SISÄLLYS 1. Hallinto 2 2. Kokoukset 2 3. Jäsenet 2 4. Työntekijät 3 5. Toimintamuodot 3 5.1. Perhekahvila 3 5.2. Vauvakahvila 4 5.3. Puistotreffit 6 5.4. Lastenhoitopalvelut 7 5.5. Työryhmä Lapanen 7 6. Tapahtumat 8 6.1. Kirpputorit 8 6.2. Lastenteatteriesitys 8 6.3. Peuhusunnuntait 8 6.4. Elokuvaesitys kunnan joulukorttivaroilla 9 7. Vauvaperhe-hanke 10 8. Stipendit ja hymypatsaat 11 9. Seiskaluokkalaisten starttiraha 11 10. Turvaliivien lahjoittaminen 12 11. Hyvä joulumieli kampanja 12 12. Keräykset ja tuotteet 13 12.1. Keräykset 13 12.2. Tuotemyynti 13 13. Saadut avustukset ja lahjoitukset 14 14. Tukioppilastoiminta 14 15. Tiedottaminen 16 LIITTEET
2 1. HALLINTO Lindholm Hannele, puheenjohtaja Iinattiniemi Sari, varapuheenjohtaja Hänninen Tapio, rahastonhoitaja Lehto-Ääri Liisa, sihteeri Harju Tiina Heikkinen Jaana Keskitalo Marjut Mäkirinta Marjaana Nikander Milla Pökkönen Anna-Mari Rantala Hanna Salonen Päivi Tuominen Heini Wahlbäck Leena TILINTARKASTAJAT Koski Topi Alikirri Minna varalla: Sairanen Maija Rämö Tarja 2. KOKOUKSET Vuoden 2009 aikana pidettiin yhdeksän hallituksen kokousta, joista yksi oli laivaseminaari. Yksi kokous pidettiin Heikkisen luona Salossa, ja pikkujouluillanvietossa hoidettiin myös kokousasioita. 3. JÄSENET Vuonna 2009 MLL:n Liedon yhdistyksellä oli 239 jäsentä, joista nuorisojäseniä eli alle 15-vuotiaita oli 85 ja yksi kunniajäsen. Jäsenmaksu oli 20 euroa, josta keskusjärjestö sai 9,5 euroa ja Varsinais-Suomen piiri 4 euroa. Yhdistykselle jäi jokaisesta jäsenmaksusta 6,5 euroa. 4. TYÖNTEKIJÄT
Katja Teikari 1.1. 31.3.2009 Tytti Gröhn 1.4. 31.12.2009 Katriina Salonen 1.4. 31.12.2009 Taru Niittymäki 1.4. 31.12.2009 Piia Kaikkonen 19.8. 31.12.2009 3 5. TOIMINTAMUODOT 5.1. PERHEKAHVILA Perhekahvilan kevät tammi-maaliskuu 2009 Alkuvuosi ei tuonut suuria muutoksia perhekahvilan arkeen. Emäntänä toimineelle astianpesukoneen hankinta oli tietenkin suuri mullistus, josta joka kerta paikkojen siistimisen yhteydessä riitti riemua. Kävijäkuntaa verotti jonkin verran räkätautien, vesirokon yms. muiden kiertolaisten saapuminen keskuuteemme alkutalven aikana. Allekirjoittanutkin joutui muutamaan kertaan turvautumaan sijaisemäntään. Onneksi aina joku lupautui paikalle kahvia keittämään. Suurin muutos taisi olla luopuminen herkuista ja siirtyminen terveellisempiin kahvipöydän antimiin. Pullat ja piparit korvattiin kasviksilla, hedelmillä, ruisleivällä yms. Asiasta sovittiin yhdessä avoimen päiväkodin työntekijöiden kanssa. MLL:n puolesta ei enää vierailijoita paikalle hankittu. Kyselin kävijöiden mielipidettä, millaista toimintaa perhekahvilaan halutaan. Yleinen mielipide oli se, että vierailijoita ja esittelijöitäkin saa käydä, mutta enemmänkin haluttiin hetkeksi hengähtää ja juoda kahvi rauhassa jonkun aikuisen kanssa jutellen. Eli siis kaivattiin sitä toimintaa, jota lapsiperheen arjessa ehtii harvemmin toteutua =) Esittelijöitä kävi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ainoastaan kaksi. Minun kotiäitiyteni loppui, ja työt kutsuivat huhtikuun alussa. Emännän pestiä lupautuivat jatkamaan Katriina, Taru ja Tytti, kaikki ahkeria kahvilassa kävijöitä. - Katja Teikari Perhekahvilan emäntä tammikuusta maaliskuuhun Perhekahvila kokoontui avoin päiväkoti Perhepesän tiloissa osoitteessa Kirkkotie 3 perjantaiaamupäivisin. Perhekahvila oli lasten ja vanhempien sekä isovanhempien yhteinen tapaamispaikka. Toimintaa ohjasivat
4 syyslukukauden 2009 Tytti Gröhn ja Katriina Salonen. Paikalla he kävivät lapsineen. Heidän tehtäviinsä kuuluivat tarjottavien hankkiminen kahvilaan, kahvin keittäminen ja esillelaitto sekä yleisestä siisteydestä huolehtiminen. Syksyn alusta lähtien päätettiin sekä vanhempien että hammashoitajan aloitteesta tarjota lapsille juotavaksi vettä ja syötäväksi kaikille leipää sekä hedelmiä. Tietenkin erikoistapauksissa, kuten jonkin syntymäpäivien yhteydessä, oli esillä myös pientä makeaa. Tehtäviin kuului myös syksyn ohjelman ideoiminen yhdessä kävijöiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä siitä tiedottaminen. Moni toivoi eniten vapaata seurustelua ja vertaistukea antavia keskusteluja. Sen lisäksi oli muutama haluttu tuote-esittely. Paikalla kävivät Ommo lastenhoitotuotteineen, Jesper Junior -lastenvaate-esittelijä, Satunallet leluineen ja peleineen sekä viimeiseksi vielä Me&I -vaate-esittelijä kausialennusmyyntien merkeissä. Kauden viimeisellä kerralla 18.12.09 keitettiin kunnon riisipuurot ja lämmiteltiin glögiä joululaulujen soidessa taustalla. 5.2. VAUVAKAHVILA Syksyllä 2007 perustettu vauvakahvila jatkoi toimintaansa vuonna 2009. Kevään ajan vauvakahvila oli avoinna joka maanantai klo 13-15. Vauvakahvilan perusajatus on, että vauvakahvilassa alle 1-vuotiaat vauvat ja heidän perheensä saisivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa sekä perhekeskukseen. Vertaistuen lisäksi on säännöllisesti ammattilaisten alustuksia vauva-aikaan liittyvistä aiheista sekä muuta vauva-aikaan liittyvää toimintaa. Kevään 2009 ajan vauvakahvilan kokoontumispaikkana toimi Liedon avoin päiväkoti Perhepesä.. Kevään ohjelman kokosi MLL:n Varsinais- Suomen piirin Vauvaperhe-hankkeen koordinaattori Johanna Sourander. Ohjelman laatimisessa tehtiin yhteistyötä perhepesän perheohjaajan Rea Metsäpalon ja lastentarhanopettaja Leena Karvalan kanssa. Kevään ajan vauvakahvilan päävastuullinen vetäjä oli Johanna Sourander. Perhekahvilan emäntä hankki tarjoilut sekä perhe- että vauvakahvilaan. MLL Liedon yhdistys tarjosi kävijöille kahvin, teen ja mehun, muu tarjottava ostettiin kertyneellä vapaaehtoisella kahvimaksulla. Kevääseen 2009 mahtui monenlaista ohjelmaa vapaan yhdessäolon lisäksi. Helmikuun alussa vauvakahvilan ohjelmassa oli puheterapeutin vierailu ja vauvojen loruttelua Rea Metsäpalon ohjaamana. Maaliskuussa äidit ja vauvat pääsivät nauttimaan vauvahieronnasta Vauvaperhe hankeen koordinaattorin Petra Henrikssonin ohjauksessa, Me and I lastenvaate-esittelystä ja kestovaippa esittelystä. Huhtikuussa vauvakahvilassa vieraili hammashoitaja ja terveydenhoitaja. Keväistä toukokuuta vietettiin vauvojen lauluja laulaen Leena Karvalan ohjauksessa.
Vauvakahvila käynnistyi 12.1. vuonna 2009 ja oli avoinna joka maanantai-iltapäivä kesäkuun alkuun asti. Osa vauvakahvilan kävijöistä kokoontui pitkälle kesään Perhepesän kesämökin pihalla. Kevään aikana vauvakahvila kokoontui yhteensä 20 kertaa. Käyntikertoja koko kevään aikana oli yhteensä 267, sisältäen äidit, isät ja vauvat. Vauvakahvilasta tiedotettiin Turun Tienoon muistatko että palstalla, neuvolan, kunnantalon ja Perhepesän ilmoitustaululla, MLL:n Liedon yhdistyksen ja Vauvaperhe hankkeen verkkosivuilla, Vauvaperhe hankkeen kuntatiimissä sekä terveydenhoitajien välityksellä neuvolassa ja yhteistyössä Perhepesän työntekijöiden kanssa. Kevään aikana äidit antoivat palautetta vauvakahvilasta. He kertoivat sen olleen tärkeä osa vauva-arkea. Asioiden jakaminen toisten äitien kanssa antoi voimia arkeen ja ohjelmallisista kerroista sai tärkeitä vinkkejä uuteen elämäntilanteeseen. - Katja Rippstein - Aloitin vauvakahvilan vetäjänä 19.8.2009. Vauvakahvila kokoontui keskiviikkoisin klo 13.30-15.30. Tehtäviini kuului kahvipullien ja keksien hankkiminen kahvilaan, kahvin keittäminen ja tarjottavien esillelaitto sekä yleisestä siisteydestä huolehtiminen. Ideoin myös vauvakahvilan syksyn ohjelmaa yhdessä MLL:n vauvakahvilavastaavien ja avoimen päiväkodin henkilökunnan kanssa. Ideoinnin tuloksena kutsuin kahvilaan asiantuntijavieraita ja tuote-esittelijöitä. Asiantuntijavieraista fysioterapeutti kävi kertomassa lantionpohjan lihaksista ja SPR:n ensiapuopettaja vauvan ensiavusta. Lastenhoidon opiskelija kävi laulattamassa äitejä ja vauvoja. Muita vierailijoita olivat Jonathan - lastenvaate-esittelijä, Stugan sisustusesittelijä, Lingon & Blåbär -lastenvaate-esittelijä ja Satunallet-leluesittelijä. Kahvilassa kävi myös valokuvaaja kuvaamassa vauvoja. Vauvakahvilan emäntänä toimiminen on ollut mukava kokemus. Mukanani kahvilassa on ollut Onni-vauvani, ja seurustelu muiden äitien ja vauvojen kanssa on ollut todella antoisaa. Emännöin vauvakahvilaa syksyllä kahta kertaa lukuun ottamatta, jolloin lasten sairastumisten takia en päässyt kahvilaan. Tällöin tehtäviäni hoitivat vauvakahvilassa käyneet äidit, Julia Heinonen ja Teresa Laine. 5 Syksyn alussa monistin vauvakahvilan mainoksia ja vein niitä eri ilmoitustauluille. Lisäksi joulukuussa järjestettiin pikkujoulut, jonne jokainen äiti toi jotain syötävää. Pöytä notkui erilaisista herkuista,
joulumusiikki soi ja vauvat olivat söpöjä tonttulakeissaan. 6 - Piia Kaikkonen vauvakahvilan emäntä syksyllä 2009 5.3. PUISTOTREFFIT Puistotreffit Liedon Asemalla 2009 MLL:n alkuun panema puistotreffi-perinne on jatkanut toimintaansa myös vuoden 2009 aikana. Kohtaamispäivä on ollut keskiviikko, ja lapset ovat huoltajiensa kanssa tavannet aseman SEO-huoltamon takana sijaitsevassa Poikojan puistossa. Vaihtelevalla osallistujamäärällä on vuosi saatettu päätökseen ja vähiin ovat jääneet keskiviikot, jolloin puisto olisi ollut tyhjä. Osallistujia on riittänyt läpi vuoden, ja parhaimpina viikkoina puistossa on ollut reilusti yli 20 lasta. Mitään sen suurempaa tapahtumaa ei puistotreffien ole tarvinnut tarjota, riittää kun kaikki tietävät, että muutkin Aseman seudun kotihoidossa olevat lapset ovat siellä. Treffeille on selvästi muodostunut noin viiden perheen perusjoukko, joka on lähes poikkeuksetta paikalla. Vierailevia äitejä lapsineen on toista kymmentä ja treffien jatkuvuuden takaamiseksi on ollut hienoa havaita, että uusia treffiläisiä tulee sitä myötä mukaan, kun väkiluku Asemalla kasvaa. Puskaradio tiedotuksen osalta toimii siis alueella loistavasti. - Janette Hörkkö - Puistotreffitoiminnan tarkoituksena on saattaa vanhemmat muksuineen yhtä aikaa puistoon ja näin suoda mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin. Näin voidaan tarjota myös lapsille varmemmin leikkiseuraa ulkoilutuokion ajaksi. Ajatuksena sähköpostiringin ylläpitämiselle on, että sitä kautta voidaan informoida mm. puistotreffeillä mahdollisesti olevasta teemasta, tarjoilusta tai vaikkapa treffipaikan satunnaisesta vaihtumisesta. Sähköpostiringin kautta myös vanhempien on helpompi ottaa toisiinsa yhteyttä. 5.4. LASTENHOITOPALVELUT MLL:n lastenhoitopalvelut tarjoavat lapsiperheille lyhytaikaista ja tilapäistä hoitoapua. Hoitajia on saatavilla lähinnä iltaisin ja
viikonloppuisin. 7 Lastenhoitopalvelu auttaa esimerkiksi, kun vanhemmat tai vakituinen hoitaja sairastuvat, vanhemmat ovat työmatkalla, kokouksessa tai opiskelemassa tai kun vanhemmat haluavat hetken hengähtää tai harrastaa. Hoitajat ovat MLL:n lastenhoitajakurssin käyneitä vapaaehtoisia lastenhoitajia. Hoitajan tehtäviin kuuluu huolehtia lapsen turvallisuudesta, hoidosta ja viihtymisestä vanhempien ohjeiden mukaan. Hoitosuhteen alkaessa on tärkeää varata riittävästi aikaa keskustelulle hoitajan kanssa. Hoitajalla on vaitiolovelvollisuus lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Perhe tilaa itse palvelun, ja hoitajien yhteystietoja saa piiritoimistosta. Hoidosta maksettava korvaus on 6,20 euroa / tunti, minimimaksu on 12,40 euroa. Korvaus maksetaan suoraan hoitajalle, ja perhe maksaa hoitajan matkakulut ja varaa ruokaa niin, että hoitaja voi ruokailla lasten kanssa. Perhe on velvollinen huolehtimaan TaEl-eläkemaksun maksamisesta ja tapaturmavakuutuksesta, mikäli perheessä käytetään ulkopuolista apua yli 12 päivää kalenterivuodessa. Hoitajalla on aina vastuuvakuutus MLL:n puolesta. Vuonna 2009 lastenhoitotoiminnasta kertyi 354 hoitotuntia, joista sairastuneen lapsen hoitoa oli 116 tuntia. 5.5. TYÖRYHMÄ LAPANEN Työryhmä Lapanen toimii lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Liedossa. Työryhmässä ovat edustajat Liedon kunnan sosiaali- ja terveystoimesta, päivähoidosta, Liedon seurakunnasta ja MLL:n Liedon paikallisyhdistyksestä. Vuonna 2009 MLL:n edustajana toimi yhdistyksen varapuheenjohtaja Sari Iinattiniemi. Työryhmä kokoontuu neljännesvuosittain kiertävällä kutsulla. Työryhmän tavoitteena on edistää lapsiperheiden palveluja tehostamalla yhteistyötä Lapasen eri toimijoiden kesken. Yhteistyötä tehdään eri tapahtumien järjestämisissä ja mm. Lapsiperheiden palvelut Liedossa -oppaan päivitystyössä. - Sari Iinattiniemi - 6. TAPAHTUMAT 6.1. KIRPPUTORIT
8 Suuren suosion saavuttaneet Lastentavarain kirpputorit järjestettiin vuonna 2009 Liedon Keskuskoulun liikuntasalissa keväällä (26.4.) ja syksyllä (11.10.). Molemmilla kerroilla paikalla oli lähes 50 myyjää ja monta sataa ostajaa. Kauppa kävi reippaasti, ja sekä myyjät että asiakkaat olivat tyytyväisiä. MLL:n kirpputorista on tullut tapahtuma, jota odotetaan. Buffetista saa ostaa kahvia, mehua, leivonnaisia ja karkkia. Kirpputorimyynnin jälkeen on saanut halutessaan lahjoittaa myymättä jääneet vaatteet ja tavarat hyväntekeväisyyteen. Turun Vapaaseurakunnan edustajat hakivat molempien kirpputorien jälkeen pakettiautollisen tavaraa ja lupasivat toimittaa tarvikkeet henkilökohtaisesti edelleen jaettaviksi Viroon. Pihakirppis järjestettiin Topin Tuvan pihalla kesäkuussa (3.6.) ja elokuussa. Kesäkuun kirppiksellä tavarat vaihtoivat omistajaa sateisessa säässä, mutta se ei tahtia haitannut. Myyjiä oli toistakymmentä, ja Kotimäen Ponitalleilta oli poni lapsia ajeluttamassa. Elokuun kirpputoria vietettiin leppoisassa tunnelmassa ja lähes helteisessä säässä. Myyjiä ja ostajia oli paikalle mukavasti, mutta ulkoilmassa tungokselta vältyttiin. 6.2. LASTENTEATTERIESITYS Järjestimme edellisvuosien tapaan lastenteatteriesityksen Liedossa. Liedon lukion auditoriossa 1.2.2009. Näytelmäksi valittiin Linnateatterin Sotta Pyttynen. Ikävien yhteensattumien vuoksi tällä kertaa esitys ei ollut ihan loppuunmyyty. Ennen esitystä pidimme buffetia, jossa myytiin karkkia ja pillimehuja. K-Asemankulman Meeri Vainio oli saanut lahjoituksena kaikille lapsille Milky Way -patukat, joita jaettiin teatteriesityksen jälkeen. 6.3. PEUHUSUNNUNTAIT Koko perheen yhteistä liikuntatapahtumaa, peuhusunnuntaita järjestettiin Liedossa nyt jo kolmatta vuotta. Tapahtumapaikkana oli jälleen Lietohalli. Kerran kuukaudessa (tammi-huhtikuu ja syys-marraskuu) järjestetty tapahtuma organisoitiin yhteistyössä Liedon kunnan liikuntatoimen sekä paikallisten liikuntaseurojen Liedon Parman ja Liedon Lujan kanssa. Vuoden aikana tapahtuma oli tarkoitus pitää seitsemän kertaa, mutta marraskuun tapahtuma jouduttiin perumaan sikainfluenssaepidemian vuoksi. Kävijämäärät vaihtelivat 100 kävijän molemmin puolin, mutta tapahtuma on selvästi saanut oman paikkansa lietolaisten lapsiperheiden kalentereissa. MLL:n Liedon paikallisyhdistyksen vastuulla oli Pienten Peuhulan (lapset alle 4 vuotta) järjestely ja valvonta. Pienten Peuhulan tilana toimii
9 Lietohallin tanssisali. Leikkijämäärä vaihtelee yhden tapahtuman aikana paljon. Välillä tanssisalissa käy kova tohina, välillä vain pari pientä touhuaa leikeissään. Pienten puolella oli yleensä esillä vanteita, keiloja, pomppukarhut, erilaisia palloja ja patjoja. Kesän aikana Peuhulaan oli pääsymaksurahoilla (1e/lapsi) hankittu pomppulinna sekä pieniä sählymailoja. Pomppulinnasta tuli heti suosittu leikkikohde. Rahaa on suunniteltu investoitavaksi myös pieneen muoviseen liukumäkeen. Liukumäen hankinta siirtyi keväälle 2010, jolloin peuhusunnuntaita vietetään taas kerran kuukaudessa. - Milla Nikander 6.4. ELOKUVAESITYS KUNNAN JOULUKORTTIVAROILLA Saimme vuonna 2008 lahjoituksena kunnan joulukortteihin varaamat rahat. Saadulla lahjoituksella päätettiin järjestää ohjelmaa 4.-6.-luokkalaisille, joita MLL:n toiminta ei muuten tavoita. Aluksi ajattelimme tuoda Lietoon Idols-tähden mutta lopulta päädyimme järjestämään Liedon kunnantalon valtuustosaliin kaksi maksutonta elokuvaesitystä. Elokuvaksi valittiin WALL-E ja oppilaat kutsuttiin mukaan koulujen kuukausitiedotteiden avulla. WALL-E -elokuva esitettiin keskiviikkona 28.10. kahteen kertaan lähes täysille saleille. Lopulta elokuvaa pääsivät katsomaan kaikki halukkaat lietolaiset alakoululaiset, ja oli katsomossa muutama pienempikin lapsi huoltajineen. Elokuva WALL-E kertoo tarinan, joka sijoittuu noin 700 vuoden päähän tulevaisuuteen. Ihmiskunta on saastuttanut planeetan ja siirtynyt avaruuteen. WALL-E on pieni siivousrobotti, joka kerää metallijätettä itsensä sisään, puristaa sen tiiviiksi kuutioksi ja kerää kuutiot siisteihin pinoihin. WALL-E on kuitenkin inhimillinen olento, jonka ainoana kaverina on torakka. Eräänä päivänä WALL-E:n rutiinit rikkoo avaruusalus, joka jättää planeetallemme leijuvan EVA-nimisen tutkimusrobotin. Lopulta tarinaan tulevat mukaan myös ihmiset, ja WALL-E:n ja EVA:n väliltä löytyy romantiikkaa. Vaikka elokuva on tummasävyinen eikä siinä puhuta paljoa, on se lämminhenkinen ja mukaansatempaava. 7. VAUVAPERHE-HANKE Vauvaperhe-hanke toteutetaan Varsinais-Suomessa vuosina 2005-2009. Liedon yhdistys on mukana hankkeessa yhdessä viiden muun Varsinais- Suomen kunnan kanssa. Mukana ovat kuntien sosiaali- ja terveystoimi ja
10 MLL:n paikallisyhdistys. Hankkeen kohderyhmänä ovat lastaan odottavat perheet ja vauvaperheet. Tavoitteena on vauvaperheiden tukemiseen liittyvien vapaaehtoisten toimintojen kehittäminen. Vuoden 2009 aikana Vauvaperhe-hankkeeseen liittyen Lieto oli mukana toiminnassa aktiivisesti. Kuntatiimikokouksia oli keväällä kaksi ja hankekuntien yhteiskokous Perhetalo Heidekenillä maaliskuussa 2009. Syksyllä kuntatiimi kokoontui itsenäisesti ja voidaan todeta, että näiltä osin toiminta on juurtunut luontevaksi tavaksi tehdä työtä Liedossa. Perheille kiitos hanketyöstä oli tänä vuonna kevätretki yhdessä Perhepesän kanssa. Retki suuntasi Sievolaan, Paimioon ja se oli 6.5.09. Paikalla oli yhteensä 19 äitiä ja isää ja 31 lasta. Hankkeen päätösseminaari pidettiin 131 hengen voimin kuntoutuskeskus Petreassa. Mukana päätösseminaarissa oli ansiokkaasti mm. Liedosta Rea Metsäpalo, joka osallistui paneelikeskusteluun. Alkusyksyllä päivitettiin Lapsiperheiden palvelut Liedossa -opas. Vauvaperhe-hankkeen näkökulmasta tarkasteltuna viisivuotinen hanke näyttäytyi Liedossa siten, että Liedon kunnan kehittämismyönteinen työote ja tiiviin yhteistyön tulos on avoin päiväkoti Perhepesä, jossa toimii myös MLL:n Liedon yhdistyksen perhe- ja Vauvakahvila. Käytännön yhteistyö eri tahojen kanssa on käynnistynyt mallikkaasti, mikä on konkreettinen tulos Vauvaperhe-hankkeen kuntatiimin työskentelystä. Perhepesän perheohjaajan vuonna 2008 toteuttaman kyselyn mukaan asiakkaat kokivat tärkeimmäksi sen, että Perhepesässä lapsille on toimintaa ja virikkeitä. Myös se, että lapsilla on mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ryhmässä toimimiseen koettiin hyvin tärkeäksi. Vanhempien näkökulmasta merkittävää oli mahdollisuus aikuiskontakteihin ja vertaistukeen. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 68% olikin löytänyt Perhepesästä uusia ystäviä. Kyselyn perusteella voi myös todeta, että avoin toiminta on vaikuttanut päivähoidon tarpeeseen Liedossa, 32% vastanneista olisi varmasti tai mahdollisesti hakenut lapselleen hoitopaikkaa ilman avointa toimintaa. Kysely osoittaa, että kunnan kannattaa panostaa avoimeen toimintaan. Se tukee selkeästi perheiden hyvinvointia ja vähentynyt päivähoidon tarve kattaa toimintaan kohdennetun rahallisen panostuksen. Koska Lieto on muuttovoittoinen kunta, joka on lapsiperheiden suosiossa, on kunnassa erityisen tärkeää panostaa lapsiperheiden hyvinvointiin jo raskaus- ja vauva-ajasta lähtien. Vauvaperhe-hankkeen näkökulmasta on hienoa nähdä, että vuosina 2005-2009 lapsiperheiden palvelut Liedossa ovat monipuolistuneet ja täyttävät monessa kohtaa alkukartoituksessa esiin nousseet asiakkaiden tarpeet. Vauvakahvilasta ja kehittämistyöstä yleensä
11 voi lukea lisää Vauva vaan muuttaa sitä arkee Vauvaperhehankkeen loppuraportista (MLL, 2009) sekä MLL:n Varsinais-Suomen piirin: Vauvaperhe-hankkeen ulkoinen arviointi (Net Effect, 2009) Vauvaperhe-hanke osaltaan kiittää MLL:n Liedon yhdistystä ansiokkaasta yhteistyöstä ja toivottaa energistä tulevaisuutta Vauvakahvilaan ja muuhun vapaaehtoistoimintaan. - Katja Rippstein - 8. STIPENDIT JA HYMYPATSAAT Yhdistys jakoi 25 euron stipendit erityistä toveruutta, reiluutta ja rehtiyttä osoittaneille Liedon kunnan alakoulujen oppilaille. Kirkonkulmalle, Loukinaisiin ja Ilmarisiin lahjoitettiin kuhunkin 3 kpl, Pahkamäkeen ja Littoisiin molempiin 2 kpl ja Tapulikujalle, Saukonojalle ja Yliskulmalle kaikkiin 1 kpl. Yhdistys kustansi myös kaksi hymypatsasta Liedon Keskuskouluun jaettaviksi. Syksyllä 2009 yhdistys lahjoitti Liedon Keskuskoulun tukioppilaille t- paidat. 9. SEISKALUOKKALAISTEN STARTTIRAHA Yhdistys jakoi toukokuussa 2009 kaikille Liedon seiskaluokille 50 euroa starttirahaa käytettäväksi luokkaretkeen tai muuhun herkutteluun luokan kesken. Liedon Keskuskoulun 7A ja 7E luokka tekivät yhdessä kevätretken Ruissaloon viimeisellä kouluviikolla. 7E-luokka osti saamallaan rahalla retkievääksi makkaraa ja mehua, ja jokainen sai vielä euron jätskirahaa. Loppuviikolla ostimme vielä kaikille jäätelöt, ja loput kolikot laitettiin luokan tilille korkoa kasvamaan. Monet luokat ilmoittivat laittaneensa viisikymppisen luokan tilille odottamaan myöhempää käyttöä. Kaikkien luokkien luokanvalvojilta tuli lämpimät kiitokset yhdistykselle. 10. TURVALIIVIEN LAHJOITTAMINEN Yhdistys sai Liedon-Auran Liikenteenharjoittajilta ko. yhdistyksen lopettamisen yhteydessä lahjoituksen. Raha oli määrä käyttää jollain tavalla Liedon koululaisten liikenneturvallisuuden parantamiseen.
12 Hallitus mietti pitkään, mikä olisi lahjoitukselle paras käyttömuoto. Lopulta päädyimme ostamaan turvaliivejä ja painattamaan niihin yhdistyksen oman logon. Liivejä lahjoitettiin Tapulikujan koulun ekaluokkalaisille 21 kappaletta ja Kisakallion koulun ekaluokkalaisille 18 kappaletta. Oppilaat ja varsinkin opettajat olivat hyvin kiitollisia saamastaan lahjoituksesta. Turvaliivejä painatettiin myös myyntiin kahta eri kokoa eli kouluikäisten ja ihan pienten lasten kokoa. 11. HYVÄ JOULUMIELI KAMPANJA Hyvä Joulumieli -kampanjan tavoitteena on tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä ja tuottaa heille jouluiloa lahjakortin muodossa. Lahjakortti, jolla voi ostaa ruokatavaraa K-ryhmän liikkeistä, on tarkoitettu lapsiperheille. Lahjakortin arvo on 70 euroa. MLL:n Liedon yhdistys teki lahjakorttien jakamisessa yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Valtaosa lahjakortin saajista otti itse yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan ja kertoi perheensä tarpeesta. Yhdistys anoi yhteensä 12 lahjakorttia MLL:n Varsinais-Suomen piiriltä. kaikki anomukset menivät läpi, ja yhdistys sai joulun alla tuottaa lahjakortilla iloa tusinalle lietolaiselle lapsiperheelle. Lahjakortit toimitettiin suklaarasian ja yhdistyksen joulukortin kera suoraan saajille. - Hannele Lindholm - 12. KERÄYKSET JA TUOTTEET 12. 1. Keräykset Yhdistyksemme osallistui Kevätilo-keräykseen, joka toteutettiin
13 18.4. - 18.5.2009 lipaskeräyksenä. Kerääjinä toimivat Liedon Keskuskoulun ja Ilmaristen yhtenäiskoulun tukioppilaat. Tänä vuonna keräyksen tuotonjakoa oli uudistettu siten, että keskusjärjestö palautti paikallisyhdistykselle 75% tuotosta. Tukioppilaille lahjoitettiin koko paikallisyhdistyksen osuus. Keräyslipas on ollut esillä myös yhdistyksen järjestämillä kirpputoreilla sekä peuhuissa. 12.2. Tuotemyynti Vuoden alussa paikallisyhdistys päätti tehostaa tuotemyyntiä. Tuotteita oli myynnissä aikaisempien vuosien tapaan yhdistyksen järjestämillä kirpputoreilla, sekä uutena kokeiluna myös Peuhuissa ja keväällä Perhepesän kirpputoritapahtumassa. Tapahtumien lisäksi tuotteita sai tilata suoraan joko sähköpostitse tai tekstiviesteillä tuotevastaavalta. Perhepesän kaappiin oli kertynyt kattava tuotevalikoima, joka luetteloitiin. Hallituksen jäsenet ostivat tuotteita ahkerasti, ja esille nousi huoli siitä, miten kaapin tuotteet saataisiin paremmin myös muiden nähtäville. Niinpä yhdistys hankki vaaterekin, jonka vauvakahvila- ja perhekerhoväki pystyi näppärästi rullailemaan kerhotilaan. Näin yhdistyksen tuotevalikoima tuli tutuksi laajemmallekin kävijäkunnalle. Myös Perhepesän henkilökunta omalta osaltaan vauhditti tuotemyyntiä välittämällä toiveita ja kysymyksiä tuotevastaavalle. Uudistukset tuottivat tulosta isänpäivän nurkilla, kun isä- ja vaaripaitoja meni mukavasti kaupaksi. Joulukortteja tilattiin yhdistyksen omaan käyttöön. - Anna-Mari Pökkönen - Kirpputorien ja teatteriesityksen yhteydessä on pidetty buffetia, jossa on myyty mm. kahvia, leivonnaisia ja karkkia. 13. SAADUT AVUSTUKSET JA LAHJOITUKSET Yleishyödyllinen avustus Liedon kunnalta oli 600 euroa. Joulukuussa 2008 Liedon kunta lahjoitti joulukorttirahansa 1000 euroa MLL:n Liedon paikallisyhdistykselle, mutta rahan käyttö jäi vasta vuoteen 2009.
Kevättalvella yhdistys sai lahjoituksena Liedon-Auran Liikenteenharjoittajien yhdistyksen lopettamisen yhteydessä lahjoituksen. Lahjoitusvaroilla hankittiin turvaliivejä, jotka lahjoitettiin Tapulikujan ja Kisakallion koulujen oppilaille syksyllä 2009. K-Asemankulman Meeri Vainio lahjoitti Milky way patukat jaettaviksi lapsille elokuvaesityksen jälkeen. 14 14. TUKIOPPILASTOIMINTA Yhdistys on toiminut jo usean vuoden ajan yhteistyössä Liedon Keskuskoulun tukioppilaiden kanssa. Tukioppilaat ovat tehneet yhdistyksen toimintaa tunnetuksi ja osallistuneet lipaskeräyksiin kentällä. Vastineeksi yhdistys on lahjoittanut tukioppilaille T-paidat ja yhdistyksen osuuden keräystuotosta. Keväällä 2009 aloitettiin yhteistyö myös Ilmaristen yhtenäiskoulun tukioppilaiden kanssa. Auttava ja tukeva tukari Jos koulussa kiusataan tai joku joutuu aina olemaan yskin, silloin yleensä apuun tulee tukioppilas. Tukari auttaa kiusaamistilanteissa ja on yksinäisen kanssa ja etsii hänelle kavereita. Tukioppilaan täytyy siis olla sosiaalinen ja reipas. Hänen täytyy osata mennä tilanteeseen mukaan ja näyttää, että jokaisella tulee olla kavereita eikä ketään saa kiusata. Näitä taitoja mekin harjoittelimme tukarikoulutuksessa. Tukioppilaskoulutus kestää muutaman päivän, ja siellä ohjaaja kertoo erilaisista kiusaamistilanteista ja siitä, miten niihin puututaan. Meille opetettiin myös erilaisia leikkejä, joiden avulla oppilaat saadaan tutustumaan toisiinsa. Kun uudet seiskaluokkalaiset tulevat uuteen kouluun, heillä on uusi ja tuntematon luokka vastassa. Tukareina meidän tehtävämme on auttaa oppilaita tutustumaan toisiinsa erilaisissa ryhmäytymistilaisuuksissa ja -leikeissä. On hyvä, että luokka tulee toimeen ja siellä on hyvä ilmapiiri ja että jokaisen on kiva opiskella ja koulutyö sujuu rauhallisesti. Meillä tukareilla on yleensä omat paidat, joista meidät tunnistaa. Meidän koulun tukareilla on punaiset t-paidat, joissa lukee edessä TUKIOPPILAS. Niiden avulla me sitten erotumme muiden oppilaiden joukosta ja meidät löytää paremmin. Emme kylläkään käytä niitä koko lukukautta, mutta ensimmäisinä viikkoina pidämme niitä, että meidät
opitaan tunnistamaan. 15 Tukioppilailla on muitakin tehtäviä. He järjestävät halipäivän koko koululle ystävänpäivän lähettyvillä. Jokaisen tulee halata muita ja ottaa heidän nimensä sydämeen, jota kantaa mukanaan. Tukarit järjestävät koko koululle myös muitakin ohjelmia, esimerkiksi vappuna pitää pukeutua johonkin kivaan, teemaan sopivaan asuun. Ja jouluna jaellaan joulukortteja ja muistetaan ystäviä. Itse tukioppilaana saan kokemusta toisen ihmisen tukemisesta ja huomioon ottamisesta. Siitä saattaa olla apua tulevaisuudessa töissä. Tukioppilaana olo myös auttaa yhteistyökyky taitoja ja pistää ajattelemaan erilaisia ihmisiä uudelta kantilta. Sillä jokainen ihminen on erilainen ja jokaisen ihmisen tulee hyväksyä se. - Petra Hertto - Moi! Me olemme Ilmaristen koulun tukioppilasryhmä. Ryhmässämme on 11 erilaista 9.-luokan oppilasta. Meidät on koulutettu Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta viime keväänä. Aloitimme jakamalla jokaiselle 3-4 hengen ryhmälle kummiluokat seiskoista. Ensimmäinen yhteinen juttu oli seiskaleiri koulun alussa. Lähdimme yhdessä Halssin leirikeskukseen. Katsoimme yhdessä seiskojen kanssa elokuvan Joulutarina, ja koko yläkoululle olemme järjestäneet väripäivän, jolloin oli tarkoitus pukeutua mahdollisimman värikkäästi. Ryhmämme koostuu monesta erilaisesta persoonasta, mutta yhteistyömme toimii hyvin ja yhdessä tekeminen on mukavaa. Keväällä pyrimme tekemään monia erilaisia juttuja! - Ilmaristen tukioppilaat - 15. TIEDOTTAMINEN MLL:n toiminnasta tiedotettiin Perhepesäsässä, Topin Tuvalla, kauppojen, pankkien, päiväkotien, koulujen ja neuvoloiden ilmoitustauluilla Liedossa sekä Turun Tienoo -lehdessä ja yhdistyksen omilla nettisivuilla. Keväällä ja syksyllä lähetettiin kaikille yhdistyksen
16 jäsenille Marjaana Mäkirinnan laatimat jäsenkirjeet, jotka ovat liitteenä. Jaana Heikkinen on nettivastaavana luonut yhdistykselle hienot internetsivut. Sivut ovat helppokäyttöiset, selkeät ja värikkäät, ja Jaana päivittää sivuja jatkuvasti. Yhdistyksen nettisivuilta löytää varmasti kaiken ajankohtaisen yhdistystä ja sen toimintaa koskevan tiedon helposti ja nopeasti. 16