Esipuhe Ekoverkko-hanke oli pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioita tukeva hanke, jonka idea syntyi Hämeenlinnan paikallisagendatyön yhteydessä. Ympäristöviranomaiset ovat perinteisesti lähestyneet yrityksiä erilaisten lupamenettelyjen yhteydessä. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät kuitenkaan usein edes tarvitse ympäristönsuojeluun liittyviä lupia, joten ympäristöasioiden hoito jää pitkälti yritysten oman aktiivisuuden varaan. Ekoverkko-hankkeessa yrityksiä pyrittiinkin lähestymään viranomaistoiminnan ulkopuolelta painottaen tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta. Hankkeen painopistealueiksi valittiin pieniä ja keskisuuria yrityksiä useimmiten koskettavat teemat: jätehuolto ja kemikaalien käyttö sekä energian kulutus ja ympäristötyön mittaaminen. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto hallinnoi Euroopan aluekehitysrahaston tukemaa hanketta ajalla 01.05.2000-30.06.2003. Hanke kohdistettiin kuntayhtymän kuntien (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Renko) lisäksi Janakkalan kunnan alueen pienille ja keskisuurille yrityksille sekä elinkeinokehittäjille. Ympäristöosastolla pohjatyötä hankkeelle oli tehty jo vuodesta 1998 alkaen ja Ekoverkko-nimeä hankkeesta alettiin käyttää vuodesta 1999. Ekoverkko-hanketta koordinoi ennen EU-rahoitusta projektisuunnittelija Terhi Laine. EU-rahoituksen aikana hanketta veti projektipäällikkö Sirpa Viholainen. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki. Hankkeessa työskenteli useita Hämeen ammattikorkeakoulun harjoittelijoita sekä korkeakouluharjoittelijoita, jotka olivat aktiivisia ja innokkaita toimimaan yritysten parissa ja erilaisissa selvitystehtävissä. Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat Riihimäen kaupungin hallinnoima Yky-hanke (Yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämishanke) sekä Kiertokapula Oy:n hallinnoima Pk-yritysten jäteneuvontahanke. Hankkeen ohjausryhmässä oli myös yritysten asioihin perehtyneitä elinkeinokehittäjiä, joiden tietämys hankkeen etenemisessä oli olennaista. Ympäristöosasto haluaa kiittää eri yhteistyötahoja ja erityisesti hankkeen yrityksiä ja toivoo yhteistyön jatkumista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hämeenlinnassa, 23.06.2004 Sara Syyrakki Terveysvalvonnan johtaja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Ympäristöosaston julkaisuja 30 1
Sisällysluettelo Esipuhe... 1 Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 4 2. Ekoverkko-hankkeen tausta... 4 2.1 Ekoverkko-hankkeen toiminta ennen EU-rahoitusta... 4 2.2 Ekoverkko-hankkeen käynnistämisen syyt... 1 2.3 Ekoverkko-hankkeen yhteys kehittämisohjelmiin... 5 3. Ekoverkko-hankkeen tavoitteet ja painopistealueet... 5 3.1 Ekoverkko-hankkeen tavoitteet... 5 3.2 Ekoverkko-hankkeen painopistealueet... 6 3.3 Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosan tavoitteet... 6 3.3.1 Yky-hanke... 6 3.3.2 Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosa... 6 4. Ekoverkko-hankkeen organisaatio... 7 4.1 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto... 7 4.2 Ekoverkko-hankkeen työntekijät... 7 4.3 Ekoverkko-hankkeen yhteistyötahot... 8 4.4 Ekoverkko-hankkeen ohjausryhmä ja sen toiminta... 8 4.5 Kohdeyritykset... 8 5. Ekoverkko-hankkeen toiminta ja tavoitteiden toteutuminen... 10 5.1 Pk-yritysten jätehuollon kehittäminen... 10 5.1.1 Jätehuoltosuunnitelmien laatiminen Ekoverkko-yrityksille... 10 5.1.2 Kauppakeskus Linnan jätehuollon kehittäminen... 11 5.1.3 Yhteistyö Pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa... 12 5.1.4 Jätehuollon kehittämiseen liittyvä tiedottaminen ja koulutus... 12 5.1.5 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat... 13 5.2 Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta... 14 5.2.1 Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta... 14 5.2.2 Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus... 14 5.2.3 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat... 15 5.3 Pk-yritysten energiansäästö... 15 5.3.1 Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta... 15 5.3.2 Pk-yritysten energiansäästöön liittyvä tiedottaminen ja koulutus... 15 5.3.3 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat... 16 5.4 Yritysten ympäristötyön mittaaminen... 16 5.4.1 Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hallinnan kehittyminen vuosina 1998-2002... 16 5.4.2 Yrityksiä koskevat kestävän kehityksen mittarit... 17 5.4.3 Todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta... 18 5.4.4 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat... 19 5.5 Yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa... 19 5.5.1 Toiminta yhteistyötahojen kanssa... 19 5.5.2 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat... 20 5.6 Pk-yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen ympäristöasioiden hallinnassa... 20 5.6.1 Tiedottaminen... 20 5.6.2 Koulutuksen järjestäminen... 21 5.6.3 Koulutustarvekysely... 24 5.6.4 Ympäristöjärjestelmien laatimisen tukeminen... 24 Ympäristöosaston julkaisuja 30 2
5.6.5 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat... 26 5.7 Ekoverkko- ja YKY-hankkeiden yhteistyö... 26 5.7.1 Osallistuminen esiselvitykseen Hämeen energiatehokkuuden lisäämistoimista ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä... 26 5.7.2 Koulutus ja osaamisen vaihto... 27 5.7.3 Asukaskysely rautatieliikenteen ympäristövaikutuksista Riihimäki-Hämeenlinna ratavälillä... 28 5.7.4 Yhteiset yhteistyökumppanit... 31 5.7.5 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat... 31 6. Palautekyselyt Ekoverkko-hankkeen tavoitteiden toteutumisesta... 32 6.1 Ohjausryhmälle tehty palautekysely... 32 6.2 Palautekysely Ekoverkko-hankkeen yrityksille... 32 7. Ekoverkko-hankkeen talous... 33 7.1 Budjetoidut ja toteutuneet kustannukset... 33 7.2 Budjetoidut ja toteutuneet maksuosuudet rahoittajittain... 34 7.3 Tilintarkastajien lausunto Ekoverkko-hankkeen kirjanpidosta ja taloudesta... 35 8. Ekoverkko-hankkeen tulosten hyödyntäminen... 35 8.1 Ekoverkko-hankkeen toiminta projektivaiheen jälkeen... 35 8.1.1 HAMK-Ympäristöpalvelut -osuuskunnan toimintaedellytysten selvitys... 35 8.1.2 Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus (HYVÄT) projekti... 37 8.1.3 Yritysten ympäristöasioiden hallinnan mittaaminen ja erilaiset selvitykset... 37 8.2 Vastuuorganisaatiot projektivaiheen jälkeen... 37 8.3 Toimenpide-ehdotuksia pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämisessä... 37 8.4 Projektin tuloksista tiedottaminen... 37 9. Yhteenveto... 38 10. Projektissa tuotettu aineisto... 40 Liite 1. Ekoverkko-hankkeen tiedotussuunnitelma Ympäristöosaston julkaisuja 30 3
1. Johdanto Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston hallinnoima Ekoverkko-hanke (projektinumero CC320559) toimi Euroopan aluekehitysrahaston avustuksella ajalla 01.05.2000-30.06.2003. Hanketta toteutettiin rahoittajakuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan ja Rengon kuntien alueella. Ekoverkko-hankkeen päätavoitteena oli pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon ja kemikaalien käytön parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Loppuraportissa on tarkasteltu hankkeen taustoja, tavoitteita, toimintaa ja tavoitteiden toteutumista, taloutta sekä pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämistä hankkeen jälkeen. Raportissa tarkastellaan tehtyjä toimenpiteitä ja tavoitteiden toteutumista toimintakokonaisuuksittain. Tarkasteltavia toimintakokonaisuuksia ovat: pk-yritysten jätehuollon kehittäminen, pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta, pk-yritysten energiansäästö, yritysten ympäristötyön mittaaminen, yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa sekä pk-yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen ympäristöasioiden hallinnassa. Koulutus ja tiedottaminen sisältyvät lähes jokaiseen kokonaisuuteen aiheiden mukaan ja lisäksi erikseen ympäristötietoisuutta käsittelevässä osassa. Loppuraportissa on esitelty myös Ekoverkko-hankkeen ja Riihimäen kaupungin hallinnoiman Yky-hankkeen (Yritysten ja kuntien yhteistyöhanke) yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden toteutumista. 2. Ekoverkko-hankkeen tausta 2.1 Ekoverkko-hankkeen toiminta ennen EU-rahoitusta Hämeen ympäristökeskus teki Ekoverkko-hanketta koskevat päätökset avustuksen myöntämisestä EU:n tavoite 2-ohjelman hankkeelle 08.12.2000 ja 02.05.2002. Ensimmäinen päätös koski vuosia 2000-2001 ja toinen päätös vuotta 2002, jolloin haettiin myös hankkeelle lisärahoitusta. Myöhemmin hankkeelle haettiin jatkoaikaa. Hankkeen EU-rahoitteinen (EAKR) toteutusaika oli siten 01.05.2000-30.06.2003. Ekoverkko-hanke oli toiminut jo ennen EU-rahoitusta. Ekoverkko-hankkeen idea syntyi Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (paikallisagenda 21) tehtäessä. Ympäristöosasto viritteli yhteistyötä elinkeinoasioista vastaavien ja yrittäjäyhdistysten kanssa kesäkuussa 1998. Kesällä 1998 Hämeenlinnan seudulla tehtiin myös yrityskysely, jossa kartoitettiin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilaa, neuvonta- ja koulutustarpeita sekä ympäristöjärjestelmiä (Kokko, M. 1999: Ympäristöasiat Hämeenlinnan seudun yrityksissä.-ympäristöosaston monisteita 22. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. 45 s. + liitteet). Ekoverkon nimellä hanketta toteutettiin jo vuonna 1999. Tiedottajan erikoistumisopintoja suorittava Terhi Laine toimi hankkeen projektisuunnittelijana 12.04.1999-31.03.2000. Hankkeen päätavoitteeksi muotoiltiin tuolloin pienyritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Vuoden 1999 kolmena välitavoitteena oli saada yrityksiä mukaan hankkeeseen, saada hankkeelle rahoitusta ja lisätä yritysten tietoja ympäristöasioista ja yhteistyökumppaneista. Hankkeeseen saatiin tuolloin mukaan 19 yritystä Hattulasta, Hauholta, Hämeenlinnasta, Janakkalasta, Rengosta ja Kalvolasta. Hankkeen yrityksissä tehtiin yrityskäynnit ja kartoitettiin kyselylomakkeen avulla niiden ympäristöhallinnan tilaa. Hankkeen yrityksille laadittiin myös kansio, jossa oli tietoa ympäristöjohtamisesta, lainsäädännöstä ja rahoituslähteistä. Materiaalipaketin pääpaino oli ympäristöjohtamisessa, joka perustuu ISO 14 001-ympäristöjärjestelmästandardiin. Projektisuunnittelija laati standardista pk-yrityksille soveltuvan mallin, joka toimitettiin hankkeen yrityksille jaetun kansion mukana. Hankkeelle tehtiin tiedotussuunnitelma. Tiedottamisessa tavoitteena oli tiedottaa yrityksille hankkeen olemassaolosta ja ympäristöasioiden järjestelmällisestä hoitamisesta sekä välittää tietoja hankkeen eri yhteistyökumppaneiden välillä. Hankkeelle tehtiin esite ja kotisivut. Ekoverkko-hanke järjesti syksyllä 1999 tutustumismatkan Orimattilaan Virke Oy:hyn ja Lahden Neopoliin. Molemmissa kohteissa tutustuttiin Lahden ympäristöfoorumiin ja sen toteuttamiseen. Syksyllä 1999 Hämeen ympäristökeskus myönsi elinkeinotoimistolle rahoitusta Ekoverkko-hankkeen kustannuksiin. Ympäristöosaston julkaisuja 30 4
2.2 Ekoverkko-hankkeen käynnistämisen syyt Yritykset ja kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä, joka on perustunut lähinnä lakisääteisten lupien käsittelyyn ja valvontaan. Viime vuosina ennaltaehkäisevään kehitystyöhön on alettu kiinnittää enemmän huomiota yritysten ja kuntien välisessä kanssakäymisessä. Kunnan tärkeänä tehtävänä on tukea ja kehittää alueensa elinkeinoelämää ja toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita. Ympäristönsuojelusta on tullut yrityksille tärkeä kilpailutekijä hinnan ja laadun rinnalle ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat tukea ympäristöasioiden hoidossa. Ekoverkko-hankkeessa yrityksille pyrittiin välittämään tietoa ympäristömyönteisestä yritystoiminnasta ja siitä koituvista konkreettisista hyödyistä. Pk-yrityksillä on vähän omia resursseja käytettävissään ympäristöasioidensa kehittämisessä ja hyödyntämisessä markkinoinnissa tai yrityskuvan luomisessa. Yhä useammin pieniltäkin yrityksiltä odotetaan vastauksia erilaisiin ympäristöasioita koskeviin kyselyihin. Ekoverkko-hankkeen ideana oli vastata näihin kysymyksiin. 2.3 Ekoverkko-hankkeen yhteys kehittämisohjelmiin Hämeen aluekehittämisohjelmassa ympäristönsuojeluun ja -teknologiaan liittyvän koulutuksen, tietotaidon ja elinkeinotoiminnan kehittäminen on pidetty yhtenä tärkeimmistä kehittämismahdollisuuksista. Aluekehittämisohjelman mukaan taloudellisen kestävyyden periaatteena on palvelujen ja tavaroiden tuottaminen ja tarjoaminen ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittaen ja luonnonvarjoja ja energiaa säästäen. Ekoverkko-hankkeessa yrityksiä tuettiin ja niiden toimintaympäristöä pyrittiin parantamaan ympäristökysymyksissä. Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman toimenpidekokonaisuuden 3.2 (Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen) yhtenä tavoitteena on ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja ympäristön kuormituksen vähentäminen. Jätehuoltojärjestelmien kehittäminen ja yritysten osallistuminen jätteiden hyötykäytön tehostamiseen ja kierrätykseen vähentää jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Ekoverkko-hankkeen yksi painopistealue oli yritysten jätehuollon kehittäminen. Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmassa tuottavia toimintoja ovat elinkeinotoiminnan ja yhdyskuntien vesi- ja jätehuoltoa turvaavat ja tehostavat sekä jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä tehostavat toimet. Ekoverkko-hankkeessa yritykset saivat neuvontaa ja koulutusta jätehuollossa ja energiankulutuksessa. Ekoverkko-hanke tuki myös yleistä kehittämistavoitetta: turvallinen, terveellinen ja viihtyisä Häme. 3. Ekoverkko-hankkeen tavoitteet ja painopistealueet 3.1 Ekoverkko-hankkeen tavoitteet Ekoverkko-hankkeen projektisuunnitelmassa hankkeen päämääräksi määriteltiin pienyritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa. Projektisuunnitelmassa hankkeen tavoitteena vuosien 2000-2002 aikana oli antaa yrityskohtaista neuvontaa ja konsultointia ympäristöasioissa. Tarkoituksena on madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä viranomaisiin (ilman pelkoa pakkotoimista) lisätä ympäristöosaston mahdollisuuksia vastata paremmin yritysten odotuksiin tutkia mahdollisuuksia ottaa käyttöön maksua vastaan annettava todistus yrityksen ympäristöasioista Ekoverkko-hankkeen tavoitteiksi hankkeen aikana määriteltiin myös seuraavat tavoitteet, jotka pohjautuivat jo vuonna 1999 määriteltyihin tavoitteisiin: Pienten ja keskisuurten yritysten jätehuollon, kemikaalien käytön ja energiankulutuksen parempi hallinta sekä yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa Yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen Yritysten valmiuksien parantaminen oman toimintansa ympäristövaikutuksien arvioimisessa Yritysten tukeminen ympäristöjärjestelmien rakentamisessa. Ympäristöosaston julkaisuja 30 5
3.2 Ekoverkko-hankkeen painopistealueet Projektisuunnitelmassa esitettyjen painopistealueiden (teemojen) aikatauluja muutettiin ohjausryhmän kokouksessa 07.03.2001 seuraavasti: Jätehuolto ja kemikaalien käyttö vuonna 2001 Energian kulutus ja ympäristötyön mittaaminen vuonna 2002 3.3 Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosan tavoitteet 3.3.1 Yky-hanke Yky-hanke (Yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämishanke) on Riihimäen kaupungin hallinnoima EAKR-rahoitteinen hanke, joka toimii Riihimäen kaupungin sekä Hausjärven ja Lopen kuntien alueella. Hankkeen toteutusaika on vuosina 2000-2004. Hankkeen tavoitteena on Ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääminen yrityksissä Ympäristöasiantuntijaverkoston toiminnan vakiinnuttaminen Yritysten ympäristöpalvelupisteen toiminnan suunnittelu ja käynnistys 3.3.2 Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosa Projektisuunnitelmaan on erikseen liitetty Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteistyöosa, jossa on esitetty molemmille hankkeille yhteisiä taustoja ja tavoitteita sekä konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Näitä ovat: Energiansäästö ja energiatoimiston perustaminen Molemmissa hankkeissa on energiansäästö ollut esillä eikä kummassakaan kaupungissa ole energiatoimistoa. Energiansäästön yhteydessä selvitetään energiatoimiston perustamisen edellytyksiä. Jos energiatoimisto päätetään perustaa, siihen haetaan rahoitusta Save II:n kautta ja palvelupisteet voidaan perustaa kumpaankin kaupunkiin. energiansäästöyhteistyö ja energiatoimiston perustamisedellytysten selvittäminen Koulutus ja osaamisen vaihto Molemmissa hankkeissa syntyy uusia toimintamalleja ja kokemuksia, joiden tuloksia voidaan levittää laajemmalle. Hämeen ammattikorkeakoulu toimii molemmissa kaupungeissa ja Hyvinkään - Riihimäen ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella (nykyisin Suomen ympäristöopisto, Sykli) on toimipisteet sekä Riihimäellä että Hämeenlinnassa. Koulutus ja osaamisen vaihto voi tapahtua kolmella tasolla: Uusia toimintamalleja kannattaa esitellä valtakunnallisesti sekä kunnille että yrityksille. Yrityksille järjestetään itse hankkeisiin ja niiden painopistealueisiin liittyvää koulutusta. Hankkeisiin osallistuvien tahojen väliset seminaarit toimivat osaamisen vaihdon foorumeina. yksi iso valtakunnallinen seminaari aiheesta hankkeisiin liittyvää koulutusta yrityksille (esim. Hämeen ammattikorkeakoulu), 2-3 koulutuskertaa yhteisiä seminaareja esim. yritysten ympäristöjärjestelmistä sekä molempien hankkeiden tuloksista hankkeisiin osallistuville tahoille Kemikaalit Kummassakin hankkeessa ollaan tekemisissä kemikaaleja käyttävien pk-yritysten kanssa, joten kemikaalien käsittely ja toisaalta myös rautateitse tapahtuvat kemikaalikuljetukset on yhteistä molemmille hankkeille. Kemikaalikuljetukset ja toiminta ratapihoilla vaatii yhteissuunnittelua. Selvitykset teetetään opinnäytetöinä. kemikaalikuljetukset rautateitse, Riihimäen ja Hämeenlinnan ratapihat, riskit ja ympäristönsuojelun suunnittelu Ympäristöosaston julkaisuja 30 6
Yhteiset yhteistyökumppanit Kummassakin hankkeessa on omat yhteistyökumppaninsa, joista osa on molemmille hankkeille yhteisiä. Kiertokapula Oy on käynnistänyt alueellaan jätteiden synnyn ehkäisy -hankkeen (myöhemmin pk-yritysten jäteneuvontahanke), jossa paneudutaan tähän jätelain ensimmäiseen tavoitteeseen ja ollaan myös yhteydessä yrityksiin. Jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tämän hankkeen kanssa. Hämeen ammattikorkeakoulu voi tarjota räätälöityä ja kohdennettua koulutusta sekä työpanosta opinnäytetöiden, määräaikaisten projektitöiden ja konsultoinnin muodossa. 4. Ekoverkko-hankkeen organisaatio 4.1 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Ekoverkko-hanketta hallinnoi Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Ympäristöosasto hoitaa kunnalle osoitetut lakisääteiset ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät Hämeenlinnan kaupungissa sekä Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kuntien alueella. Vuoden 2002 lopussa ympäristöosastolla työskenteli 31 henkilöä, joista 15 oli vakituista henkilökuntaa. Ympäristönsuojelussa vakituisia virkoja on kolme. Ympäristöosaston hallinnoimat EU-projektit ovat määräaikaisesti työllistäneet useita henkilöitä. Vuonna 2002 ympäristöosasto hallinnoi viittä EU-projektia, joissa oli palkattu projektin vetäjät sekä osan vuotta myös muuta henkilökuntaa. Ekoverkko-hankkeen toimipiste sijaitsi Hattulan kunnassa Pappilanniemen sairaalan toimitiloissa. 4.2 Ekoverkko-hankkeen työntekijät Ekoverkko-hankkeessa työskenteli vuosina 2001-2003 kahdeksan henkilöä yhteensä 3,7 henkilötyövuotta (naisia 3,2 henkilötyövuotta ja miehiä 0,5 henkilötyövuotta). Hankkeessa työskenteli seuraavia henkilöitä: Projektipäällikkö Sirpa Viholainen, 01.02.2001-31.12.2003 Ympäristöinsinööriharjoittelija Pia Salminen, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, 19.03.-18.06.2001 Ympäristöinsinööriharjoittelija Leena Valjakka, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, 19.03.-18.06.2001 Korkeakouluharjoittelija Janne Sysi-Aho, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, 01.06.-31.08.2001 Ympäristöinsinööriharjoittelija Toni Kettunen, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma,11.06.-10.10.2001 Ympäristöinsinööriharjoittelija Päivi Kopra, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, 20.05.-19.08.2002 Korkeakouluharjoittelija Johanna Alanen, Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos, 03.06.-02.09.2002 Projektityöntekijä Riina Paunonen, Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, 01.02.-30.04.2003 Ennen EU-rahoitusta hanketta koordinoi projektisuunnittelija Terhi Laine, 12.04.1999-30.03.2000. Hankkeen vastuuhenkilö oli terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki. Ympäristöosaston julkaisuja 30 7
4.3 Ekoverkko-hankkeen yhteistyötahot Ekoverkko-hankkeen projektisuunnitelmassa esitetyt yhteistyötahot olivat: Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen Kauppakamari Hämeen liitto Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeen ympäristökeskus Hämeen Yrittäjät ry Kunnat Kuntien yrittäjäyhdistykset ja elinkeinotoimi Pk-yritysten jäteneuvontahanke (Kiertokapula Oy) Yky-hanke (Yritysten ja kuntien yhteistyö Riihimäen seudulla) 4.4 Ekoverkko-hankkeen ohjausryhmä ja sen toiminta Ohjausryhmän kokouskutsut ja muistiot lähetettiin seuraaville henkilöille ja tahoille: Toimitusjohtaja Jouni Haajanen, Kehittämiskeskus Oy Häme Talousjohtaja Timo Karsio, (vs. talousjohtaja Jyrki Vatanen) Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Toimitusjohtaja Matti Lahtinen, Kiertokapula Oy Toimitusjohtaja Kyösti Lintunen, Hämeen Kauppakamari/TT Erikoissuunnittelija Mirja Lumiaho-Suomi, Hämeen ympäristökeskus Projektipäällikkö Harri Mattila, Hämeen ammattikorkeakoulu Myymäläpäällikkö Sirkku Meriläinen, KappAhl Oy Aluekehityspäällikkö Jukka Ojanen, Hämeen liitto Maakuntainsinööri Heikki Pusa, Hämeen liitto Terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki, Hämeenlinnan seudun ktt:n ky:n ympäristöosasto Ylitarkastaja Sanna Seppälä, Hämeen ympäristökeskus Ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen, Janakkalan kunta Suunnittelija Leena Thure-Halonen, Hämeenlinnan kaupunki Toimitusjohtaja Kyösti Vehmas, Hämeen Yrittäjät ry. Puheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro, Hämeenlinnan Yrittäjät ry. Kursivoidulla tekstillä esitetyt henkilöt olivat läsnä vähintään yhdessä ohjausryhmän kokouksessa. Kokouksissa oli myös sijaisina läsnä EU-päällikkö Pekka Komulainen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä ja suunnittelija Kati Forsström Kiertokapula Oy:stä. Lisäksi joissakin kokouksissa oli rahoittajan edustajana ympäristöinsinööri Matti Koponen Hämeen ympäristökeskuksesta. Ohjausryhmä kokoontui kymmenen kertaa: 07.03.2001, 06.06.2001, 12.09.2001, 24.01.2002, 03.06.2002, 10.09.2002, 22.11.2002, 15.01.2003, 04.06.2003 ja 18.12.2003. 4.5 Kohdeyritykset Ekoverkko-hankkeen kohdeyrityksinä oli 16 pk-yritystä EU-rahoituksen aikana. Kohdeyritykset on esitetty taulukossa 1. Käytännössä yrityksiä oli mukana enemmän, jos otetaan huomioon koulutustarjonta ja koulutukseen osallistuneet yritykset, Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoituksessa mukana olleet yritykset (32 kpl), Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitukseen osallistuneet yritykset (23 kpl) sekä yritysten ympäristöasioiden hallinnan tilaa koskevaan yleiseen selvitykseen osallistuneet yritykset. Ympäristöosaston julkaisuja 30 8
Taulukko 1: Ekoverkko-hankkeen kohdeyritykset. Kunta Yritys Toimiala Hämeenlinna Hämeen Sanomat Oy Kankaisten Öljykasvit Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Tekninen virasto/hämeenlinnan Jäähalli Oy Kalustetalo Sotka KappAhl Oy Lehtipaino Kylmäpuristetun rypsiöljyn valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Jäähalli Huonekaluliike Vaateliike Hattula Nanso Oy Veljekset Mikkola Oy Neulosten valmistus Kalastusvälineiden valmistus metallista ja muovista Kalvola Shell Iittala Liikenneasema, huoltamo Hauho Iloranta täysihoitola Maatilamatkailu Renko Heimon Kala Oy Kalanjalostus ja kalakauppa Janakkala Samet Oy Janakkalan-Rengon Sanomat (entinen Kotokulma) Tervakosken Puuhamaa Oyj Dafecor Oy Belik Oy Metallituotteiden valmistus Toimitus Huvipuisto Teollisuustekstiilien valmistus jätetekstiilistä Tekstiilien painaminen ja brodeeraus Ympäristöosaston julkaisuja 30 9
5. Ekoverkko-hankkeen toiminta ja tavoitteiden toteutuminen 5.1 Pk-yritysten jätehuollon kehittäminen 5.1.1 Jätehuoltosuunnitelmien laatiminen Ekoverkko-yrityksille Jätehuolto oli yksi vuoden 2001 painopistealue. Tavoitteena oli yritysten jätteiden määrän vähentäminen ja uusien hyötykäyttömahdollisuuksien lisääminen. Ekoverkko-hanke tarjoutui tekemään hankkeen yrityksille jätehuoltosuunnitelmia. Jätehuoltosuunnitelmat koostuivat pääasiassa kahdesta osasta: jätehuollon nykytilanteen kartoituksesta ja jätehuollon parantamisehdotuksista. Joidenkin yritysten työntekijöitä haastateltiin kyselylomakkeen avulla. Tarkoituksena oli saada tietoa eri työpisteiden jätehuollosta työntekijän näkökulmasta katsottuna. Jätehuollossa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kiertokapula Oy:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa, jonka tavoitteena oli kehittää noin 30:n elintarvike-, matkailu- ja rakennusalan yrityksen jätehuoltoa Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla. Kysymyksessä oli ESR-rahoitteinen hanke. Ekoverkko-hankkeella ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeella oli yhteisiä kohteita ja yhteisiä tavoitteita yritysten jätehuollon kehittämisessä. Ekoverkko-hankkeen ohjausryhmä hyväksyi hankkeiden välisen yhteistyön ja yhteiset kohteet kokouksessaan 07.03.2001. Jätehuoltosuunnitelmia tai muita jätehuollon kehittämistoimia tehtiin Ekoverkko-hankkeen yrityksille seuraavasti. Jätehuoltoon liittyvien toimenpiteiden yhteydessä kartoitettiin myös kemikaaleja. Belik Oy on janakkalalainen yritys, joka painaa silkkipainomenetelmällä tekstiileihin mainoslogoja sekä valmistaa brodeeraamalla eli tikkaamalla mainoslogoja tekstiileihin ja hattuihin. Yritykselle tehtiin jätehuoltosuunnitelma ja yrityksen kemikaalit kartoitettiin. Dafecor Oy on janakkalalainen yritys, joka valmistaa teollisuustekstiilejä jätetekstiileistä. Yritys edisti jätemateriaalin hyötykäyttäjänä yritysten jätehuollon kehittämistä. Dafecor Oy oli myös tiedotuksen kohteena Ekoverkko-hankkeessa. Hämeenlinnan Jäähalli Oy oli Hämeenlinnan teknisen viraston kohde. Jäähalli Oy:llä on kolme jäähallia. Hämeenlinnan Jäähalli Oy:lle laadittiin jätehuoltosuunnitelma ja tehtiin jätehuolto-ohjeet (4 kpl) jäähallien käyttäjille, HPK-juniorijääkiekkoilijoille sekä HPK-juniorijääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden bussimatkoille. Syksyllä 2002 Kiertokapula Oy:n jäteneuvoja koulutti joukkueitten johtajia, valmentajia ja huoltajia opastamaan jäähallin käyttäjiä jätehuollossa. Jäteneuvontatilaisuuksia oli kuusi ja niihin osallistui yhteensä 102 henkilöä. Myös jätehuolto-ohjeet uusittiin, koska jäähallilla päädyttiin keräämään energiajätettä. Hämeenlinnan Osuusmeijeri oli Ekoverkko-hankkeen ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yhteinen kohde, jossa yrityskäyntejä tehtiin aluksi yhdessä. Kiertokapula Oy teki yritykselle jätehuolto-ohjeet. Yritys oli aktiivisesti mukana kehittämässä jätehuoltoaan. Yrityksen kemikaalien käyttöä kartoitettiin. Hämeen Sanomat Oy on henkilöstömäärältään suurin Ekoverkko-hankkeen yrityksistä. Hämeen Sanomien jätehuoltoa kartoitettiin kesällä 2001. Jätehuoltoa kartoitettiin haastattelemalla eri toimipisteiden työntekijöitä. Hämeen Sanomilla jätehuollon kehittäminen oli osa ympäristöjärjestelmän alkukartoitusta, jonka yhteydessä kartoitettiin myös yrityksessä käytettävät kemikaalit. Heimon Kala Oy on renkolainen kalanjalostusta ja kalakauppaa harjoittava yritys. Yrityksessä tehtiin yrityskäynti Kiertokapula Oy:n jäteneuvojan kanssa ja keskusteltiin yrityksen jätehuollon kehittämisestä. Yritys kehitteli tuolloin energiajätteen hyötykäyttöä. Yritys halusi olla Ekoverkko-hankkeen tiedotuksen kohteena. Iloranta on Hauholla sijaitseva täysihoitola. Iloranta oli Ekoverkko-hankkeen ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yhteinen kohde. Kiertokapula Oy teki yritykselle jätehuolto-ohjeet. Janakkalan-Rengon Sanomat (entinen Kotokulma) on Janakkalassa ja Rengossa ilmestyvä lehti, jonka toimitus sijaitsee Janakkalassa. Yritys ei tarvinnut jätehuoltosuunnitelmaa ja se oli Ekoverkko-hankkeessa lähinnä tiedotuksen kohteena ja tiedottajana. Kankaisten Öljykasvit Oy tuottaa kylmäpuristettua rypsiöljyä. Yritys oli Ekoverkko-hankkeen ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yhteinen kohde Hämeenlinnassa. Kiertokapula Oy teki yritykselle jätehuolto-ohjeet. Ympäristöosaston julkaisuja 30 10
KappAhl Oy on Ekoverkko-yritys Kauppakeskus Linnassa. KappAhl Oy:ssä jätehuoltokartoitus tehtiin Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoituksen yhteydessä. Kauppakeskus Linna on hämeenlinnalainen kauppakeskus, jonka jätehuolto kartoitettiin touko-kesäkuussa 2001. Kauppakeskus Linnan jätepisteet kunnostettiin, jonka jälkeen järjestettiin kolme tiedotustilaisuutta kauppakeskuksen yrityksille yhteistyössä Kiertokapula Oy:n, jätteenkuljetusyritysten, isännöitsijöiden ja kiinteistönhoitoyritysten kanssa. Nanso Oy on hattulalainen tekstiilialan yritys, jossa kudotaan, leikataan, varastoidaan, pakataan ja painetaan kuumasiirtomenetelmällä neuloksia. Yritykselle tehtiin jätehuoltosuunnitelma ja jätehuoltokysely eri toimipisteiden edustajille. Samet Oy on janakkalalainen metallialan yritys, jolle tehtiin jätehuoltosuunnitelma. Shell Iittala (Liikenneasema, huoltamo) oli saanut aiemmin jäteneuvontaa Kiertokapula Oy:ltä ja oli hankkeessa jätehuoltoasioissa tiedotuksen kohteena. Sotka Kalustetalo oli jätehuoltoasioissa tiedotuksen kohteena. Tervakosken Puuhamaa Oy oli pk-yritysten jäteneuvontahankkeen matkailualan kohde Janakkalassa. Ekoverkko-hanke ei ollut jätehuoltoasioissa yritykseen yhteydessä, koska Kiertokapula Oy oli aloittanut yrityksen jätehuoltosuunnitelman tekemisen ennen Ekoverkko-hankkeen EU-rahoituskautta. Veljekset Mikkola Oy on hattulalainen metallialan yritys, joka oli Ekoverkko-hankkeessa tiedotuksen kohteena. 5.1.2 Kauppakeskus Linnan jätehuollon kehittäminen Kauppakeskus Linnan jätehuoltoa kartoitettiin toukokesäkuussa 2001. Kartoituksen tekivät ympäristöinsinööriharjoittelijat Pia Salminen ja Leena Valjakka Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Kauppakeskus Linna käsittää Raatihuoneenkatu 10, 12 ja 14 kiinteistöt, joilla kaikilla on oma jätepisteensä. Kauppakeskus Linnassa oli kartoitushetkellä yhteensä 32 yritystä. Kauppakeskuksessa useat yritykset käyttävät samaa jätepistettä, joten yhteisten toimintatapojen omaksuminen jätehuollossa on tärkeää. KappAhl Oy:n myymäläpäällikkö Sirkku Meriläinen Raatihuoneenkatu 12:n ja 14:n yritykset keräsivät pahvi- ja ongelmajätteensä hyvin. Bio- ja paperijätteen keräyksessä todettiin puutteita. Jätepisteen sekavuus ja kuormalavojen sijoittaminen jäteastioiden eteen koettiin ongelmaksi. Kartoituksen jälkeen jätepisteet siivottiin. Molemmissa pisteissä on keräysastiat bio-, kuiva-, paperi-, metalli-, lasi- sekä pahvi- ja nestekartonkijätteelle. Raatihuoneenkatu 12:n jätepisteessä on myös laatikko, johon voi laittaa käytettyjä loisteputkia. Jätteenkuljetusyrityksen kanssa sovittiin, että pahvijätteen sekaan saa laittaa kartonkipakkauksia ja nestekartonkipakkauksille tarkoitettuun astiaan saa laittaa ainoastaan maito-, mehu- sekä kartonkisia juomapurkkeja. Kaikki pahvi- ja kartonkijäte on siten mahdollista kerätä hyötykäyttöön. Keräysvälineiden läheisyyteen kiinnitettiin Kiertokapula Oy:n tekemät opastaulut. Ympäristöosaston julkaisuja 30 11
Raatihuoneenkatu 10:n jätepiste sijaitsee em. kiinteistöistä poiketen ulkotiloissa ja se kuuluu musta-vaaleapussijärjestelmään. Keräyspisteestä puuttui kokonaan paperinkeräysastia. Keräyspiste oli sekava, sillä keräysastiat olivat pieniä ja niitä oli paljon. Kartoituksen jälkeen paperinkeräysastia järjestettiin keräyspisteeseen ja muiden keräysastioiden määrää vähennettiin ja kokoa suurennettiin. Raatihuoneenkatu 10:ssä on mahdollista lajitella bio-, kuiva-, pahvi-, paperi-, metalli- ja lasijäte. Raatihuoneenkatu 14:n yrityksille järjestettiin 11.09.2001 ja Raatihuoneenkatu 12:n yrityksille 12.09.2001 ja Raatihuoneenkatu 10:n yrityksille 12.12.2001 tiedotustilaisuudet Kauppakeskus Linnan jätehuollosta. Tiedotustilaisuuksissa esiteltiin Ekoverkkohanketta, kartoituksen tuloksia, jätehuoltomääräyksiä ja lajitteluohjeita sekä tutustuttiin uudelleen järjestettyihin keräyspisteisiin. Kiertokapula Oy:n jäteneuvoja teki kullekin kiinteistölle jätehuolto-ohjeet, jotka jaettiin yrityksille tiedotustilaisuuksissa. Tilaisuuksiin kutsuttiin yritysten lisäksi jätteenkuljetusyritykset, isännöitsijät ja kiinteistöhuollosta vastaavat yritykset. 5.1.3 Yhteistyö Pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa Kiertokapula Oy ja Suomen ympäristöopisto Sykli toteuttivat Pk-yritysten jäteneuvontahanketta, jonka tavoitteena oli kehittää pkyritysten jätehuoltoa. Hankkeessa käytiin läpi noin 30 elintarviketuotannon, matkailualan ja rakennusalan yrityksen jäteasioita. Yrityksiä hankkeessa oli Hattulasta, Hauholta, Hämeenlinnasta, Kalvolasta, Janakkalasta, Rengosta ja Riihimäeltä. Hanketta rahoitettiin osittain Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toiminta-aika oli 15.04.2000-31.12.2003. Hanke painotti jätteiden vähentämistä ja oikeanlaista lajittelua. Hankkeessa yritys sai runsaasti tietoa jäteasioista ja sen tuottamille jätteille etsittin hyötykäyttäjiä, yrityksille tehtiin tarvittaessa jätehuoltosuunnitelmia, -ohjeita ja -opasteita sekä järjestettiin henkilökunnalle koulutusta. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli laatia toimintamalli pk-yrityksen jätehuollon kehittämistä varten. Toimintamalli valmistui syyskuussa 2003 ja sen tarkoituksena on helpottaa käytännön jäteneuvontatyötä yrityksissä. Yritykset voivat myös itse toteuttaa jätehuoltonsa kehittämistä mallin avulla. Pk-yritysten jäteneuvontahanke kokosi rekisterin Kiertokapula Oy:n toiminta-alueen hyötykäyttäjistä. Rekisteri valmistui keväällä 2001 ja sitä päivitetään vuosittain. Internetosoite: http://www.kiertokapula.fi/yr/index1.htm. Ekoverkko-hankkeella ja pk-yritysten jäteneuvontahankkeella oli seuraavia yhteisiä kohdeyrityksiä: Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Iloranta, Kankaisten Öljykasvit Oy sekä Tervakosken Puuhamaa Oy. Kiertokapula Oy:n jäteneuvoja on myös järjestänyt tai osallistunut jäteneuvontatilaisuuksiin ja tehnyt jätehuolto-ohjeita Hämeenlinnan Jäähalli Oy:lle sekä Kauppakeskus Linnalle. Ekoverkko-hankkeen projektipäällikkö Sirpa Viholainen kuului pk-yritysten jäteneuvontahankkeen työryhmään ja terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki ohjausryhmään. Yhteistyötä tehtiin myös jätehuoltoon liittyvän koulutuksen järjestämisessä sekä tiedottamisessa. Ekoverkko-hanke lähetti kutsuja Ekoverkko-hankkeen erilaisista koulutuksista pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yrityksille, jotka toimivat Hämeenlinnan seudulla. Pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yrityksiä osallistui näihin koulutustilaisuuksiin. 5.1.4 Jätehuollon kehittämiseen liittyvä tiedottaminen ja koulutus Jätehuollosta järjestettiin seuraavia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yms.: Jätehuoltoiltapäivä 19.11.2001, Hotelli Punaportti, Hämeenlinna Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa lähialueen jätealan yrityksille ja jätteiden hyötykäyttäjille mahdollisuus uusien jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksien esittelemiseen. Tilaisuudessa esittäytyivät: Dafecor Oy (tekstiilijätteen hyötykäyttö), Kiertokapula Oy (Karanojalla vastaanotettavat hyötyjätteet), Muovix Oy (Muovijätteen hyötykäyttö), Säkkiväline Oy (energiajäte, elektroniikkajäte ja metallipakkausten kierrätys) sekä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy (sähkö- ja elektroniikkajäte, tietosuojajäte, energiajäte, keräyskartonki ja muovijäte). Kiertokapula Oy:n edustajat esittelivät tilaisuudessa myös jätteiden lajitteluvelvoitteita Hämeenlinnan seudulla sekä pk-yritysten jäteneuvontahankkeessa tuotettua jätteiden hyötykäyttäjien rekisteriä. Jätehuoltoiltapäivän materiaali toimitettiin tilaisuuteen osallistujien lisäksi myös Ekoverkko-yrityksille. Ympäristöosaston julkaisuja 30 12
Jätehuollon kehittäminen yrityksissä 23.01.2002, Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hattelmala, Hämeenlinna Luentokerran tavoitteena oli tuoda esille yritysten jätehuoltoa koskevia lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja niiden soveltamista alueellisen jätehuoltoyhtiön ja yksittäisen yrityksen kannalta. Kemikaalien käyttö ja ongelmajätehuolto yrityksissä 20.02.2002, Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hattelmala, Hämeenlinna Luentokerran tavoitteena oli perehdyttää yrityksiä kemikaalien käyttöä koskeviin säännöksiin sekä tuoda esille kemikaalien ja ongelmajätehuollon välinen yhteys. Mitä vähemmän yritys käyttää vaarallisia kemikaaleja, sitä vähemmän syntyy myös ongelmajätteitä. Tutustuminen Karanojan jätteidenkäsittelyalueeseen sekä Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy:n toimintaan Karanojalla 18.06.2003, Hämeenlinna Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustua Karanojan jätteidenkäsittelyalueen toimintoihin sekä yleensäkin Kiertokapula Oy:n toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin. Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy harjoittaa Karanojalla yksityisesti kierrätystoimintaa sekä ongelmajätteiden vastaanottoa. Uutena toimintana on sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuollon järjestäminen yhteistyössä Sampolan kanssa. Sähkö- ja elektroniikkaromun purkamisessa tarjotaan työpaikkoja kuulovammaisille ja pitkäaikaistyöttömille. Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoitukseen liittyvät kolme tiedotustilaisuutta 11.09., 12.09. ja 12.12.2001, Hämeenlinna Elomessut 18.-19.08.2001, Hämeenlinna Yritysten jätehuolto oli esillä myös Elomessuilla ympäristöosaston esittelyteltassa. Elomessuja varten tehtiin Ekoverkkohankkeesta kolme posteria, joista yksi käsitteli yritysten jätehuoltoa. Yritysten jätehuoltoa koskeva tiedotusmateriaali ja jäteneuvonta Ekoverkko-hankkeen suunnitelmassa vuodelle 2001 on esitetty jätekampanjan ja materiaalin laatiminen. Kiertokapula Oy, Ekokem Oy Ab ja monet muut tahot ovat laatineet yleisiä jätehuoltoa koskevia ohjeita. Ekoverkko-hankkeessa tällaisen materiaalin laatimista ei katsottu tarpeelliseksi, vaan hankkeen yrityksille koottiin ja toimitettiin olemassa olevaa jätehuoltoon liittyvää tiedotusmateriaalia. Ekoverkko-hanke ja Kiertokapula Oy:n jäteneuvontahanke tekivät Ekoverkko-hankkeen yrityksille yrityskohtaisia jätehuoltoohjeita, mikäli yritys sitä halusi. Jätehuoltoon liittyvää neuvontaa tehtiin myös yrityskäyntien yhteydessä. 5.1.5 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Joissakin hankkeen yrityksissä syntyi paljon jotain yksittäistä jätejaetta, jota ei vielä hyödynnetty yrityksessä. Yksittäiselle jätejakeelle (esim. tekstiilijäte, energiajäte, nestepakkausjäte) pyrittiin hankkeen aikana etsimään hyötykäyttömahdollisuuksia. Yrityksille annettiin tietoa erilaisista mahdollisuuksista toimittaa jätettä hyödynnettäväksi aineena tai energiana, mutta lopullinen ratkaisu jäi itse yrityksille. Joillekin hyötyjätteille kuten sekalaiselle muoville ja suurille määrille tekstiilijätettä ei ole selkeitä ratkaisuja hyödyntää jäte materiaalina. Kiertokapula Oy:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeesta oli erittäin paljon apua myös Ekoverkon jätehuoltoon liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Hankkeiden samanaikaisuudella oli molemminpuolista hyötyä mm. koulutuksen ja tiedotuksen järjestämisessä. Jotkut hankkeen yritykset eivät halunneet apua jätehuoltonsa kehittämiseksi. Osa näistä yrityksistä katsoi, että niiden jätehuollossa ei ollut enää mitään parannettavaa tai yrityksessä etsittiin itse parhaillaan uusia ratkaisuja jätehuoltoon. Kauppakeskus Linnassa jätehuollon kehittäminen liittyi pitkälti tiedotukseen ja jätepisteiden selkiyttämiseen. Uutta oli nestepakkausten keräyksen aloittaminen Raatihuoneenkatu 12 ja 14:ssa. Ympäristöosaston julkaisuja 30 13
Jätehuollon kehittäminen yrityksessä vaatii myös yritykseltä aikaa ja kiinnostusta paneutua asiaan. Yleensä yrityksissä, joissa oli kiinnostusta ja käytännön tarvetta kehittää jätehuoltoaan, toimenpiteisiin ryhdyttiin. Ekoverkko-hankkeen tärkeimmäksi tehtäväksi jätehuollon kehittämisessä muodostui ratkaisuvaihtoehtojen selvittäminen, yhteistyömahdollisuuksien etsiminen sekä tiedottaminen ja koulutus. 5.2 Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta 5.2.1 Pk-yritysten kemikaalien käytön hallinta Ekoverkko-hankkeessa oli harvoja kemikaaleja käyttäviä yrityksiä. Kemikaaleja kartoitettiin jätehuoltokartoituksen yhteydessä. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto on kuntayhtymän kuntien kemikaaliviranomainen. Vuoden 2001 aikana Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman harjoittelija kartoitti kuntayhtymän kuntien yritysten kemikaalien käyttöä ja oli mukana yrityskäynneillä myös niissä Ekoverkko-hankkeen yrityksissä, joissa kemikaalien käyttö oli runsaampaa. 5.2.2 Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus Selvityksessä kartoitettiin Hattulan kunnassa sijaitsevan Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaaliasioita sekä ympäristöriskejä. Selvityksen tavoitteena oli luoda yleiskuva alueen yritysten ympäristöasioiden hallinnasta em. painopistealueiden osalta. Selvityksen tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa Kalpalinna-Ahvenisto-Parola -pohjavesialueiden suojelusuunnitelman uusimista varten. Merven teollisuusalue sijaitsee Kerälänharjun tärkeällä pohjavesialueella. Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus tehtiin haastatteluna 08.05.-20.06.2002 välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin 21 kpl ja haastattelutiedot koskivat 23 yritystä. Alueen yritykset olivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista 65 % työllisti 1-4 henkilöä. Alueella oli useita metalli- ja puualan yrityksiä, korjaamotoimintaa harjoittavia yrityksiä sekä joukko yksittäisiä toimialoja edustavia yrityksiä. Haastateltujen yritysten lisäksi alueella oli kaksi miehittämätöntä jakeluasemaa. Merven teollisuusalueen yritysten tapaa hoitaa jätehuoltonsa ja kemikaaliasiansa luonnehti käytännönläheisyys eivätkä yritykset yleensä kokeneet jätehuollossaan olevan ongelmia. Niitä jätejakeita, joita yrityksissä syntyi paljon ja joiden hyödyntäminen oli helppoa ja taloudellisesti kannattavaa, lajiteltiin ja toimitettiin hyödynnettäväksi. Metalli-, puu-, kuorike-, kutterinlastu- ja purujätettä sekä kartonki- ja pahvijätettä syntyi tietyillä toimialoilla runsaasti ja ne toimitettiin hyvin hyödynnettäväksi. Sen sijaan jätejakeet, joita syntyi vähän ja joiden lajittelu muuten olisi ollut helppo järjestää, jäivät usein hyödyntämättä. Näistä esimerkkeinä olivat bio- ja lasijäte. Myös paperijätteen keräämisen järjestämisessä oli joissakin yrityksissä parantamisen varaa. Noin kolme neljäsosa yrityksistä oli pyrkinyt vähentämään jätteiden määrää ja noin neljäsosa yrityksistä katsoi, ettei jätteiden määrää voida enää vähentää. Neljäsosa yrityksistä ei ollut liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Merven teollisuusalueella käytettiin vähän kemikaaleja, joten myös ongelmajätteitä syntyi vähän. Yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi enemmän, toimittivat ne säännöllisesti järjestettynä jätteenkuljetuksena asianmukaiseen käsittelyyn. Sen sijaan yritykset, joissa ongelmajätteitä syntyi vähän, toimittivat niitä usein yleisiin ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Joissakin pienissä yrityksissä ongelmajätteitä varastoitiin useita vuosia. Yleensä ongelmajätteitä säilytettiin tuotantotiloissa eikä niistä ollut varastokirjanpitoa. Suurimmassa osassa yrityksiä kemikaalien käyttö ja varastointi oli vähäistä. Yleisimmät kemikaalit olivat öljyjä ja maaleja. Öljysäiliöitä alueella oli 16 kpl, joista kolme oli maanalaisia öljysäiliötä. Tankkausta harjoitettiin viidessä yrityksessä, kun mukaan luetaan alueen miehittämättömät jakeluasemat. Kemikaalivahinkoja oli tapahtunut kahdessa yrityksessä. Ympäristönhallintajärjestelmien laatiminen yrityksissä oli vielä harvinaista. Ainoastaan yhdellä alueen yrityksellä oli sertifioimaton ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Laatujärjestelmiä oli kahdella yrityksellä. Ympäristövastuuhenkilö oli selkeästi nimetty yhdessä yrityksessä. Toimitusjohtaja vastasi yleensä yrityksen ympäristöasioista. Myös koulutus ympäristöasioista oli vähäistä. Ympäristöriskejä arvioitiin asteikolla 1-5 kuuden tekijän perusteella, joita olivat jätteiden, ongelmajätteiden, kemikaalien, polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely, alihankkijoiden ja urakoitsijoiden toiminta kiinteistöllä sekä kiinteistön historiaan liittyvät riskit. Näkökulma riskiluokittelussa oli maaperän ja pohjaveden saastuminen. Kokonaisriski alueella tarkasteltujen tekijöiden osalta oli 1,34. Vaikka alueen yritysten ympäristöriskien keskiarvo oli pieni, alueelta löytyi myös yksittäisiä riskikohteita. Erityisesti jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä sekä polttoaineiden ja öljytuotteiden varastoinnissa ja käsittelyssä oli yksittäisiä riskikohteita. Ympäristöosaston julkaisuja 30 14
Lähde: Viholainen, S. 2002: Merven teollisuusalueen yritysten jätehuolto- ja kemikaalikartoitus. Ympäristöosaston monisteita 44. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 28 s. + 3 liitettä. http://www.hameymos.fi/yo_mon.htm. 5.2.3 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Kemikaaliasiat jäivät Ekoverkko-yritysten kohdalla melko vähäiselle huomiolle. Tämä johtui osittain siitä, että hankkeen yrityksissä kemikaalien käyttö oli vähäistä. Merven teollisuusalueen jätehuolto- ja kemikaalikartoituksen tekeminen ei kuulunut projektisuunnitelmaan. Kartoitus tuki kuitenkin hankkeen tavoitteita ja lisäsi kontakteja pk-yrityksiin. Kemikaalien käyttöä käsiteltiin Ympäristöasiat yrityksissä -luentosarjassa Kemikaalien käyttö ja ongelmajätehuolto yrityksissä - luentokerralla 20.02.2002. 5.3 Pk-yritysten energiansäästö 5.3.1 Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta Selvityksen tarkoituksena oli saada tietoa Ekoverkko-yritysten energia-asioista ja yrityksissä tehdyistä energiansäästötoimenpiteistä sekä saada yritykset pohtimaan sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joita ne voisivat itse toteuttaa. Selvityksen ensisijaisena kohteina olivat Ekoverkko-yritykset, mutta kartoitukseen liittyvä kysely lähetettiin myös pk-yritysten jäteneuvontahankkeen yrityksille. Selvitykseen osallistui kahdeksantoista yritystä, joista 15 oli Ekoverkko-hankkeen yrityksiä. Selvitys tehtiin pääasiassa haastatteluna vierailemalla yrityksissä. Haastattelua varten laadittiin kyselylomake, jossa käsiteltiin yksityiskohtaisesti erilaisia energiansäästömahdollisuuksia ja samalla kartoitettiin tietoja siitä, millaisiin energiansäästötoimenpiteisiin yritykset voisivat ryhtyä. Suurin määrä yritysten tekemistä energiansäästötoimenpiteistä liittyi valaisuratkaisuihin. Vähiten energiansäästötoimenpiteitä oli tehty rakennusten lämmöneristämisessä. Näiden lisäksi yritysten tekemät säästötoimenpiteet kohdistuivat lämmityksen säätöön, ilmanvaihdon säätöön, veden säästöön, prosessien energiankulutuksen vähentämiseen, kylmälaitteiden energiansäästöön, kuljetuksiin ja toimistolaitteiden energiansäästöön. Yritykset löysivät säästömahdollisuuksia kaikista edellisessä kappaleessa mainituista kohteista myös pohtiessaan sellaisia toimenpiteitä, mitä yrityksessä ei vielä oltu tehty, mutta joiden tekeminen energiansäästön kannalta olisi järkevää. Valaisuratkaisuihin kohdistui tälläkin kertaa suurin mahdollisten toimenpiteiden määrä. Yhdessä yrityksessä oli tehty Motivan energiakatselmus ja kolmessa jonkinlainen oma energiaselvitys. 14 yrityksessä ei oltu aikaisemmin tehty minkäänlaista energiaselvitystä. 15 yritystä seurasi energiankulutustaan säännöllisesti. Selvitykseen osallistuneet yritykset näkivät energiansäästön positiivisena asiana. Useat yritykset uskoivat energiansäästöasioiden nousevan tulevaisuudessa vielä tärkeämmiksi jatkuvasti nousevan energian hinnan takia. Lähde: Kopra, P. 2002: Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta. Ympäristöosaston monisteita 43. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 16 s. + 3 liitettä. http://www.hameymos.fi/yo_mon.htm. 5.3.2 Pk-yritysten energiansäästöön liittyvä tiedottaminen ja koulutus Energiansäästöstä järjestettiin seuraavia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yms.: Energiansäästö yrityksissä 13.02.2002, Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hattelmala, Hämeenlinna Ympäristöosaston julkaisuja 30 15
Luentokerran tavoitteena oli saada osallistujat pohtimaan energiansäästötoimenpiteitä omassa organisaatiossaan ja tuoda esille Motiva Oy:n palveluja sekä energiansäästön merkitystä jo hankintoja tehtäessä. Yrityksen energiansäästö - ESCO-toimintamalli 21.5.2002, Ympäristöinvestointien rahoitus -koulutuspäivä, Hotelli Punaportti, Hämeenlinna Ekoverkko- ja Yky-hankkeiden yhteisesti järjestämässä koulutuspäivässä yhtenä aiheena oli ESCO-toimintamalli, jota esitteli Energiansäästöpalvelu Espa Oy:n (Enespa Oy) edustaja. Energiansäästö yrityksissä -koulutusiltapäivä 09.10.2002 Hotelli Punaportti, Hämeenlinna. Tilaisuus järjestettiin valtakunnallisella Energiansäästöviikolla ja sen tarkoituksena oli edistää energiansäästön toteutumista eri organisaatioissa ja yhteisöissä. Pk-yritysten lisäksi tilaisuus oli kohdistettu kunnille ja muille organisaatioille. Ympäristökysymykset kuljetuksissa ja hankinnoissa 25.11.2002, Hotelli Punaportti, Hämeenlinna Ekoverkko- ja Yky-hankkeet järjestivät yhdessä kaksiosaisen seminaarin. Tilaisuudessa aamupäivällä käsiteltiin kuljetusten ympäristökysymyksiä ja iltapäivällä hankintojen ympäristönäkökohtia. Pk-yritysten lisäksi tilaisuus oli kohdistettu kunnille ja muille organisaatioille hankkeiden toiminta-alueella. Elomessut 18.-19.08.2001, Hämeenlinna Yritysten energiansäästö oli esillä myös Elomessuilla ympäristöosaston esittelyteltassa. Elomessuja varten tehtiin Ekoverkkohankkeesta kolme posteria, joista yksi käsitteli yritysten energiansäästöä. Tietoa energiansäästöstä Ekoverkko-yrityksille toimitettiin tietopaketti energiansäästöstä. Pakettiin kuului mm. Motivan Pk-teollisuuden energiansäästöopas. Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta toimitettiin Ekoverkko-yrityksille ja muille selvitykseen osallistuneille yrityksille. 5.3.3 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yritysten energiansäästö -teemaa toteutettiin kyselyn avulla, joka tehtiin haastatteluna. Tällöin energiansäästöstä voitiin keskustella myös kyselylomakkeen kysymysten ulkopuolella. Energiansäästön kampanjointi toteutettiin olemassa olevan materiaalin avulla ja koulutuksella. Hankkeen aikana Hämeenlinnan Jäähalli Oy ensimmäisenä hämeenlinnalaisena yrityksenä liittyi ESCO-sopimukseen, jonka se teki Energiansäästöpalvelu Espa Oy:n (Enespa) kanssa. ESCO (Energy Service Company) on uusi energiansäästön rahoitusmalli Suomessa. ESCO järjestää koko energiansäästöhankkeen rahoituksen eikä tilaajan tarvitse osallistua rahoituksen kokoamiseen. Asiakas maksaa toimenpiteet investoinnin toteutuksesta saatavalla säästöllä. Investoinnin omistusoikeus siirtyy tilaajalle sen jälkeen, kun hanke on maksettu. ESCO-sopimus on voimassa yleensä 3-6 vuotta. 5.4 Yritysten ympäristötyön mittaaminen 5.4.1 Hämeenlinnan seudun yritysten ympäristöasioiden hallinnan kehittyminen vuosina 1998-2002 Kesällä 2002 toteutettiin Ekoverkko-hankkeessa selvitys, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa hankkeen kuntien alueella toimivien yritysten ympäristöasioiden hoidon tilasta ja kehittämistarpeista sekä kartoittaa ympäristöasioiden hoidon tilassa tapahtuneita muutoksia vertaamalla tuloksia vuonna 1998 toteutettuun vastaavanlaiseen selvitykseen. Lisäksi tavoitteena oli ympäristökoulutuksen ja tiedon tarpeen selvittäminen sekä tiedon tuottaminen yritysten kestävän kehityksen seurantaa varten. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä ja se lähetettiin 134 yritykseen, joissa oli vähintään 20 työntekijää. Lisäksi mukana olivat pienemmät yritykset, joiden toiminnasta oli tehty ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmää varten. Mukana olivat kaikkien toimialojen yritykset lukuun ottamatta julkisen hallinnon, maa- ja metsätalouden, Ympäristöosaston julkaisuja 30 16
rahoitustoiminnan sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yrityksiä. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 56 yritystä (42 %). Kysymykset pohjautuivat osittain vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn, mutta uusi kysely oli sisällöltään laajempi. Vuoden 2002 kyselyssä yritykset määrittelivät itse eri väittämien muodossa ympäristövaikutustensa laajuutta, ympäristöasioiden hoidon nykytilaa ja parantumista eri ympäristönsuojelun osa-alueilla. Yritykset olivat arvioineet omat haitalliset ympäristövaikutuksensa yleensä joko vähäisiksi tai kohtalaisiksi. Yritykset arvioivat parantaneensa ympäristöasioidensa hoitoa eri osa-alueilla enimmäkseen jonkin verran. Erilaisiin ympäristöasioiden hyvää hoitoa kuvaaviin väittämiin yritykset vastasivat suurimmaksi osaksi joko kuvaa jonkin verran tai kuvaa hyvin. Ympäristöasioiden hoito oli jo kiinteä osa yritysten toimintaa, mutta siinä oli myös parantamisen varaa. Tulosten tulkinnassa on myös otettava huomioon, että kyse on yritysten omista mielipiteistä. Vuosien 1998 ja 2002 välillä ei yrityksissä ollut tapahtunut suuria muutoksia ympäristöasioiden hoidossa. Koulutuksen ja tiedon tarvetta oli edelleen, ja se oli jopa lisääntynyt neljässä vuodessa. Eniten tietoa kaivattiin edelleen ympäristölainsäädännöstä. Myös hyödyt, joita yritykset kokevat saavansa ympäristöasioiden hoidolla, olivat pysyneet samoina. Eniten hyötyä oli saatu erilaisten säästöjen muodossa. Ympäristövastaavien määrä yrityksissä oli hieman lisääntynyt ja enemmistöllä (70 %) oli ympäristöjärjestelmä tai oma ympäristöohjelma. Eniten yritykset kiinnittivät huomiota ns. perinteisiin ympäristöasioihin, kuten jätehuoltoon ja energia-asioihin. Jätteet lajiteltiin suhteellisen hyvin. Kestävän kehityksen ottaminen huomioon useilla eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi hankinnoissa tai johdon ja henkilöstön sitoutumisessa yrityksen ympäristöasioiden kehittämiseen, oli vielä parantamisen varaa. Yritysten vapaaehtoisuuteen perustuva kestävän kehityksen työ edellyttää eri organisaatioilta paljon neuvonta- ja ohjauspalveluja, joille kyselyn mukaan on yhä tarvetta. Selvästi eniten tietoa haluttiin ympäristölainsäädännöstä (50 %), mutta myös energiansäästöstä, jätehuollosta ja kunnallisista määräyksistä tarvittiin tietoa. 5.4.2 Yrityksiä koskevat kestävän kehityksen mittarit Yritysten ympäristöasioita voidaan hoitaa ja seurata systemaattisesti ympäristöjärjestelmän avulla. Sertifioitujen ympäristöjärjestelmien määrä on tällä hetkellä Hämeenlinnan seudulla yrityksiä koskeva kestävän kehityksen mittari. Tämä on myös yhteinen eurooppalainen paikallista kestävää kehitystä kuvaava indikaattori. Vuonna 1998 ympäristöosaston tekemän yrityskyselyn mukaan ainoastaan kolmella yrityksellä oli sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Vuonna 2002 sertifioituja ympäristöjärjestelmiä oli Ekoverkko-alueen kunnissa yhteensä 13 kpl ja vuonna 2003 yhteensä 15 kpl. Sertifioituja ympäristöjärjestelmiä on Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Kalvolassa. Sertifioitujen ympäristöjärjestelmien määrä näyttää kasvaneen huomattavasti vuoteen 1998 verrattuna. Ympäristösertifikaatin saaneiden yritysten määrä vuonna 2002 ja 2003 Ekoverkko-alueen kunnissa on esitetty kuvassa 1. 12 YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIN SAANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ 2002 ja 2003 10 (kpl) 8 6 2002 2003 4 2 0 Hämeenlinna Janakkala Kalvola Kuva 1. Ympäristösertifikaatin saaneiden yritysten määrä vuonna 2002 ja 2003 Ekoverkko-alueen kunnissa. (SFS, Det Norske Veritas, Buereaveritas, FimkoSGS, Irqa, Inspecta). Vuonna 2002 ISO 14001 -ympäristöjärjestelmiä oli 18 Ekoverkko-hankkeen yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä, kun mukaan lasketaan myös sertifioimattomat ympäristöjärjestelmät. 14 yrityksellä oli sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Oma ympäristöohjelma oli 38 %:lla vastanneista. Suurilla yrityksillä oli kyselyn mukaan huomattavasti enemmän ISO 14001 - ympäristöjärjestelmiä kuin pienillä yrityksillä. Ympäristöosaston julkaisuja 30 17
Vuoden 2002 kyselyssä kartoitettiin myös yritysten seurantatietoja mahdollisten uusien indikaattoreiden löytämiseksi. Eniten seurantatietoa löytyi sähkön käytöstä (75 %). Seuraaviksi tulivat veden käyttö (63 %), energian käyttö (61 %) ja jätteiden määrä (57 %). Suuret yritykset keräsivät seurantatietoa pieniä yrityksiä selvästi enemmän. Kuitenkin vain vajaa kolmasosa (32 %) yrityksistä oli valmis luovuttamaan seurantatietoa ympäristöosaston käyttöön kestävän kehityksen mittareiden kehittämistä varten. Kieltäytyneitä yrityksiä oli 29 % ja yrityksiä, jotka eivät osanneet sanoa vastausta tai olivat jättäneet kohdan vastaamatta oli yhteensä 39 %. Suuret yritykset olivat halukkaampia luovuttamaan seurantatietojaan kuin pienet yritykset. Yritykset voivat liittyä energiansäästösopimukseen tekemällä liittymissopimuksen oman toimialajärjestönsä kanssa. Vapaaehtoisten energiansäästösopimusten tarkoituksena on energiatehokkuuden parantaminen, joka perustuu yrityksen kokonaisvaltaiseen energiankäytön analysointiin ja tehostamismahdollisuuksien paikallistamiseen. Ympäristöosaston kestävän kehityksen mittareissa energiansäästösopimukset on luokiteltu talousindikaattoriksi. Energiansäästösopimusten määrän kehityksen seurannalla voidaan kuvata myös yritysten energiansäästöä ja kestävää kehitystä. Vuonna 2002 teollisuuden tekemiä energiansäästösopimuksia oli Hämeenlinnassa kuusi ja Janakkalassa kolme. Energiansäästösopimusten määrä toimialoittain on esitetty kuvassa 2. ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSET KUNTAYHTYMÄN KUNNISSA TOIMIALOITTAIN VUONNA 2002 Hattula Re nk o Kalvola Tavaroiden kuljetus Henkilökuljetus Teollisuus Sähkö+ Kaukolämpö Kunta Kiinteistö+rakennus Häm e enlinna Hauho yrityksiä 0 5 10 15 20 25 Lähde:MOTIVA kpl Kuva 2. Energiansäästösopimusten määrä toimialoittain vuonna 2002. 5.4.3 Todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta Ekoverkko-hankkeen yhtenä tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia ottaa käyttöön maksua vastaan annettava todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta. Todistuksen edellytyksenä olisi ympäristöviranomaisen tai muun puolueettoman tahon suorittama maksullinen tarkastus. Vuoden 2002 yrityskyselyssä asiaa tiedusteltiin kysymällä, olisiko yritykselle hyödyllistä saada todistus ympäristöasioiden hoidosta. Yrityksistä 32 % katsoi, ettei todistuksesta olisi heille hyötyä. 38 % yrityksistä ei osannut vastata kysymykseen ja vain 23 % yrityksistä piti todistusta hyödyllisenä. Toimialoista tukku- ja vähittäiskauppa (67 %) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta (60 %) suhtautuivat kysymykseen myönteisimmin. Lähteet: Alanen, J. 2002: Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä vuonna 2002. Ympäristöosaston julkaisuja 19. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 42 s. + 3 liitettä. http://www.hameymos.fi/yo_julk.htm. Kokko, M. 1999: Ympäristöasiat Hämeenlinnan seudun yrityksissä. Ympäristöosaston monisteita 22. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 45 s. + 5 liitettä. Kokko, M. 2003: Kestävän kehityksen mittarit - Hämeenlinna. Ympäristöosaston julkaisuja 21. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 142 s. http://www.hameymos.fi/yo_julk.htm. Ympäristöosaston julkaisuja 30 18
5.4.4 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yrityskyselyn avulla pyrittiin saamaan tietoa yritysten ympäristönhoidon tasosta ja kehittymisestä verrattuna vuoteen 1998. Vuoden 2002 kyselyn vastaukset eivät olleet aivan vertailukelpoisia vuoden 1998 kyselyyn. Toisaalta vuoden 2002 kyselyssä tuotettiin paljon uutta tietoa yritysten ympäristöasioiden hallinnasta Hämeenlinnan seudulla. Yritysten kehittymistä ympäristöasioidensa hoidossa on edelleen syytä mitata esimerkiksi neljän vuoden välein. Vertailukelpoisuus kysymysten muotoilussa tulisi ottaa huomioon seuraavassa kyselyssä paremmin. Kysely tehtiin kesäkuukausien aikana, joten vastausprosentti jäi melko pieneksi. Suuri osa kyselyn vastauksista perustui yritysten mielipiteisiin yritysten ympäristöasioiden hoidosta ja kehittymisestä, mikä tulee ottaa huomioon kyselyn tulosten tarkastelussa. Mitään yksittäistä uutta mittaria ei kyselyn perusteella ole syytä ottaa käyttöön. Sertifioidut ympäristöjärjestelmät on valtakunnallisesti tilastoitu ja tiedot niiden määristä on mahdollista käyttää vuosittain indikaattoritietoina. Ympäristöjärjestelmän sertifiointi ei kuitenkaan välttämättä kuvaa kaikkea ympäristöjohtamisesta. Ympäristönsuojelutavoitteita ja -toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös sertifioimattoman ympäristöjärjestelmän tai ympäristöohjelman avulla. Monet yritykset ovat aloittaneet alustavat ympäristövaikutusten kartoitukset mahdollisesti myöhemmin toteutettavaa ympäristöjärjestelmää varten tai tehneet ympäristöjärjestelmän ilman sertifiointia. Sertifioimattomista ympäristöjärjestelmistä ja muista ympäristöohjelmista saatu tieto perustuu erikseen suoritettaviin kyselyihin, joten tieto on vaikeammin saatavissa sertifioituihin järjestelmiin verrattuna. Sertifioimattomia ympäristöjärjestelmiä ja ympäristöohjelmia voidaan edelleen kartoittaa yrityskyselyn yhteydessä. Myös energiansäästösopimusten määrät on mahdollista kartoittaa vuosittain. Yksittäisten yritysten seurantatietoja ei kyselyn perusteella kannata tilastoida, koska yritykset eivät välttämättä ole halukkaita antamaan seurantatietojaan ja tällaisen tiedon ylläpito on myös työlästä. Ympäristötyön mittaamista ei erityisesti selvitetty Ekoverkko-hankkeen kohdeyrityksissä lukuun ottamatta niitä yrityksiä, joissa aloitettiin hankkeen aikana ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Nämä yritykset joutuivat pohtimaan myös konkreettisesti omien ympäristöasioidensa hoitoon liittyvien tekijöiden tilastointia ja seurantaa. Mahdollisuuksia ottaa käyttöön maksua vastaan annettava todistus yrityksen ympäristöasioiden hoidosta selvitettiin kyselyn avulla. Vastanneet yritykset eivät olleet erityisen kiinnostuneita asiasta lukuun ottamatta tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitusja ravitsemustoiminnan toimialoja. Asiaa selvitettiin kysymällä yksi kysymys, joten erityisen kattavaa selvitystä asiasta ei tehty. 5.5 Yhteistyön lisääntyminen ympäristöasioissa 5.5.1 Toiminta yhteistyötahojen kanssa Kiertokapula Oy:n pk-yritysten jäteneuvontahankkeen kanssa tehdystä yhteistyöstä on kerrottu aiemmin kohdassa 5.1.3. Yky-hankkeen kanssa yhteistoiminta oli määritelty projektisuunnitelmassa ja sitä esitellään kohdassa 5.7. Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmasta oli hankkeessa neljä harjoittelijaa ja yksi opinnäytetyötä tekemään palkattu projektityöntekijä. Yksi harjoittelijoista (Toni Kettunen) aloitti hankkeessa opinnäytetyönsä tekemisen aiheesta Hämeen Sanomat Oy:n ympäristöjärjestelmän rakentamista valmisteleva työ. Riina Paunonen teki hankkeessa opinnäytetyönsä aiheesta HAMK-Ympäristöpalvelut -osuuskunnan toimintaedellytysten selvitys, jota esitellään kohdassa 8.1.1. Ekoverkkohankkeen järjestämä Ympäristöasiat yrityksessä -luentosarja järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa Hämeenlinnassa Hattelmalassa. Ekoverkko-hanke järjesti 30.10.2001 Hotelli Punaportissa ympäristöiltapäivän yhteistyössä Hämeen liiton kanssa ja se oli kohdennettu Hämeen liiton alueen elinkeinokehittäjille ja ympäristönsuojelusta vastaaville viranhaltijoille. Hankkeen ohjausryhmän kokouksissa olivat läsnä edustajat Hämeen ammattikorkeakoulusta, Hämeen kauppakamarista, Hämeen liitosta, Kehittämiskeskus Oy Hämeestä, Hämeen ympäristökeskuksesta sekä Kiertokapula Oy:stä ja Hämeenlinnan kaupungista. Hämeen Yrittäjät ry:n lehteen YrittäjäINFO kirjoitettiin juttuja ajankohtaisista yrityksiä koskevista ympäristöasioista ja koulutuksesta. Ympäristöosaston julkaisuja 30 19
Koulutustilaisuuksista lähetettiin tietoa yritysten lisäksi kuntien yrittäjäyhdistyksille ja muille alueen elinkeinokehittäjille. Koulutuksista lähetettiin yleensäkin tietoa kaikille yhteistyötahoille. Ekoverkko-hankkeen yritysten kanssa yhteistyötä tehtiin eniten niiden yritysten kanssa, joille tehtiin jätehuoltosuunnitelmia ja ympäristöjärjestelmiin liittyvää kartoitusta. 5.5.2 Tavoitteiden toteutuminen ja havaitut ongelmat Yhteistyö oli rakentavinta niiden yritysten ja tahojen kanssa, jotka tarvitsivat tietoa ympäristöasioista tai muuten hyötyivät yhteistyöstä. Yhteistyö Yky-hankkeen, pk-yritysten jäteneuvontahankkeen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa oli hedelmällistä. EU-hankkeiden tavoitteet olivat samankaltaisia ja Hämeen ammattikorkeakoululle hanke tarjosi harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyön aiheita. Ekoverkko-hankkeen projektipäällikkö suoritti myös hankkeen aikana Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman järjestämiä ympäristöjohtamisen erikoisopintoja, jonka tietoja oli mahdollista soveltaa hankkeen vetämisessä. Yritykset eivät erityisemmin verkostoituneet keskenään ympäristöasioissa. Kauppakeskus Linnan jätehuoltokartoitus ja siihen liittyvät toimenpiteet olivat ehkä eniten myös yritysten välistä yhteistyötä. Alueen elinkeinoasioista vastaavien kanssa yhteistyö ei erityisemmin lisääntynyt Kehittämiskeskus Oy Hämettä ja Hämeen liittoa lukuun ottamatta. Kuntien elinkeinoasioista vastaavia henkilöitä kutsuttiin lähinnä koulutustilaisuuksiin ja ekskursioihin. 5.6 Pk-yritysten ympäristötietoisuuden lisääminen ja valmiuksien parantaminen ympäristöasioiden hallinnassa 5.6.1 Tiedottaminen Lehtijutut ja tiedotteet Ohjausryhmä hyväksyi Ekoverkko-hankkeen tiedotussuunnitelman 06.06.2001. Tiedotussuunnitelma on liitteenä 1. Ekoverkko-hankkeen alkamisesta EU-rahoituksella tiedotettiin 22.02.2001 päivätyllä kirjeellä hankkeen yrityksiä. Ekoverkko-hankkeesta laadittiin tiedote vuonna 2001 ja sitä päivitettiin ajoittain. Hankkeesta tiedotettiin Hämeen Yrittäjä INFOssa 14.05.2001 ja Hämeen Sanomissa 25.06.2001. Ekoverkko-hankkeen yrityksille lähetettiin tiedote hankkeen etenemisestä 02.07.2001. Ekoverkko-hanke esittäytyi Elomessuilla 18.-19.08.2001 ympäristöosaston esittelyteltassa. Elomessuja varten tehtiin kolme posteria. 17.09.2001 ilmestyvään Hämeen YrittäjäINFOon lähetettiin juttu ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksesta ja ympäristölupavelvollisuudesta. Hämeen YrittäjäINFOon lähetettiin myös tiedotteita järjestettävästä koulutuksesta. 06.11.2001 hankkeen yrityksille lähetettiin Pohjois-Suomen Euroneuvontakeskuksen toimittama Pk-yrittäjän ympäristöopas, kunnan yleiset jätehuoltomääräykset, Kiertokapulan jäteopas yrityksille sekä Ekokem Oy Ab:n ohjeita. Jätehuoltoiltapäivän 19.11.2001 luentomateriaali toimitettiin Ekoverkko-yrityksille. Kesällä 2002 Ekoverkko-yritysten energiatehokkuutta selvitettäessä haastattelujen yhteydessä toimitettiin yrityksille materiaalia energiasäästöstä. Materiaaliin kuului mm. Motivan Pk-teollisuuden energiansäästöopas. Selvitys Ekoverkko-yritysten energiatehokkuudesta toimitettiin Ekoverkko-yrityksille ja muille kyselyyn vastanneille kesällä 2002. Kestävä kehitys Hämeenlinnan seudun yrityksissä 2002 liittyvästä yrityskyselystä oli jutut 02.07.2002 Hämeen Sanomissa ja 03.07.2002 Kotokulmassa (nykyisin Janakkalan-Rengon Sanomat). Vastanneille yrityksille lähetettiin tiivistelmä selvityksestä. Ympäristöosaston julkaisuja 30 20