Tutkintorakenneuudistukseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä - 14.11.2012-29.11.2012 päivitetty kysymys 24-25.1.2013 päivitetty kysymys 1-11.9.2014 päivitetty koko paperi 1. Milloin vanhan tutkintorakenteen opiskelijat voivat vaihtaa uuteen tutkintorakenteeseen? Suositellaan, että opiskelija, jonka opinnot ovat edenneet suunnilleen normaalilla opiskeluvauhdilla pysyy ja suorittaa tutkintonsa vuoden 2005 mukaisessa tutkintorakenteessa. Perustelluista syistä (esimerkiksi armeijassa olleille ja/tai vain vähän opintoja suorittaneille) vaihto uuteen kuitenkin sallitaan. Edellä mainituissa tapauksissa tutkintorakenteen vaihtoa haetaan lomakkeella, joita saa opintopalvelupisteistä. Dekaani päättää, voidaanko opiskelija siirtää opiskelemaan vuoden 2013 tutkintorakenteen mukaisesti. 2. Vaihtaessaan uuteen tutkintorakenteeseen tai siirtymäajan päättyessä, mihin uuteen pääaineeseen vanha opiskelija sijoittuu? Siirtymisen yhteydessä arvioidaan opiskelijan suorittamia opintoja ja siirtyminen ohjataan pääsääntöisesti niiden perusteella lähinnä vastaavaan 2013 tutkintorakenteen mukaiseen pääaineeseen. 3. Miten käy tilanteissa, joissa 2005 tutkintorakenteen pääaine poistuu ja oletusarvoista vastaavuutta ei suoraan löydy? Ks. ed. kohta. 4. Voiko tutkintorakenteen vaihdon yhteydessä kohtien 2 tai 3 mukaisissa tilanteissa jollain edellytyksillä vaihtaa myös koulua/kandidaattiohjelmaa? Vaihtaminen toiseen kouluun ja sen tarjoamaan kandidaattiohjelmaan on toistaiseksi hoidettava pääsykokeen kautta riippumatta siitä opiskeleeko vanhan vai uuden tutkintorakenteen mukaista kandidaatin tutkintoa. Tutkintorakenteen vaihtoon ei sisälly oikeutta koulutusohjelma/pääaineen vaihtoon. Mahdollisista muutoksista siirto-opiskelua koskevissa säännöissä tiedotetaan erikseen. 5. Milloin uuteen tutkintorakenteeseen täytyy vaihtaa (siirtymäaika), täytyykö itse tehdä jotain vai tapahtuuko vaihtaminen automaattisesti, onko siirtymäaika sama sekä kandiettä maisterivaiheen opiskelijoille? Ennen 2013 tutkintosäännön voimaantuloa opiskelemaan hyväksytty saa 31.10.2016 asti opiskella kandidaatin tutkintoon johtavia opintoja (kandidaatin tutkinnon on oltava valmis em. määräaikaan mennessä) ja 31.10.2017 asti opiskella diplomi-insinöörin tutkintoon johtavia opintoja (diplomi-insinöörin tutkinnon on oltava valmis em. määräaikaan mennessä). Tämän jälkeen opiskelija siirretään ilman eri hakemusta opiskelemaan 2013 tutkintosäännössä määritellyn tutkintorakenteen mukaisesti. Ennen 2013 tutkintosäännön voimaantuloa
opintonsa aloittaneet siirtyvät opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa vastaavaan tai lähinnä vastaavaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan ohjelmaan tai sen pääaineeseen. Vanhan tutkintorakenteen mukaisia kandidaattikursseja ei ole opetusohjelmassa enää lukuvuoden 2015-2016 jälkeen eikä vastaavasti maisterikursseja lukuvuoden 2016-2017 jälkeen. 6. Paljonko tutkintorakennetta vaihtava/vaihtamaan joutuva opiskelija voi joutua tekemään täydentäviä opintoja tutkintorakenteen sisällön muuttumisesta johtuen, tuleeko tähän joku raja? Oletusarvona on, että täydentäviä opintoja tarvitaan mahdollisimman vähän. Suoritetut opintopisteet opetusohjelman mukaisesti suoritettuna on ratkaiseva, ei siis pelkästään se, kuinka paljon opintopisteitä yhteensä on kertynyt. Niitä opiskelijoita, jotka ovat edenneet opetusohjelmansa mukaisesti, ei haluta kyykyttää. Jos on opiskellut enimmäkseen muita kuin oman koulutusohjelman opintoja, voi täydentävien opintojen tarve kuitenkin olla suuri. Ehdotonta rajoitusta tarvittavien täydentävien opintojen määrälle ei ole asetettu. 7. Mikä on uuden tutkintosäännön HOPS-menettely, missä vaiheessa ja kuinka sivuaine valitaan/vahvistetaan, tuleeko tähän karsintaa? Opiskelija laatii HOPSin ja lähettää sen opintoneuvojalle kommentoitavaksi sen syyslukukauden joulukuun 1. päivään mennessä, jolloin hän on aloittanut opintonsa. HOPSin laatimisen yhteydessä valitaan alustavasti sivuaine, mutta valinta ei ole sitova. HOPSia voi muuttaa myöhemmin. Sivuainevalinta ajoittunee toiseen opiskeluvuoteen ja suoritus pääsääntöisesti toiseen/kolmanteen opintovuoteen. HOPS hyväksytetään toisen lukuvuoden keväällä tai viimeistään ennen kandidaatintyön ja seminaarin aloittamista. 8. Miten voidaan valita sivuaineita muista yliopistoista ja esim. BIZ:istä tai ARTS:ista? Sivuaine on kandidaatin tutkinnossa pakollinen osa tutkintoa. Sivuaineen laajuus on 25 op. Opiskelija valitsee sivuaineensa itse. Se on suositeltavaa valita niin, että se tukee pääaineen opintoja. Sivuaineeksi voi valita esimerkiksi Insinööritieteiden korkeakoulun toisesta pääaineesta muodostetun sivuaineen, Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun tarjoaman sivuaineen tai sivuaineen jostain muusta kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaine tulee hyväksyttää osana HOPS:aa. Oppaan mukaiset sivuaineet hyväksyy ao. opintokoordinaattori. Toisessa yliopistossa (kotimaisessa tai ulkomaisessa) suoritettavasta sivuaineesta on sovittava etukäteen pääaineesta vastaavan professorin kanssa. Toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettavan sivuaineen on täytettävä Aalto-yliopiston ja Insinööritieteiden korkeakoulun opintojen hyväksilukemista koskevat vaatimukset. Opiskelijan tulee toimittaa tarvittavat dokumentit muussa yliopistossa opiskeltavasta sivuaineesta opintojen hyväksiluvun yhteydessä. Muussa yliopistossa suoritettava sivuaine edellyttää voimassa olevaa opinto-oikeutta kyseisiin opintoihin. On tärkeää varmistaa etukäteen, että opiskeltava sivuaine muodostaa
opintokokonaisuuden, joka on sellaisenaan opetuksen järjestävän yliopiston opetussuunnitelmassa. 9. Milloin sivuainetarjonta vahvistetaan, onko sivuainevaihtoehtoja tulossa lisää? ENG-koulun sivuaineet vahvistetaan vuosittain kevään aikana koulun akateemisessa komiteassa. Sivuaineet löytyvät sekä kandidaattiohjelman opinto-oppaasta että Aallon yhteisestä sivuaineoppaasta. Sivuainetarjonnan päivitykset ilmenevät opetusohjelmasta ja opinto-oppaasta, jotka löytyvät esim. Into:sta. 10. Mikä tulee olemaan maisterivaiheen opintorakenne, koska tämä päätetään/tiedotetaan? Maisterivaiheen ohjelmatarjonta on päätetty ja tiedotettu kesällä 2014. Maisteriohjelmien tarkempi sisältösuunnittelu jatkuu. Maisteriohjelmia tulee olemaan 9 kpl: Master's Programme in Energy Engineering Master's Programme in Geoengineering Master's Programme in Geoinformatics Master's Programme in Water and Environmental Engineering Master's Programme in Applied Mechanics Master's Programme in Building Technology Master's Programme in Mechanical Engineering Master's Programme in Real Estate Economics Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering Ohjelmissa on ohjelmasta riippuen pääaineopintoja 60-65 op, vapaasti valittavia 25-30 op, diplomityö 30 op, (pakollista sivuainetta ei maisterivaiheen opintoihin sisälly). 11. Ovatko kandi- ja maisterivaiheen kurssitarjonnat täysin erilliset, saako näitä missään tilanteessa käyttää ristiin? Lähtökohta on, että kandi- ja maisterivaiheen kurssitarjonnat ovat erilliset. Joissain tapauksissa esim. sivuaineopinnoissa, vapaasti valittavissa opinnoissa ja esim. kielikursseissa poikkeuksia tulee olemaan, näistä tiedotetaan myöhemmin erikseen. 12. Voiko kandivaiheen sivuaineita missään tilanteissa käyttää maisterivaiheen sivuaineina? Maisteriopintoihin ei sisälly sivuainetta. Mahdollisista poikkeuksista tiedotetaan erikseen. Kandivaiheen sivuaineita ei voi ennakkoon opiskella siinä tarkoituksessa, että sen myöhemmin sijoittaa maisterivaiheen sivuaineiksi. 13. Mihin maisterivaiheen ohjelmaan/pääaineeseen tulee pääsemään mistäkin kandipääaineesta? Kandipääaineisiin sisältyy takuuopinto-oikeus DI-opintoihin sopivassa maisteripääaineessa: Kone- ja rakennustekniikka (Mechanical and Structural Engineering) o Applied Mechanics (Sovellettu mekaniikka) o Building Technology (Rakennustekniikka) o Mechanical Engineering (Koneenrakennustekniikka) Energia- ja ympäristötekniikka (Energy and Environmental Technology) o Energy Technology (Energiatekniikka)
o Geoengineering (Georakentaminen) o Geoinformatics (Geoinformatiikka) o Water and Environmental Engineering (Vesi- ja ympäristötekniikka) Rakennettu ympäristö (Built Environment) o Real Estate Economics (Kiinteistötalous) o Spatial planning and Transportation Engineering (Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka) Joissain tilanteissa on mahdollista, että suosittuihin maisteriohjelmiin halukkaita joudutaan karsimaan. Näissä tapauksissa käytettävä opintomenestykseen ja opintojen etenemiseen perustuva karsintakaava on vahvistettu keväällä 2014. Maisteriohjelmien valintakiintiöitä ei ole vielä päätetty. 14. Millaiset karsintakriteerit maisterivaiheen pääaineisiin esim. kandiopintomenestyksen osalta tulee, miten valinnat tehdään, voiko maisterivaiheen pääainetta myöhemmin vielä jotenkin vaihtaa? Mahdollisissa karsintatilanteissa vertailuluvun laskennassa valintakriteerinä on opintomenestys, jota arvioidaan opintopistekertymän, painotetun keskiarvon ja opintoajan perusteella seuraavasti. Vertailuluku = A/C x (1+ B/3) Missä: A = opintopistekertymä B = opintopisteillä painotettu keskiarvo (opintojen laajuudella painotetussa keskiarvossa ovat mukana ne suoritukset, jotka on arvosteltu arvosanoilla 5,4,3,2 ja 1) C = läsnäololukukaudet 15. Missä vaiheessa maisteriohjelmiin haetaan? Opiskelija ilmoittaa priorisointijärjestyksessä maisteriohjelmatoiveensa tammikuun loppuun mennessä sinä lukuvuonna, jolloin hän aikoo suorittaa kandidaatin tutkinnon (useimmiten kolmannen opiskeluvuoden keväällä). Alarajaa valintavaiheessa vaadittavalle opintopistekertymälle ei ole, mutta opiskelijan tulee suorittaa hänelle vahvistetun HOPSin mukaan kaikki kandidaatin tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset (kurssit, kandidaatintyö ja seminaari, kypsyysnäyte ja toisen kotimaisen kielen kokeet) sen lukuvuoden loppuun mennessä, jonka tammikuussa hän esittää maisteriohjelmatoiveensa. Tarkempi ohjeistus em. suoritusaikataulusta ja menettelytavoista annetaan myöhemmin. 16. Riittääkö esim. muiden koulujen tarjoamiin maisteripääaineisiin hakemiseen kelpoisuudeksi varmasti po. koulun sivuaineen täydentäminen vapaasti valittavilla opinnoilla toiseksi pääaineeksi kaikissa tapauksissa varmasti, vai voivatko/haluavatko jotkut koulut asettaa vielä erillisvaatimuksia muille esitiedoille (perusopinnot), missä tämä päätetään, kuka tarkastaa hakukelpoisuuden? Tämänhetkisten tietojen valossa maisterivalinnoissa yliopiston omat opiskelijat arvioidaan samoilla kriteereillä kuin ulkoa tulevat. Ehdoton valintakriteeri kaikilla on vähintään alemman korkeakoulututkinnon loppuun suorittaminen. Sivuainevalinnoilla opiskelija voi parantaa omaa asemaansa valintatilanteessa.
Mikään sivuainevalinta ei kuitenkaan takaa pääsyä muihin ohjelmiin/pääaineisiin (kuin ns. takuuohjelmaan). 17. Voiko maisterivaiheen opintoja aloittaa jo kandivaiheen aikana ja jos, niin kuinka paljon? Maisterivaiheen kursseja ei opiskella/suoriteta ennen kuin kandidaatin tutkinto on suoritettu. Tietyissä siirtymätilanteissa kandidaattiopintojen jälkeen on perusteltua aloittaa maisterivaiheen opinnot ennen virallista päätöstä maisterivaiheen ohjelmasta (ohjeistetaan erikseen). Maisterivaiheen kurssien suorittaminen ennakkoon ei takaa valintaa tiettyyn maisteriohjelmaan tai anna etua karsintatilanteessa. 18. Edellyttääkö maisterivaiheen opintojen aloitus, että kanditutkinto on täysin valmis, mitä jos puuttuu yksittäisiä kursseja? Pääsääntönä on kuten nytkin, että alemman tutkinnon on valmistuttava tiettyyn hetkeen mennessä. Ks. Kohdat 15 ja 17. Maisteriohjelmaa ei voida opiskelijalle virallisesti vahvistaa, ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Jos opiskelija suorittaa maisteritason kursseja ennen virallista ohjelmavalintaa, hän opiskelee omalla riskillä. 19. Miten ja millaisilla säännöillä harjoittelusta myönnetään opintopisteitä, kuka hyväksyy harjoittelusuoritukset? Kandidaatin tutkinnossa harjoittelua voi sisällyttää (1 5 op) valinnaisiin opintoihin. Ks. tarkemmin harjoittelun kurssikoodit ENG-A1010/2020/2021/3030/3031. Harjoittelusuoritukset hyväksyy kunkin pääaineen harjoittelusta vastaava professori. Maisterivaiheen harjoitteluohjeistusta suunnitellaan. 20. Missä vaiheessa suositellaan ulkomaan vaihtojaksoa kandidaattiopinnoissa, kuka hyväksyy kurssikorvaavuudet? Sujuvin ajankohta vaihtojaksolle on 3. vuoden syys- tai kevätlukukausi, riippuen siitä milloin aikoo tehdä kandidaatintyön. Vaihdossa tulee suorittaa tutkintoon sijoitettavia opintoja ilman, että opintoaika pitenee. Muualla suoritettujen kurssien korvauskäytännöt ilmenevät koulun hyväksilukuohjeista. 21. Voiko kandidaatin tutkinnon suorittaa myös muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi? Tutkinnon kieli tulee olemaan suomi tai ruotsi. Opetuskieli voi kuitenkin soveltuvin osin kurssikohtaisesti olla myös muu. Aaltonaut-sivuaine on englanninkielinen. Koko tutkintoa ei voi opiskella ja suorittaa englanniksi. 22. Muuttuvatko lukukaudet (periodikysymys)? Lukuvuodesta 2013-2014 alkaen Aallossa on sovellettu viiden periodin mallia. 23. Säilyvätkö/muuttuvatko AMK-täydentävät opinnot? Uudet maisteriohjelmat ohjeistavat asian myöhemmin. 24. Milloin järjestetään viimeinen mahdollisuus vahvistaa nykyisen kandiohjelman pääaine? Voiko nykyistä pääainevalintaa enää muuttaa? Syksyllä 2011 aloittaneille kanditutkinnon pääaine vahvistettiin keväällä 2013 ja syksyllä 2012 aloittaneille keväällä 2014. Suoritetuista opinnoista sekä uuden
tutkintosäännön siirtymäajoista riippuen pääaineen vahvistaminen vanhan rakenteen mukaiseen kandiohjelmaan saattaa olla mahdollinen vielä keväällä 2015. Nykyisen pääaineen vaihtamisessa tulee ottaa huomioon se, miten nyt voimassa olevan tutkintosäännön mukaisia kursseja järjestetään, mitkä ovat mahdolliset korvaavuudet ja uuden tutkintosäännön mukaiset siirtymäajat. 25. Voiko nykyistä vanhan tutkintorakenteen mukaista koulutusohjelmaa enää millään vaihtaa toiseen vastaavaan, kun uusia hakuja/pääsykokeita ei näihin enää järjestetä? Ei voi vaihtaa. 26. Voiko uudessa kandiohjelmassa hakukohdetta/pääainetta vaihtaa millään muulla menetelmällä kuin uudestaan pääsykokeisiin menemällä, tuleeko tähän jotain rajoituksia? Nykyisten sääntöjen mukaan ei voi vaihtaa, Aallon AK ja koulun AK linjaavat. Mahdollisista muutoksista siirto-opiskelua koskevissa säännöissä tiedotetaan erikseen. 27. Millaisiin ammatillisiin profiileihin uudet kandipääaineet antavat osaamista/valmiuksia? Kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet on esitelty ENG-kandidaattiopintooppaassa. Kuvauksia kandidaattiopintojen luonteesta löytyy myös Aallon Studies - verkkosivuilta. 28. Onko uudessa rakenteessa nyk. laajan matematiikan kaltaista vaihtoehtoa? Ei erillisenä pakettina, matematiikan taitoja voi täydentää valitsemalla matematiikan kursseja lisää tarjonnasta, peruskursseista sinänsä ei ole tarkoitus järjestää tasokursseja. 29. Julkaistaanko vielä päivitettyjä vanhan tutkintorakenteen mukaisia opinto-oppaita? 2005 tutkintorakenteen kandiohjelmien osalta käytetään 2012-2013 vanhojen opiskelijoiden osalta siirtymäkauden loppuun. 2013 tutkintorakenteen kandiohjelman opinto-opas julkaistaan s-2013 alkaen vuosittain. 2005 tutkintorakenteen maisteriohjelmien opinto-oppaat päivitetään toistaiseksi verkko-oppaina vuosittain (viimeisin: Maisteriohjelmien opinto-opas 2014-2015). 2013 tutkintorakenteen maisteriohjelmien ensimmäinen opas ilmestyy s-2016, uudet ohjelmat käynnistyvät tuolloin. 30. Ns. nopeasti etenevien ongelma eli jos joku opiskelee huomattavan nopeasti tai saa paljon hyvityksiä aiemmista opinnoista ja olisi valmis aloittamaan maisteriohjelman jo esim. syksyllä 2015 ja uudet ohjelmat alkavat vasta 2016, mitä tarjotaan? Laaditaan tapauskohtainen HOPS, käytetään soveltuvin osin hyväksi vanhan rakenteen kurssitarjontaa. Kaikissa tapauksissa on suositeltavaa keskustella kurssivalinnoista ja hyväksiluvuista oman koulutusohjelman opintojen suunnittelijan kanssa ja tarvittaessa konsultoida kurssien opettajia suoraan. 31. Tuleeko ja jos niin miten, uusien maisteriohjelmien todistukseen näkyviin ohjelmaa ja pääainetta tarkempi taso, joka jotenkin kuvaa pääaineessa tehtyjä valintoja.
ENG-koulussa maisteriohjelmissa ei ole ohjelmien alla pääainetasoa. Ohjelmissa on kussakin yksi pääaine, joka näkyy todistuksessa. Ohjelmissa on kuitenkin sisäistä valinnaisuutta, suoritetut kurssit (ja mahdolliset sivuainekokonaisuudet) ilmenevät opintosuoritusotteesta.