Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet 1
SLU-julkaisusarja 3/2012 ISBN: 978-952-5828-54-2 Taitto: Pirta Mikkola 2
Liikunnan EU-rahoitusmahdollisuudet Alkusanat...4 Tiivistelmä hankerahoitussuunnista ja -mahdollisuuksista...5 Yleisiä periaatteita EU-rahoitusohjelmissa...6 Kansallisesti toteutettavat ohjelmat 1. EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR)...7 2. Maaseudun ja maaseutumaisen alueen kehittäminen (LEADER)...8 Kansainvälisyyttä edellyttävät ohjelmat 3. Urheilun valmistelevat toimet...9 4. EU:n nuorisotoimintaohjelma... 10 5. Elinikäisen oppimisen ohjelma... 11 6. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma... 12 7. Terveysohjelma... 13 8. Ympäristöalan Life+ -ohjelma... 14 9. Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva Progress-ohjelma... 15 10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua Social dialogue -ohjelma... 16 11. Tutkimuksen 7. puiteohjelma... 17 12. Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva Daphne-ohjelma... 18 13. Kehitysyhteistyö-ohjelmat... 19 Käytännön neuvoja suunniteltaessa EU-hanketta... 20 Hankehakuaikojen vuosikello... 22 3
Alkusanat Tämän EU-rahoituskoosteen tavoitteena oli koota liikunnan ja urheilun toimijoiden kannalta keskeiset rahoitusmahdollisuudet. Julkaisu luo yleiskuvan eri rahoitusohjelmien käyttökohteista ja EU-rahoituksen toimintaperiaatteista sekä antaa yleisohjeita EU-hankkeen suunnitteluun. Tarkempaa perehtymistä varten eri ohjelmasuunnista kerrotaan lisätietolinkkejä. Pääasiallisina tietolähteinä on käytetty Euroopan Olympiakomiteoiden EU-toimiston julkaisua Funding for Sports in the European Union (2009) sekä kirjoittajan kokemuksia EU-hankkeista vuodesta 1998. EU-rahoitus muuttuu ohjelmakausittain. Julkaisuhetkellä ohjelmakausi (2007 2013) on lähenemässä loppuaan. Esimerkiksi rakennerahastojen kehitystä tulevalla ohjelmakaudella emme tiedä, todennäköisesti jossakin muodossa ja jollakin tasolla ne tulevat säilymään. Globaalin ja Euroopan talouden ongelmat ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan osaltaan hankerahoituksen tulevaisuuteen. Mahdollisuudet saada liikunnallisille hankkeille EU-rahoitusta lienevät paranemassa lähivuosien aikana. Tähän keskeisesti vaikuttaa Lissabonin sopimuksen ratifiointi syksyllä 2009. EU on kehittämässä liikunnan eurooppalaista ulottuvuutta. Artikla 165 antoi laillisen perustan urheilun omalle rahoitukselle (Urheilun valmistelevat toimet ja urheiluohjelman perustaminen) sekä urheilun ja liikunnan valtavirtaistamiseen eri EU-politiikoissa ja EU-rahoitusohjelmissa. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että urheilun oma alaohjelma käynnistyy 2014 Erasmus for All -ohjelman osana. Tämä avaa mielenkiintoisia näkyjä tulevaan. Timo Hämäläinen erityisasiantuntija, SLU-alueet 4
tiivistelmä hankerahoitussuunnista ja -mahdollisuuksista VÄRIKOODIT kussakin ohjelmassa: SININEN = kansallisesti toteuttava, SYAANI = kansainvälisyyttä edellyttävä, VIHREÄ = joko kansallisesti toteutettava TAI joskus kansainvälisyyttä mahdollistava hankeidea mahdollisuudet ohjelma Vuosittain vaihtuvat teemat urheiluun liittyen Nuorisovaihdot Vapaaehtoiset suurtapahtumiin Koulutukselliset hankkeet Aktiivinen kansalaisuus Työllistäminen, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy, työmarkkinavalmiuksien kehittäminen Uudisrakennukset tai korjausrakentaminen Aktiivisen elämäntyylin aktivointi Urheilu ja ympäristö-teema Syrjimisen ehkäisy, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu urheilusektorilla Rasismin ja väkivallan ehkäisy urheilussa Urheilututkimus Urheilu- ja kehitysyhteistyö Kilpailujen ja kansainvälisten tapahtumien järjestäminen pelkästään urheilussa Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Hyvät Rajalliset, joskus hyvät Rajalliset, joskus hyvät Rajalliset Rajalliset Rajalliset Rajalliset Hyvin rajalliset Hyvin rajalliset Ei ole Urheilun valmistelevat toimet Nuorisotoimintaohjelma Nuorisotoimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) LEADER maaseutumaisilla alueilla Kansalaisten Eurooppa LEADER maaseutumaisilla alueilla Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan aluekehitysrahasto, Maaseudun kehittämisohjelma, LEADER EU:n terveysohjelma LEADER maaseutumaisilla alueilla Life+ Progress, Social Dialogue Daphne 7. tutkimuksen puiteohjelma Ulkoisen avun ja yhteistyön ohjelma Ei ole 5
Yleisiä periaatteita EU-rahoitusohjelmissa Osarahoitus (Co-financing) ja tukikelpoiset kustannukset EU-rahoitus ei (juuri) koskaan kata kaikkia hankkeesta aiheutuvia kustannuksia. Rahoitustaso vaihtelee n. 50 80%:n välillä, ja aina tarvitaan organisaatioiden omaa rahallista panostusta. Joissakin ohjelmissa osa omarahoituksesta voi olla ns. luontaissuoritusta eli vastikkeetonta työpanoksen, tilojen tms. luovutusta. Tukikelpoiset kustannukset vaihtelevat ohjelmittain, ne tulee tarkistaa aina ohjelma-asiakirjoista. Kansainvälisyyttä edellytetään (Transnationality) Kun hanketta haetaan kansainvälisistä EU-rahoituksista, edellytetään aitoa kumppanuutta kansainvälisten hankekumppaneiden kanssa. HUOM! Kansallisista EU-rahoituksista rahoitusta haettaessa kansainvälisyyttä ei useimmiten edellytetä. Eurooppalainen ulottuvuus (European dimension) Myös kansallisesti toteutetuissa hankkeissa edellytetään selkeää yhteyttä EU:ssa yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin: esim. sosiaaliseen integraatioon, kulttuurien väliseen vuoropuheluun, aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen. Vaikka kaikkia em. asioita ei yhdessä hankkeessa tarvitsekaan huomioida, asia on hyvä tiedostaa. Eurooppalainen lisäarvo (European added value) Kaikilta hankkeilta edellytetään, että ne tuovat oikeaa lisäarvoa EU-politiikassa koettuihin kehityskohteisiin. Verkostoituminen (Networking) Hankkeiden edellytetään hakevan kumppaneita myös urheilun ulkopuolisilta tahoilta, hankkeesta riippuen esim. yliopistoista, tutkimusinstituuteista, ajatushautomoista (think-tank), muista vapaaehtoisorganisaatioista (non-governmental organisations), paikallisista tai alueellisista viranomaisista, yrityksistä, matkailun edistäjistä jne. Jatkuvuus (Sustainability) Projektin tulee tavoitella sellaisten pysyvien rakenteiden/ toimintamallien luomista projektin aikana, mitkä jatkavat projektin sisällön tekemistä sen loputtuakin. Ehdotuspyynnöt ja kiinnostuksen ilmaisut (Call for Proposals and Call for Tenders) Normaalit kansainväliset projektirahoitukset haetaan ehdotuspyyntöjen, Call for Proposals, kautta. Ehdotuspyynnössä määritellään haluttujen projektien sisältöalueet ja painopisteet sekä kerrotaan myös hakemusprosessista. Kansallisissa EU-rahoituksissa on rahoittajan toimintatavan mukaisesti joko jatkuva haku tai teemakohtaisesti päätetyt hakukilpailut rahoittajan itsensä päättämällä aikataulutuksella. Kiinnostuksen ilmaisu (Call for Tenders) on periaattessa jonkin tehtäväksi haluttavan asian kilpailuttamisprosessi. Usein erilaiset tukitoimet, esim. jotakin teemaa koskeva viestintä, kilpailutetaan tätä kautta. Hakuajat (deadlines) Useimpia kansainvälisiä hankerahoituksia ei voi hakea jatkuvasti, vaan määrättyjen hakuaikojen puitteissa. Silloin kun ohjelma on vakiintunut, aikaisempien vuosien hakuajat antavat useimmiten hyvää suuntaa myös seuraavalle vuodelle. Monissa kv. rahoituksissa hakuaika on vain kerran vuodessa, mutta joissakin useita kertoja vuodessa (esim. EU:n nuorisotoimintaohjelman useissa alaohjelmissa). Kansallisen tason EU-rahoituksissa on hakuja rahoitustilanteesta riippuen useita kertoja vuodessa osa rahoittajista ottaa hakemuksia jatkuvasti, mutta käsittelee ne kootusti. Osa kansallisen tason rahoittajista ottaa hakemuksia taas vain määrättyinä, suhteellisen lyhyinä hakuaikoina (4 6 viikkoa). Ennen hakemuksen täyttämisen aloittamista kannattaa selvittää hakuajat. Edunsaajat (benefiaries) Useimmiten ohjelmat ovat avoimia myös ry-pohjaisille toimijoille. Kuitenkin ohjelmat voivat poiketa toisistaan, kuten painotukset ohjelmien sisällä. Osa rahoitusohjelmista on suunnattu suoraan yritysverkostojen tms. kehittämiseen. Hyvä on huomata, että osa ohjelmista sopii paremmin Euroopan tasoisille verkostoille (esim. EU:n terveysohjelma), jotkut pienemmille organisaatioille kuten järjestöille ja jopa seuroille (esim. EU:n nuoristoimintaohjelma). Rahoitusohjelmien hallinnointi Eri rahoitukset voivat olla joko keskitetysti hallinnoituja tai hallinnoltaan hajautettuja. Keskitetysti haettavat ohjelmat, esim. EU:n terveysohjelma tai Urheilun valmistelevat toimet on hallinnoitu keskitetysti EU-tasolla tai toimeenpanoviraston toimesta. Hajautetusti hallinnoidut ohjelmat, esim. EU:n nuorisotoimintaohjelma tai kansalliset EU-rahoitukset on hajautettu kansallisen tason tai aluetason hallinnoitavaksi. 6
Kansallisesti toteutettavat ohjelmat 1. EU:n rakennerahastot (ESR, EAKR) EU:n rakennepolitiikka on tarkoitettu pienentämään taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta EU:n 27 jäsenmaan ja niiden 268 alueen (suuralueen) välillä. 1. Konvergenssi-rahoitusohjelma (Convergence) Konvergenssirahoitusta käytetään erityisesti niiden alueiden kasvuhakuiseen tukemiseen, mitkä ovat taloudellisesti heikoimmassa asemassa verrattuna EU:n keskiarvokansantuotteeseen. Suomi ei kuulu konvergenssirahoituksen kohdealueisiin. EU:n jäsenmaista 17 jäsenmaata omaa konvergenssirahaston piiriin kuuluvia alueita, joita on yhteensä 84. Konvergenssirahoitus vie suurimman osan rakennerahastoista (81,5%) eli n. 282,8 miljardia euroa. Osarahoitustaso on korkein konvergenssirahoitusalueilla. 2. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyysohjelma (Regional Competitiveness and Employment) Tämän ohjelman kautta pyritään edistämään alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta, ja työllisyyttä. Toisaalta pyritään lisäämään yrittäjyyttä, innovoivuutta ja taloudellista kehitystä, toisaalta pyritään parantamaan ihmisten (työvoiman) ja työorganisaatioiden osaamista uudelle, entistä paremmalle tasolle. Lukumääräisesti suurin osa EU:n alueesta (168 aluetta) kuuluu tämän ohjelman piiriin, ja budjetti kilpailukyky- ja työllisyysohjelmalle on n. 55 miljardia euroa. 3. Euroopan rajat ylittävä yhteistyöohjelma Euroopan rajat ylittävä yhteistyöohjelma pyrkii edistämään rajojen toiminnallista poistumista lisäämällä eri kansakuntien kanssakäymistä, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja muutenkin yhteistyötä erityisesti valtioiden raja-alueilla. Päärahoituslähteet Eri ohjelmien hankerahoitus tulee kolmesta eri tyyppisesti rahoituslähteestä. Ne ovat Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR, European Regional Development Fund ERDF), Euroopan sosiaalirahasto (ESR, European Social Fund ESF) ja kehittyvillä alueilla (ei Suomessa) käytettävä Koheesiorahoitus (Cohesion Fund). Suomessa rakennerahastojen päätöksenteko perustuu ohjelmapohjaiseen kehittämiseen, ja rahoitusten myöntäminen on annettu lukuisille ministeriöille (esim. OKM, TEM, Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö) ja vielä lukuisammille aluehallintoviranomaisille (ELY-keskukset, maakunnalliset liitot). Kullakin rahoituksella (EAKR, ESR) on valtakunnalliset kehittämisohjelmat, joista maakuntaliittojen johtamassa työssä on tehty maakunnalliset sovellutukset ohjelmakaudelle sekä toteuttamissuunnitelmat lyhyemmille ajanjaksoille. Kannattaa huomata, että ainakaan vielä urheilu ei ole kirjattu näihin kehittämisrahoituksiin kovin vahvasti (maakuntakohtaisesti voi olla), mutta se ei estä rahoitusten hyödyntämistä. Uusi ohjelmakausi tuo uusia näkökulmia tähän. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla EAKR aluekehitysrahoituksella pyritään kehittämään kehitettävää asiaa kaikilla muilla keinoilla kuin koulutuksella. EAKR -rahoitteiset hankkeet voivat olla esim. investointihankkeita (esim. Vierumäen ampumaurheilukeskus, Lappi-areena, Rukan matkailuinvestointihankkeet) tai kehittämistyyppisiä hankkeita ilman koulutusta (esim. Potkua Etelä-Pohjanmaalle -hanke tai Kumppanuushankkeet useilla SLU-alueilla). Tätä rahoitusta on käytetty esim. liikunta- ja terveysmatkailuun liittyvien kehittämishankkeiden tekemiseen, liikuntamatkailuun tai niihin liittyviin erilaisiin liikuntaolosuhteiden tekemiseen eri puolilla Eurooppaa. ESR Euroopan sosiaalirahastolla pyritään kehittämään asioita lähinnä koulutuksellisten tai työllistävien hankkeiden kautta, investointeja tätä kautta ei toteuteta. Palloliiton, Jääkiekkoliiton ja SLU-alueiden isot kehittämishankkeet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana -teemassa ovat ESR-rahoitteisia. ESR-rahoitteisia koulutuksellisia hankkeita on toteutettu muuallakin Euroopassa liikunnan saralla. Kansainväliset elementit voivat olla osa ESRrahoitteista hanketta (esim. hyvien käytänteiden siirtäminen muualta tänne tai päinvastoin). http://www.rakennerahastot.fi/ 7
2. Maaseudun ja maaseutumaisen alueen kehittäminen Yli puolet EU:n väestöstä asuu maaseutumaisilla alueilla (rural areas). Tästä syystä maaseudun, ei pelkän maatalouden, kehittäminen on tärkeä osa EU:n tukipolitiikkaa. Rahoituslähteenä on Euroopan maatalouden kehittämisrahasto (European Agricultural Fund for Rural Development), minkä tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä maaseutumaisilla alueilla sekä edistää alueiden taloudellista kehittymistä ja elämänlaadun parantamista. Suomessa maaseutumaisen alueen kehittämistä ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, mistä on tehty maakunnallisia ohjelmia. Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on toiminut osaltaan paikallisten toimintaryhmien omista lähtökohdistaan laatimien ohjelmien pohjana. Seutukunnallisia toimintaryhmiä on Suomessa kaikkiaan 55 kpl + Ahvenanmaa, ja ne toimivat LEADER -rahoituksen kautta erityisesti pienempien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittajina. Vain suurimpien kaupunkien taajama-alue on ulkona kehittämisryhmien toiminnasta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Maaseutuohjelmassa on ELY-keskusten kautta mahdollisuus käynnistää myös isompia kehittämis- tai investointihankkeita. Tätä kautta on maaseutualueella toteutettu melko mittavia investointihankkeita, esim. reitistöjä, ampumaratojen uudistamisia, moottoriurheilun eri toimintojen kehittämistä jne. LEADER -rahoitus on erityisen toimiva maaseutualueella toimiville seuroille. http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseudunkehittamisohjelmat.html http://www.maaseutu.fi/fi/index/leader.html Esimerkiksi nämä teemat ovat monessa paikallisessa toimintaryhmäohjelmassa hyvin edustettuna: kylien ja niiden toimijoiden aktiivisena pitäminen maaseutumatkailun kehittäminen lasten ja nuorten aktivointi nuorten perheiden aktivointi erilaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen eri kohderyhmille, esim. seniorit elinkeinotoiminnan kehittäminen maaseutualueelle, esim. pienimuotoiset investoinnit reitistöihin, laavuihin, uimarantoihin jne. jne. 8
Kansainvälisyyttä edellyttävät ohjelmat 3. Urheilun valmistelevat toimet Urheilun valmistelevat toimet -tukea jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Urheilun valmistelevat toimet on tulevaa urheilun ohjelmaa valmisteleva prosessi, ja jaettava rahoitus on ollut summaltaan pienehkö. Uutta ohjelmakautta kaavaillaan käynnistettäväksi varsinaisen urheiluohjelman kautta vuodesta 2014 eteenpäin. Uudelle ohjelmakaudelle (2014 2020) on ehdotettu käynnistettäväksi koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelma (Erasmus for All), jossa urheilu on omana alaohjelmanaan. Vuonna 2009 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: terveyttä edistävä liikunta urheilukoulutus (koulutuksen ja harjoittelun yhdistäminen) vammaisurheilu sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen hakemuksia oli 207, ja jaettava raha valituille 18 projektille oli 4 M. Lisäksi eri tapahtumiin annettiin 3,5 M. Vuonna 2010 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: dopingin torjunta sosiaalisen osallisuuden edistäminen urheilussa ja urheilun kautta vapaaehtoistyön edistäminen urheilun alalla jaettava raha hankkeille oli 2,5 M, lisäksi tapahtumiin 8M ja 0,5 M tutkimuksille ja selvityksille. Vuonna 2011 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäisy urheilussa, sis. rasismin ehkäisy innovatiiviset ratkaisut urheilun rakenteen vahvistamiseksi Euroopassa, hyvä hallinto urheilun saralla jaettava raha hankkeille oli 3,9M, lisäksi tapahtumiin 4M. Vuonna 2012 valmistelevien toimien painopisteinä olivat: sopupelien torjuminen aktiivista ikääntymistä tukevan liikunnan edistäminen tietoisuuden lisääminen tehokkaista tavoista edistää urheilua kuntatasolla kansainväliset ruohonjuuritason urheilukilpailut naapurialueiden tai -jäsenvaltioiden kesken. Jaettava raha hankkeille yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa http://ec.europa.eu/sport/index_en.htm 9
4. EU:n nuorisotoimintaohjelma EU:n nuorisotoimintaohjelman toiminta-aika on 2007 2013, ja sen budjetti on 885 M. Ohjelma keskittyy nuorten ja nuorten parissa toimivien liikkuvuuteen sekä non-formaaliin koulutukseen. Kohderyhmänä ohjelmassa on 13 30 -vuotiaat nuoret sekä heidän kanssa työskentelevät. Ohjelmassa on 5 alaohjelmaa: Alaohjelma 1: Nuorten Eurooppa (Youth for Europe) nuorten ryhmävaihdot, nuorisoaloitteet Alaohjelma 2: Eurooppalainen vapaaehtoispalvelut (European Voluntary Service) ohjelma, minkä kautta nuori voi päästä vapaaehtoistyöhön non-profit organisaatioon johon kin EU-maahan Alaohjelma 3: Nuoret maailmassa (Youth in World) yhteistyö EU:n naapurimaiden ja myös muiden maiden nuorten kanssa Alaohjelma 4: Nuorisoalan tukijärjestelmät tukitoimet nuorten parissa työskenteleville ja nuorisotyöorganisaatioille heidän toimintansa laadun parantamiseksi. Pitää sisällään mm. Euroopan tasolla toimivien nuorisojärjestöjen tukeminen, nuorten parissa toimivien koulutus ja verkostoituminen, innovaatioiden ja laadun edistämishankkeet, nuorille sekä nuorten parissa toimiville henkilöille suunnatut tiedotustoimet, kumppanuudet Alaohjelma 5: Tuki nuorisoalan yhteisöille Euroopassa nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien väliset tapaamiset Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla toteuttaa kahden välisinä, kolmen välisinä tai monenvälisinä. Nuorisovaihdon pituus on 6 21 päivää, lisäksi matkapäivät. kannattaa huomata, että kilpailu- ja turnausmatkoihin eri tätä rahaa voi saada. Ei myöskään kielikursseille, festivaaleille, harjoitusleireille tms. Nuorisoaloite pienimuotoisten kehittämis- ja/tai investointihankkeiden toteuttamiseen haettava raha. Nuorisoaloitteen idean ja pitkälti myös toteutuksen täytyy tulla nuorilta itseltään. Hanke voi olla ihan paikallinen, kansallisella tasolla toimiva tai kansainvälinen. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) tämä on aktiivisille nuorille hyvä mahdollisuus tutustua kansainvälisyyteen vapaaehtoistyön merkeissä jopa 12 kk. EU:n tuen avulla voi saada matkakuluihin sekä ylläpitokuluihin helpotusta. EVS:n voi järjestää myös ryhmäkuviona siten, että esim. jossakin suuressa urheilutapahtumassa olisi nuoria työstämässä tiettyjä osioita (maksimimäärä yhteen kuvioon on 100 henkeä) Tuki nuorten parissa työtä tekeville tuki voi olla samantyylistä kuin Elinikäisen oppimisen liikkuvuusavustukset. Tarjolla on siis opintovierailuja, job shadowingiä, seminaareja jne. Valmistelevat vierailut myös tässä ohjelmassa voi saada 1( 2) hengen valmistelevalle vierailulle jopa 100%:n tuen projektin valmistelevan vierailun matkakustannuksiin http://www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action EU:n nuorisotoimintaohjelma on kohtuullisen helppo rahoitusohjelma, jonka projektien byrokratiasta ovat selviytyneet tähän asti hyvin pienet yhteisöt ja toimijat. Summat ovat kohtuullisen pieniä, mutta jos toiminnallisesti asia on tärkeä > tästä suunnasta voi saada siihen lisätukea. Palkkakustannuksiin ei rahaa käytännössä riitä. Nuorisovaihdot ja nuorisoaloitteet: nuorisoryhmien vaihdot tietyn, yhdessä kumppaneiden kanssa valitun teeman merkeissä. Vaihdot voidaan 10
5. Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppisen ohjelma tukee oppimismahdollisuuksia lapsuudesta seniori-ikään asti. Budjetti ohjelmalle vuosina 2007 2013 on yhteensä n. 7 mrd euroa. Ohjelma on jaettu seuraaviin osiin: Comenius: peruskoulutus (16% rahoituksesta) esikoulusta toisen asteen kouluihin kohde: oppilaat, opettajat, muu koulutusorganisaatioiden henkilöstö, mutta myös paikalliset viranomaiset, vanhempainyhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt Erasmus: korkea-asteen koulutus (46% rahoituksesta) korkea-asteen opiskelijoille, opettajille, professoireille suunnattu ohjelma Leonardo da Vinci: ammatillinen koulutus (26% rahoituksesta) kohteena ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja opettajat, mutta myös töissä olevat työntekijät ja heidän organisaationsa Grundtvig: non-formaali aikuisopiskelu (5% rahoituksesta) kohteena non-formaalissa aikuiskoulutuksessa mukana olevat aikuiset sekä aikuiskoulutusorganisaatiot. Käytännössä kaikki liikuntajärjestöt ja heidän jäsenjärjestönsä toteuttavat aikuiskoulutusta jossakin muodossa. Poikkileikkaava ohjelma (Tranversal Programme, 5% rahoituksesta) eri elinikäisen ohjelma alaohjelmien yhdistelmähankkeet Jean Monnet: tutkijat (2% rahoituksesta) kohteena tutkijaorganisaatiot Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Liikkuvuushankkeet: työntekijöiden, johdon tai kouluttajien liikkuvuushankkeet parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi sekä osaamisen lisäämiseksi. Tämä voi tarkoittaa osallistumista johonkin teemaa käsittelevään työpajaan jossakin päin Eurooppaa, job-shadowing -jaksoa jossakin aikuiskoulutusta järjestävässä urheiluorganisaatiossa jossakin EU-maassa tms. Tuet kattavat matka-, majoitus- ja osallistumiskustannuksista ainakin ison osan, mutta ei työpanoksen käyttöä. Valmistelevat vierailut: eri hankkeita valmisteleviin vierailuihin voidaan saada rahoitusta 1( 2) hengelle. Valmisteleva vierailu voi kestää korkeintaan 5 päiväksi toisessa maassa. Käyttökelpoinen ensimmäinen askel projektin valmistelussa. Max. tuki valmistelevalle vierailulle on 1.000. Toki täytettävä nivaska on paksu, ja hankkeen idearunko pitää olla valmiina jo valmistelevaa vierailua haettaessa. Oppimiskumppanuushankkeet hankkeessa käsitellään osapuolia kiinnostavia, hanke hakemuksessa hyväksyttyjä teemoja. Sopii ensi askeleiksi, kun opetellaan Euroopan tason hanketoimintaosaamista pienessä mittakaavassa. Ei edellytetä massiivisia tuloksia, vaan itse prosessi on tärkein. Tuet 10.000 25.000 euroa riippuen liikkuvuuksien määrästä, tuki saadaan könttäsummana ja se riittää käytännössä matkakustannuksiin. Monenväliset projektit isoja, innovaatioiden kehittämiseen ja siirtämiseen saatavaa projektirahoitusta. Tuki 150.000 200.000, projektisuunnitelman mukaiseen toiminnan toteutukseen. EU-tuen osuus voi olla jopa 75%, ja hankkeen sisällä voi olla myös palkkakustannuksia. Minimimäärä osallistujia on 3 partneria 3:sta eri maasta (siis EU-maat, täydennettynä ETA-ym. mailla). Teemaverkostot teemaverkostoja voi perustaa ohjelmassa määritellyissä teemoissa, edunsaajana asiantuntijat sekä heidän organisaationsa. Minimimäärä 5 10 partneria 5 10 eri maassa ohjelmasta riippuen. Tukitaso 150.000 200.000, tukitasot kuten edellä. http://www.cimo.fi/ohjelmat/elinikaisen_oppimisen_ ohjelma 11
6. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Ohjelman tavoitteena on innostaa eurooppalaisia osallistumaan aktiivisesti Euroopan yhdentymiseen. Liikunta voi olla yksi hyvä tapa toteuttaa ohjelmaa. Alaohjelma 1: Aktiivisten kansalaisten Eurooppa ystävyyskuntatoiminta ja kansalaishankkeet Alaohjelma 2: Aktiivinen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta Alaohjelma 3: Yhteinen Eurooppa EU-komission järjestämät tapahtumat, tilaisuudet ja kampanjat, joilla tuodaan EU:ta lähemmäksi kansalaisia Alaohjelma 4: Euroopan aktiivinen muistiperintö natsismin ja stalinismin muistiperinnön vaaliminen, ettei ko. asiat enää koskaan tulisi ihmiskunnan tulevaisuutta tuhoamaan. Alaohjelma 2: esimerkiksi Euroopan Paralympiakomitea sai 110.000 euron tuen vuonna 2008, joka kattoi ko. vuoden kustannuksista 67%. esim. ENGSO sai 60.000 euron tuen tiettyjen, hankesuunnitelmassa määriteltyjen asioiden pyörittämiseen. Nämä olivat Urheilu ja Lissabonin sopimus, Urheilun valkoinen kirja, Terveys ja Vapaaehtoistoiminta. http://www.cimo.fi/ohjelmat/kansalaisten_eurooppa Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Alaohjelma 1: ystävyyskuntatoiminta: hakijana täytyy olla kunta tai kaupunki, mutta liikunta voi olla sisällössä hyvin isossa roolissa. Tuki voi olla 2.500 22.000, ja haku 5 kertaa vuodessa. kansalaishankkeet: hakijana voi olla myös liikuntaorganisaatio. Tätä kautta tuetaan erityyppisiä maiden rajat ja myös sektorirajat ylittäviä EU-projekteja. Mukana tulee olla vähintään 5:n eri maan organisaatioita mukana, joista vähintään 1:n tulee olla EU-maa. Erityisen hyvin suhtaudutaan projekteihin, missä halutaan aktivoida paikallisen tason osallistumista ohjelman mukaiseen toimintaan = aktiiviseen kansalaisuuteen. Tuki voi olla 100.000 250.000, ja haku on yhden kerran vuodessa (heinäkuun alku). 12
7. Terveysohjelma Toinen Euroopan Unionin terveyden edistämisen ohjelma on laitettu liikkeelle vuonna 2008., ja se kestää vuoden 2013 loppuun. Ohjelman budjetti ko. ajalle on 321,5 M. Terveysohjelman painopisteinä ovat: kansalaisten terveydellisen turvallisuuden edistäminen potilasturvallisuuden edistäminen, tapaturmien vähentäminen ja yhteisön tason lainsäädäntö tiettyihin teemoihin liittyen terveyden edistäminen ja terveyserojen pienentäminen hyvien terveystottumusten kuten hyvän ravitsemuksen, tupakoimattomuuden, vähäisen alkoholinkäytön ja huumeettoman elämän edistäminen terveellisen vanhuuden edistäminen jne. terveystietoisuuden lisääminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen informaation levittäminen kaikissa jäsenmaissa erityispainopisteinä hyvien käytäntöjen vaihtaminen lasten terveyden edistämisessä, tasa-arvoon liittyvissä asioissa tai harvinaisissa sairauksissa Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Periaatteessa liikuntaväki voi olla toimijana ja jopa hakijana EU:n terveysohjelmassa. Projektien tulee keskittyä kulloisenkin ohjelman painopisteisiin, esim. terveellisen elämäntavan levittämiseen, terveysriskien pienentämiseen tai liikalihavuuden ja liikunnallisen passiivisuuden ehkäisemiseen. EU:n terveysohjelmassa painotukset ovat suuria organisaatioita suosivia, ja suurin osa hankkeista on suurten organisaatioiden (esim. yliopistot, tutkimuslaitokset tms.) toteuttamia. Rahoitustaso on keskimäärin 50 60%:n välillä, eli omarahoitusta tarvitaan myös merkittävästi. http://www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/eun_ii_ terveysalan_toimintaohjelma 13
8. Ympäristöalan Life+ -ohjelma LIFE+ -ohjelma on EU:n ympäristöasioihin keskittyvä ohjelma. Ohjelmakaudella 2007 2013 LIFE -ohjelman rahoitus on 1,7 miljardia euroa, joilla edistetään ympäristöteknologian kehittämistä, luonnonympäristön säilyttämistä ja kunnostamista sekä viestintää ympäristöasioissa. Noin puolet rahoituksesta on korvamerkitty luonto- ja bioversideetti -projekteihin. LIFE+ -ohjelman yleistavoite on EU:n ympäristöpolitiikan toteuttaminen ja kehittäminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. LIFE+ -ohjelman toteutuksessa tukeudeutaan 6. ympäristön kehittämisen ohjelmaan (6th Environment Action Plan) ja EU:n ympäristöpolitiikan linjausten puiteohjaukseen ympäristöasioissa. Painopisteinä LIFE +:ssa ovat: luonto ja biodiversiteetti ympäristöpolitiikka ja -hallinto viestintä ja tiedotus ympäristöasioissa Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla 2004 Olympialaisissa hyödynnettiin tätä rahoitusta luotaessa ympäristönsuojelua huomioivia toimintalinjoja isoja tapahtumia järjestettäessä. Yleisurheilun MM-kilpailujen yhteydessä (Helsinki 2005) toteutetussa ECOmass (Eco-Efficient Mass Event) -hankkeessa kehitettiin ja testattiin ekotehokkaan massatapahtuman käsikirja. Vuosina 2004 2006 toteutettu 2-vuotinen hanke oli TKK Dipolin koordinoima ja EU:n komission rahoittama (LIFE Environment). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=323232&la n=fi&clan=fi 14
9. Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva Progress-ohjelma EU:n ohjelma työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden kehittämiseksi eli PROGRESS -ohjelma painottuu EU:n toimenpiteisiin sosiaalipolitiikan alueella. Ohjelmakaudella 2007 2013 Progress-ohjelman kokonaisrahoitus on 657, 59 miljoonaa euroa. Rahoituksen maksimitaso on 80%, ja hankkeilta edellytetään vahvaa kansainvälistä verkottumista sekä sektorirajat ylittävää tekemistä. Progress -ohjelma jaetaan viiteen eri painopisteeseen: työllisyys syrjäytymisen ehkäisy työskentelyolosuhteiden kehittäminen syrjinnän ehkäisy sukupuolten tasa-arvo Rahoituksen saaneilta hankkeilta edellytetään vahvaa eurooppalaista ulottuvuutta. Rahoitusta myönnetään esimerkiksi painopistealueiden analysointiin, verkottumiseen sekä hyvien käytäntöjen vaihtamiseen em. teemojen alueella. http://www.tem.fi/?s=2479 15
10. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva Social Dialogue -ohjelma Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu -rahoitukseen hyväksyttäviltä hankkeilta edellytetään vahvaa eurooppalaista verkottumista. Eurooppalaisella tasolla hankerahoitukseen piiriin kuuluvaa voi olla esim. työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen vuoropuhelu Euroopan tasolla sekä kolmikantainen vuoropuhelu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä viranomaisten välillä. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Urheilun alalla on rahoitettu viime vuosina useita Euroopan laajuisia Social dialogue -hankkeita. http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catid=329&langid=en 16
11. Tutkimuksen 7. puiteohjelma (Seventh Framework Programme) Tutkimuksen 7. puiteohjelma on keskeinen rahoitusinstrumentti rahoitettaessa EU-tason tutkimusta. Rahoitus ohjelmakaudella 2007 2013 on noin 54 miljardia euroa, ja tukiprosentti vaihtelee 50 75%:n välillä. Tutkimuksen 7. puiteohjelma sitoo kaikki EU:n aloitteesta tehdyt tutkimuksen yhteisen sateenvarjon alle. Tutkimuksen 7. puiteohjelma on jaettu neljään päälinjaan: yhteistyö -teema. Tämän teeman alla on 10 kärkiteemaa, esimerkiksi terveys, energia tai ympäristö ideat -teema. Perustutkimus sopii tämän alle. Ihmiset -teema tukee tutkijoiden liikkuvuutta sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolelle. capacities -teeman tarkoituksen kehittää eurooppalaisten kapasiteettia, esim. tutkimukseen liittyvien rakenteiden kehittämisen kautta. Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Tähän asti urheilussa ei kovin laajasti ole käytetty tutkimuksen 7. puiteohjelmaa hyödyksi, ainoastaan anti-dopingtutkimuksessa sitä on käytetty. Kun urheilulle on hyväksytty virallinen asema Lissabonin sopimuksen myötä, tilanne voi muuttua jo lähitulevaisuudessa. http://www.aka.fi/fi/a/ohjelmat-ja-yhteistyo/kansain valisyys_/eurooppalainen-tutkimusalue/eun-tutkimuksen- 7-puiteohjelma/ 17
12. Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskeva Daphne-ohjelma Daphne-ohjelma on EU:n oikeusasioiden edistämisen sisälle sijoittuva ohjelma, jonka tavoitteena ehkäistä väkivaltaa esim. lapsia, nuoria tai naisia kohtaan sekä suojella väkivallan uhreja tai riskivyöhykkeellä olevia ihmisiä. http://ec.europa.eu/justice_home/daphnetoolkit/html/welcome/dpt_welcome_en.html Ohjelman hyödyntäminen liikuntasektorilla Edelleen puuttuu lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä liikunnallisia projekteja ja tutkimustietoa liikunnan käyttämisestä välineenä ilmiön ennaltaehkäisyssä. 18
13. Kehitysyhteistyö-ohjelmat EU:lla on useita eri kehitysyhteistyöhön liittyviä ohjelmia jo kuluvalla ohjelmakaudella. Tuleva rahoitusohjelma saattaa avata uusia mahdollisuuksia, koska Pierre de Coubertin Action Plan (toimintasuunnitelma) on nostettu esille liikunta kehitysyhteistyön välineenä. Ohjelmia: ENPI (European Neighbourhood and Partnership Instrument) Algeria, Armenia, Azerbaijan, Valko-Venäjä, Egypti, Georgia, Israel, Jordan, Libanon, Libya, Moldova, Marokko, Palestiinalaisalueet, Venäjä, Syyria, Tunisia ja Ukraina. Kehitysyhteistyö: http://europa.eu/legislation_summaries/development/ index_fi.htm ENPI: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2184 IPA (Instrument for Pre-accession Assistance) Länsi-Balkanin maat ja Turkki EDF 78 EU:n partnerimaata ja ultraperifeeriset alueet DCI Latinalainen Amerikka, Aasia, Keski-Aasia, Keski-Itä ja Etelä-Afrikka EIDHR demokratiakehityksen vauhdittaminen 19
Käytännön neuvoja suunniteltaessa EU-hanketta 1. Yleisneuvot Kilpailu EU-rahoituksista kovenee jatkuvasti. Tämä tarkoittaa, että rahoituksen saavien hankeideoiden tulee olla entistä paremmin valmisteltuja ja laadukkaampia. Suunnitteluvaihe ja tarvittava aika Suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa, keskimäärin 6 12 kuukautta (ja jopa enemmän) koko hankkeen suunnittelu- ja kehittelyvaiheeseen ideasta rahoituksen saamiseen. Tämän takia on tärkeää tietää dead-linet hyvissä ajoin ja lähteä työstämään hankeideaa mahdollisimman hyvissä ajoin. Henkilöresurssit EU-hankkeissa on itse hankkeen toteuttamisen lisäksi hankebyrokratiaa niin paljon, että hankkeen hoitaminen ns. sivutoimena (oto) tai toisella kädellä on hyvin vaikeaa. Yleensä kannattaa laskea, että EU-hankkeen hoitamiseen tarvitaan päätoiminen henkilö ja lisäksi erinäisiä tukipalveluja esim. taloushallinnosta. Kannattaa huomata, että nämä projektin toteuttamiseen liittyvät henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ja ne tulee kirjata hankkeen projektisuunnitelmaan ja hankebudjettiin. Tarvittavat kassavarat EU-rahoituksen pääperiaate on, että EU-rahoitus on aina täydentävä rahoitus hankkeen hallinnoijan tulee rahoittaa itse osa kustannuksista joko itse tai yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Monessa rahoituksessa joko kaiken rahoituksen tai ainakin osan rahoituksesta saa vasta jälkikäteen todennettujen maksatushakemusten kautta. Isoissa rahoituksissa (esim. ESR) tulee varautua jopa 8 20 kk:n viiveeseen ulkopuolisen hankerahan saamisessa. Kansainvälinen yhteistyö Osa hankerahoituksista edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Tämä edellyttää luotettavien hankekumppanien hakemista ja saamista omaan hankeideaan ja -rahoitukseen. Voi sanoa, että luotettavien kumppanien merkitys kansainvälisissä hankkeissa on vielä ratkaisevampi kuin kansallisella tasolla hoidettavissa hankkeissa. Jos ja kun luotettavia hankepartnereita löydetään, käytäntö on osoittanut, että monet hankekonsortiot jatkavat lähes samalla koostumuksella moniin muihinkin hankkeisiin. Byrokratia Kaikki EU-hanketoiminta tuo mukanaan erilaisia hallinnollisia toimintatapoja ja -pakkoja. Kuitenkin hankebyrokratian kanssa voi elää hyvinkin, jos projektin toteuttaminen on organisaation tavoitteiden saavuttamiselle tärkeää. Jos hanketta toteutetaan muista motiiveista esim. rahan takia, byrokratia muodostuu helposti hyvin raskaaksi. EU-hanketoiminnassa erityisen hankala ajanjakso on ohjelmakauden alku, kun mahdollisesti muuttuneet säädökset ovat voimassa, mutta niiden tulkinta rahoittajille itsellekin on vielä epäselvä tällöin myös hankkeen hallinnoijalta vaaditaan pitkää pinnaa. Käytäntö on osoittanut, että hankebyrokratian hyvää haltuunottoon kannattaa heti projektin alusta alkaen panostaa myöhemmässä vaiheessa otteen tiukentaminen on paljon vaikeampaa, ja vaikeudet kasaantuvat helposti. 2. Projekti-idea avain menestykseen Kannattaa aina lähteä liikkeelle projekti-ideasta sen jälkeen vasta kannattaa etsiä sille rahoitussuuntaa. Innovatiivinen projekti-idea on tärkein hankkeen menestymiseen kovassa rahoituskilpailussa. Jo rahoituksen saaneisiin hankkeisiin kustakin rahoitusohjelmasta tulee tutustua, ettei vahingossa yritä saada rahoitusta jo toteutetulla projekti-idealle. EU-hankkeen tulisi sopia organisaation strategisiin tavoitteisiin, että rahoitusta väistämättä seuraava byrokratia ei tuntuisi ylivoimaiselta. (vrt. edellä oleva teksti byrokratiasta) 3. Mistä tietoa mahdollisuuksista? Kun hyvä projekti-idea on olemassa, on useita mahdollisia suuntia suuntia selvittää sen rahoitusmahdollisuuksia. Jos tiedät, mistä ohjelmasta olisit ehkä hakemassa rahoitusta, kannattaa tutustua myös ko. ohjelman sivuilta löytyviin osoitelinkkeihin. Useissa ohjelmissa on kussakin jäsenmaassa jokin vastuuorganisaatio ja -henkilö antamassa ko. ohjelmaan liittyvää neuvontaa. Monessa ainakin koulutukseen liittyvässä kv. ohjelmassa vastuuorganisaationa Suomessa on CIMO eli Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Helsingissä. Lue ajattelemasi EU-ohjelman Hakijan opas Programme Guide for Applicants 20