KORKEAN TASON TIETEELLISET KONFERENSSIT

Euroopan komissio Yhteisöun tutkimus Hakijoiden opas KORKEAN TASON TIETEELLISET KONFERENSSIT Lokakuu 2000 TUTKIJAVOIMAVAROJEN LISÄÄMINEN JA SOSIOEKONOMISEN TIETOPOHJAN LAAJENTAMINEN CEC-DG RTD-F1: ND\sl\HPConf\InfoPackv6 (Printer): 10-11-00

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...4 Viides puiteohjelma... 4 2. KORKEAN TASON TIETEELLISET KONFERENSSIT...16 Periaatteet ja tavoitteet... 16 Tutkimusalat... 16 Toteutus... 17 Rahoitus... 19 Alustava toteutuskaavio... 20 3. KUKA VOI OSALLISTUA...21 Toimeksisaajat... 21 Ulkopuolisista maista tulevat toimeksisaajat... 21 Osallistujat... 21 Ulkopuolisten maiden kansalaiset... 22 4. MITKÄ OVAT EHDOTUSTEN VALINTAPERUSTEET...24 Kelpoisuusperusteet... 24 Rahoitusperiaatteet... 25 Arviointiperusteet... 26 Yhteenveto pääperiaatteista... 28 5. MITEN EHDOTUS VALMISTELLAAN JA LAADITAAN...30 Ehdotuksen koordinointi... 30 Ehdotuslomake... 30 Ehdotuksen itsearviointi... 33 6. MITEN EHDOTUS JÄTETÄÄN...34 Ehdotuksen jättää koordinoija... 34 Hanke-ehdotuksen laadintatyökalu... 34 Määräajat... 37 Vastaanottoilmoitus... 37 7. EHDOTUSTEN ARVIOINTI JA VALINTA...39 Ehdotusten arviointi... 39 Ehdotusten valinta... 41 8. SOPIMUKSET: MENETTELYT JA PERIAATTEET...43 Sopimusneuvottelut... 43 Toimeksisaajan asema... 43 Pääperiaatteet... 43 9. TIETOJA JA NEUVONTAA...47 Internetissä oleva aineisto... 47 Kansalliset yhteyspisteet... 49 LIITE 1: KORKEAN TASON TIETEELLISIÄ KONFERENSSEJA KOSKEVA EHDOTUSLOMAKE...45 LIITE 2: TARKISTUSLISTA...62 2

JOHDANTO Tämän oppaan johdanto sisältää yleistä tietoa viidennestä puiteohjelmasta sekä tutkijavoimavarojen lisäämistä ja sosioekonomisen tietopohjan laajentamista koskevasta erityisohjelmasta, johon puolestaan sisältyy korkeatasoisia tieteellisiä tapaamisia koskeva toimi. Laatiessanne tällaista tapaamista koskevaa hakemusta noudattakaa jäljempänä luvussa 2 annettuja sääntöjä ja ohjeita. Muista johdannossa mainituista toimista tai toiminnoista saatte lisätietoja asianomaisesta Hakijoiden oppaasta. Alla olevassa kehystetyssä kappaleessa määritellään asiakirjojen järjestys niiden ollessa keskenään ristiriitaisia, ja korostetaan sitä, ettei tämä opas ole oikeudellinen asiakirja. Oppaan ja sen perustana olevien oikeudellisten asiakirjojen yhdenmukaisuus on kuitenkin pyritty varmistamaan mahdollisimman tarkoin. Tämä opas voidaan hakea tiedostona seuraavalta Internet-sivulta: http://www.cordis.lu/improving (kohdast High-Level Scientific Conferences). Tämän Hakijoiden oppaan sisältämät tiedot eivät rajoita viidettä puiteohjelmaa koskevien neuvoston ja Euroopan parlamentin päätösten, eri erityisohjelmien taikka näihin ohjelmiin liittyvien ehdotuspyyntöjen sääntöjen ja ehtojen soveltamista. 3

1. JOHDANTO Viides puiteohjelma 1 Tavoitteet Viides puiteohjelma hyväksyttiin 22. joulukuuta 1998, ja siinä määritellään yhteisön toimet tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn (jäljempänä "TTK") alalla ajanjaksolle 1998 2002. Viides puiteohjelma poikkeaa edeltäjistään. Sen avulla on tarkoitus ratkaista ongelmia ja vastata Euroopan unionin tärkeimpiin sosioekonomisiin haasteisiin. Ohjelmassa keskitytään rajattuun määrään tavoitteita ja alueita, joissa yhdistyvät teknologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä teollisuuteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Painopisteet on valittu soveltaen sekä koko puiteohjelman, puiteohjelman toteuttamiseksi laadittujen erityisohjelmien että näiden erityisohjelmien kattamien TTK-toimien tasolla seuraavia kolmea perusperiaatetta. Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo ja toissijaisuusperiaate, esimerkiksi kriittisen massan saavuttamiseksi tai Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisemisen edistämiseksi Sosiaaliset tavoitteet, kuten elämänlaatu, työllisyys ja ympäristönsuojelu, joilla pyritään vastaamaan unionin kansalaisten odotuksiin ja huolenaiheisiin Talouskehitykseen liittyvät sekä tieteelliset ja teknologiset näkymät, joiden osalta pyritään edistämään harmonista ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa. Rakenne ja sisältö Viides puiteohjelma koostuu seitsemästä erityisohjelmasta. Näistä neljä on aihepiirikohtaisia ja kolme monialaisia. Aihepiirikohtaisia ohjelmia ovat seuraavat: Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu Energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti näitä aihepiirikohtaisia ohjelmia tuetaan ja täydennetään laajoilla monialaisilla ohjelmilla. Monialaisia ohjelmia ovat seuraavat: Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen. 1 Neuvosto päätti 22. joulukuuta 1998 myös tutkimustaä ja koulutusta koskevasta Euratomin viidennestä puiteohjelmasta (CORDIS http://www.cordis.lu/ft5/src/decisions.hätm), jonka varten on laadittu erillinen tietopakettiä. 4

Viidennen puiteohjelman keskeinen uusi piirre on sen integroitu ja ongelmalähtöinen lähestymistapa. Integrointia on vahvistettu kolmella tasolla: aihepiirikohtaisten ohjelmien avaintoimintojen avulla. Avaintoiminnot ovat viidenteen puiteohjelmaan sisältyvä merkittävä innovaatio. Integroimalla kaikki tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeelliset toiminnot ja alat, ne mahdollistavat tutkimuksen kohdentamisen laajaalaisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviin eri näkökohtiin. integroimalla monialaisten ja aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö Kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua kaikkiin ohjelmiin, minkä lisäksi ne voivat hyödyntää monialaisen ohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen tarjoamia osallistumismahdollisuuksia. Osallistumisehdot, mukaan luettuina mahdolliset rahoitusjärjestelyt, on selostettu tämän oppaan luvussa III. Laatikossa 1 on tietoja kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetuista apurahoista. Innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen edistämiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa sekä ohjelmassa Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Näistä toimista on yksityiskohtaisempia tietoja erityisessä pk-yrityksille tarkoitetussa esitteessä. Lisäksi kullakin aihepiirikohtaisella ohjelmalla on yhtymäpinta monialaiseen ohjelmaan Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta aihepiirikohtaisessa ohjelmassa saavutetuista tuloksista sekä helpottaa teknologiansiirtoa ja tulosten käyttöä pkyrityksissä. Sosioekonomiset ja koulutukseen liittyvät näkökohdat Sosioekonomista tutkimusta voidaan rahoittaa sekä aihepiirikohtaisista ohjelmista että monialaiseen ohjelmaan Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen kuuluvasta avaintoiminnosta Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen. Sosioekonominen tutkimus sisältyy aihepiirikohtaisiin ohjelmiin olennaisena teknologisen tutkimuksen osa-alueena. Tutkijakoulutusmahdollisuuksia tarjoaa puolestaan Marie Curie -apurahajärjestelmä, jota voidaan toteuttaa sekä aihepiirikohtaisten ohjelmien että tutkijapotentiaalia käsittelevän ohjelman koulutustoimien kautta. Apurahajärjestelmää on kuvattu laatikossa 2. varmistamalla aihepiirikohtaisten ohjelmien keskinäinen integrointi. Ohjelmien toteutuksen yhteydessä varmistetaan täydentävä ja synergiaetuja tarjoava vuorovaikutus. Toteutus Työohjelma Kullekin erityisohjelmalle on laadittu työohjelma, jossa kuvataan erityiset toimet ja eri tutkimusaiheet. Työohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden neuvoa-antavan ryhmän kanssa sen varmistamiseksi, että ohjelma on jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja kehityksen tasolla. Hakemuksen jättämistä suunnittelevien olisi siksi varmistettava, että heillä on käytössään työohjelman tuorein versio. Erityisohjelman verkkosivuilla on aina tuorein versio työohjelmasta. Työohjelmaan sisältyy alustava aikataulu eli toteutuskaavio, josta käyvät ilmi ne työohjelman osat, joita kulloinenkin haku koskee, sekä tähän liittyvä(t) määräaika (-ajat). Näin voidaan kohdistaa huomio tiettyihin aloihin tai näiden osa-alueisiin ja sitä kautta optimoida mahdollisuudet käynnistää yhteistoimintahankkeita ja rakentaa aihepiirikohtaisia verkkoja. 5

Komissio huolehtii erityisohjelmien hallinnosta ja varmistaa, että ohjelmien aihepiirikohtaisen sisällön yhtymäkohtia hyödynnetään synergiaedut mahdollistavalla tavalla. Tämä saattaa edellyttää yhteisiä tai synkronoituja ehdotuspyyntöjä. Mikäli tämän kaltaiset koordinointitoimet ovat tarpeen, niistä mainitaan ehdotuspyynnössä ja työohjelmassa. Tuettavien toimien tyypit Yhteisö osallistuu viidennen puiteohjelman erityisohjelmissa toteutettavien TTK-toimien 2 rahoitukseen. Tätä koskevat yleiset säännöt 3 ovat seuraavat: (a) Yhteisrahoitteinen toiminta Tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevat hankkeet 4 näissä hankkeissa tuotetaan uutta tietämystä tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi ja/tai yhteisön politiikkojen tueksi (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 5 ). Esittely- eli demonstraatiohankkeet 4 hankkeissa pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia hyötyjä tarjoavien tekniikoiden toteuttamiskelpoisuus, jotka eivät ole vielä edenneet kaupallistamisvaiheeseen (rahoitusosuus: 35 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4 ). Yhdistetyt TTK- ja demonstraatiohankkeet 4 hankkeissa yhdistetään edellä kuvatut osatekijät (rahoitusosuus: 35 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4,5 ). Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tukeminen (sisältyy ainoastaan ohjelmaan Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen eli tutkijavoimavaraohjelmaan) toimien avulla pyritään lisäämään yhteisön tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureja. Tuki kattaa enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kustannuksista. Pk-yritysten tutkimusyhteistyöhankkeet 4 vähintään kolme toisistaan riippumatonta pkyritystä vähintään kahdesta jäsenvaltiosta tai yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä assosioituneesta valtiosta voi yhteisesti teettää tutkimustyötä kolmannella osapuolella (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4 ). Pk-yritysten esiselvitystuki tuen osuus 75 % hankkeen esiselvitysvaiheen tukikelpoisista kustannuksista 6 enimmillään 12 kuukauden ajan (esim. toteutettavuustutkimukset, validointi, kumppanien etsintä). (b) Koulutusapurahat Marie Curie -apurahat ovat joko apurahoja, joita yksittäiset tutkijat hakevat suoraan komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita tutkimuslaitokset hakevat voidakseen isännöidä tutkijavierailuja (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista 7 ). Ks. laatikko 2. Erityisohjelmista tehdyissä päätöksissä voidaan määritellä erikseen tiettyjen toimien alatyyppejä. Esimerkiksi ohjelmasta Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen (INCO 2) 2 Lisäksi yhteisö toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimia. Toteutuksesta vastaa Yhteinen tutkimuskeskus. 3 Lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja erityistapauksia erityisohjelmista tehdyissä päätöksissä ei voida poiketa tässä esitetyistä rahoitusosuuksista. 4 Rahoitusosuuksiin voidaan yksittäisissä tapauksissa joutua tekemään muutoksia, jotta kyettäisiin noudattamaan yhteisön puitteita tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle (EYVL C 45, 17.2.1996) sekä tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen 8 artiklan määräyksiä (EYVL L 336, 23.12.1994). Jos jäsenvaltio tai jokin sen julkisista elimistä tukee hanketta rahallisesti, sovelletaan edellä mainittujen yhteisön puitteiden kohdassa 5.12 tarkoitettua yhteisvaikutussääntöä. 5 Poikkeuksellisesti niiden oikeushenkilöiden osalta, jotka eivät pidä analyyttistä kirjanpitoa, tutkimuksesta aiheutuvat tukikelpoiset lisäkustannukset rahoitetaan 100-prosenttisesti. 6 Euroopan yhteisön rahoitus enintään 22 500. 7 Yritysten vierailuapurahojen osalta tuki on tavallisesti 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. 6

tehdyssä päätöksessä määritellään kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetut apurahat sekä EU:n jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden tutkijoille tarkoitetut apurahat erityisinä koulutusapurahoina. Ks. laatikko 1. (c) Tutkijankoulutusverkot ja aihepiirikohtaiset verkot - Tutkijankoulutusverkkojen (jollaisia sisältyy ainoastaan tutkijavoimavaraohjelmaan) avulla edistetään erityisesti väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta. Aihepiirikohtaisten verkkojen avulla pyritään puolestaan kokoamaan yhteen esimerkiksi valmistajia, käyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tietyn tieteellisen ja teknologisen tavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä varten. Näihin verkkoihin kuuluvat myös yhteisön rahoittamien hankkeiden koordinointiverkot. Tuki on enimmillään 100 % verkkojen perustamisen ja ylläpidon tukikelpoisista kustannuksista. (d) Koordinoiva toiminta Koordinoivaa toimintaa on jo kansallista rahoitusta saavien TTK-hankkeiden koordinointi esimerkiksi kokemusten vaihtamiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi tai tulosten levittämiseksi (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). (e) Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään erityisohjelman toteutusta tai ohjelman tulevien toimien valmistelua. Niiden avulla voidaan myös valmistautua muihin epäsuoriin TTK-toimiin tai tukea näitä (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). Kaikissa erityisohjelmissa ei välttämättä järjestetä kaikkia edellä kuvattuja toimenpiteitä koskevia hakuja. Eri ohjelmien ja ehdotuspyyntöjen yhteydessä toteutettavat toimet käyvät ilmi asianomaisesta Hakijoiden oppaasta. Hankeryhmät (klusterit) Hankeryhmä on tiettyjen TTK-hankkeiden muodostama kokonaisuus. Hankeryhmien avulla pyritään takaamaan hankkeiden keskinäinen täydentävyys, maksimoimaan Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo tietyllä alalla ja saavuttamaan voimavarojen kriittinen massa Euroopan tasolla. Jotta monimutkaisia poikkitieteellisiä ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman tehokkaasti, tutkimusalaa ja hankkeita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Hankeryhmät ovat tämän ongelmalähtöisen lähestymistavan ilmentymä. Niihin niputetaan hankkeita, joissa tarkastellaan tiettyyn avaintoimintoon tai yleisluonteiseen toimeen liittyviä yleisiä kysymyksiä siten, että hankkeet täydentävät toisiaan (toisinaan hankkeita voidaan niputtaa jopa avaintoimintojen tai erityisohjelmien välisten rajojen yli). Hankeryhmien avulla pyritään optimoimaan tieteellinen verkottuminen, hallinto, koordinointi, seuranta, tiedonvaihto sekä soveltuvissa tapauksissa myös tulosten hyödyntäminen ja levittäminen. Hankeryhmistä voi muodostua yksi luonnollinen keino luoda eurooppalaista lisäarvoa tavalla, joka ei ole mahdollinen yksittäisten hankkeiden rajallisten resurssien avulla. Hankeryhmiksi voidaan koota ja yhdistää kaikentyyppisiä hankkeita, mukaan luettuina yhteisön eri TTK-toimien yhteydessä rahoitetut hankkeet (avaintoimet, yleisluonteiset toimet, infrastruktuuri). Yleisen eurooppalaisen lähestymistavan nimissä ja mikäli näin saavutetaan synergiaetuja huomioon voidaan ottaa myös muiden tutkimusohjelmien (lähinnä EUREKA ja COST) 7

asianomaiset toimet. Hankeryhmiä perustetaan aihepiirikohtaisten verkkojen avulla tai sopimuksiin sisällytettävien lisälausekkeiden perusteella. Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet Komissio pyrkii takaamaan eri sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien unionin politiikkojen toteutuksessa, ja tämän periaatteen mukaisesti viidennessä puiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota naisten osallistumisen edistämiseen TTK-alalla. Naispuolisia tutkijoita kannustetaankin erityisesti osallistumaan edellä kuvattuihin TTK-toimiin. 8

Laatikko 1 Kehitysmaiden nuorten tutkijoiden apurahat Yhteistä tutkimushanke-ehdotusta 8 tai koordinoivaa toimintaa koskevaa ehdotusta mihin tahansa ohjelmaan laativa konsortio voi halutessaan hakea samalla kansainvälisen yhteistyön koulutusapurahaa 9. Nämä apurahat rahoitetaan erityisohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen budjetista, ja niiden avulla kehitysmaiden (mukaan luettuina nousevan talouden maat ja Välimeren alueen kumppanimaat nuoret tutkijat voivat työskennellä enimmillään kuusi kuukautta eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa viidenteen puiteohjelmaan kuuluvan hankkeen parissa. Apurahoja myönnetään ainoastaan koulutusta varten (esim. jotta hakija oppisi uuden tieteellisen tekniikan tai työskentelisi sellaisen kokeen tai koekokonaisuuden parissa, jonka alalla isäntätutkimuslaitoksella on erityistä tietämystä, ja jota ei voida suorittaa tutkimuslaitoksessa, jossa hakija tavanomaisesti työskentelee). Apurahahakemus on jätettävä samanaikaisesti hanke-ehdotuksen kanssa ja ne myös arvioidaan samanaikaisesti. Oma-aloitteisia yksittäisiä apurahahakemuksia ei hyväksytä. Apurahan hakeminen ei vaikuta millään tavoin hanke-ehdotuksen menestykseen. Apuraha myönnetään ainoastaan, mikäli koko ehdotus valitaan rahoitettavaksi ja apurahahakemusta arvioidaan tasokkaaksi. Heikko apurahahakemus voidaan hylätä ilman, että tällä on vaikutusta hanke-ehdotuksen menestykseen. Ollakseen hakukelpoinen apurahan hakijan on oltava hakemuksen jättöhetkellä alle 40-vuotias ja jonkin hakukelpoisen maan kansalainen 10. Hakijan on työskenneltävä kyseisessä maassa ja aiottava palata tähän maahan koulutusjakson päätyttyä. Hakijalta edellytetään isäntälaitoksen työskentelykielen hyvää taitoa. Erityisesti naispuolisia hakijoita rohkaistaan jättämään hakemuksia. Isäntälaitoksen on sijaittava jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai viidenteen puiteohjelmaan assosioituneessa valtiossa 11, ja sen on oltava yhteistä tutkimushanketta tai koordinoivaa toimintaa ehdottavan konsortion jäsen. Valinnan perusteena ovat hakemuksen tieteellisten ja/tai koulutuksellisten tavoitteiden taso, apurahan mahdollinen hyöty hakijalle, hänen omalle laitokselleen ja hankkeelle kokonaisuudessaan sekä hakijan kokemus ja ammatillinen koulutus. Kuuden kuukauden koulutusjakson on käynnistyttävä 12 kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on allekirjoittanut päähanketta koskevan sopimuksen. Matkakuluina korvataan kiinteämääräinen summa, joka vastaa hakijan kotipaikan ja isäntälaitoksen välisen edestakaisen matkan (apex-) hintaa. Lisäksi koulutusjaksolta maksetaan Marie Curie -apurahajärjestelmän mukaista päivärahaa (katso erityinen hakijoita varten laadittu esite). 8 TTK-hankkeet, esittelyhankkeet ja yhdistetyt hankkeet (katso kohta (a) Yhteisrahoitteinen toiminta). 9 Ehdotuspyyntöjä varten saa hakulomakkeet CORDISin verkkosivulta (http://www.cordis.lu/ft5) tai ohjelman tiedotuspisteestä. 10 Viidettä puiteohjelmaa koskevan assosioitumispyynnön esittäneiden maiden luettelo: Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovenia, Slovakia, Islanti, Israel, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Nämä maat voivat ottaa vastaan apurahan saajia assosioitumissopimuksen tultua voimaan. Kehitysmaita ovat seuraavat: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT), Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat (ALA) sekä Välimeren maat. 11 Assosioituneet maat luetellaan laatikossa 3. 9

Laatikko 2 - Marie Curie -apurahajärjestelmä Marie Curie -apurahat ovat joko henkilökohtaisia apurahoja, joita yksittäiset tutkijat voivat hakea komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita isäntätutkimuslaitokset voivat hakea komissiolta tutkijavierailujen kustannusten kattamiseksi. Henkilökohtaiset apurahat: Henkilökohtaiset Marie Curie -apurahat Apurahoilla tuetaan väitelleitä tai vastaavassa vaiheessa olevia nuoria tutkijoita. Marie Curie -paluuapurahat Muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville Marie Curie -stipendiaateille myönnettävä apuraha, jonka avulla nämä voivat palata tällaiselle alueelle kotimaassaan tohtorintutkinnon jälkeisen kaksivuotisen apurahakauden päättyessä. Kokeneiden tutkijoiden Marie Curie -apurahat Apurahoja myönnetään kokeneille tutkijoille edistämään asiantuntemuksen ja teknologian siirtoa i) yritysten ja korkeakoulujen välillä ja ii) muita heikommassa asemassa olevilla yhteisön alueille. Vierailuapurahat: Vierailut Marie Curie -koulutuskeskuksissa Tästä apurahajärjestelmästä tuetaan tohtorintutkintoa valmistelevia nuoria tutkijoita antamalla heille mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan oman erityisalansa kansainvälisesti tunnustetussa tutkimusryhmässä. Marie Curie kehitys- ja -vierailuapurahat Apurahat on suunnattu muita heikommassa asemassa olevilla alueilla sijaitseville, aktiivisesti tutkimustyötä tekeville laitoksille, jotka pyrkivät laajentamaan tutkimuskompetenssiaan uusille alueille. Apurahojen avulla voidaan ottaa vastaan jo väitelleitä tutkijoita. Yritysten Marie Curie -vierailuapurahat Apurahoja myönnetään yrityksille (pk-yritykset mukaan luettuina) väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden nuorten tutkijoiden kouluttamiseksi teollisuus- ja kaupallisissa yrityksissä. Järjestelmällä tuetaan erityisesti sellaisten nuorten tutkijoiden koulutusmahdollisuuksia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta työskentelystä teollisuudessa. Lisätietoja Marie Curie -apurahajärjestelmästä sekä hakulomakkeita saa osoitteesta (http://www.cordis.lu/improving/home.html) tai tutkijavoimavaraohjelman tiedotuspisteestä. 10

Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskeva erityisohjelma Tavoite: Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevaa erityisohjelmaa suunniteltaessa tavoitteena oli tarjota nuoremman polven tutkijoille keinoja täydentää ja syventää tieteellistä koulutustaan sekä parantaa uranäkymiään tutkijankoulutusverkkojen ja Marie Curie apurahajärjestelmän avulla avata uusia mahdollisuuksia koko yhteisön kannalta merkittävien tutkimusinfrastruktuurien kansainväliseen käyttöön sekä kannustaa infrastruktuurien ylläpitäjiä ja käyttäjiä yhteistyöhön edistää tieteellistä ja teknologista huippuosaamista järjestämällä korkean tason tieteellisiä tapaamisia, myöntämällä palkintoja ensiluokkaisesta tieteellisestä työstä ja lisäämällä yleisön tietämystä tieteestä laajentaa sosioekonomista tietopohjaa erityisesti lisäämällä tietämystä Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista, jotta voitaisiin löytää muutoksenhallinnan keinoja ja saada Euroopan kansalaiset osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen luoda poliittisten kysymysten, kuten tutkimuksen globalisoitumisen, strategiseen analyysiin perustuva tietopohja sekä kehittää teknologia- ja tiedeindikaattorit, jotta tutkimuspolitiikan päättäjät voivat tehdä järkeviä päätöksiä. Euroopan komission suurena huolenaiheena on naistutkijoiden harvalukuisuus, koska se merkitsee menetystä tieteelle ja eurooppalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Yleisen yhdenvertaisuuspolitiikkansa mukaisesti Euroopan komissio pyrkii kannustamaan naisten osallistumista kaikkiin jäljempänä kuvattuihin toimiin ja toimintoihin. Ohjelman strategia Koko viidettä puiteohjelmaa varten esitetyt kolme pääperustetta otetaan huomioon tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevassa erityisohjelmassa seuraavasti: Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo: ohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluu eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen järjestämällä heille mahdollisuuksia harjoittaa tutkimustoimintaansa kotimaansa ulkopuolisissa Euroopan maissa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisten tutkijaverkkojen luomista, luoda Euroopasta tutkijoiden kannalta houkutteleva ympäristö ja helpottaa eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisimpien ongelmien ymmärtämistä erityisen sosioekonomista tutkimusta koskevan avaintoiminnon avulla. Sosiaaliset tavoitteet: sosiaalisiin tavoitteisiin pyritään erityisellä avaintoiminnolla, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista. Avaintoimintoon kuuluu useita puiteohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyviä aiheita, ja siinä pyritään määrittelemään perusta työpaikkoja luovalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja kulttuuriselle kehitykselle ja eurooppalaisen tietoyhteiskunnan rakentamiselle. Euroopan kilpailukyky: kilpailukyky perustuu tietoon. Tämän vuoksi eurooppalaisten tutkijoiden, insinöörien ja tekniikan asiantuntijoiden asiantuntemus on ratkaiseva tekijä teollisen ja taloudellisen menestyksen kannalta. Koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen samoin kuin vankka sosioekonominen tietopohja vahvistavat osaltaan Euroopan kilpailukykyä. 11

Ohjelman rakenne ja sisältö Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevassa erityisohjelmassa on viisi tointa. Kolmelle ensimmäiselle toimelle on yhteistä alhaalta ylös etenevä lähestymistapa, siten että lähtökohtana ovat tutkijoiden itsensä suunnittelemat hankkeet. Ehdotuksia voidaan tehdä kaikilla tieteellisen tutkimuksen aloilla, jotka edistävät tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista edellä kuvatulla tavalla. Neljäs toimi on avaintoiminto, jonka tarkoituksena on sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen, ja viidennellä toimella edistetään tiede- ja teknologiapolitiikan kehittämistä Euroopassa (katso kaavio). Toimi 1 Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen Ensimmäiseen toimeen kuuluu kaksi eri toimintalinjaa: Tutkijankoulutusverkot ja Marie Curie -apurahajärjestelmä. Tutkijankoulutusverkot: tutkijankoulutusverkot ovat rakenteita, joissa jokainen nuori tai kokenut tutkija on osa verkosta vastaavan koordinoijan johtamaa ja tutkijoiden itsensä ehdottamaa kansainvälistä tutkimuskoulutushanketta. Lisäarvo saavutetaan siten, että suurelle joukolle monista eri maista tulevia saman hankkeen parissa työskenteleviä tutkijoita tarjotaan mahdollisuus tutkijavaihtoon ja keskinäiseen vuorovaikutukseen. Marie Curie -apurahajärjestelmä: on olemassa kolme sellaista apurahajärjestelmää, joissa komissio arvioi tapauskohtaisesti hakijoiden toimittamat ehdotukset, sekä vastaavasti kolme sellaista järjestelmää, joissa isäntätutkimuslaitokset hakevat apurahaa komissiolta, mutta arvioivat ja valitsevat itse stipendiaatit. Yksittäisille hakijoille tarkoitettu järjestelmä on seuraavanlainen: i) apurahat nuorille, erityisesti tohtorintutkinnon suorittaneille tutkijoille; ii) apurahat heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville stipendiaateille, jotta he voivat palata kyseiselle alueelle kaksivuotisen tohtorinkoulutusapurahan päätyttyä; iii) apurahat kokeneille tutkijoille. Isäntälaitoksille tarkoitettu apurahajärjestelmä on seuraavanlainen: i) apurahat teollisuusyrityksille tai kaupallisille yrityksille, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien; ii) apurahat heikommassa asemassa olevien alueiden tutkimuslaitoksille; iii) apurahat sellaisille kansainvälisesti tunnustetuille tutkimusryhmille, jotka tarjoavat tohtorinkoulutusta Marie Curie -koulutuskeskuksissa. Toimi 2 Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantaminen Toisen toimen kohteena ovat tutkimusinfrastruktuurit ja niiden käytöstä kiinnostuneet tutkijat. Toimi toteutetaan ensisijaisesti "ostamalla" käyttöaikaa infrastruktuureista, jotka jakavat ajan edelleen yksittäisille tutkijoille tai ryhmille. Lisäksi infrastruktuurien ylläpitäjät ja käyttäjät voivat liittyä tämän toimen piirissä yhteistyöverkkoihin tai TTK-hankkeisiin hyödyntääkseen tutkimusinfrastruktuureita entistä tehokkaammin ja parantaakseen siten tutkimusyhteisölle tarjoamiaan palveluja. 12

Toimi 3 Tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen edistäminen Kolmanteen toimeen kuuluu kolme eri toimintoa: Korkean tason tieteelliset tapaamiset: pääasiassa nuorille tutkijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua eurooppalaisiin konferensseihin, kesäkursseille, EuroLab-kursseille, työpajoihin, (yleisimmin järjestettäviin) suuriin konferensseihin, PhD-tapaamisiin ja elektronisen verkon välityksellä järjestettäviin virtuaalikonferensseihin. Tämän toimen piirissä tuetaan myös tieteellisen tapaamisen keskeisiksi puhujiksi kutsuttuja henkilöitä sekä tapaamista isännöiviä konferenssin järjestäjiä. Palkinnot ensiluokkaisesta tutkimustyöstä: parhaille eurooppalaisille tutkijoille annetaan julkista tunnustusta seuraavin keinoin: Descartes-palkinto tutkimusyhteistoimintana toteutettavan hankkeen yhteydessä suoritetusta merkittävästä tieteellisestä työstä Archimedes-palkinto perustutkintoa suorittaville opiskelijoille, jotka ovat kehittäneet Euroopan tiedettä edistäviä omaperäisiä tieteellisiä ideoita nuorten tutkijoiden EU-kilpailu, johon voivat osallistua 15 20-vuotiaat nuoret. Yleisön tietoisuuden lisääminen: tavoitteena on lisätä yleisön tietämystä tieteestä ja sen hyödyistä yhteiskunnalle. Tavoitteeseen pyritään erityisesti muodostamalla verkkoja, saattamalla yhteen tutkijoita, tutkimustuloksista tiedottavia ja ammatillisia tahoja sekä eri laitosten edustajia, järjestämällä tieteenedistämiskampanjaa tukeva Euroopan tiedeviikko sekä kehittämällä tietopalveluja. Toimi 4 Avaintoiminto "Sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen" Neljäs toimi, "Sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen", on avaintoiminto. Tämän avaintoiminnon yleistavoitteena on tietämyksen lisääminen Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista, muutoksenhallintakeinojen etsiminen ja Euroopan kansalaisten saaminen osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen. Tämä edellyttää muutosten taustalla olevien tärkeimpien kehityssuuntausten sekä teknologian, työllisyyden ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysointia, yhteistoimintaan osallistumisen mekanismien uudelleenarviointia kaikilla hallinnon tasoilla ja kasvua, työllisyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävien uusien kehitysstrategioiden laatimista. Tässä tarkoituksessa kutakin ehdotuspyyntöä varten on valittu joukko tutkimustehtäviä. Tarkemmat tiedot löytyvät tietopaketin sisältämästä työohjelmasta ja hanke-ehdotusten arviointioppaasta. Toimi 5 Eurooppalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan kehityksen tukitoimet Viides toimi on suunniteltu kaksiosaiseksi siten, että se tarjoaa päätöksentekijöille vankan pohjan, jolle he voivat perustaa tiedettä ja teknologiaa koskevat päätöksensä ja jolta he voivat ennakoida tiedemaailman muutoksia. Ensimmäinen osa eli toimen strateginen analyysi kohdistuu sellaisille päätöksenteosta vastaaville asiantuntijoille ja asiantuntijaverkoille, joiden alana on teknologinen muutos, tutkimuksen globalisoituminen, uudet kilpailumuodot, uusien työpaikkojen luominen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Tämä osa toteutetaan aihepiirikohtaisina verkkoina ja liitännäistoimenpitein. 13

Toisen osan tarkoituksena on saada aikaan sellainen yhteinen tarkoituksenmukaisista ja vertailukelpoisista indikaattoreista koostuva tieteen, teknologian ja innovaatioiden indikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan laatia, koordinoida ja arvioida Euroopan TTKstrategioita. Tämä osa toteutetaan pääosin liitännäistoimenpitein. 14

- Henkilökohtaiset, paluu- ja kokeneiden tutkijoiden apur. - Yritysten vierailuapurahat - Kehitys- ja vierailuapurahat - Koulutuskeskukset Marie Curie -apurahat - Käyttömahdollisuudet - TTK-hankkeet - Aihepiirikohtaiset verkot 2. Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantaminen - Korkean tason tieteell. tapaamiset - Palkinnot - Yleisön tietoisuus 3. Tieteellinen laadukkuus 1. Koulutus & liikkuvuus Tutkijavoimava -rojen lisäämistä koskeva 4. Sosioekonominen tutkimus Tutkijakoulutusverkot 5. Eurooppalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan kehityksen edistämistoimet Strateginen analyysi Tiede- & teknologiaindikaattorit Synergia muiden ohjelmien kanssa Edellä kuvattujen viiden erityistoimen lisäksi tällä ohjelmalla on viidennessä puiteohjelmassa tärkeä koordinointitehtävä. Näin on erityisesti Marie Curie apurahojen osalta, joita myönnetään muissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa, mutta jotka koordinoidaan tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevan erityisohjelman sisällä. Lisäksi infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantamiseksi toteutettavat toimet koordinoidaan tiiviisti puiteohjelman muilla osa-alueilla toteutettavien samanlaisten toimien kanssa. Toimet, joiden tarkoituksena on lisätä yleisön tietämystä tieteestä ja teknologiasta, liittyvät läheisesti muihin puiteohjelman yhteydessä toteutettaviin vastaavanlaisiin toimiin. Lopuksi on todettava, että sosioekonominen avaintoiminto koordinoi ja tukee muissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa tehtävää sosioekonomista tutkimusta. Näin varmistetaan, että sosioekonominen näkökulma otetaan yhdenmukaisesti huomioon aihepiirikohtaisissa ohjelmissa. Viittaukset ja tietolähteet Kaikki ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja www-sivuillamme osoitteessa http://www.cordis.lu/improving. Hakijoiden opas sisältää kaikki korkean tason tieteellisiä tapaamisia koskevia ehdotuksia varten tarvittavat tiedot ja ohjeet. Siihen on syytä tutustua huolellisesti. Hakulomakkeet ovat oppaan liitteinä, ja ne löytyvät myös edellä mainitusta Internet-osoitteesta. Toivotamme hakijoille menestystä. 15

2. KORKEAN TASON TIETEELLISET KONFERENSSIT Periaatteet ja tavoitteet Korkean tason tieteellisten tapaamisten tavoitteena on tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen edistäminen seuraavin tavoin: edistämällä tieteen kehitystä tutkijavaihdon avulla ja tarjoamalla tieteen ja teknologian kehittämisen kannalta merkittävien ajankohtaisten aiheiden parissa työskenteleville kokeneille tutkijoille mahdollisuus välittää tietämystään ja kokemustaan nuoremmalle polvelle, erityisesti väitöskirjaa valmisteleville tai tohtorintutkinnon suorittaneille nuorille tutkijoille 1 luomalla sellaisille tutkijoille, jotka ovat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden valtioiden kansalaisia mutta työskentelevät niiden ulkopuolella, mahdollisuus verkottua ja luoda tai ylläpitää yhteyksiä ja tieteellisiä suhteita jäsenvaltioissa ja assosioituneissa valtioissa toimivien kollegojensa kanssa. Korkean tason tieteellisten tapaamisten tarkoituksena on myös edistää eri tieteenalojen välistä vuorovaikutusta sekä korkeakoulujen ja yritysten välistä vuorovaikutusta, tutkimustulosten levittämistä ja naispuolisten tutkijoiden osallistumista. Tukea voidaan myöntää seitsemälle eri konferenssityypille: eurooppalaiset konferenssit eurooppalaiset kesäkurssit EuroLab-kurssit eurooppalaiset työpajat suuret konferenssit eurooppalaiset PhD-tapaamiset Eurotron-konferenssit (virtuaalikonferenssit, -koulut, -kurssit ja -työpajat). Ohjelmassa tuetaan myös hankkeita, jotka käsittävät useita yllä mainituista konferenssityypeistä. Tutkimusalat Korkean tason tieteellisiä tapaamisia voidaan tukea kaikilla tieteellisen tutkimuksen aloilla, joilla toiminta liittyy tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelytoimintaa koskeviin yhteisön tavoitteisiin, ja osallistujat itse valitsevat niihin kuuluvat hankkeet. Hankkeet valitaan tämän oppaan luvussa 4 esitetyin perustein, ilman että tieteenalaa tai aiheita rajoitetaan millään tavoin etukäteen. 1 Nuoren tutkijan käsite määritellään luvun 3 kohdassa Ikäperusteet. 16

Toteutus Yhteisön tukea myönnetään korkean tason tieteellisten tapaamisten järjestäjille, ei yksittäisille osallistujille. Tätä tukea ei tule katsoa yleiseksi tueksi, vaan se on pikemminkin tieteellisten konferenssien ja tapaamisten järjestämisestä aiheutuvien erityiskulujen kattamiseen tarkoitettu avustus. Tarkemmat tiedot sopimussuhteisiin ja rahoitukseen liittyvistä näkökohdista on esitetty luvuissa 4 ja 8. Korkean tason tieteellisten tapaamisten seitsemän eri tyyppiä kuvaillaan seuraavissa kappaleissa. Pääperiaatteet esitetään tiivistelmänomaisesti luvun 4 lopussa olevassa taulukossa. Tieteellisiä konferensseja koskevat hankkeet voivat koostua joko yksittäisestä konferenssista tai sarjasta toisiinsa liittyviä tapahtumia, jotka voivat edustaa mitä tahansa tukikelpoista konferenssityyppiä. Erityisesti rohkaistaan ehdotuksia useista tapahtumista koostuviksi sarjoiksi, jotka järjestetään yleensä enintään 36 kuukauden pituisen ajanjakson kuluessa, tai hankkeiksi, joihin kuuluu perinteisiä (fyysisesti järjestettäviä) tapahtumia ja näiden kanssa mahdollisesti rinnakkain järjestettäviä virtuaalisia tapahtumia. Ehdotukseen voi esimerkiksi kuulua eurooppalainen kesäkurssi, jota seuraa välittömästi eurooppalainen konferenssi, tai fyysinen EuroLab-kurssi yhdistettynä rinnakkain toteutettavaan virtuaalikurssiin. Useista tapahtumista koostuvat sarjat on perusteltava huolellisesti. Ehdotuksen tekijöiden kannattaa antaa tapahtumista mahdollisimman paljon tietoa ehdotusta jätettäessä. Tapaamisen pääorganisoijaa, jota kutsutaan hankkeen koordinoijaksi, pyydetään esittämään asianmukainen konferenssiohjelma, jossa tuodaan esiin tapaamisen kansainvälinen luonne ja hankkeen kannalta aiheellisissa tapauksissa aiheen tieteidenvälisyys ja teollinen kiinnostavuus. Kunkin koordinoijan tehtävänä on hankkeen asianmukaisen hallinnoinnin avulla jakaa hallinnollinen ja tieteellinen vastuu paikallisen järjestäjän ja konferenssiohjelmasta vastuussa olevan tieteellisen komitean välillä. Kunkin konferenssihankkeen odotetaan julkaisevan ilmoituksensa yleisesti saatavilla olevissa julkaisuissa ja takaavan myös tärkeimpien tutkimustulostensa levittämisen julkaisemalla lyhyellä aikavälillä esittelylehtisiä ja pääkohdat esitteleviä artikkeleja. Hallinnollisten ja oikeudellisten velvoitteiden lisäksi koordinoija on edustamansa oikeushenkilön kanssa viime kädessä vastuussa komissiolle konferenssihankkeen tieteellisestä laadusta, esimerkiksi ohjelmasta, esittelijöistä, esityksistä ja tutkimustulosten levittämisestä. Jotta tiedonvälitys olisi tehokasta ja avointa, kaikkien osapuolten odotetaan tarvittaessa käyttävän sähköisiä laajakaistaverkkoja. Eurooppalaiset konferenssit Eurooppalaiset konferenssit ovat korkean tason tieteellisiä tapaamisia, joissa keskitytään tieteellisesti merkittäviin ajankohtaisiin aiheisiin ja joissa nuorilla ja kokeneilla tutkijoilla on mahdollisuus tavata toisiaan. Eurooppalainen konferenssi voi kestää enintään 7 päivää. Kuhunkin tapaamiseen voi osallistua enintään 150 henkeä. Eurooppalaiset kesäkurssit 17

Eurooppalaiset kesäkurssit tarjoavat asiantuntijatason koulutusta nuorille tutkijoille. Opettajien tulee olla kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita. Tarkoituksena on järjestää erityisiin tieteellisiin aiheisiin keskittyviä kursseja, joilla on oltava selkeä opetussuunnitelma. Tieteidenvälisten kurssien järjestämistä kannustetaan. Eurooppalainen kesäkurssi kestää yleensä enintään 30 päivää, ja osallistujia on enintään 150 henkeä. Kurssin tulee mielellään olla järjestetty tähän tarkoitukseen nimenomaisesti varatuissa tiloissa, ja kurssipaikalla on oltava tarvittava infrastruktuuri ja asianmukaiset olosuhteet, jotka helpottavat yhteyksien luomista ja tieteellisiä keskusteluja kaikkien osallistujien välillä, erityisesti nuorten tutkijoiden keskuudessa sekä nuorten tutkijoiden ja luennoitsijoiden välillä. Eurooppalaisia kesäkursseja voidaan järjestää kaikkina vuodenaikoina. EuroLab-kurssit EuroLab-kursseilla annetaan asiantuntijatason koulutusta, joka järjestetään yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, tiedekeskuksissa tai teollisuuden laboratorioissa siten, että painopiste on teknisissä käytännön taidoissa ja osallistujien saamissa konkreettisissa käytännön laboratorio- tai kenttätyökokemuksissa. Osallistujat (harjoittelijat) ovat ensisijaisesti tutkijoita, joille on hyötyä tieteellisten tekniikoiden harjoittelusta tai kurssilla käytetyistä erityisistä tutkimusmenetelmistä. Luennoitsijat ovat joko kurssin järjestävän keskuksen omia tutkijoita tai keskuksen ulkopuolelta, esim. teollisuuden parista, tulevia tutkijoita ja asiantuntijoita. EuroLab-kurssi kestää enintään 30 päivää, ja osallistujia on enintään 50 henkeä luennoitsijat mukaan lukien. Erityisesti teollisuuden edustajien osallistumista kannustetaan. Eurooppalaiset työpajat Eurooppalaiset työpajat ovat pienimuotoisia tapaamisia, jotka kestävät enintään 30 päivää ja joihin osallistuu enintään 50 voimakkaimmin kehittyvillä tieteenaloilla toimivaa henkilöä. Tarkoituksena on eritellä kaikkein viimeisimpiä tutkimustuloksia sekä keskustella tulevasta kehityksestä ja suunnitella sitä. Osallistuvien tutkijoiden enemmistön muodostavat tutkijat, jotka ovat äskettäin julkaisseet merkittäviä artikkeleja käsiteltävänä olevasta aiheeesta. Tähän tapaamismuotoon kuuluu keskeisesti tutkimustulosten levittäminen, jotta koko tiedeyhteisö hyötyisi tapaamisen aikana kehitellyistä edistykselelisistä ajatuksista ja näkemyksistä. Erityisesti tieteidenvälisten aiheiden tutkimusta keannustetaan. Suuret konferenssit Suurten konferenssien järjestäjät voivat anoa tukea nuorten tutkijoiden osallistumiselle suuriin konferensseihin ainoastaan silloin kun on kyse eurooppalaisen konferenssin määritelmän ulkopuolelle jäävistä tapaamisista, toisin sanoen kun osallistujeien lukumäärä on yli 150. Koulutusnäkökulman huomioon ottamiseksi näiden nuorten tutkijoiden on osallistuttava aktiivisesti tapahtumaan; lähtökohtana on se, että he ainakin esittävät tutkimustuloksensa, mieluiten suullisina esityksinä. Eurooppalaiset PhD-tapaamiset 18

Eurooppalaisilla PhD-tapaamisilla on kaikki tavallisten eurooppalaisten konferenssien tavanomaiset tavoitteet, paitsi että ne ovat nuorten tutkijoiden järjestämiä ja nuorille tutkijoille tarkoitettuja. Tämä merkitsee sitä, että koordinoijan, paikallisten järjestäjien, tieteellisen komitean ja kaikkien muiden osallistuvien tutkijoiden (joitain keskeisiksi puhujiksi kutsuttuja henkilöitä mahdollisesti lukuun ottamatta) on oltava nuoria tutkijoita 1. Lisäksi eurooppalaisten PhD-tapaamisten tavoitteena on antaa nuorille tutkijoille tilaisuus hankkia kokemusta tieteellisten tapaamisten suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä keskustella uusista ideoista ja kehitellä niitä rohkeasti tieteen kannalta ennakekoluulottomassa kansainvälisessä ympäristössä. Eurooppalaisia PhD-tapaamisia koskevat samat tieteelliset, oikeudelliset ja sopimussuhteisiin kohdistuvat vaatimukset kuin tavallisia eurooppalaisia konferensseja, kuten tieteellisesti merkittävän ajankohtaisen aiheen tarjoaminen tai vastuussa olevan oikeushenkilön nimeäminen. Hyvin kokemattomien järjestäjien ollessa kysymyksessä vältetään konferenssisarjoja, vaikka ne periaatteessa ovat tukikelpoisia. Eurotron-konferenssit Eurotron-konferensseilla (virtuaalikonferensseilla, -kursseilla ja -työpajoilla) on kaikki vastaavan konferenssityypin normaalit tavoitteet, paitsi että tapaamisympäristönä on kyberavaruus, jolloin osallistujat ovat kotipaikkakunnillaan ja tapaavat toisensa virtuaaliympäristössä toisiinsa yhteydessä olevien tietokoneiden välityksellä. Sähköisten laajakaistaverkkojen käyttö on suositeltavaa reaaliaikaisten yhteyksien mahdollistamiseksi. Laajennettujen Eurotron-konferenssisarjojen järjestämistä edistetään uuden tietoteknologian käyttöönoton ja jo asennettujen järjestelmien vakiintuneen käytön edistämiseksi. Lisäksi edistetään perinteisistä (fyysisesti järjestettävistä) ja virtuaalisista tapahtumista koostuvia hankkeita. Rahoitus Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevaan erityisohjelmaan liittyviä korkean tason tieteellisiä tapaamisia varten määritelty alustava määräraha on suuruudeltaan noin 35,5 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva määräraha varataan vain yhden avoimen ehdotuspyynnön seurauksena tehtyihin korkean tason tieteellisiä tapaamisia koskeviin sopimuksiin. Ehdotuspyynnön seurauksena tehtäviä ehdotuksia varten on määrätty neljä eri päivää ehdotuksen viimeiseksi jättöpäiväksi. Komissio julkaisee ehdotuspyynnön Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (ehdotuspyynnön tunniste on IHP-CNF-99-1 kaikkien määräaikojen osalta tässä toiminnassa). Kahden jäljellä olevan määräajan ja tapahtumien varhaisimmat mahdolliset alkamisajankohdat annetaan seuraavassa taulukossa (ks. myös valintaperusteet luvussa 4). 1 Nuoren tutkijan käsite määritellään luvun 3 kohdassa Ikäperusteet. 19

Alustava toteutuskaavio Pyyntö julkaistaan Ehdotusten viimeinen jättöpäivä Tapahtuman varhaisin mahdollinen alkamisaika Viimeisen jättöpäivän kattamat tutkimusalat Konferenssityyppi Viimeisen jättöpäivän kattamat hankkeet Viimeistä jättöpäivää varten alustavasti varattu rahoitus (miljoonaa euroa) 16/3/99 2/6/1999 Kaikki Kaikki 10 1/2/2000 Kaikki Kaikki 10 1/2/2001 1. elokuuta 2001 Kaikki Kaikki 10 1/2/2002 1. elokuuta 2002 Kaikki Kaikki 5,5 20