippumatta siitä, asuvatko he Suomessa tai ulkomailla. Korkoavustuksessa ei ole kansalaisuutta tai asuinmaata koskevia ehtoja. Opintolainan korkojen tulee olla kuitenkin opintotukilain (65/1994) mukaisen valtion takaaman opintolainan korkoja. 1.4. Suhde muihin etuuksiin Jos hakija on koron erääntymiskuukauden aikana suorittamassa asevelvollisuutta, siviilipalvelua tai vapaaehtoista asepalvelua, opintolainan korot maksetaan sotilasavustuksena (koskee myös korkotukilainoja). Korkoavustusta ei voi saada myöskään silloin, jos korkoja ei makseta sotilasavustuksena myöhästyneestä hakemuksesta johtuen. 1.5. Hakeminen Opintolainojen korot maksetaan hakijan hakemuksesta. Korkoavustuksen hakemisessa käytettävät lomakkeet ovat OT7 ja OT7r. Hakija valitsee hakemuksessa, maksaako Kela korkoavustuksen hänelle itselleen vai suoraan pankkiin. Korkoavustuksessa ei ole asiointipalvelun verkkohakemusta. Viestit-palvelun kautta tullut hakemukseksi katsottava viesti on myös hyväksyttävä hakemukseksi. 2

Katso Hakemistietojen rekisteröinti (Korkoavustuksen tekninen ohje > Vireilletulo ja hakeminen > Hakemistietojen rekisteröinti). Hakemuksen liitteet Hakemukseen on liitettävä hakijan tuloja koskevat selvitykset esim. palkkakuitit tai muut tositteet tuloista. Kelan maksamia veronalaisia etuuksia ei tarvitse kuitenkaan ilmoittaa. Jos asiakas hakee korkoavustuksen maksamista itselleen, hakemukseen on liitettävä kuitit maksetuista koroista ja pankin ilmoituskuluista tai esimerkiksi kopio tiliotteesta. Todistus koron suoramaksusta ei ole todiste maksetusta korosta. Jos hakija on maksanut korkoa kuukausittain, tulee todistukset toimittaa koko korkokaudelta. Jos korkoavustus halutaan maksettavaksi suoraan lainan myöntäneeseen pankkiin, hakijan ei tarvitse toimittaa Kelaan tietoa korosta. Kela saa pankeilta lainatietoja korkoavustuksen maksamista varten. Markkinaehtoisten lainojen tiedot saadaan kesä- ja joulukuussa. Korkotukilainojen tiedot saadaan maalis- ja syyskuussa. Tietoja ei saada kuitenkaan niistä lainoista, jotka on siirretty takausvastuuperintään. 1.5.1. Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). 3

Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) 1.5.1.1. Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 1.5.1.2. Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. 4

Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 1.5.2. Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. 1.5.2.1. Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 1.5.2.2. Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. 5

Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.5.2.3. Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.5.2.4. Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. 6

Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Valtuutus). 1.5.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 2 mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 2 mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 3 mom.) vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 2 mom.) 1.5.3. Hakuaika Hakijalle maksaminen Korkoavustusta markkinaehtoisten lainojen erääntyviin korkoihin on haettava ensimmäisen vuosipuoliskon (16.12. 15.6.) aikana erääntyneisiin korkoihin viimeistään 31.8. toisen vuosipuoliskon (16.6. 15.12.) aikana erääntyneisiin korkoihin viimeistään 28.2. tai 29.2. Korkoavustusta korkotukilainojen erääntyviin korkoihin on haettava maaliskuun koronmaksun (1.10. 31.3.) osalta viimeistään 31.5. syyskuun koronmaksun (1.4. 30.9.) osalta viimeistään 30.11. Jos korkoavustushakemuksen viimeinen jättöpäivä on lauantai, sunnuntai tai arkipyhä, hakemuksen voi toimittaa vielä seuraavana arkipäivänä. Pankkiin maksaminen Jos hakija haluaa koron maksettavaksi suoraan pankkiin, markkinaehtoisia opintolainoja koskeva korkoavustushakemus on jätettävä kesäkuun koronmaksun osalta viimeistään kesäkuun 5 päivänä tai sitä edeltävänä päivänä, jos tuo päivä on lauantai tai pyhäpäivä 7

joulukuun koronmaksun osalta viimeistään joulukuun 5 päivänä tai sitä edeltävänä pankkipäivänä, jos tuo päivä on lauantai tai pyhäpäivä. Jos hakija haluaa koron maksettavaksi suoraan pankkiin, korkotukilainoissa hakemus on jätettävä maaliskuun koron osalta viimeistään maaliskuun 20 päivänä tai sitä edeltävänä päivänä, jos tuo päivä on lauantai tai pyhäpäivä syyskuun koronmaksun osalta viimeistään syyskuun 20 päivänä tai sitä edeltävänä päivänä, jos tuo päivä on lauantai tai pyhäpäivä. Jos hakemus koron maksamisesta suoraan pankkiin on jätetty edellä mainittujen määräaikojen jälkeen, hakemusta ei voida kuitenkaan hylätä, jos se on jätetty jäljempänä mainittujen hakuaikojen puitteissa. Mahdollinen viivästyskorko jää tällöin hakijan itsensä maksettavaksi. Korkoavustusta on haettava viimeistään > Jos korkoavustus maksetaan pankille (hakuaika päättyy viimeisenä mahdollisena pankkipäivänä) Jos korkoavustus maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille (hakemuksen liitteeksi: koronmaksukuitti tai kuitit, tai esim. kopio tiliotteesta) Kesäkuu (markkinaehtoinen) 5.6. 31.8. Korot korkokaudelta 16.12. - 15.6. Joulukuu (markkinaehtoinen) 5.12. 28.2. (tai 29.2.) Korot korkokaudelta 16.6. - 15.12. Maaliskuu (korkotukilaina) 20.3. 31.5. Korot korkokaudelta 1.10. - 31.3. Syyskuu (korkotukilaina) 20.9. 30.11. Korot korkokaudelta 1.4. - 30.9. Asiakas saattaa hakea korkoavustusta huomattavasti ennen korkokauden päättymistä. Hakemusta ei voida ratkaista, ennen kuin Kela on saanut korkoavustusratkaisussa tarvittavat korkotiedot pankeilta. Hakemusta ei voida ratkaista myöskään silloin, jos asiakas on toimittanut kuitit maksetuista koroista vain osalta korkokautta. Hakemus jää näissä tilanteissa odottamaan puuttuvia tietoja ja hakijalle ilmoitetaan asiasta puhelimitse tai asiakaskirjeellä. 1.5.4. Lisäselvitysten pyytäminen Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. 8

Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen - luettelo). Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä 1. Viestipalvelu 2. Puhelin 3. Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä käytetään erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit) Jos viestiä ei voi lähettää, asiakkaalle soitetaan. Jos asiakas ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit) Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä myös silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. 9

Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo. Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) 1.6. Määrä Korkoavustuksena maksetaan enintään viiden vuosipuoliskon aikana erääntyvät korot ja koron maksuun liittyvät pankin perimät ilmoituskulut. Muita opintolainaan liittyviä maksuja esim. lainan maksusuunnitelman muutoksia ei korvata korkoavustuksena. Kela maksaa vaadittaessa viivästymisestä aiheutuvan viivästyskoron, jos maksaminen viivästyy suoraan pankkiin maksettaessa eikä viivästyminen johdu korkoavustuksen hakijasta. Muissa tapauksissa Kela ei maksa viivästyskorkoa. 10

1.7. Määräytymisperusteet Markkinaehtoiset lainat Markkinaehtoisten lainojen osalta korkoavustuksen myöntämisen ehtona on, että korkoja ei lisätä lainan pääomaan opintotukilain 34 :n nojalla. Luottolaitos lisää puolivuosittain lainaan vuoden aikana erääntyvät korot niinä lukukausina, jolloin opiskelija saa opintotukea, sekä vielä yhden kerran opintotuen saamista seuraavan lukukauden aikana. Korkojen säännönmukaiset erääntymiskuukaudet ovat kesäkuu ja joulukuu. Korkoavustus myönnetään kultakin puolen vuoden jaksolta kerralla erikseen aikaisintaan niiden säännönmukaisena erääntymiskuukautena, vaikka opintolainan saaja olisi sopinut pankin kanssa muunlaisesta, esimerkiksi kuukausittaisesta koron erääntymisestä. Koron tulee erääntyä kaikilta tarkasteltavan korkokauden kuukausilta. Jos korko erääntyy maksettavaksi vain esim. korkokauden viimeisiltä kuukausilta, korkokaudelta ei ole oikeus korkoavustukseen, koska pankki on lisännyt korkokaudella korkoa lainan pääomaan. Opintotukiaikana maksettava korko Lukuvuosina 2003 2004-2013 2014 opiskelijan oli maksettava markkinaehtoisten opintolainojen osalta yhden prosentin korkoa lainapääomasta, jos tämä osa korosta oli vähintään 15 euroa. Opiskelijalla ei ollut oikeutta korkoavustukseen yhden prosentin koron osalta, koska pankki lisäsi loppuosan korosta lainan pääomaan. Tämä menettely oli voimassa viimeisen kerran 15.6.2014 päättyvällä korkokaudella. Korkotukilainat Korkotukilainaa saaneiden osalta korkoavustuksen saamisen edellytyksenä on, että korkoavustuksen hakijalle ei ole maksettu opintotukea koron säännönmukaista erääntymiskuukautta edeltävän viiden kuukauden aikana. Koron säännönmukaiset erääntymiskuukaudet ovat maaliskuu ja syyskuu. Opintotuen saaminen mainittuina koron säännönmukaisina erääntymiskuukausina ei estä avustuksen myöntämistä kyseisinä kuukausina erääntyviin korkoihin. Katso Lainat-valikko (Korkoavustuksen tekninen ohje > Valmistelu > Lainat-valikko). 1.7.1. Vuosipuoliskojen laskeminen Korkoavustuksena maksetaan samalle hakijalle enintään viiden vuosipuoliskon aikana erääntyvät korot. Vuosipuoliskolla tarkoitetaan ajanjaksoa 1.1. - 30.6. ja 1.7. - 31.12. Samalla henkilöllä voi olla sekä opintotukilain että kumotun opintotukilain sekä myös usean pankin myöntämiä opintolainoja, jolloin saman vuosipuoliskon aikana erääntyviä korkoeriä on useita. Vuosipuoliskon aikana voidaan maksaa kaikki silloin erääntyvät opintolainan korot. Vuosipuoliskoja lasketaan 1.1.2002 lukien. Vuosipuoliskojen laskemisessa ei oteta huomioon vanhojen perusteiden mukaisesti myönnettyjä korkoavustuksia. Maaliskuussa 2002 tai sitä aiempiin korkoihin myönnetyt korkoavustukset eivät ole mukana vuosipuoliskojen laskennassa. Kesäkuussa 2002 erääntyviin lainoihin myönnetty korkoavustus kuluttaisi yhden vuosipuoliskon. 11

Korkoavustuksen myöntämisehdot lainamuodoittain: Koronmaksukuukausi Kesäkuu (markkinaehtoinen) Joulukuu (markkinaehtoinen) Maaliskuu (korkotukilaina) Syyskuu (korkotukilaina) Korkokausi Ei ole saanut saada opintotukea ajalla 16.12.-15.6. edeltävä syys- ja kuluva kevätlukukausi 16.6.-15.12. edeltävä kevät- ja kuluva syyslukukausi Tulojen tarkastelujakso 1.2.-31.5. 1.8.-30.11. 1.10. - 31.3. 1.10. - 28.2. (29.2.) 1.11. - 28.2. (29.2.) 1.4. - 30.9. 1.4. - 31.8. 1.5. - 31.8. 1.7.2. Tulot ja vähennykset Opintolainan korkoavustuksen tulorajoja korotetaan 1.3.2014 alkaen joka toinen vuosi palkkakertoimen kahden vuoden muutoksella. Tulorajat 1.3.2016-28.2.2018 Tulorajoja käytetään ensimmäisen kerran maaliskuussa 2016 erääntyvissä korkotukilainoissa. Tulojen koko tarkastelujaksolla (1.11.2015 29.2.2016) käytetään korotettuja tulorajoja. Korkoavustuksen saamiseen vaikuttavat hakijan omat tulot. Puolison tulot eivät siihen vaikuta. Hakijalla saa olla veronalaisia tuloja keskimäärin enintään 1 333 euroa kuukaudessa koron säännönmukaista erääntymiskuukautta edeltävän neljän kuukauden aikana. Tulojen tarkastelujaksot ovat markkinaehtoisissa lainoissa 1.2. 31.5. ja 1.8. 30.11 korkotukilainoissa 1.11. 28.2. (29.2.) ja 1.5. 31.8. Jos hakijalla on huollettavanaan omia alaikäisiä lapsia taikka hakijan luona asuvia hänen puolisonsa alaikäisiä lapsia, tulorajat ovat seuraavat: 1 539 e/kk, jos yksi lapsi 1 595 e/kk, jos kaksi lasta 1 690 e/kk, jos lapsia on kolme tai useampia Korkoavustuksen tulorajoissa otetaan huomioon myös muualla kuin hakijan perheessä asuvat hakijan omat alaikäiset lapset. Hakijan puolison lasten edellytetään asuvan hakijan luona. Huomioon otettavilla tuloilla tarkoitetaan tuloverolain (1535/ 1992) mukaisia veronalaisia ansioja pääomatuloja sekä vastaavia tuloja ulkomailta. Tulot otetaan huomioon vastaavia sääntöjä noudattaen kuin opiskelijan omien tulojen perusteella tehtävässä opintotuen tulovalvonnassa. Tulot myös kohdennetaan niiden saantikuukausille samojen periaatteiden mukaisesti kuin opintotuen tuloharkinnassa. Tulot otetaan yleensä huomioon bruttomääräisinä. Verottomia apurahoja ei huomioida tuloiksi korkoavustuksessa. 12

Palkat, palkkiot, veronalaiset etuudet ja muut niihin verrattavat ansiotulot kohdennetaan niiden saantiajankohtaan eli ajankohtaan, milloin ne on maksettu. Myös pääomatulot kohdennetaan saantiajankohtaan aina, kun se on selvitettävissä. Pääomatuloja ovat esimerkiksi osinkotulot, vuokratulot ja luovutusvoitot. Elinkeinotoiminnan, maatalouden ansio- ja pääomatulot sekä muut pääomatulot, joita ei voida kohdentaa määrättyyn saantiajankohtaan, kohdennetaan kalenterivuoden kuukausille jakamalla ne 12:lla. Hakijan on esitettävä selvitys näistä veronalaisista tuloistaan koko kalenterivuodelta. Jos elinkeinotoiminnan tulojen selvittäminen ei ole mahdollista hakijan toimittamien selvitysten perusteella tai hakija ei pysty selvitystä toimittamaan, on elinkeinotoiminnan tuloina mahdollista käyttää esimerkiksi YEL- tai MYEL- työtuloa tai hakijan omaa arviota työtulosta. Tarkastelujaksolla saadut ansio- ja pääomatulot lasketaan yhteen ja jaetaan neljällä, jolloin saadaan tarkastelujakson keskimääräinen kuukausitulo. Katso Muut etuudet -toiminto (Korkoavustuksen tekninen ohje > Valmistelu > Muut etuudet - toiminto). Tulorajat 1.3.2014-29.2.2016 Vanhoja tulorajoja käytetään viimeisen kerran joulukuussa 2015 erääntyvien markkinaehtoisten opintolainojen korkoavustushakemuksissa. Veronalaisia tuloja saa olla keskimäärin enintään 1 311 euroa kuukaudessa koron säännönmukaista erääntymiskuukautta edeltävän neljän kuukauden aikana. Jos hakijalla on huollettavana omia tai puolisonsa alaikäisiä lapsia, tuloja saa olla 1 513 e/kk (yksi lapsi) 1 568 e/kk (kaksi lasta) 1 661 e/kk (kolme lasta tai useampia). 1.7.2.1. Palautukset tuloista Hakijan on hakemuslomakkeella selvitettävä tarkastelujakson aikaiset tulonsa. Muista kuin Kelan maksamista tuloista on liitettävä mukaan tositteet. Korkoavustusjärjestelmä poimii Kelan tiedossa olevat tarkastelujakson tulot, jotka käsittelijä tarkistaa. Jos huomioon otettavasta veronalaisesta etuudesta on tehty takaisinperintäpäätös, tuloksi lasketaan se osa, jota ei ole maksettu takaisin hakuajan tai muutoksenhakuajan viimeiseen päivään mennessä (= asiasääntö). Korkoavustusjärjestelmä selvittää palautukset ohjelmallisesti käsittelypäivään tai enintään korkokauden viimeistä hakupäivää seuraavan kuukauden viimeiseen päivään mennessä. Käsittelijän on tarvittaessa korjattava ohjelman tuomia palautustietoja, jos asiasäännön mukainen määräaika on jo aiemmin päättynyt tai jos palautuksia on tehty muutoksenhakuajan puitteissa mutta hakuaikaa seuraavan kuukauden jälkeen. Jos hakemus on ensin hylätty sen vuoksi, että myöhemmin tehtyä palautusta ei ole otettu huomioon, hakija voi hakuaikojen ja muutoksenhakuaikojen puitteissa pyytää oikaisua päätökseensä. Asiasäännön mukaisen määräajan jälkeen tehtyjen palautusten perusteella päätöstä ei oikaista. Käsittelijä joutuu korjaamaan ohjelman antamia tietoja, jos hakijalle on tarkastelujakson aikana maksettu takautuvaa veronalaista etuutta. Tällainen tulo on maksuperiaatteen mukaisesti kokonaisuudessaan huomioon otettavaa tuloa. Ohjelman antama palautuksen määrä voi kuitenkin olla liian pieni, koska ohjelma poimii ainoastaan tulojen tarkastelujaksolle kohdistuvat palautukset 13

(siis ei tarkastelujakson ulkopuolisiin takautuviin eriin kohdistuvia palautuksia). Käsittelijän on tällöin muutettava etuusmääriä. Esimerkki Kesäkuun korkoavustuksissa tulojen tarkastelujakso on 1.2. - 31.5. Tänä aikana hakijalle on maksettu työttömyyspäivärahaa tammi-toukokuulta (tammikuu siis takautuvasti helmikuussa), joka on kokonaisuudessaan huomioon otettavaa tuloa. Tammikuun päivärahat on palautettu. Ohjelma ei kuitenkaan näytä tätä palautusta, koska se kohdistuu etuuteen, jonka määräytymisajankohta ei ole tarkastelujakson ajalta. Käsittelijän on pienennettävä ohjelman tarjoamaa muun etuuden määrää. 1.7.3. Pääomitus vai korkoavustus Opiskelijalle voidaan myöntää opintotuki sen jälkeen, kun pääomitustiedot on luovutettu pankeille. Opintotuki voidaan myös myöntää takautuvasti esimerkiksi muutoksenhaun perusteella. Näissä tilanteissa korkoavustus voidaan myöntää, ellei opiskelija ensisijaisesti hae korkojen pääomittamista. Jos korkoavustus on jo myönnetty, näitä korkoavustuksena maksettuja korkoja ei pääomiteta. Jos korkoavustus on evätty, pääomitus voidaan tehdä. Katso Koron pääomituksen purkaminen (Korkoavustuksen tekninen ohje > Koron pääomituksen purkaminen). 1.8. Maksaminen Korkoavustus maksetaan markkinaehtoisissa opintolainoissa aikaisintaan koron säännöllisenä maksupäivänä (15.6. ja 15.12.) ja korkotukilainoissa koron erääntymispäivänä (31.3. ja 30.9) tai seuraavana pankkipäivänä. Eräpäivän tai säännöllisen maksupäivän jälkeen korkoavustuksia maksetaan päivittäin. Kela maksaa vaadittaessa viivästymisestä aiheutuvan viivästyskoron, jos maksaminen viivästyy suoraan pankkiin maksettaessa eikä viivästyminen johdu lainansaajasta. Korkoavustus on veroton etuus. Korkoavustuksena maksettu korko ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. 1.8.1. Maksuosoite Korkoavustus maksetaan joko pankkiin tai hakijan ilmoittamalle tilille. Hakijalle maksettava yksittäinen maksuerä voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla esim. käteisellä, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos hakija tai saaja esittää Kelan hyväksymän erityisen syyn. 14

1.8.2. Maksunsaajat Korkoavustus voidaan maksaa kunnalle, jos odotettavissa olevaa korkoavustusta vasten on myönnetty toimeentulotukea (TOTUL 23 ) kunta on järjestänyt henkilölle laitos- tai perhehoitoa taikka muuta lastensuojelulain nojalla hoitoa (AML 14 ) Korkoavustusta maksetaan edunvalvojalle, jos lainansaajalle on määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen omaisuuttaa tai taloudellisia asioitaan. 1.8.3. Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista. 1.9. Ratkaiseminen Korkoavustushakemukset ratkaistaan itäisen vakuutuspiirin eläke-, opinto- ja perhe-etuuksien ratkaisukeskuksen opintotukiryhmässä. 1.9.1. Käsittelypaikka Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Eteläisessä vakutuuspiirissä ratkaistavat asiat Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki), yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot). 15

Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset). Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto > Turvakielto). Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen (KEL 72 ja TKL 21 :n tarkoittamat tilanteet) toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-, leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin / EAL 30 1 momentin / VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin / EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto > Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka työterveyshuollossa). Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa. Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta. 16

Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä vakutuuspiirissä. Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä ovat mm. Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen työnjako). Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden keskuksessa Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus) Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto). Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka). Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. 17

Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä). Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko. tapauksessa tehdä. Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen). Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset). 1.9.2. Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. 18