SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 Kolmen aikakauden voimalaitos 50 vuotta 6 Elämä kesämökillä maistuu ilman verkkosähköäkin 12 ENERGISTÄ PALVELUA www.kokkolanenergia.fi

SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 Julkaisija: Kokkolan Energia Pääkirjoitus Postiosoite: PL 165, 67101 Kokkola Katuosoite: Varastotie 3 Puhelin (06) 828 9111 Telefax (06) 828 9205 Päätoimittaja: Petri Kokko Toimitus: T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Kuvat: Esa Melametsä Ulkoasu: Mainostoimisto Fristyle Painopaikka: Lönnberg Painot Oy Painosmäärä: 23 500 kpl. Jakelu: Kokkolan Jakelu Oy Viisikymmentä vuotta takana mitä edessä? Sisäsivuilla 3 Pääkirjoitus 4 Moni asia kehittynyt laskutuksessa 6 Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitos 50 vuotta 8 Vanhat valokuvat kertovat historiasta 10 Voimalaitoksella pitkiä työuria 11 Energiansäästövinkkejä kesäkuukausille 12 Mökkielämä sujuu ilman verkkosähköäkin 14 Energiavisa Kansikuva: Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksen valvomossa uusi ja vanha tekniikka ovat konkreettisesti vieri vieressä. Kuvassa operaattori Lasse Vikman. KOKKOLAN ENERGIAN TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA: Varastotie 3 (PL 165), 67100 Kokkola www.kokkolanenergia.fi etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu ma-pe klo 8-16 Puh. (06) 828 9295 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi Rakentajapalvelu Puh. (06) 828 9294 rakentajapalvelu@kokkolanenergia.fi Sähkönmyynti Puh. (06) 828 9746 myynti.kok@kokkolanenergia.fi Maksuvalvonta Puh. (06) 828 9595 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi Vikailmoitukset ja päivystys, sähkö 24 h Puh. (06) 822 0800 Vikailmoitukset ja päivystys, kaukolämpö 24 h Puh. (06) 822 0600 Oy Kokkola Power Ab Puh. (06) 822 7940 V uonna 1962 käynnistettiin Kokkolassa Suomen mittakaavassa merkittävä metallurgisen teollisuuden tehdaskokonaisuus. Tehtaiden tuotteet ja raaka-aineet ovat vaihdelleet ja tuotantolinjoja on käynnistetty ja suljettu teollisuuden kehitysvaiheiden mukaan. Kaikissa eri vaiheissa rakentaminen, käyttö ja kunnossapito ovat tarjonneet työtä ja tuottaneet vaurautta paikkakunnalle. Energian tuotanto on ollut ja on jatkossakin tärkeä osa teollista infrastruktuuria. Tämän takia on heti Outokummun tehtaiden alusta lähtien teollisuusalueella toiminut voimalaitos, jonka kehitysvaiheita valotetaan tarkemmin tämän lehden sisäsivuilla. Voimalaitos on käynyt läpi samaan tapaan omistajan vaihdoksia kuin tehdaslaitoksetkin: alun perin Outokummun omistama laitos siirtyi 1990-luvun alussa valtion voimayhtiö Imatran Voimalle, joka myöhemmin muuttui pörssiyhtiö Fortumiksi. Toisin kuin muut alkuperäisen tehdaskokonaisuuden osat, löysi voimalaitostoiminta kotimaisen omistajan, kun Kokkolan kaupunki kesällä 2009 päätti ostaa voimalaitoksen ja sen harjoittaman liiketoiminnan osaksi kaupungin energialiiketoimintoja. Voimalaitos liitettiin omistajan vaihdoksen myötä elimelliseksi osaksi Kokkolan Energian energiajärjestelmää, jossa yhdyskunnan energiahuolto ja teollisuuden energiatalous toimivat yhtenä kokonaisuutena. Vanha Outokummun voimalaitos toimittaakin nykyään merkittävän osan tuotannostaan perinteisen OKLA:n alueen ulkopuolelle ja OKLA:n alueelle toimitetaan energiaa Kokkolan Energian muista tuotantolaitoksista. Tämän toiminnallisen synergian saavuttaminen oli mahdollista vain omistusjärjestelyn kautta. Kokkolan Energia aikoo jatkossakin turvata sekä yhdyskunnan että elinkeinotoiminnan energiahuollon tarpeet ylläpitämällä ja rakentamalla tuotantolaitoksia ja siirtoverkostoja. Tästä ovat osoituksia teollisuusalueen energian tuotantoyksiköt yhdistävän höyryjohdon ja kaukolämmön siirron varmistavien siirtojohtojen rakentaminen sekä sähköasemahankkeet. Kaikille näille on ominaista, että ne palvelevat sekä teollista toimintaa että yhdyskunnan energiahuoltoa. Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että energian turvallinen saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat edellytyksiä aineellisen hyvinvoinnin jatkuvuudelle. Tästä huolimatta tuntuu siltä kuin energiahuolto nähtäisiin jatkuvien veroluonteisten rasitteiden ja monenlaisten rajoitusten suosikkikohteena. Tälläkin hetkellä on vireillä useita tällaisia hankkeita, jotka tulevat heikentämään sekä teollisen tuotannon että pelkän energian tuotannon kannattavuutta Suomessa samaan aikaan kun koko Euroopan aineellinen hyvinvointi on vaakalaudalla. Vaikka teollisuuden omistussuhteet ovatkin muuttuneet, näyttää siltä, että Kokkolassa metallien jalostamiseen ja kemiaan liittyvät investoinnit jatkuvat uusienkin omistajien toimesta. Aikanaan myös energiantuotannon investoinnit tulevat ajankohtaisiksi. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin sitä, että teollisen toiminnan edellytyksistä pidetään huolta paikallisen päätöksenteon lisäksi ennen kaikkea valtakunnan ja koko Euroopan tasolla. Petri Kokko Energiajohtaja 2 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 3

Sähkölaskutus on uudistunut useita kertoja niinä vuosina, jolloin Helena Santapakka on hoitanut Kokkolan Energian laskutusta kuluttajille. Laskutus vaatii tarkkuutta ja joustavuutta kyinen laskutusjärjestelmä, jota Santapakka kuvaa edelleen hyvin käyttökelpoiseksi, koska järjestelmää on kehitetty ja laajennettu koko ajan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä käytössä olevassa järjestelmässä ensin käynnistetään laskutus ja suoritetaan tarkastukset. Sitten laskutustiedot lähetetään sähköisesti tulostuskeskukseen, joka hoitaa myös postituksen. Vuosi 1999 oli Santapakan mukaan merkityksellinen myös siksi, että silloin liittymäsopimukset muuttuivat atk-pohjaisiksi. Siitä lähtien asiakkuuden hallinta on tapahtunut kokonaisuudessaan tietokoneella, eikä kenenkään tarvitse enää hakea asiakastietoja paperiversioina arkistosta. - Nyt suuntana on se, että paperilaskujen osuus pienenee, koska yhä useampi yksityinen ottaa käyttöönsä e-laskun, ja yritykset siirtyvät verkkolaskutukseen. Minusta se on luonnollista ja ymmärrettävää järjestelmien kehittyessä. - Uusin asia on etäluettavat mittarit ja sen seurauksena todelliseen kulutukseen perustuva laskutus. Minusta asiakkaat ymmärtävät nykyistä laskua aikaisempaa paremmin, eikä meille enää tule sitä palautetta, että arvio olisi liian suuri. Sähköllä lämmittävien on vain ennakoitava se, että talvella sähkölasku on suurempi ja kesällä pienempi, Santapakka sanoo. Sähkön ja kaukolämmön hinnasta ei tule negatiivista palautetta Puhumalla on aina selvitty - Tänä päivänä Kokkolan Energia lähettää vuodessa noin 150 000 sähkö- ja kaukolämpölaskua, ja laskutusta hoitaa viisi työntekijää. Työ vaatii tarkkuutta ja lisäksi joustavuutta, koska asiakaskontakteja on paljon ja meidän pitää pystyä mukautumaan erilaisiin tilanteisiin. Koulutus on tärkeä osa työtä, sillä alalla tapahtuu muutoksia koko ajan, ja ne vaikuttavat usein laskutukseenkin. Työnantaja on suhtautunut koulutukseen aina myönteisesti, ja se on tietenkin viime kädessä asiakkaan etu. Nyt jo historiaan jääneet arviolaskut ovat perinteisesti puhuttaneet sähköyhtiöiden asiakkaita, ja Santapakan työhön oman haasteensa on tuonut sekin, että hän on hoitanut myös perintää. - Kaikenlaisia tilanteita on eteen tullut, mutta aina niistä on puhumalla selvinnyt, hän nauraa. - Sähkön ja kaukolämmön hinnasta ei tule negatiivista palautetta, koska meillä hintataso on niin edullinen. Palkitsevinta ovat tyytyväiset asiakkaat, ja se tuntuu tietenkin hyvältä, kun hyvää palautetta saa suoraan asiakkailta, Santapakka sanoo. Etäluettavat sähkömittarit mahdollistavat jatkossa Kokkolan Energialle todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen, ja samalla on päästy eroon arviolaskutuksesta. Tuore uudistus on vain yksi niistä laskutusta koskevista muutoksista, jotka laskutusvastaava Helena Santapakka on nähnyt lähes neljä vuosikymmentä kestäneellä työurallaan Kokkolan Energian palveluksessa. E nsimmäisen kerran Santapakka tuli taloon asiakaspalvelutehtäviin äitiysloman sijaiseksi 1973. Seuraavana vuonna työsuhde vakinaistettiin, ja siitä lähtien hän on hoitanut laskutukseen liittyviä töitä. - Kun aloitin työt, kaikki ilmoitukset lukematietoineen tehtiin paperille. Sen jälkeen paperit lähetettiin Kiloon tietotekniikkayhtiöön, missä tiedot siirrettiin magneettinauhoille ja tulostettiin laskut. Seuraavaksi tulosteet lähetettiin meille isoissa pahvilaatikoissa, minkä jälkeen revimme jokaisen laskun erikseen irti pinosta, niittasimme ja ajoimme leimat postituskoneella. - Ennen postitusta tietenkin vielä vertasimme, että laskut olivat oikein. Tuohon aikaan laskutimme neljästi vuodessa, ja yhdellä kertaa laskuja lähti vajaat 10 000 kappaletta. Siinä riitti paljon käsityötä, Santapakka muistelee laskutusurakkaa. E-lasku ja verkkolasku yleistyvät Käsityö on jäänyt vähitellen kokonaan pois, ja yksi iso muutos tapahtui 80-luvun puolivälissä, jolloin Kokkolan Energian laskuttajat ryhtyivät hoitamaan laskutusta tietokonejärjestelmää hyödyntäen. - Teimme laskut itse ja postitimme ne, mutta siinä välissä laskut tulostettiin Vaasassa. Seuraava merkittävä etappi ajoittuu vuoteen 1999. Silloin otettiin käyttöön ny- Tältä näytti Kokkolan Energian sähkölasku vuonna 1972. 4 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 www.kokkolanenergia.fi www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 5

Kolmen aikakauden voimalaitos Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen rikkikiisun rikastamiseen rakennettiin 60-luvun alussa rikkitehdas ja voimalaitos, joka jalosti pyriitin pasutuksesta tulleen prosessihöyryn kipeästi tarvittavaksi sähköenergiaksi. Näihin Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtaiden isännöitsijän Heikki Tannerin sanoihin Teknillisessä aikakauslehdessä toukokuussa 1963 kiteytyy syy siihen, miksi parhaillaan 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä, nykyisin Oy Kokkola Power Ab:n omistama voimalaitos, aikanaan rakennettiin Kokkolaan. Oy Kokkola Power Ab:n kehityspäällikön Esa Malkamäen mukaan voimalaitoksen suurimpia höyryn- ja lämmönkäyttäjiä ovat Bolidenin Kokkolantehdas ja OMG Kokkola Chemicals. Alkujaan sähköteholtaan 60 megawatin höyryvoimalaitoksen kattila- ja turbiinilaitoksia on myöhemmin laajennettu ja uusittu useaan otteeseen. Voimalaitoksen viisi vuosikymmentä voidaan jakaa lisäksi kolmeen aikakauteen omistajuuden perusteella: Outokumpu Oy:n aikakautta seurasi vuodesta 1991 ajanjakso Imatran Voiman ja sittemmin Fortumin omistuksessa kunnes voimalaitos siirtyi 2009 Kokkolan kaupungin omistamalle Oy Kokkola Power Ab:lle. Tänä päivänä voimalaitos toimii osana Kokkolan kaupungin energialiiketoiminan kokonaisuutta yhdessä Liikelaitos Kokkolan Energian ja verkkoyhtiö Kenet Oy:n kanssa. Teollisuudelle voimalaitos on tärkeässä roolissa prosessienergian tuottajana. Lauhdutusturbiineista vastapaineturbiiniin Voimalaitoksen ensimmäisen, 60 megawatin lauhdutusturbiinin, toimitti Siemens. Sen lisäksi kokonaisuus koostui AT-tulistuskattilasta (lämpöteho 21 MW) sekä kahdesta 44 megawatin öljykattilasta. Kyseessä oli tuolloin prosessivoimalaitos, joka kuului elimellisenä osana rikkitehtaan prosessiin. 140 metrin korkeuteen kohonneesta savupiipusta sanottiin, että se oli Suomen ja mahdollisesti jopa Pohjoismaiden korkein savupiippu. Ensimmäisen kerran voimalaitosta laajennettiin 1968, eli samaan aikaan kun Outokummun sinkkitehdas oli aloittamassa toimintaansa. Laajennuksessa voimalaitokselle rakennettiin öljylämmitteinen höyrykattila teholtaan 142 megawattia. Kattila kehitti 220 tonnia 500-asteista höyryä tunnissa. Sen lisäksi laajennukseen sisältyi AEG:n 60 megawatin lauhdeturbiini. Yksi merkittävimmistä merkkipaaluista voimalaitoksen historiassa on vuosi 1978. Silloin otettiin käyttöön unkarilaisen Langin toimittama 52 megawatin vastapaineturbiini, ja voimalaitoksesta tuli lämmitysvoimalaitos. - Vastapaineturbiini mahdollisti kaukolämmön tuotannon. Aikaisemmat turbiinit olivat lauhdutusturbiineja, joilla tehtiin pääsääntöisesti sähköä ja jonkin verran prosessihöyryä, kertoo Oy Kokkola Power Ab:n kehityspäällikkö Esa Malkamäki. Vastapaineturbiinissa turbiinin jälkeisestä matalapainehöyrystä lämpö otetaan talteen kaukolämmönvaihtimessa sen sijaan, että loppuhöyry jouduttaisiin lauhduttamaan merivedellä, jolloin lämpö menee mereen, kuten lauhdeturbiinissa tapahtui. 70- ja 80-luvuilla Kokkolassa nähty voimakas kaukolämpörakentaminen perustui nimenomaan vastapaineturbiinia käyttäneen voimalaitoksen tuotantoon. Vuonna 1994 rakennettiin 97 megawatin kiertoleijupetikattila, joka käyttää polttoaineena turvetta ja biopolttoaineita. Pasuton vanhat hiilikattilat korvanneella uudella investoinnilla oli merkittävät positiiviset ympäristövaikutukset. Esimerkiksi rikkidioksidipäästöt vähenivät lähes 80 prosenttia ja hiukkaspäästöt 99 prosenttia. Kattila toimii nykyään voimalaitoksen päätuotantoyksikkönä yhdessä vastapaineturbiinin kanssa. Iso 180 megawatin öljykattila palvelee vielä varakattilana, minkä lisäksi voimalaitoksella on käytössään kaksi 12,5 megawatin prosessihöyrykattilaa. - Kiertoleijupetikattilassa voidaan oman höyryntuotannon lisäksi tulistaa myös Bolidenin sinkkitehtaalta tulevaa kylläistä höyryä. Tulistuksen jälkeen höyryn lämpötila on riittävän korkea toimitettavaksi turbiinille ja hyödynnettäväksi sähköntuotannossa, Malkamäki esittelee. Höyryputkisto tervetullut ratkaisu - Voimalaitoksen asiakkaista suurimpia höyryn- ja lämmönkäyttäjiä ovat Boliden Kokkola Oy ja OMG Kokkola Chemicals Oy. Neste Oilin kanssa meillä on ollut pitkään yhteistyötä, ja asiakkaisiimme kuuluu myös KIP Servicen vesilaitos. Lisäksi hoidamme vesilaitoksen operointia, teollisuusasiakkaista ja prosessien kehittämisestä vastaava Malkamäki kertoo. Koska Kokkola Powerin voimalaitoksen lisäksi käytössä on Kokkolan Voiman voimalaitos, yksiköiden ajot voidaan optimoida sen mukaan, kummalla on missäkin tilanteessa järkevintä ajaa. - Höyryputkiston rakentaminen voimalaitosten välille oli hyvä ratkaisu. Nyt pystymme esimerkiksi tuottamaan höyryä öljyn sijasta kiinteällä polttoaineella KoVo:n voimalaitoksella, ja siirtämään höyryn asiakkaille putkistoa pitkin. - Vuosien kuluessa meille on kehittynyt asiakkaiden kanssa luottamukselliset suhteet, minkä ansiosta yhteistyö toimii hyvin, Malkamäki sanoo. Vanha kuva voimalaitoksen ohjauspulpetista, jonka äärellä valvomomies Paavo Niemi. Käynnistäminen 1962 (AT, C1, C2, T1) Laajennus 1968 (C3, T2) Vastapaineturbiini 1978 (T3) Öljykattila 1988 (C4) VOIMALAITOKSEN Turvekattila 1994 (C5) KEHITYSVAIHEET 5 bar öljykattilat 2008 (C6, C7) Fortum 1999 Oy Kokkola Power Ab 2009 Outokumpu Oy Imatran Voima Oy Fortum Oyj Oy Kokkola Power Ab Sinkkitehdas 1968 IVOn omistukseen 1991 Kobolttitehdas 1966 Outokumpu Kokkolaan 1960 AT (tulistuskattila, lämpöteho 21 MW), C1 ja C2 (öljykattilat, molempien lämpöteho 44 MW), T1 (lauhdeturbiini, sähköteho 60 MW), C3 (öljykattila, lämpöteho 142 MW), T2 (lauhdeturbiini, sähköteho 60 MW), T3 (vastapaineturbiini, nimellissähköteho 52 MW, nimelliskaukolämpöteho vastapainekäytössä 75 MW), C4 (öljykattila, lämpöteho 180 MW), C5 (kiertoleijupetikattila, lämpöteho 97 MW), C6 ja C7 (öljykattilat, molempien lämpöteho 12,5 MW ). 6 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 www.kokkolanenergia.fi www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 7

Presidentti Urho Kekkonen kirjoittaa nimensä vieraskirjaan. 23.9.1962 Arkea ja juhlaa voimalaitoksen alkuajoilta Ensimmäisen Siemens-turbiinin asennustyömaa. 5.3.1962 Jäähdytysvesipumppaamon perustamistyöt käynnissä. 18.4.1961 Voimalaitoksella laajennuksen harjakaiset. 27.6.1968 Voimalaitoksen rakentamista. Oikealla sulattorakennus. 21.11.1961 Voimalaitoksen valvomo. 1964 Voimalaitoksen passavant-osan vedenalennusputkiston reikien kairaus. 26.1.1961 Voimalaitoksen käynnistys 4.7.1962 Siemens-turbiinin generaattorin staattori junan lavetilla. 8.1.1962 AEG-turbiinin asennustyömaa voimalaitoksella. 20.6.1968 Voimalaitoksen turbiinihalli. Voimalaitoksen valvomo. 1964 Voimalaitos, ilmakuva. 1962

Energiankulutus kuriin kesälläkin Pitkiä työuria voimalaitoksella Ari Frilund ja Mauri Lahti ovat tehneet pitkän työrupeaman Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitoksen palveluksessa. K äyttömestarina ja työsuojelupäällikkönä työskentelevä Frilund aloitti vakituisena Outokummun palveluksessa 1976, ja voimalaitokselle hän siirtyi 1987 vuoromestariksi. Mauri Lahti tuli töihin Outokummun pasutolle talvella 1969, ja voimalaitoksella työt alkoivat 1985 sähköpäivystyksessä. Turvallisuus on ykkösasia Käyttömestarina Frilund hoitaa muun muassa henkilöstöresurssien ja koulutuksen suunnittelua sekä avustaa tuotantomestareita päivittäisissä tehtävissä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että 25-vuotisen voimalaitosjaksonsa aikana hän on esimiehenä ehtinyt johtaa jokaisen kolmen turbiinin ja kahdeksan kattilan ajoa. Erityisen läheisiä Frilundille ovat olleet työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät tehtävät. - Turvallisuus on ykkösasia, sitten tulevat muut. Jos ihmisten turvallisuudesta ei huolehdita, se ei kanna pitkälle. Kun työturvallisuusasiat ovat kunnossa, silloin voidaan keskittyä olennaiseen, eli tuotantoon, Frilund korostaa. Suurteollisuusalueella työskentely edellyttää kaikilta alueella liikkuvilta sitoutumista vastuullisuuteen turva-asioissa. - Sitä mukaan kun tulee uutta tietoa, sitä jaetaan omalle väelle mutta myös esimerkiksi urakoitsijoille. Pelkästään polttoainekuljettajia on koulutettu yli 300 viimeisten parin vuoden aikana. Mauri Lahti korostaa luottamuksellisten suhteiden tärkeyttä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Oman väen keskuudessa turvallisuusasiat korostuvat muun muassa huoltojen yhteydessä. Esimerkiksi prosessierotukset pitää tehdä huolellisesti. Omassa työssään Frilund pitää haasteellisena sitä, että käytössä on aina työsuojelun tuorein tieto. Aikaisempina vuosina osana isompaa konsernia tietojen päivittämisestä huolehti pääkonttori, nyt vastuu tietojen ajantasaisuudesta on itsellä. - Voimalaitos on ollut hyvä työpaikka. Olen tosi tyytyväinen ammattiylpeään porukkaan, joka haluaa tehdä työnsä laadukkaasti, Frilund kehuu. Kokenut konkari myös edunvalvonnassa Viime vuonna eläkkeelle siirtynyt Mauri Lahti tunnettiin jämäkkänä edunvalvojana luottamusmiehen roolissaan. - Vuosikymmenet voimalaitoksella olivat mielenkiintoisia, koska omistajia ehti olla useita. IVO:n ja Fortumin aikana tuntui, että elämme isossa maailmassa. Erityisesti Lahden mieleen on jäänyt Fortumin pääkonttorin kaikkein pyhimmässä, ylimmässä edustuskerroksessa, pidetty eräs yt-neuvottelukunnan kokous. Samaan aikaan yhtiö ja Kokkolan kaupunki neuvottelivat kaikessa hiljaisuudessa tulevasta voimalaitoskaupasta. - Yllätys oli suuri, kun käytävään avautui ovi, ja vastaan käveli yksi kaupungin johtavista virkamiehistä. Arvasin - Kun työturvallisuusasiat ovat kunnossa, voidaan keskittyä olennaiseen, eli tuotantoon, Ari Frilund sanoo. heti, mistä oli kyse mutta kun minulta pyydettiin, että pitäisin asian toistaiseksi omana tietonani, sen myös tein, Lahti sanoo korostaen yleensäkin luottamuksen merkitystä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Hänen mukaansa myös nuorten pitää tiedostaa edunvalvonnan tärkeys. Elleivät he itse valvo etujaan, ei sitä tee kukaan muukaan. - Fortumin kanssa tehty kauppa oli mielestäni hyvä, vaikka se ei sillä hetkellä välttämättä siltä tuntunutkaan. Kauppa kannatti tehdä, koska hintakin oli niin edullinen. Se harmittaa, ettei Fortumin suunnittelema jätteenpolttolaitos toteutunut. Laitos olisi sopinut hyvin kokonaisuuteen. - Voimalaitos on ollut hyvä työpaikka. Sieltä olen hakenut perheelleni toimeentulon ja eläkkeenkin. - Muistissa on myös vaihe, jolloin turvekattila otettiin käyttöön. Voimalaitos muuttui täysin erilaiseksi, ja se laittoi kaikki eri aikakausia edustaneet työntekijät samalle viivalle, koska kaikkien piti ryhtyä opettelemaan asiaa, joka oli jokaiselle uusi, Lahti muistelee. Vaikka aurinko helottaa lämpimästi, energiankulutuksesta tarkan omakotiasujan ei kannata unohtaa energiansäästöä edistäviä tekoja kesäkuukausinakaan. - Sähkölämmitteisessä omakotitalossa lämmitysjärjestelmän voi sammuttaa kokonaan. Silloin järjestelmä ei kytkeydy päälle automaattisesti, koska kesällä lämmitystarvetta ei ole, sanoo Kokkolan Energian mittausmestari Stefan Finnilä. Lämmityksen voi kytkeä päältä sulaketaulusta tai erikseen jokaisen patterin virtakytkimestä. Kosteissa tiloissa lattialämmitys kuitenkin kannattaa pitää päällä ympärivuotisesti. Lattialämmitys ehkäisee tehokkaasti kosteusvaurioiden syntymistä, mutta lattialämmitystäkään ei ole syytä pitää liian kuumana. Ilmanvaihtokoneen suodattimet on hyvä puhdistaa tai vaihtaa kesällä, jotta ilma liikkuu suunnitellusti. - Uusissa lämmön talteenottolaitteissa on automaattinen kesäpelti, mutta vanhat laitteet kannattaa säätää niin, että lämmön talteenotto ohitetaan. Sen ansiosta jäähdytystarve pienenee, koska ilmaa ei lämmitetä turhaan, Finnilä sanoo. Suomessa kesäyöt ovat viileitä, ja tuo viileys kannattaa hyödyntää jäähdyttämisessä. Jos Suomessa kesäyöt ovat viileitä, ja tuo viileys kannattaa hyödyntää jäähdyttämisessä. Jos jäähdyttämiseen käytetään ilmalämpöpumppua, silloin täytyy varmistaa, että lämmityspatterit ovat pois päältä kyseisessä tilassa. jäähdyttämiseen käytetään ilmalämpöpumppua, silloin täytyy varmistaa, että lämmityspatterit ovat pois päältä kyseisessä tilassa. Peruslähtökohtana voi pitää huolehtimista siitä, ettei lämmittämistä ja jäähdyttämistä tapahdu samanaikaisesti. Energiaa kuluu täysin tarpeettomasti, jos lämpökuorman lisäämiseen käytetään turhaan sähköä, ja seuraavaksi ilmaa viilennetään sähkökäyttöisillä jäähdytyslaitteilla kuten ilmalämpöpumpuilla. - Jos on kesällä pitkään pois kotoa, käyttövettä ei kannata lämmittää, vaan kytkeä sulake pois varaajalta, Finnilä muistuttaa. Jos lämpimällä käyttövedellä ja lämmitysverkostolla on yhteinen varaaja, se on kytkettävä kesäasentoon. Kesällä käyttöveden lämmittämiseen riittää, että päällä ovat pelkästään ylävastukset. Edellisten lisäksi on tärkeää huomioida erilaiset sulanapitokaapelit. Rahaa säästyy, kun ottaa sähkön pois lämmitykseltä, jolla pidetään sulana muun muassa rännit ja piha-alueen luiskeet. Mikä on Sinun tapasi säästää energiaa? Energiaa voi säästää monin tavoin. Kun joku on keksinyt näppärän ja toimivan keinon, siitä kannattaa kertoa muillekin. Energiansäästö koituu meidän jokaisen hyväksi. Kerro meille oma tai perheesi tapa säästää energiaa. Oli keinoja yksi tai useampia. Parhaat vinkit palkitaan ja julkaistaan tulevissa asiakaslehdissä. Vastauksen voit lähettää 10. elokuuta mennessä sähköpostilla osoitteeseen: asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi. Sähköpostin aiheeksi Energiansäästö. 10 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 www.kokkolanenergia.fi www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 11

Helmer ja Päivi Sundblad tietävät kokemuksesta, että aurinkoenergia on oiva ratkaisu kesämökin sähköntarpeeseen. lä latausvirta nousee 0,5-0,7 ampeeriin, Sundblad selvittää. Entä mihin kaikkeen aurinkoenergialla tuotettu sähkö riittää? Hänen mukaansa kaikkeen tarpeelliseen. - Mökissä on muun muassa kompressorijääkaappi, mikro, kahvinkeitin, televisio, joka huoneessa valot ja lisäksi makuuhuoneessa kaksi lukuvaloa sekä keittiössä kaksi loisteputkea. Samoin sauna- ja suihkutilat on valaistu. Akut ja säätimet sijaitsevat samassa yhteydessä. - 1500 watin invertterin kautta otan 12 voltin järjestelmästä 220 volttia. Invertterin käynnistysnapin sijoitin keittiöön. Siellä on lisäksi 220 voltin pistorasia, ja toinen saman suuruinen pistorasia on olohuoneessa televisiota varten. Koko kokonaisuus on Sundbladin mukaan edullinen ylläpitää ja kaiken lisäksi helppohoitoinen. - Akut vaihdoin ensimmäisen kerran kymmenen vuoden jälkeen. Kerran vuodessa tarkistan akkunesteet ja puhdistan navat. Akut säilyvät laatikossa sellaisenaan läpi vuoden. Jos niiden ominaispaino on syksyllä yli 1,24, ne kestävät jäätymättä 60 asteen pakkaset, mutta varmuuden vuoksi eristin laatikon uretaanilla. Syksyllä nostan paneelit täysin pystyasentoon, jotta rakenteisiin ei jää vettä, joka jäätyessään saattaisi rikkoa laitteiston. Hintavertailu kannattaa Sundbladin viesti on se, että kesämökillä voi selvitä hyvin ilman verkkosähköä, mutta yksi neuvo hänellä on omaa energiantuotantoa suunnitteleville mökkiläisille. - Seuratkaa hintoja ja vertailkaa. Esimerkiksi paneeleissa voi olla todella suuria hintaeroja. Itse opin kantapään kautta sen, että tuuliturbiinissa on oltava mekanismi, joka estää turbiinia ottamasta ylikierroksia kovalla tuulella. Syysmyrskyllä maahan rojahtaneen tuuliturbiinin Sundblad aikoo nostaa uudelleen ylös. Sen lisäksi suunnitteilla on pienen voimalaitoksen rakentaminen syksyn ja talven varalle sekä akkukapasiteetin kasvattaminen. - Aurinkoenergian hyödyntäminen on ollut sekä taloudellista että helppokäyttöistä. Vikakorjauksetkin voi tehdä nopeasti itse maalaisjärkeä käyttämällä, jolloin et ole muiden armoilla, hän luettelee aurinkoenergian etuja. - Neljän 225 ampeeritunnin akun varastointikapasiteetti on tällä hetkellä riittävä, Helmer Sundblad sanoo. Täällä ladataan akkuja Verkostorakentaminen vilkasta kesällä Muutoksia Sundbladit saavat mökkisähkönsä aurinkoenergiasta H elmer ja Päivi Sundbladin kesämökillä Möurholmenissa Öjassa aurinko on jo laskeutumassa ilta-asentoon, kun mökin isäntä istahtaa rantalaiturille ja silmäilee tyytyväisenä perheensä ahkeroinnin tuloksia. Sundbladit ostivat mökkitontin 1999, ja sen jälkeen rantaan on noussut hartiapankkityönä muun muassa kodikas päärakennus ja rantasauna. - Kesämökkiä ei saa ikinä rakentaa valmiiksi. Aina täytyy olla jotain tekemistä, mutta sen pitää olla jotain sellaista, mitä ei ole pakko tehdä, Helmer Sundblad nauraa. Perheen kesämökki on rauhan tyyssija, missä akkuja ladataan monella tavalla, ei pelkästään rauhoittumalla. Sundbladien kesämökki on nimittäin malliesimerkki kesäpaikasta, missä valaistus ja erilaiset kodinkoneet mikrosta kompressorijääkaappiin ja televisioon toimivat ilman verkkosähköä aurinkoenergialla. - Tämä järjestelmä on toiminut aivan erinomaisesti, ja ekologisesta sähköntuotannosta on tullut minulle tärkeä asia näinä vuosina. Täytyi vain uskaltaa ottaa se ensimmäinen askel ja ylittää kynnys, Helmer Sundblad sanoo. Aurinkoenergia riittää moneen Mökkiterassin yläpuolelle Sundblad on asentanut kaksi 75 watin aurinkopaneelia. Tänä kesänä kokonaisuus täydentyy kolmannella, 125 watin paneelilla, joka kohoaa pylvään nokkaan rannan tuntumassa. Pienemmät aurinkopaneelit ovat kiinteitä, mutta uuden paneelin voi suunnata paremmin varsinkin ilta-auringon suuntaan. Terassin kulmauksesta löytyy laatikko, jossa sijaitsee neljä 225 ampeeritunnin akkua. - Varastointikapasiteetti on tällä hetkellä riittävä. Jos elän säästeliäästi ja toiminnassa on esimerkiksi ainoastaan jääkaappi, sähköä riittää reiluksi viikoksi. - Jos sataa pari päivää tai ilman suhteellinen kosteus on oikein korkea, lataus näyttää nollaa. Mutta pilviselläkin sääl- Kokkolan Energia rakentaa kesän 2012 aikana jälleen merkittävän määrän uutta verkostoa. Sähköverkoja rakennetaan useissa kohteissa toiminta-alueella. Suurimmat yksittäiset työkohteet liittyvät rautatien kaksoisraidehankkeeseen, jonka alta joudutaan purkamaan ilmajohtoverkostoa ja korvaamaan se maakaapeliverkolla. Kaukolämmön osalta suurimmat ja näkyvimmät hankkeet ovat yhteydet Koivuhaka-Mesilä ja Kaarlenportti-Rytimäentie. Koivuhaka-Mesilä johdolla korvataan vanha ja kapasiteetiltaan riittämätön nimelliskooltaan DN250-suuruinen johto uudella DN400-johdolla. Kaarlenportin ja Rytimäentien välille rakennetaan Pohjoisväylää seuraillen uusi DN300-suuruinen johto, jolla turvataan jakelualueen koillisten osien uusien kaava-alueiden lämpöhuolto ja parannetaan olemassa olevien alueiden toimitusvarmuutta. Osa työstä tehdään samanaikaisesti Kokkolan Veden siirtoviemärihankkeen kanssa. Kaukolämpöhankkeet käynnistyvät heinäkuussa ja jatkuvat syyskuuhun saakka. Osa rakentamisesta tapahtuu liikenneväylillä, joilla liikkuville aiheutuvia häiriöitä ei valitettavasti täysin voida välttää. puhelinnumeroissa Kokkolan Energian asiakaspalveluun on otettu käyttöön uusi puhelunohjausjärjestelmä. Muutos on osa koko kaupunkikonsernin televiestintäuudistusta. Uuden järjestelmän ansiosta henkilöiden tavoitettavuus paranee, ja asiakkaille pystytään tarjoamaan erilaisia tiedotepalveluita. Henkilöiden suorat lankanumerot ovat poistuneet käytöstä, ja jäljelle ovat jääneet suorat matkapuhelinnumerot. Kokkolan Energian 06-alkuiset numerot asiakaspalveluun, rakentajapalveluun, myyntiin ja maksuvalvontaan ovat säilyneet ennallaan. 12 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 www.kokkolanenergia.fi www.kokkolanenergia.fi KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 13

Energiansäästö kiinnostaa lukijoita Energiansäästöön liittyvät asiat kiinnostavat Kokkolan Energian asiakaslehden lukijoita. Edellisessä asiakaslehdessä olleen kyselyn perusteella kyseisen lehden ylivoimaisesti suosituin juttu käsitteli internetissä avattua SähköTohtori-palvelua. SähköTohtorin avulla kotitaloudet voivat tutustua siihen, mistä heidän sähkönkulutuksensa muodostuu. Myös mieluisista juttuaiheista kysyttäessä esiin nousivat erilaiset energiansäästöstä kertovat aiheet. Asiakaslehteen toivottiin lisäksi juttuja esimerkiksi kaukolämmöstä, Kokkolan Energian työntekijöistä omassa työssään, sähkön hintavertailuista sekä kesämökkiasumisesta. Asiakaslehti luetaan tarkasti, sillä yli puolet vastaajista kertoi palaavansa lehden pariin kahdesti tai useammin. Vastaajista lähes 90 prosenttia antoi lehden edelliselle numerolle yleisarvosanan kahdeksan. Kokkolan Energia kiittää lukijoita vastauksista. Vastaukset huomioidaan lehden kehittämissä. Arvonnan voittajat: Vuoden 2012 ensimmäisessä Kokkolan Energian lehdessä lukijoilta kysyttiin mielipiteitä asiakaslehdestä. Arvonnassa onnetar suosi seuraavia vastaajia: Moccamaster-kahvinkeitin Vainio Mauno, Kokkola Tavarapalkintoja Hautanen Eeva, Kokkola Högnabba Per-Erik, Kokkola Kauppinen Olli, Kokkola Korin Peter, Kokkola Leimu Ilona, Kokkola Linnanmäki Raija, Kokkola Saari Juha, Kokkola Silvander Carl-Eric, Oulu Sundstedt Monica, Kokkola Vastauksia yhteensä 194 kpl. Palkinnot on toimitettu voittajille. Energiavisa Vastaajan nimi ja yhteystiedot: Kokkolan Energia maksaa postimaksun 1) Minä vuonna Oy Kokkolan Power Ab:n voimalaitoksella otettiin käyttöön kaukolämmön tuotannon mahdollistanut vastapaineturbiini? a) 1968 b) 1978 c) 1988 3) Mikä laite muuttaa Sundbladien kesämökillä aurinkopaneelien tuottaman tasajännitteen normaaliksi verkkojännitteeksi? a) invertteri b) tervertteri c) servertteri 2) Kuinka monta sähkö- ja kaukolämpölaskua Kokkolan Energia lähettää vuodessa? a) n. 14 500 b) n. 90 000 c) n. 150 000 Voit osallistua kilpailuun tällä kupongilla. Postita kuponki meille vastauslähetyksenä. Vastaukset kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset viimeistään 10.8.2012. KOKKOLAN ENERGIA Tunnus 5010255 00003 VASTAUSLÄHETYS 14 KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI 2 2012 www.kokkolanenergia.fi