Matkailuyrityksen ympäristövaikutukset - ja miten niitä voi pienentää? Mari Mero MMM (ympäristönsuojelutiede) matkailuyrittäjä, Avara Maailma puheenjohtaja, Reilun matkailun yhdistys ry 1
Sisältö Matkailualan ympäristövaikutuksista Mikä on oleellista? Käytännön esimerkkejä ekotehokkuudesta Miten motivoida ekotehokkuuteen? Miten tiedottaa ympäristövastuusta? 2
Miten matkailu vaikuttaa ympäristöön? Maankäytön muutokset Luonnonvarojen ehtyminen Jäteongelmat Ilmastonmuutos 3
Mikä on olennaista? Mistä aiheutuvat suurimmat ympäristövaikutukset? Onko toimintoja mahdollista muuttaa kohtuukustannuksin? Voiko ekotehokkuus tuoda myös kilpailuhyötyä? Ovatko omat toimintatavat ja asenteet kunnossa? 4
Viherpesua vai todellisia ekotekoja? Mihin kannattaa laittaa paukkuja? Imagohyötyä vai todellisia säästöjä? Onko kaikki, mikä tapahtuu luonnossa ekoa? Kuluttajat väsyneet tyhjiin ekolupauksiin Kannattaa selvittää ensin oman toiminnan ongelmakohdat ja se, mistä säästöä luontevimmin syntyy 5
Miksi ekotehokkuutta tarvitaan? Ekotehokkuus = Käytetystä energiasta ja materiasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin Säästyy rahaa, yrityksen kannattavuus paranee Lainsäädäntö edellyttää Tulevien sukupolvien tarpeet huomioidaan Ilmastonmuutoksen torjunta kuuluu kaikille Asiakkaat odottavat sitä 6
Mistä syntyvät keskeisimmät ympäristövaikutukset? Lämmitys ja ilmastointi Sähkönkäyttö Vedenkäyttö Kuljetukset Hankinnat Kemikaalit Jätteet 7
Lämmitys ja ilmastointi 8
Lämmitystarpeeseen vaikuttavat Johtumishäviöt, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Rakennuksen sijoittaminen Tiivistäminen Toimintatavat Huonelämpötila (1 asteen alempi = 5 % säästö lämmityskustannuksissa) Tilakohtaiset termostaatit Tuuletuskäytännöt Vajaakäyttöiset tilat 9
Sähkönkäyttö Sähkökäyttöisten laitteiden määrä Ovat laitteet koko ajan päällä/valmiustilassa? Laitteiden ekotehokkuus Laitteiden sijoittelu Valaisimet Hyödynnetäänkö päivänvaloa? Energiansäästölamput, led-valot Ajastimet ja liiketunnistimet 10
Vedenkäyttö Miksi vettä pitää säästää Suomessakin? Tunnetaanko eri toimintojen vedenkulutus? Tila- ja toimintokohtaiset mittarit laskevat yleensä kulutusta välittömästi Miten likavesistä huolehditaan? Rehevöittävät päästöt: Itämeren ja sisävesistöjen tila! 11
Keinoja vedensäästöön Toimintatavat: tiski, pyykkäys, auton- ym. pesu, puutarha ja uima-altaat. Vettä säästävät laitteet: hanat, wc-pöntöt, kastelulaitteet Vuotojen välitön korjaus 12
Vuotavat hanat ja wc-pöntöt 13
Kuljetukset Tuotteiden, raaka-aineiden ja jätteiden kuljetukset Logistiikka Ajotapa ja tottumukset: tyhjäkäynti, ilmastointi, tasaiset kiihdytykset Ajoneuvojen säännöllinen huolto Asiakkaiden matkustaminen 14
Ekotehokkaasti moottorilla (1) Selvitä, miten palveluasi on mahdollista käyttää ilman omaa autoa: kerro julkisen liikenteen reitit ja aikataulut Suunnittele ajoreitit niin, että vältetään pitkiä ajomatkoja, turhia kiihdytyksiä ja odottelua. Pyri yhdistämään keikkoja niin, että minimoit siirtymäajot Muista ekotehokas ajotapa! 15
Ekotehokkaasti moottorilla (2) Käynnistä moottori vasta, kun ollaan lähdössä liikkeelle. Tyhjäkäynti on paitsi laitonta, myös äänekästä ja savuttavaa. Suunnittele tavarakuljetukset, huoltopisteet ja välivarastot niin, että vältät turhaa edestakaista ajoa. Valitse huoltoajoon pienipäästöinen ajoneuvo. Mieti, onko esim. neliveto välttämätön. 16
Hankinnat Missä ja miten raaka-aineet on tuotettu? Kestävät materiaalit Luonnon- vai synteettiset materiaalit? Esim. Lastulevyhyllyn valmistuksessa on kulunut enemmän öljyä mutta vähemmän vettä kuin koivuhyllyssä Tuotteiden kuljetusmatkan osuus tuotannon ympäristövaikutuksista on usein pieni Esim. Kasvihuonekurkku >> tuontikurkku 17
Ruokalistan suunnittelu Vältä kauden ulkopuolisia tai eksoottisia raakaaineita (vihannekset, hedelmät) Suosi lähellä tuotettuja raaka-aineita, silloin kun on niiden luonnollinen sesonki. Valitse mahdollisuuksien mukaan luomu-, reilun kaupan tai ympäristömerkittyjä tuotteita. Älä ota ruokalistalle annoksia, joiden valmistuksessa käytetään uhanalaisia kalalajeja 18
Ruuan ilmastovaikutukset Ruoka-ainesten CO2-päästöjä tuotekiloa kohden Naudanliha Porsaanliha Riisi Peruna Broileri Kasvihuonekurkku Kesäkurkku 20-22 kg 4,8 kg 6,4 kg 0.006 0,17 kg 3,7 kg 6 kg 1 kg 19
Kemikaalit Paljonko ja mitä kemikaaleja yrityksessä käytetään? Puhdistusaineet, torjunta-aineet Mitkä ovat niiden ympäristöhaitat? Tärkeää estää rikastuminen luonnossa, pohjavesien, maan ja ilman saastuminen Oikea käyttötapa Turvallinen säilytys Oikea annostelu Tyhjien astioiden asianmukainen hävittäminen 20
Kemikaalit Ympäristömerkityt tuotteet Parasta saatavilla olevaa tasoa: vähiten haitallisia kemikaaleja, valmistusvaiheen haitat minimoitu Esim. Joutsenmerkki edellyttää jatkuvaa parantamista Halvin on harvoin ympäristön kannalta paras vaihtoehto! 21
Jätteet Paljonko ja minkälaista jätettä syntyy? Jätemäärien seuranta ja suhteutus toiminnan avainlukuihin (yöpymiset, ruoka-annokset, asiakasmäärät) Sekajätteen ympäristöhaitat suurimmat 1 kg sekajätettä = 0.5 kg metaania (72 x CO2!) Syntyvän jätteen lajittelu: Sekajäte minimiin Biojätteen erilliskeräys! Ongelmajätteiden turvallinen käsittely 22
Jätteiden vähentäminen Suunnittele toiminnot huolellisesti, niin vältät turhan jätteen syntyä. Suosi kestäviä materiaaleja ja laadukkaita tuotteita, joilla on pitkä käyttöikä. Hyödynnä käyttökelpoinen jäte: mieti ja ehdota uusiokäyttömahdollisuuksia! Pakkaa tiiviisti ja litistä jäte ennen keräysastiaan laittoa. Se pienentää jätekuljetusten tarvetta. 23
Lajittele oikein Biojäte: kaikki ruuanvalmistusjäte, servietit, kahvinporot, märät pehmopaperit, kovettunut rasva Kuiva ja puhdas pahvi Keräyspaperi, mainokset, lehdet ja kirjekuoret (tietosuojapaperi erikseen tuhottavaksi, toimistopaperi erikseen, jos sitä kerätään) 24
Jätteiden lajittelulla helppoa ekotehokkuutta Metalliastiat, -kannet ja korkit, foliot jne. Lasipakkaukset ja -purkit (Huom! kaikki lasiastiat kuuluvat sekajätteeseen) Energiajakeeseen: kaikki pakkaukset ja muovi (paitsi alumiinia sisältävä kartonki ja 03- ja 07- muovi). Vaatteet ja tekstiilit, ei nahkaa tai keinonahkaa, jalkineita ja sadeasuja 25
Ongelmajätteet Varoitusmerkityt kemikaalit, maalit, lakat, liuottimet, patterit, akut, lääkkeet, energiansäästölamput, loistelamput, sähkö- ja elektroniikkaromu Pidettävä kirjaa ja säilytettävä oikein! 26
Energiatehokkuussopimukset Taustalla EU-direktiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot 9 %:n energiansäästöön 2016 mennessä Kuntasektorin ja yksityisen palvelusektorin yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali (2002-2007 tehdyt katselmukset): lämmitys 15 %, sähkö 7 % ja vesi 6 % Perustuvat vapaaehtoisuuteen Laadittu eri toimialoille: mm. teollisuus, liikenne, MaRa 27
MaRa Ekotehokkuussopimus Osallistujat pyrkivät vähintään 9 % energiansäästötavoitteeseen (v. 1995 verrattuna) Osallistumismaksu 300-700 e/vuosi TEM tuki 50 % energiakatselmuksen kustannuksista, lisäksi investointitukea 25.000-150.000 e (3-10 v lainoille) Energiakatselmuksen hinta 1.000-10.000 e Tuki edellyttää osallistumista 2016 asti 28
Johdon motivointi Taloudelliset seikat Suoranaiset säästöt energia-, jäte- ja vesimaksuissa Kuluttajien odotukset: imagohyöty Yritysasiakkaiden vaatimukset Henkilökunnan odotukset Varsinkin nuorempi polvi tottunut odottamaan kierrätystä, energiansäästöä 'Ajan henki' 29
Henkilökunnan motivointi Vetoaminen ympäristövastuuseen ('lastemme tulevaisuus') Nuoret ja naiset otollinen kohderyhmä Vanha kaarti kritisoi 'lisävaivaa' Kilpailut, ideariihet Toimii paremmin kuin ylhääntä tuleva käsky Jatkuva seuranta tärkeää 30
Miten motivoida alihankkijoita? Alihankkijoiden kilpailuttamisessa otetaan huomioon hinnan ja toimitusehtojen lisäksi myös ympäristövastuu Onko ympäristökartoitus tehty, onko olemassa suunnitelma haittojen pienentämiseksi? 31
Asiakkaiden motivointi Vetoaminen ympäristövastuuseen Lisämaksut, maksuporrastus käytön mukaan Positiivinen esimerkki Ekomerkit, luokitukset, sertifikaatit 32
Imagohyötyä ekotehokkuudesta Ympäristötyöstä tulee kertoa asiakkaille Asiallinen tieto lisää uskottavuutta Toisto on kaiken A ja O! Johdonmukaisuus tärkeää 33
Miten tiedottaa ympäristövastuusta? Vältä epämääräisiä ilmaisuja 'Vihreä', 'eko', 'kestävä'... eivät tarkoita mitään, jos niitä ei perustella Hyödynnä merkkijärjestelmät omissa markkinointimateriaaleissa Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita ja kerro siitä Osallistu alan kehittämistyöhön Julistukset, sitoumukset, Best Practices 34
KIITOS! Lisätietoja: Mari Mero Avara Maailma mari.mero@avaramaailma.fi Reilun matkailun yhdistys www.reilumatkailu.fi 35