TURVALLISUUSALAN KOULUTUKSEN TARVE JA TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET Asta Tenhunen & Reijo Tolppi
ISBN 952-5515-10-9 (pdf) Pelastusopiston tutkimusraportti 1/2005
PELASTUSOPISTO Tekijä Asta Tenhunen & Reijo Tolppi Työn nimi Turvallisuusalan koulutuksen tarve ja toteuttamismahdollisuudet Työn laji Päiväys Sivumäärä Tutkimusraportti 30.9.2005 43 Tiivistelmä Koulutus ja tukimustarve: 3 Tehdyn selvityksen perusteella turvallisuusalalle tarvittaisiin vuosittain 16 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on suurin tarve pelastusalalla, hätäkeskuksissa sekä siviilikriisinhallinta-tehtävissä. Poliisin ja rajavartioston koulutus on tällä hetkellä määrällisesti riittävää. Yksityisellä turvallisuusalalla on monipuolista tarjontaa olemassa jo nyt, ja on todennäköistä, että jo lähitulevaisuudessa tarjonta tulee vielä nykyisestäkin laajenemaan. Turvallisuusalan tutkimuksessa suurin kehittämisterve on pelastusalan, hätäkeskuslaitoksen sekä siviilinkriisinhallinnan tutkimuksessa. Tarvittavat toimenpiteet koulutuksen aloittamiseksi Kuopiossa: Koulutustarve huomioiden turvallisuusalan ylempi korkeakoulutus olisi tarkoituksenmukaista aloittaa 120 opintopisteen laajuisella maisteriohjelmalla, johon otettaisiin sisään 15-20 opiskelijaa joka toinen vuosi. Arvio koulutustarpeesta on lähes kaksinkertainen, joten ohjelmaan valittavien opiskelijoiden voi olettaa työllistyvän turvallisuusalalle koulutusta vastaaviin tehtäviin. Koulutusohjelman aloittaminen edellyttää minimissään kolme opetusvirkaa, ja ohjelman vuosittaiset kustannukset tulisivat olemaan arviolta 256 000 euroa. Kuopion yliopistossa mahdollisia sijoituspaikkoja turvallisuusalan maisteriohjelmalle olisivat joko terveyshallinnon ja -talouden laitos tai vaihtoehtoisesti kauppatieteiden laitoksen yhteiskuntatieteellinen koulutusohjelma, joissa molemmissa opetetaan ja tutkitaan johtamista. Mikäli Kuopion yliopistossa alkaa teknillinen opetus, sopisi tämä toimintaympäristö hyvin myös turvallisuusalan maisteriohjelman sijoituspaikaksi.ämän päättötyön aiheena oli tutkia päiväkodin paloturvallisuutta ja sille asetettavia vaatimuksia. Avainsanat Turvallisuusala, korkeakoulutus Luottamuksellisuus julkinen
4 ALKUSANAT Tämä työ lähti liikkeelle valtiosihteeri Kari Salmen Kuopion vierailun yhteydessä maaliskuussa 2005. Vierailun yhteydessä Salmi pyysi isäntänä toimineelta Kuopion kaupungilta selvitystä turvallisuusalan tutkimuksen ja koulutuksen järjestelyistä Suomessa. Selvityksen tekeminen uskottiin allekirjoittaneille. Työt aloitimme huhtikuussa 2005 ja käsikirjoitus valmistui aikataulussaan toukokuun loppuun mennessä. Alkuperäisen selvitystyön lisäksi päädyimme kartoittamaan Kuopion mahdollisuuksia toimia yliopistotasoisen turvallisuusalan koulutus ja tutkimusyksikön kotipaikkana. Nopean aikataulun mahdollisti Savonia -ammattikorkeakoulun hallinnoima turvallisuustekniikka hanke, jonka myöntämällä rahoituksella saatoimme muutamaksi viikoksi irroittautua päätoimistamme. Erityiset kiitokset haluamme esittää turvallisuustekniikkahankkeen vastaavana toimivalle yliopettaja Osmo Miinalaiselle, joka ensi metreistä maaliin saakka luotsasi työn tekijät matkan varrella esiinnousseiden hallinnollisten karikoiden ohitse. Koska kyse oli viime kädessä Euroopan Unionin rahoittamasta hankkeesta, ei hyvän organisaattorin merkitystä yksinkertaisesti voi yliarvioida. Käsikirjoituksen valmistumisen ja näiden alkusanojen kirjoittamisen välillä asiassa on ehtinyt tapahtua jo useampiakin yllättäviä käänteitä. Jäämme suurella mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja toivomme, että tekemästämme työstä on hyötyä asian jatkovalmistelijoille. Kuopiossa 25.9.2005 Asta Tenhunen Reijo Tolppi
5 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITE 7 2 PELASTUSTOIMI 8 2.1 Pelastustoimi Suomessa 8 2.2 Päällystön koulutus 9 2.3 Pelastusalan päällystön työmarkkinatilanne 10 2.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta pelastusalalla 10 3 POLIISITOIMI 12 3.1 Poliisi Suomessa 12 3.2 Päällystön koulutus 13 3.3 Poliisitoimen päällystön työmarkkinatilanne 14 3.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta poliisitoimessa 15 4 HÄTÄKESKUSLAITOS 17 4.1 Hätäkeskustoiminta Suomessa 17 4.2 Päällystön koulutus 17 4.3 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työmarkkinat 18 4.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta hätäkeskuksissa 18 5 RAJAVARTIOLAITOS 20 5.1 Rajavartiolaitos Suomessa 20 5.2 Päällystön koulutus 20 5.3 Rajavartioston päällystön työmarkkinatilanne 22 5.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta rajavartiolaitoksella 22 6 SIVIILIKRIISINHALLINTA 24
6 6.1 Siviilikriisinhallinta Suomessa 24 6.2 Alan koulutus 25 6.3 Siviilikriisinhallinnan työntekijätarve 26 6.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon tarpeesta siviilikriisinhallinnan alalla 26 7 YKSITYISET TURVALLISUUSPALVELUT 28 7.1 Yksityiset turvallisuuspalvelut Suomessa 28 7.2 Yksityiset turvallisuuspalvelujen johtotehtäviin tähtäävät korkeakoulututkinnot 28 7.2.1 Yliopistotasoinen koulutus 28 7.2.2 Ammattikorkeakoulutasoinen koulutus 29 7.3 Arvio yksityisen turvallisuusalan koulutustarpeesta 29 8 TURVALLISUUSALAN TUTKIMUSTARVE 31 9 YLIOPISTOTASOISEN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISMAHDOLLI- SUUDET 34 9.1 Koulutusmalli 34 9.2 Kuopion yliopiston turvallisuusalaa sivuava tarjonta 37 9.3 Turvallisuusalan maisteriohjelman edellyttämät resurssit 39 KIRJALLISET LÄHTEET 41 LÄHTEINÄ KÄYTETYT INTERNETSIVUSTOT 43
7 1 TYÖN TAVOITE Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa turvallisuusalan koulutustarjonta Suomessa keskittyen sisäasiainministeriön alaiseen turvallisuushallintoon 1 sekä yksityisen sektorin tehtäviin tähtäävään koulutukseen kartoittaa edellä määriteltyjen alojen työvoimankysyntää tehdä selvitys tarvittavista toimenpiteistä yliopistotasoisen turvallisuusalan koulutuksen ja tutkimuksen toteuttamiseksi Kuopiossa. Selvitys on osa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa turvallisuustekniikkahanketta, joka käynnistyi 1.2.2004 ja jatkuu 30.6.2007 asti. Tämän selvityksen pelastustoimen ja yksityisen turvallisuusalan osioista vastaa HTT Reijo Tolppi ja muista osioista YTM Asta Tenhunen. Tekijöiden yhteinen arvio turvallisuusalan yliopistotasoisen koulutuksen toteuttamismahdollisuuksista Kuopiossa on koottu lukuun 9. 1 Tässä pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuslaitoksen, rajavartioston ja siviilikriisihallinnon tehtäviin tähtäävä koulutus.
8 2 PELASTUSTOIMI 2.1 Pelastustoimi Suomessa Vuoden 2004 alussa voimaantulleella pelastuslailla 2 aikaisempi yksittäisiin kuntiin perustunut järjestelmä muuttui alueelliseksi pelastustoimeksi. Laissa mannersuomi jaetaan 22 alueeseen: Kaavio 1: Pelastustoimen alueet Jokaisella alueella toimii oma pelastuslaitos, jonka hallintomallista ja kustannustenjaosta alueen kunnat päättävät. Laitoksen henkilöstö on joko päätoimista tai sivutoimista. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään kuuluvat kiinteänä osana vapaaehtoiset palokunnat. 2 Pelastuslaki 468 / 2003.
9 Syksyllä 2004 tehdyn selvityksen 3 mukaan pelastuslaitosten päätoimisen operatiivisen henkilöstön kokonaismäärä oli 4 058. Tehtävien mukaan henkilöstö jakautui kaaviosta 2 ilmenevällä tavalla: 3500 3000 3072 2500 2000 1500 1000 500 424 562 Miehistö Alipäällystö Päällystö 0 Kaavio 2: Pelastuslaitosten operatiivinen henkilöstö tehtäväryhmittäin Erityisesti päällystöviranhaltijoita toimii runsaasti myös muissa kuin operatiivisissa tehtävissä. Kaiken kaikkiaan päällystöviranhaltijoita on runsaat 900 4. 2.2 Päällystön koulutus Aina 1960-luvulta 1990-luvun loppuun palopäällystön koulutusjärjestelmä pysyi varsin samankaltaisena. Koulutusaika piteni vähän kerrassaan puolesta vuodesta 1,5 vuoteen, mutta lähtökohtaisesti pelastusalan opetus säilyi omana sisäasianministeriön hallinnoimana saarekkeena, jolla ei ollut selvää yhteyttä muuhun ammatilliseen koulutukseen. 5 Perusteellinen muutos palopäällystön koulutuksessa tapahtui keväällä 2001, jolloin alkoi silloisen Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun 6 tekniikan ja liikenteen alaan kuuluva 3 Lopmeri, Olli: Aluekyselyn analyysi, Sisäasiainministeriön muistio päivätty 16.9.2004. 4 Kahlos, Mirva: Ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen määrä kehitystarpeen taustalla vaikuttavat tekijät. Sisäasiainministeriön sisäinen selvitys, 2003. 5 Tolppi 2001, 114-117. 6 Nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulu.
10 palopäällystön koulutusohjelma. Kyseessä on normaali 160 opintoviikon (240 opintopisteen) teknisen alan ammattikorkeakoulututkinto. 7 Palopäällystön koulutusohjelmassa on mahdollista opiskella ensinnäkin nuorisoryhmässä, johon voi hakeutua kuka tahansa yhteishaussa ammattikorkeakoulukelpoinen hakija. Vuonna 2005 nuorten koulutukseen otetaan 30 opiskelijaa. Päällystötutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen voivat hakeutua pelastusalan päällystötehtävissä toimivat. Tähän koulutukseen otetaan vuonna 2005 yhteensä 20 uutta opiskelijaa. 8 Vuoden 2004 loppuun menneessä palopäällystön koulutusohjelmasta on valmistunut yhteensä 34 insinööri (AMK) -tutkinnon suorittanutta. 9 Jatkossa valmistuvien määrä nousee vuositasolla runsaaseen 30:een. 2.3 Pelastusalan päällystön työmarkkinatilanne Tällä hetkellä palopäällystöstä on työmarkkinoilla selvästi pulaa. Työvoimatoimistosta saatujen tietojen mukaan helmikuun lopussa 2005 oli työministeriön tietokannassa yhteensä kuusi palopäällystön kelpoisuuden omaavaa työnhakijaa 10. Samaan aikaan avoimia päällystövirkoja oli moninkertaisesti enemmän 11. 2.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta pelastusalalla Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on pelastusalalla vain muutamia. Tehtäviä, joissa ylemmän korkeakoulututkinnon antamat valmiudet olisivat tarpeen, löytyy alalta taulukossa 1 esitetyllä tavalla. 7 Pelastusopisto: Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus, koulutusohjelma 2005-2006, 8. 8 Edellä mainittu teos, 11-13. 9 Pelastusopiston toimintakertomus 2004, 11. 10 Tuukka Pasanen (puh. 010 60 48 030), Työministeriö. Tieto puhelimitse 22.4.2005. 11 Tarkkoja tietoja avoimien virkojen yhteismäärästä ei ole käytettävissä.
11 Taulukko 1: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä pelastusalalla Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon Huomioita suorittaneiden tarve Pelastuslaitokset 110 22 x pelastusjohtajat ja suorat alaiset Lääninhallitukset 25 Lääninvalmiusjohtajat ja tarkastajakunta Sisäasiainministeriö 10 Lähtökohtana pelastustoimintayksikön virkojen määrä Pelastusopisto 24 Rehtorit, yliopettajat, yleisaineiden opettajat ja osa hallintotehtävistä Alan järjestöt 15 SPEK:n pelastustoimen tehtävissä toimivat ja muiden järjestöjen ylin johto YHTEENSÄ 184 Pelastuslaitosten osalta laskelmassa on huomioitu 22 alueen pelastusjohtajat ja heidän suorat alaisensa. Suorien alaisten määräksi on laskelmassa arvioitu keskimäärin neljä / alue. Lääninhallitusten osalta laskelmassa ovat lääninvalmiusjohtajat ja heidän alaisensa tarkastajat. Sisäasiainministeriön luku perustuu pelastus- ja onnettomuuksien ehkäisyn yksiköiden nykyiseen virkarakenteeseen. Alan järjestöistä merkittävin työllistäjä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, jonka lisäksi luvussa on mukana muiden järjestöjen ylin johto. Jos työuraa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen arvioidaan olevan 30 vuotta jäljellä, on pelastusalan laskennallinen tarve ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kuusi 12 henkilöä / vuosi. 12 184:30=6,1
12 3 POLIISITOIMI 3.1 Poliisi Suomessa Poliisin organisaatio Suomessa on kolmeportainen. Ylijohtona toimii sisäasiainministeriön poliisiosasto, jonka alaisuudessa ovat poliisin lääninjohdot, valtakunnalliset yksiköt, poliisioppilaitokset, Poliisin tietohallintokeskus, Poliisin tekniikkakeskus sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitos. Muualla maassa paikallispoliisitoiminta on hallinnollisesti sijoitettu kihlakuntiin, joiden poliisilaitokset toimivat lääninhallitusten alaisuudessa. Suomessa on 90 poliisilaitosta, joilla on noin 280 palvelutoimistoa. Laitosta johtaa poliisipäällikkö. Suomessa on vireillä kihlakuntauudistus 13, jossa kihlakuntien ja poliisilaitosten linkitystä toisiinsa arvioidaan uudelleen. Arvio nykymallin toimivuudesta ja jatkosta tehdään v. 2008 mennessä. Poliisissa työskentelee noin 10 990 henkilöä, joista vuonna 2003 poliisimiehiä oli 7 764. 14 Muu henkilöstö koostuu pääasiassa lupapalveluhenkilöstöstä, vartijoista ja eri asiantuntijoista. Poliisimiehistä suurin osa työskentelee paikallispoliisissa, jossa tehtävät on jaoteltu miehistö-, alipäällystö-, päällystö- ja päällikkötason tehtäviin. Poliisi pyrkii sisäasiainministeriön linjauksen mukaisesti pitämään poliisimäärän vuoden 2002 tasossa, jossa on viime vuodet pysytty. Vuonna 2002 poliisin päällikkötason tehtävissä työskenteli 144 henkilöä, päällystössä 627, alipäällystössä 2 444, miehistössä 4 529 ja opiskelijana 538. 15 13 Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista. 7.4.2005, Osa 2, 4-6, 12 13, 32 34. 14 Poliisin internet-sivut www.poliisi.fi linkki: Henkilöstö 4.5.2005 ja Poliisin henkilöstötilinpäätös 2002 Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisusarja 7/2003. 15 Poliisin henkilöstötilinpäätös 2002 Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisusarja 7/2003, 8.
13 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 4529 2444 627 144 Miehistö Alipäällystö Päällystö Päälliköt Kaavio 3: Poliisin henkilöstö tehtäväryhmittäin. 3.2 Päällystön koulutus Poliisikoulutusta annetaan sisäasiainministeriön alaisissa poliisioppilaitoksissa: Poliisikoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Poliisiammattikorkeakoulu siirretään Espoosta Poliisikoulun yhteyteen Tampereelle viimeistään 1.1.2008. 16 Poliisin koulutus- ja tutkimustoimintaa johtaa sisäasiainministeriön poliisiosasto. 17 Poliisikoulutuksesta annetun asetuksen mukaan Poliisikoulu vastaa poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutuksesta ja antaa ammatillista erikoistumis- ja kouluttajakoulutusta. Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa poliisin korkea-asteen koulutus- ja tutkimustoimintaa. Oppilaitos vastaa päällystön virkatutkintokoulutuksesta. Poliisipäällystön virkatutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Poliisiammattikorkeakoulu järjestää ammattikorkeakouluopintojen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja vastaa poliisin johtamiskoulutuksesta. Oppilaitoksen tehtäväksi on määritelty myös esimiesten jatkokoulutuksesta huolehtiminen yhteistyöyliopistojen kanssa. Poliisipäällystön ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan vähintään 120 opintoviikkoa (180 opintopistettä). Sisäasiainministeriön poliisiosaston 30.10.2003 tekemän 16 Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu yhdistyivät yhdeksi oppilaitokseksi. SM tiedote 23.4.2004. 17 Asetus poliisikoulutuksesta 19.12.1997/1272.
14 päätöksen mukaan tutkinto on toteutettu vuoden 2004 valinnasta (poliisipäällystötutkinto 9) alkaen kaksiosaisena. Opiskelijat saavat 1,5 vuoden opiskelulla kelpoisuustodistuksen päällystön virkatutkinnosta. Tutkinto antaa kelpoisuuden komisariovirkaan. Amk-tutkinnon lopun voi suorittaa päällystötyön ohessa opiskellen henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. 18 Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi voidaan ottaa opiskelija, jolla on poliisin perus- tai alipäällystötutkinto ja poliisimiesuraa vähintään kolme vuotta, tai alipäällystö- tai päällystövirassa oleva korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on koulun arvion mukaan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. Nykymuotoisen päällystötutkinnon suorittanut voi hakea alan yhteistyöyliopistoihin suorittamaan ylemmän korkeakoulututkinnon 40 opintoviikon (60 opintopisteen) syventävillä opinnoilla. Maisteriopinnoissa voi opiskella turvallisuushallintoa Tampereen yliopistossa hallintotieteiden maisteriksi tai kriminologiaa ja oikeussosiologiaa Turun yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi. 3.3 Poliisitoimen päällystön työmarkkinatilanne Poliisi ohjaa alalle koulutettavien määrää tarpeidensa mukaan. Poliisin ylijohto tekee tulossopimukset yksiköiden kanssa, jotka ovat suoraan sen alaisuudessa eli lääninjohdot, valtakunnalliset yksiköt, oppilaitokset, Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Poliisin tekniikkakeskus ja Poliisin tietohallintokeskus. Yksiköt tekevät sopimukset alaistensa poliisilaitosten ja alueellisten yksiköiden kanssa. 19 Tulossopimuksia tarkistetaan joka toinen vuosi ja niillä ohjataan myös opiskelijoiden sisäänottomääriä yksiköiden toimintasuunnitelmia ja henkilöstötarvetta vastaavaksi. Sisäasiainministeriön linjauksen mukaan poliisien määrä pyritään pitämään vuoden 2002 tasolla, minkä vuoksi opiskelijoiden määrää on lisätty vuodesta 2004, jotta poliisimiesten eläkepoistuma saadaan täytettyä. 20 Päällikkötason virkoihin on korkeakoulutettuja hakijoita riittänyt enemmän kuin on avoimia virkoja, sillä myös oikeustieteellinen korkeakoulutus antaa koulutuskelpoisuuden päällikkötason tehtäviin. 18 www.poliisiammattikorkeakoulu.fi linkit: Poliisikoulutus, Poliisipäällystön tutkinto. 4.5.2005. 19 Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2009, 35. 20 Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma 2005-2009, 47.
15 3.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta poliisitoimessa Poliisimiesten keski-ikä on noussut viime vuosina. Poliisiopiskelijoiden määrää on lisätty, jotta eläke- ja muu poistuma 21 saadaan korvattua. Henkilöstön vaihtuvuus on lähivuosina suurta myös päällystö- ja päällikkötasolla, mihin Poliisiammattikorkeakoulu on varautunut. Koulutuksen sisältötarpeista poliisin ylijohto on linjannut, että johtamisen koulutuksessa pääkehittämisalueita ovat päivittäisjohtaminen rikostorjunnassa sekä kenttäjohtaminen ja operatiivinen johtaminen erityistilanteissa. Poliisi painottaa myös laillisuusvalvonnan ja ammattietiikan koulutusta. Painotukset näkyvät yhteistyöyliopistojen valinnassa. Alalla on myös päällystöä, joilla on aiemmin virkaan riittänyt vanhamuotoinen virkatutkinto. He voivat hakea Poliisiammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoaan niin, että se vastaa nykyistä poliisipäällystön tutkintoa. Täydennysopinnot suoritetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan, ja tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden maisteriopintoihin. Paikallispoliisin päällystön ja päälliköiden lisäksi alan korkeakoulutusta tarvitsevat valtakunnallisten yksiköiden henkilöstö, läänin poliisijohto sekä poliisin ylijohto. Monissa päällikkötason tehtävissä edellytetään oikeustieteellistä koulutusta, jota on saatavilla Suomessa tarvetta vastaavasti. 21 Poliisin koulutusstrategi. Sisäasiainminiteriön poliisiosaston julkaisu 19/2001. Liite 1 Poliisin henkilöstökoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja vuoteen 2010, 4.
16 Taulukko 2: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä poliisitoimessa Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarve Huomioita Poliisilaitokset 144 poliisipäälliköt ja apulaispoliisipäälliköt Sisäasiainministeriö 15 poliisiosaston johtoa Lääninhallitukset 15 lääninyksiköiden johto Valtakunnallisten erillisyksiköiden johto Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu YHTEENSÄ 204 10 päälliköt ja apulaispäälliköt 20 rehtorit ja osa opettajakunnasta Tarkkaa tietoa kaikkien poliisihallinnossa ja erikoisyksiköiden johto- tai asiantuntijatehtävissä tällä hetkellä työskentelevien taustakoulutuksesta ei ole, mutta esimerkiksi poliisioppilaitosten virkoihin vaatimuksena on jo nyt vähintään ylempi korkeakoulututkinto. 22 Poikkeuksen tekevät opettajavirat, joissa edellytetään poliisipäällystötutkintoa ja pitkää työkokemusta. Vireillä oleva kihlakuntauudistus 23 voi muuttaa päällikkötason työntekijöiden tarvetta. Paikallispoliisissa päällikkötehtävät voivat vähentyä. Toisaalta poliisin valtakunnan johdossa, erikoisyksiköissä ja tutkimustehtävissä tarvittavien korkeakoulutettujen tarve on kasvussa. Turun yliopiston oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelmassa on varattu vuosittain enintään 15 paikkaa poliisipäällystön tutkinnon suorittaneille. 24 Myös Tampereen yliopiston turvallisuushallinnon opiskelijavalinnassa on paikat noin 15 poliisille, jotka ovat suorittaneet päällystön uusimuotoisen virkatutkinnon. 25 Sisäasiainministeriö on asettanut joulukuussa 2004 poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän, joka jättää poliisin koulutusrakenteesta kokonaisuutena ehdotuksensa ministeriölle 31.12.2005 mennessä. 26 Tällä hetkellä poliisin koulutustarjonta riittää kysyntään määrällisesti. Työryhmä ottaa kantaa asiaan tänä vuonna. 22 Asetus poliisikoulutuksesta 19.12.1997/1272. 23 Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista. 7.4.2005, Osa 2, 4-6, 12 13, 32 34. 24 Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-opas 2004 2005, 307. 25 http://www.uta.fi/laitokset/hallinto/opetus/turvhallinto/index.html 6.5.2005. 26 Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmä. Asettamispäätös SM098:00/004. Sisäasiainministeriön poliisiosasto, poliisitoimintayksikkö. 10.12.2004.
17 4 HÄTÄKESKUSLAITOS 4.1 Hätäkeskustoiminta Suomessa Suomessa on toteutettu vuodesta 2001 valtakunnallista hätäkeskusuudistusta, jossa Suomeen perustettiin uusi viranomainen, hätäkeskuslaitos. Hätäkeskuslaitoksen alaisena toimii vuoteen 2006 mennessä 15 alueellista hätäkeskusta, joihin on yhdistetty aiemmat kunnalliset hätäkeskukset (pelastustoimi ja terveys- ja sosiaalitoimi) sekä poliisin hälytyskeskukset. 27 Vuonna 2003 hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli 343 henkilötyövuotta ja vuonna 2004 määrä oli 436 henkilötyövuotta 28. Vuoden 2006 alussa laitoksen henkilömäärä on noin 750, josta päivystyshenkilöstöä on noin 600. Yhden hätäkeskuksen henkilömäärä vaihtelee 30:stä 100:aan alueen koon mukaan. Hallinnollisessa hätäkeskusyksikössä Porissa työskentelee vuonna 2006 noin 20 henkilöä. 29 Hätäkeskuslaitoksessa tosin on aloitettu selvitys nykyisten hätäkeskusten toimintojen mahdollisesta yhdistämisestä. 30 Yhteistoimintojen lisääminen voi vähentää alueellisten hätäkeskusten henkilöstömäärää suunnitellusta. 4.2 Päällystön koulutus Hätäkeskuslaitokseen kuuluu hallinnollinen hätäkeskusyksikkö, joka sijaitsee Porissa. Yksikössä työskentelee tällä hetkellä 19 henkilöä asiantuntijatehtävissä. Hätäkeskusyksikön tehtävä on johtaa, ohjata, valvoa ja kehittää kaikkien 15 hätäkeskusten toimintaa. Yksikköä johtaa hätäkeskuslaitoksen johtaja. 31 Lisäksi jokaisella alueellisella hätäkeskuksella on hätäkeskuksen johtaja, viestipäällikkö, toimiala-asiantuntijoita ja vuoromestareita. He muodostavat keskusten päällystön ja alipäällystön. Alan päällystö- ja päällikkötason tehtäviin ei ole tällä hetkellä tutkintoon johtavaa koulutusta eikä yksiselitteisiä koulutusvaatimuksia. Nykyisissä viroissa olevien taustaopinnot ja työkokemus ovat erilaisia ja pohjautuvat hätäkeskusten yhteistyöviranomaisten - pääosin poliisin, pelastus- ja terveystointen - koulutusjärjestelmiin. 27 Hätäkeskuslaitos toimintakertomus 2003, 4-7 ja 27. 28 Hätäkeskuslaitos toimintakertomus 2004. 29 Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut www.112.fi linkki: Hätäkeskuslaitos, 6.5.2005 ja Hätäkeskuslaitos toimintakertomus 2003, 33. 30 Vuoden 2005 alussa alkoi Itä-Suomen hätäkeskusten kehittämisprojekti. 31 Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut www.112.fi linkki: Hätäkeskuslaitos - Hätäkeskusyksikkö 9.5.2005.
18 Vuoromestareita on koulutettu kurssimuotoisesti Pelastusopiston organisoimassa koulutuksessa yhdessä Poliisikoulun ja hätäkeskuslaitoksen kanssa. Varsinaista vuoromestarin tutkintoa ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi olemassa. 4.3 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työmarkkinat Hätäkeskuspäivystäjistä on valtakunnallisesti - etenkin Etelä-Suomessa - pulaa. Päivystäjissä pulaa on erityisesti poliisitaustaisista työntekijöistä. Vuoromestareita, toimialaasiantuntijoita ja päällikkötason työntekijöitä on löytynyt hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisista eri koulutus- ja työtaustoilla niin, että virat on täytetty joko vakituisesti tai väliaikaisesti. Vaikka hätäkeskuslaitos on uusi viranomainen, vaihtuvuutta on ollut jo johtotehtävissä eläkkeelle jäämisten tai työpaikan vaihtojen vuoksi. Toukokuussa avoinna oli 15 vakituista ja 13 määräaikaista päivystäjän virkaa sekä yksi vuoromestarin ja yksi järjestelmäasiantuntijan virka. 32 Hätäkeskusten tai hätäkeskusyksikön päällikkövirkoja ei ollut haussa, mutta osa viroista on täytetty tällä hetkellä väliaikaisesti vain kesäkuun loppuun saakka. 4.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta hätäkeskuksissa Hätäkeskuslaitoksen esimiehille ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville ei ole tällä hetkellä yhdenmukaista vaadittavaa tai suositeltavaa ylempää korkeakoulutusta, vaikka korkeakoulutuksen antamat valmiudet olisivat työssä tarpeen. Varsinkin hätäkeskusyksikössä tehtävät ovat hallintoa, hätäkeskusten valvontaa, tulosohjausta ja kehittämistä ja edellyttävät valtakunnallista työn organisointia sekä myös kansainvälisten yhteistyötä. Ylempää korkeakoulututkintoa voisi muiden alojen vastaaviin tehtäviin verrattuna edellyttää hätäkeskusyksikön työntekijöiltä (15-20 henkilöä) sekä alueellisten hätäkeskusten johtohenkilöiltä (johtaja, viestipäällikkö, toimiala-asiantuntijat eli noin 4 henkilöä/keskus). Mahdollisesti tulevaisuudessa myös vuoromestareilta edellytetään nykyistä laajempaa koulutusta (20-80 henkilöä). 32 Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut www.112.fi Avoimet työpaikat 17.5.2005.
19 Taulukko 3: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä hätäkeskuslaitoksessa Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanei- Huomioita den tarve Hätäkeskusyksikkö 20 johto ja asiantuntijatehtävät Hätäkeskukset 60 15 johtajaa + suorat alaiset: viestipäälliköt ja toimialaasiantuntijat Hätäkeskukset 20 osa vuoromestareista (joilla toimiala-asiantuntija- tai muita erikoisasiantuntijatehtäviä) YHTEENSÄ 100
20 5 RAJAVARTIOLAITOS 5.1 Rajavartiolaitos Suomessa Rajavartiolaitokselle kuuluu päävastuu henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnasta sekä henkilöliikenteen rajatarkastuksista. Rajavartiolaitoksen tehtäviä ollaan laajentamassa nykyistä enemmän rikostorjuntaan, poliisitehtäviin ja luonnon- ja ympäristönsuojeluasioiden valvontaan. Hallituksen esitys rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksesta oli lausunnoilla 2004. Lainsäädännön uudistaminen on käsittelyssä ja tavoite on, että lait tulisivat voimaan 1.7.2005. 33 Lakiesityksessä ehdotettuja tehtäviä rajavartiolaitos on määritellyt yhdessä poliisin ja tullin kanssa. Lakimuutokset tuovat muutospaineita myös alan koulutukseen. Rajavartiolaitoksella oli vuoden 2004 lopussa henkilöstöä 3 170. 34 Lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia henkilöstömäärään ei ole tarkasti arvioitu. Rajavartiolaitoksessa työskenteli viime vuonna suunnittelu-, koulutus- ja johtotehtävissä 196 upseeria, 587 opintoupseeria ja 60 erikoisupseeria. 35 Heidän palveluspaikkojaan ovat esikunnat, rajaja merivartioalueiden johtopaikat, huoltokeskukset, vartioasemat, vartiolaivat, ilmaalusten tukikohdat, koulu ja rajajääkärikomppaniat. Rajaupseerien sotilasarvot ovat yliluutnantista kenraaliluutnanttiin. Opistoupseerit palvelevat arvoissa vänrikistä kapteeniin. 5.2 Päällystön koulutus Rajavartiomiehen toimivaltuudet saavuttaa nykyisin kuuden kuukauden opiskelulla. Lakiuudistuksen yhteydessä koulutusta aiotaan muuttaa niin, että toimivaltaiseksi rajavartiomieheksi valmistuisi vuoden peruskoulutuksella. 36 Rajavartiolaitoksen upseerit koulutetaan Puolustusvoimien päällystön koulutusjärjestelmässä, joka on korvannut aiemmin erillään olleet upseeri- ja opistoupseerikoulutuk- 33 Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Sisäasiainministeriön rajavartiolaitoksen esikunta. Muistio SM001:00/2005 Asettamispäätös 10.2.2005, 1-2 ja 4-5. 34 Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, 15. 35 Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, 37. 36 Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Sisäasiainministeriön rajavartiolaitoksen esikunta. Muistio SM001:00/2005 Asettamispäätös 10.2.2005, 7.
21 set. Koulutuksen järjestää Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingin Santahaminassa. Maanpuolustuskorkeakoulun perusopiskelijasta käytetään nimitystä kadetti. Rajavartiolaitoksen kadetteja koulutetaan linjasta riippuen Maasotakoulussa Lappeenrannassa, Merisotakoulussa Suomenlinnassa Helsingissä, Ilmasotakoulussa Kauhavalla tai Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa Helsingissä. Rajavartiolaitokseen tulevat upseerit saavat opiskeluissaan myös lisää rajavartiokoulutusta, jota annetaan raja- ja merivartiokoulussa Espoossa ja Imatralla. Maanpuolustuskorkeakoulun upseerin koulutusohjelmassa voi suorittaa upseerin ylemmän tai alemman tutkinnon. Alempi tutkinto on sotatieteiden kandidaatin, ylempi sotatieteiden maisterin tutkinto. Ylemmän tutkinnon jälkeen jatkokoulutusohjelmassa voi väitellä sotatieteiden tohtoriksi. Sotatieteiden kandidaatin opintojen laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa (180 opintopistettä) ja maisterin vähintään 160 opintoviikkoa (240 op). Koulutusohjelma antaa kelpoisuuden toimia Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen yksiköiden päällystö- ja päällikkötehtävissä ja/tai tehdä sotatieteellistä tutkimusta. 37 Täydennyskoulutusosasto järjestää suppeiden opintokokonaisuuksien täydennyskoulutusta ja ammatillisesti pätevöittäviä koulutusohjelmia eli PD-ohjelmia sekä täydennyskoulutusta, jossa upseerit voivat täydentää aiempia tutkintojaan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Jatkotutkinto-osaston upseerien koulutusjärjestelmän jatkotutkinnot ovat ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä opintoja, jotka johtavat yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin tutkintoihin. Yleisesikuntaupseerin tutkinto muodostuu esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista. Sotatieteiden tohtorin tutkintoon johtaa tieteellinen jatkokoulutusohjelma, 38 jossa voi suorittaa sotatieteiden tohtorin tutkinnon neljässä aineessa: sotahistoriassa, operaatiotaidossa ja taktiikassa, sotilaspedagogiikassa tai strategiassa. 37 Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-opas 2004-2005, 6, 7-9 ja 15 18. 38 Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-opas 2004 2005, 24 25.
22 5.3 Rajavartioston päällystön työmarkkinatilanne Maanpuolustuskorkeakoulun kurssien ja koulutusvaiheen suorittaminen tutkintoon asti antaa jokaiselle pysyvän virkasuhteen ja työpaikan. Rajavartiolaitoksella on pääsykokeiden perusteella suoritettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijavalinnoissa henkilöstötarpeensa mukainen kiintiö, jonka mukaan oppilaat valitaan. Rajavartiolaitokseen ei kouluteta määräaikaisia upseereita, vaan kaikki valmistuvat vakinaisiin virkoihin. 5.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta rajavartiolaitoksella Rajavartiolaitoksen henkilöstön virkaurakursseja perus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmissa vuonna 2004 järjestettiin käynnissä olevat kadettikurssit mukaan lukien 13. 39 Kadettikurssilla opiskeli 64 kadettia, joista neljä on maisteriksi opintojaan täydentäviä opistoupseereita. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksella oli sotatieteiden maisterin tutkintoon 9 paikkaa, joista maavoimalinjan rajavartiolinjalle kolme ja viestilinjalle yksi, merivoimalinjan merivartiolinjalle kolme ja ilmavoimalinjan rajavartiolaitoksen ohjaajalinjalle kaksi. Kandidaattiopintopaikkoja rajavartiolaitokselle oli 10, joista seitsemän maavoimalinjan rajavartiolinjalle, merivoimalinjan merivartiolinjalle kaksi ja koneopintosuuntaan yksi. 40 Sotatieteiden tohtoriksi opiskelemaan kelpoisuusvaatimuksena on yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaminen. Tohtoriohjelman opiskelijat valitsee tutkimusjohtaja yhdessä tutkimusneuvoston kanssa. Ohjelmassa on tällä hetkellä 13 upseeria. Nykymuotoisen upseerien koulutusjärjestelmän vuoksi opistoupseerien määrä rajavartiolaitoksen palveluksessa vähenee luonnollisen poistuman kautta ja vuodesta 2005 alkaen henkilöstörakenteessa alkaa näkyä sotatieteiden maistereita ja kandidaatteja. 41 Raja- ja merivartijoiden koulutustaso on tällä hetkellä pääosin keskiastetta. 5,6 prosenttia on saanut korkeakoulutuksen. Myös rajavartiolaitoksen siviilihenkilöstössä korkeakoulutettujen osuus on kasvanut. Koko rajavartiolaitoksen henkilöstöstä ylempi korkea- 39 Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, 17. 40 Tule upseeriksi rajavartiostoon! -esittelysivu internet-osoitteessa www.raja.fi 4.5.2005. 41 Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, 37.