VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012

KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2013

TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt noin 270 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 18 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Vuosi 2012 oli maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempi. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Varkauden kaupungintalon sääasemalla lämpötilan vuosikeskiarvo oli 3,8 C. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi ja jatkui sellaisena myös helmikuun. Keväällä maalis-huhtikuussa vuorottelivat pakkasjaksot ja runsaat lumisateet. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin rikottiin jo helleraja. Koko kesän vallitsi sateinen säätyyppi. Sateiset säät jatkuivat aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja esiintyi ensimmäisiä syyspakkasia. Ensilumi satoi lokakuun lopussa. Marras- ja joulukuussa pakkaset ja lumisateet taas vuorottelivat. Vuonna 2012 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat 28-56 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 16-34 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m 3. Vuonna 2012 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat 15-42 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 7-27 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 7 μg/m 3. Vuonna 2012 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat 16-62 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-34 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 9 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattava korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2012 Päiviönsaarella 79 μg/m 3, Pääterveysasemalla 59 μg/m 3 ja Taulumäellä 96 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2012 oli Päiviönsaarella 27 μg/m 3, Pääterveysasemalla 11 μg/m 3 ja Taulumäellä 16 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta 2004. Vuonna 2012 pitoisuudet olivat kauttaaltaan hieman alhaisempia kuin vuonna 2011. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat tammi-maaliskuussa sekä joulukuussa.

Vuonna 2012 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella 13-56 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna 2012 6 kertaa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella vuonna 2012 13 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot olivat vuonna 2012 Päiviönsaarella hieman alhaisempia kuin vuonna 2011. Vuonna 2012 aloitettiin pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 6,2 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2012 Päiviönsaarella 1-5 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1-5 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-2 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna 2011. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2012 samaa tasoa kuin vuonna 2011.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 4 4. SÄÄOLOSUHTEET... 4 5. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 7 5.1 Päästöt... 7 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 8 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 9 6. HIUKKASET... 12 6.1 Päästöt... 12 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 13 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 14 6.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa 15 6.5 Pölyepisodit Varkaudessa vuonna 2012... 16 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS)... 17 7.1 Päästöt... 17 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 18 7.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 18 8 ILMANLAATUINDEKSI.... 21 8.1 Yleistä..... 21 8.2 Indeksiarvot Varkaudessa... 22 9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 24 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Päästöt Varkaudessa vuosina 1988-2012 LIITE 4 LIITE 5 Tunnusluvut vuosien 2009-2012 mittauksista Pitoisuustuuliruusut komponenteittain ja mittausasemittain

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2012 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A-Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelystä vastaa puolestaan Ins. (YAMK) Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2012 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 61), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Ahlströminkatu 6) olevalla sääasemalla. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET VARKAUDESSA VUONNA 2012 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Päiviönsaari liikenne/teollisuus x x x Pääterveysasema teollisuus/kaupunkitausta (esikaupunki) x x x Taulumäki liikenne/teollisuus x x Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1. Mittausaseman ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi

4 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7 ja liitteessä 3. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2011, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2011 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2012 oli maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempi. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Varkauden kaupungintalon sääasemalla lämpötilan vuosikeskiarvo oli 3,8 C. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi. Kylmä sää jatkui helmikuussa, joskin välissä oli lumisateita ja myös lyhyt suojasään jakso. Maaliskuussa sää vaihteli nopeasti pakkasten ja runsaiden lumisateiden välillä. Aivan maaliskuun lopulla mitattiin sekä selvästi plusasteita että myös kuukauden kovimmat pakkaset. Pakkasia ja sateita jatkui huhtikuussakin. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin lähestyttiin jo helleraja. Kesä alkoi epävakaisena, sateisena ja tavanomaista viileämpänä. Sateinen sää jatkui koko heinäkuun. Kesä päättyi elokuussa edelleen varsin vaihtelevaan ja ajoittain sateiseen säähän. Sää pysyi sateisena myös syksyn alussa syyskuussa, joskin lämpötila oli tällöin tavanomaista korkeampi. Tavanomaista lämpimämpi sää jatkui aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja esiintyi ensimmäisiä syyspakkasia. Ensilumi satoi lokakuun lopussa. Marraskuun alussa sää jälleen lämpeni huomattavasti, mutta marraskuun viimeisellä viikolla sää kylmeni

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiku Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 5 huomattavasti uudelleen tuoden mukanaan pakkasia ja lumisateita. Joulukuussa hyvin kylmät pakkasjaksot ja runsaat lumisateet vuorottelivat. 35 Ilman lämpötila Varkauden kaupungintalolla vuonna 2012 25 15 5 oc -5-15 Lämpötila Keskiarvo -25-35 Sademäärä Varkauden kaupungintalolla vuonna 2012 12 10 Sademäärä (mm) 8 6 4 2 0 Sademäärä

6 Vuonna 2013 vallitsevat tuulensuunnat Varkaudessa olivat kaakosta ja etelästä. VARKAUDEN KAUPUNGINTALON SÄÄASEMAN TUULIRUUSU VUONNA 2013

1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 7 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2012 olivat Varkaudessa noin 900 tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuonna 2012 päästöt olivat noin 100 t pienemmät kuin edellisenä vuonna. 1400 Typen oksidien päästöt Varkaudessa v. 1991-2012 Päästöt (t/a) 1200 1000 800 600 400 200 0 hajapäästöt työkoneet raideliikenne vesiliikenne tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2012 yhteensä 676 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2012 yhteensä 104 t). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2012 noin 100 t pienemmät kuin vuonna 2011. Typenoksidipäästöjen jakauma Varkaudessa v. 2012 raideliikenne työkoneet 1 % 9 % vesiliikenne 1 % tieliikenne 12 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 1 % Stora Enso Oyj 75 %

8 Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

9 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2012 olivat seuraavat NO 2 Tuntiarvot Vuorokausiarvot Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) 28-56 15-42 16-62 150 16-34 7-27 8-34 70 ja suhteessa 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO 2 Tuntikeskiarvo Vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 79 59 96 200 0 18 12 7 9 40 - - ja suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun raja-arvoon NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 27 11 16 30 Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan tammi-maaliskuussa sekä loka-joulukuussa. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Pääterveysasemalla.

Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 10 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v. 2012 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v. 2012 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v. 2012 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pitoisuus (ug/m3) 11 Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Päiviönsaarella pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta 2001. Pitoisuudet laskivat aina vuoteen 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2012 pitoisuudet kaikilla mittausasemilla olivat alhaisempia kuin vuonna 2011. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella pääosin peräisin tieliikenteestä. 25 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2012 20 15 10 5 Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 0

1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 12 6. HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2012 olivat noin 270 tonnia. Vuodelta 2012 raportoidut hiukkaspäästöt olivat hieman pienemmät kuin vuonna 2011. Hiukkaspäästöt Varkaudessa v. 1991-2012 350 300 Päästöt (t/a) 250 200 150 100 50 0 hajapäästöt työkoneet tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2012 yhteensä 156 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2012 yhteensä noin 95 t). Stora Enso Oyj:n hiukkaspäästöt vuonna 2012 olivat hieman pienemmät kuin vuonna 2011. Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hiukkaspäästöjen jakauma Varkaudessa v. 2012 hajapäästöt 36 % työkoneet 2 % tieliikenne 2 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % Stora Enso Oyj 59 %

13 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin rajaarvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m 3.

14 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 13-56 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella olivat PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 91 50 6 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - - Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2012 katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat alkusyksystä syyskuussa.

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 15 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v. 2012 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Pääterveysaseman PM 10 -mittaus lopetettiin vuonna 2011lopussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ovat hieman laskeneet vuodesta 2010, jolloin mitattu vuosikeskiarvo oli korkeimmillaan. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema 6.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla aloitettiin vuoden 2012 alussa. Pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa, joka oli vuoden kylmin kuukausi. Heinäkuun kohonneet pienhiukkaspitoisuudet voivat liittyä kaukokulkeumaan. Joulukuun kohonneet pitoisuudet johtuvat lämmityksen ja tieliikenteen päästöistä.

01.01.12 15.01.12 29.01.12 12.02.12 26.02.12 11.03.12 25.03.12 08.04.12 22.04.12 06.05.12 20.05.12 03.06.12 18.06.12 02.07.12 16.07.12 30.07.12 13.08.12 27.08.12 10.09.12 24.09.12 08.10.12 22.10.12 05.11.12 19.11.12 04.12.12 18.12.12 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 16 35 30 25 20 15 10 5 0 Pienhiukkasten pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v. 2012 Vuorokausiarvo (ug/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla vuonna 2012 oli 6,2 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vertailuarvoa aiemmilta vuosilta ei ole, koska PM 2,5 -mittaukset Pääterveysasemalla aloitettiin vuonna 2012. 6.5 Pölyepisodit vuonna 2012 Varkaudessa Varkauden keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2012 maaliskuun lopulta huhtikuun puoleen väliin. Toinen vähäisempi PM 10 -episodi ajoittui marras-joulukuun vaihteeseen. Tämä episodi johtui pakkasjaksosta. Seuraavassa kuvassa hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuva osoittaa PM 10 -episodien esiintymistä vuoden 2012 aikana. 350 300 250 200 150 100 50 0 Varkauden Päiviönsaaren PM10-tuntipitoisuudet v. 2012 PM10 Huonon ilmanlaadun raja

01.01.12 16.01.12 31.01.12 15.02.12 02.03.12 17.03.12 01.04.12 16.04.12 02.05.12 17.05.12 01.06.12 16.06.12 02.07.12 17.07.12 01.08.12 16.08.12 01.09.12 16.09.12 01.10.12 16.10.12 01.11.12 16.11.12 01.12.12 16.12.12 Pitoisuus (ug/m3) 17 Pääterveysasemalla pienhiukkaspitoisuudet olivat selvimmin koholla helmikuun pakkasjakson aikana. Samaan aikana mittausasemalla olivat lievästi koholla myös PM 10 -pitoisuudet. Myös maaliskuun alussa ja jaoulukuussa pakkasjaksojen aikana olivat lyhyen aikaa koholla sekä PM 2,5 - että PM 10 -pitoisuudet. Seuraavassa kuvassa pienhiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 50 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuva osoittaa PM 2,5 - episodien esiintymistä vuoden 2012 aikana. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Varkauden Pääterveysaseman PM2,5-tuntipitoisuudet PM2,5 Huonon ilmanlaadun raja 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2012 olivat 18 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990- luvun puolivälissä. Päästöt ovat pienentyneet selvästi kahden viime vuoden aikana.

18 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa v. 1991-2012 60 50 40 Päästöt (t/a) 30 20 10 0 Stora Enso Oyj 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 7.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Vuonna 2012 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 1-5 1-5 1-2 10

Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 19 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2012 Pääterveysasemalla ja Päiviönsaarella hieman korkeampia kuin Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukesästä ja marraskuussa. keväällä ja alkukesästä. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet eivät merkittävästi vaihdelleet vuoden aikana. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v. 2012 12 10 8 6 4 2 0 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v. 2012 12 10 8 6 4 2 0 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 20 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Taulumäellä v. 2012 12 10 8 6 4 2 0 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa. 2000-luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla. 2000- luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuoden 2010 jälkeen erityisesti Pääterveysasemalla pitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi. Myös Päiviönsaarella ja Taulumäessä pitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran vuodesta 2010. 2,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2012 2 1,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0

21 8. ILMANLAATUINDEKSI 8.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

22 8.2 Indeksiarvot Varkaudessa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Pääterveysasemalla ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensivät kohonneet pienhiukkaspitoisuudet helmikuussa, heinäkuussa ja joulukuussa. Talvikuukausien heikentynyt ilmanlaatu on yhteydessä vallinneisiin pakkasjaksoihin. Varkauden Pääterveysaseman ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Myös Päiviönsaarella ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Selvästi heikompi ilmanlaatu oli keväällä katupölyjakson aikana maalishuhtikuussa. Varkauden Päiviönsaaren ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

23 Taulumäellä ilmanlaatu oli valtaosin hyvä. Tammikuun lopulla Taulumäellä ilmanlaatua heikensivät koholla olleet typpidioksidin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Varkauden Taulumäen ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

24 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut 2000-luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuosina 2011-2012 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt olivat jonkin verran pienemmät kuin vuonna 2010. Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina 2010-2012 olleet suurempia kuin aiempina vuosina. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2012 jäivät selvästi alle ohje- ja rajaarvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan kylminä talvikuukausina. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella jäivät alle ohje- ja raja-arvotasojen. Katupölyn vaikutus hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin näkyi maalis-huhtikuussa.hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella kasvussa lähes koko 2000-luvun alun ajan. Vuodesta 2010 pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. Vuonna 2012 Varkaudessa aloitettiin pienhiukkasten pitoisuusmittaus Pääterveysasemalla. Pitoisuus Pääterveysasemalla kuvaa koko Varkauden kaupunkialueen pienhiukkasten taustatasoa. Pitoisuustaso vuonna 2012 Pääterveysasemalla alitti ilmanlaatuasetuksen tavoitetasot. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2012 erityisesti Pääterveysasemalla jonkin verran alhaisempia kuin vuonna 2011. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2012 samaa tasoa kuin vuonna 2011. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta 2003, mutta vuonna 2011 pitoisuuksien kasvu jyrkästi taittui. Pitoisuuksien lasku on mitä ilmeisimmin yhteydessä siihen, että Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöt kääntyivät selvään laskuun samaan aikaan. Vuonna 2012 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan talvella helmi-maaliskuussa ja joulukuussa sekä toisaalta keväällä huhtikuussa katupölyaikaan. Talvella pakkasilla ilmanlaatua heikensivät typpidioksidin ja pienhiukkasten kohonneet pitoisuudet. Huhtikuussa katupölyepisodin aikana koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuu-

25 det. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksissa ei ollut selvää vuodenaikaisvaihtelua.

26 LIITE 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

27 KAUPUNGINTALO Osoite: Ahlströminkatu 6 (kaupungintalo), VARKAUS Koordinaatit: 6231238:2788672 Mittausparametrit: Lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä Näytteenottokorkeus: 20 m maanpinnasta, 78 m merenpinnasta Ympäristö: Sääasema sijaitsee kaupungin keskustassa olevan kaupungintalon katolla. Mittauskorkeudella ympäristö on avoin ja suhteellisen tasainen, joten tulokset kuvaavat hyvin alueen vallitsevia sääolosuhteita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääparametrit: Vaisala WXT 510 Sääaseman toiminta on aloitettu 22.11.1994. 1.12.2011 sääasema siirrettiin kaupungintalon katolla hieman toiseen paikkaan.

28 PÄIVIÖNSAARI Osoite: Wredenkatu 5 (Wredenkadun ja Taipaleentien risteys), VARKAUS Koordinaatit: 6231391:2788699 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 80 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa läpiajotie Vt23:n varrella pienen pysäköintialueen reunalla. Mittausaseman ympäristö on avointa liikenneympäristöä. Vt23:n liikennemäärä on noin 22 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 350 m:n päässä koillisessa. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 7.10.2003.

29 PÄÄTERVEYSASEMA Osoite: Savontie 61 (Pääterveysasema), VARKAUS Koordinaatit: 6232958:2788931 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 8 m maanpinnasta, 88 m merenpinnasta Ympäristö: Esikaupunkialueella Pääterveysaseman LVI-konehuoneessa sijaitseva mittausasema. Ympäristö on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa on puisto- ja metsäalueita välissä. Lähimmän kadun Savontien liikennemäärä on noin 5 500 ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 3 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 1,6 km:n päässä kaakossa-etelässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 15.1.1991.

30 TAULUMÄKI Osoite: Petroskoinkatu 7 (Taulumäen torin toripaviljonki), VARKAUS Koordinaatit: 6231788:2786811 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS Näytteenottokorkeus: 5 m maanpinnasta, 86 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin liikekeskustan ja asuinalueiden välissä Taulumäen kauppatorilla toripaviljongissa sijaitseva mittausasema. Välitön ympäristön on avoin. Kauempana liike-, asuin ja hallintorakennuksia. Noin 35 m:n päässä sijaitsevan Petroskoinkadun liikennemäärä on noin 2 000 ajoneuvoa/vrk. Noin 75 m:n etäisyydellä sijaitsevat Osmajoentie ja Kauppakatu, joiden liikennemäärät ovat noin 3 600 ja 1 500 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus lähiväylillä 2-3 %. Stora Enso Oyj:n tehdasalue sijaitsee 1-1,7 km:n etäisyydellä idässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi TRS: Monitor Labs, mallui 9850B Aseman toiminta on aloitettu 3.1.2001.

31 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattoreilla, joihon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Taulumäellä Monitor Labs, malli 9841B ja Päiviönsaarella sekä Pääterveysasemalla Environnement S.A. AC32M). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Päiviönsaarella on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Pääterveysasemalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta WXT 510. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview 2000- ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty.

32 Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Kaupungintalo lämpötila 100 % Kaupungintalo tuulennopeus 100 % Kaupungintalo tuulensuunta 100 % Kaupungintalo RH 100 % Kaupungintalo paine 100 % Kaupungintalo sademäärä 100 % Päiviönsaari NO 93 % Päiviönsaari NO 2 93 % Päiviönsaari TRS 94 % Päiviönsaari PM10 94 % Pääterveysasema NO 100 % Pääterveysasema NO2 100 % Pääterveysasema TRS 100 % Pääterveysasema PM2,5 100 % Taulumäki NO 92 % Taulumäki NO2 92 % Taulumäki TRS 96 % Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

33 LIITE 3 PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA 1988-2012 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA 1988-2012 (yksikkö tonnia) 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Stora Enso Oyj 500 516 652 666 779 768 768 888 896 Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne 349 355 347 320 308 298 286 274 260 246 231 217 vesiliikenne raideliikenne työkoneet hajapäästöt 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Stora Enso Oyj 907 836 882 976 963 830 998 789 878 804 856 783 Varkauden Aluelämpö Oy 5 6 5 7 5 12 2 5 2 1 3 7 tieliikenne 203 191 180 171 158 147 137 131 122 114 111 108 vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet 70 83 hajapäästöt 41 12 2012 Stora Enso Oyj 676 Varkauden Aluelämpö Oy 6 tieliikenne 104 vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet 83 hajapäästöt 12

34 HIUKKASPÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA 1988-2012 (yksikkö tonnia) 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Stora Enso Oyj 200 220 206 209 163 216 201 312 274 Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne 23 22 22 20 20 19 19 18 17 16 14 13 työkoneet hajapäästöt 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Stora Enso Oyj 247 187 175 126 162 149 187 138 194 162 180 173 Varkauden Aluelämpö Oy 1 1 1 3 2 2 <1 1 <1 <1 1 4 tieliikenne 12 11 10 10 9 8 8 7 7 7 7 6 työkoneet 5 5 hajapäästöt 61 95 2012 Stora Enso Oyj 156 Varkauden Aluelämpö Oy 4 tieliikenne 6 työkoneet 5 hajapäästöt 95

35 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA 1991-2012 (yksikkö tonnia) 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Stora Enso Oyj 20 48 18 17 40 38 41 39 35 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Stora Enso Oyj 23 11 13 14 14 14 12 14 22 27 37 24 2012 Stora Enso Oyj 18

36 LIITE 4 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 53 57 60 54 Helmikuu 46 65 86 52 Maaliskuu 56 81 61 56 Huhtikuu 51 62 53 45 Toukokuu 46 45 35 38 Kesäkuu 34 54 39 35 Heinäkuu 31 37 33 30 Elokuu 38 41 29 28 Syyskuu 39 53 33 34 Lokakuu 46 39 37 48 Marraskuu 38 47 53 47 Joulukuu 53 54 31 51 Ohjearvo 150 150 150 150 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 39 51 48 30 Helmikuu 33 48 62 38 Maaliskuu 31 35 45 40 Huhtikuu 28 27 35 27 Toukokuu 24 19 22 17 Kesäkuu 19 15 21 15 Heinäkuu 19 13 16 16 Elokuu 19 19 18 17 Syyskuu 22 30 18 20 Lokakuu 25 20 25 26 Marraskuu 25 28 26 19 Joulukuu 49 39 28 42 Ohjearvo 150 150 150 150

37 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ 2009-2012 2009 2010 2011 2011 Tammikuu 54 71 72 53 Helmikuu 40 74 90 53 Maaliskuu 62 76 50 62 Huhtikuu 58 52 52 39 Toukokuu 52 42 36 36 Kesäkuu 45 14 30 26 Heinäkuu 26 20 27 20 Elokuu 29 33 23 16 Syyskuu 32 43 28 23 Lokakuu 48 41 38 45 Marraskuu 36 45 45 35 Joulukuu 62 70 35 56 Ohjearvo 150 150 150 150

38 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 31 34 35 31 Helmikuu 28 38 54 31 Maaliskuu 30 41 24 34 Huhtikuu 29 30 27 26 Toukokuu 25 25 22 20 Kesäkuu 21 27 21 19 Heinäkuu 17 21 17 19 * Elokuu 20 21 15 16 Syyskuu 20 31 18 18 Lokakuu 28 22 22 24 Marraskuu 23 27 33 27 Joulukuu 27 * 32 13 30 Ohjearvo 70 70 70 70 * = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA 2009-2011 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 19 31 28 17 Helmikuu 15 24 31 27 Maaliskuu 17 13 18 19 Huhtikuu 10 11 15 15 Toukokuu 10 9 13 10 Kesäkuu 10 7 9 7 Heinäkuu 9 7 8 8 Elokuu 8 7 10 7 Syyskuu 8 14 9 10 Lokakuu 12 11 12 12 Marraskuu 13 14 15 10 Joulukuu 24 * 25 15 23 Ohjearvo 70 70 70 70 * = tulos ei tilastollisesti edustava

39 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 29 43 38 25 Helmikuu 17 33 48 23 * Maaliskuu 20 27 23 * 34 Huhtikuu 20 20 20 15 Toukokuu 19 16 15 15 Kesäkuu 15 15 12 11 Heinäkuu 11 11 * 10 9 Elokuu 12 13 12 8 * Syyskuu 14 22 10 12 Lokakuu 19 14 18 22 Marraskuu 16 21 24 14 Joulukuu 38 29 17 33 Ohjearvo 70 70 70 70 * = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA 2009-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 2009 74 56 87 2010 93 68 127 2011 110 78 110 2012 79 59 96 Raja-arvo 200 200 200

40 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA 2000-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 2000 9 8 2001 12 10 15 2002 14 10 15 2003 16 9 12 2004 19 3 13 2005 15 7 12 2006 16 7 12 2007 15 7 12 2008 14 7 10 2009 13 6 9 2010 16 7 12 2011 13 8 10 2012 12 7 9 Rajaarvo 40 40 40 TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA 2009-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 2009 21 9 13 2010 25 11 16 2011 22 12 15 2012 27 11 16 Raja-arvo 30 30 30

41 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 16 16 20 16 Helmikuu 15 24 22 26 Maaliskuu 84 40 31 47 Huhtikuu 66 87 98 56 Toukokuu 38 33 24 29 Kesäkuu 20 18 * 25 16 Heinäkuu 13 39 31 16 * Elokuu 13 27 19 17 Syyskuu 19 23 13 13 Lokakuu 42 25 18 18 Marraskuu 12 23 24 28 Joulukuu 28 * 18 17 19 Ohjearvo 70 70 70 70 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA 2009-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema 2009 99 66 2010 103 71 2011 131 44 2012 94 Raja-arvo 50 50

42 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA 2000-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema 2000 9 10 2001 11 11 2002 12 11 2003 7 11 2004 11 11 2005 13 11 2006 13 11 2007 15 11 2008 14 6 2009 15 9 2010 15 11 2011 14 10 2012 13 Raja-arvo 40 40 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) VARKAUDESSA 2009-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema 2009 8 0 2010 11 3 2011 10 0 6 Sallitut ylitykset 35 35

43 PIENHIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m3) (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) PÄÄTERVEYSASEMALLA 2012 Tammikuu 14 Helmikuu 31 Maaliskuu 14 Huhtikuu 8 Toukokuu 10 Kesäkuu 7 Heinäkuu 17 Elokuu 8 Syyskuu 10 Lokakuu 9 Marraskuu 10 Joulukuu 18 WHO:n esitys ohjearvoksi 25 PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA (ug/m3) 2012 6,2 Raja-arvo 25 WHO:n esitys ohjearvoksi 10 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 2 3 1,0 0,9 Helmikuu 3 4 1,0 0,8 Maaliskuu 2 8 0,4 0,8 Huhtikuu 1 2 0,9 0,6 Toukokuu 2 4 0,9 0,9 Kesäkuu 1 2 1,9 1,2 Heinäkuu 1 1 1,4 0.8 * Elokuu 2 4 1,6 1,5 Syyskuu 0 3 0,7 0,6 Lokakuu 5 1 0,8 0,8 Marraskuu 2 3 1,6 0,8 Joulukuu 6 * 1 0,4 1,1 Ohjearvo 10 10 10 10 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

44 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 2 6 1,0 0,6 Helmikuu 6 26 3,0 1,5 Maaliskuu 3 16 7,3 1,8 Huhtikuu 4 12 3,1 1,5 Toukokuu 15 4 3,9 3,0 Kesäkuu 3 6 5,5 * 1,7 Heinäkuu 5 6 1,3 3,0 Elokuu 7 7 2,6 3,7 Syyskuu 11 6 2,8 2,3 Lokakuu 8 8 1,4 2,1 Marraskuu 9 1 2,9 4,6 Joulukuu 3 * 1 3,2 1,1 Ohjearvo 10 10 10 10 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 2 1 1,0 1,6 Helmikuu 1 10 2,0 0,8 Maaliskuu 3 1 1,0 0,6 Huhtikuu 1 3 0,8 0,5 Toukokuu 2 3 1,7 0,9 Kesäkuu 1 2 1,2 0,9 Heinäkuu 1 3 1,4 1,0 Elokuu 1 2 1,2 0.5 * Syyskuu 1 1 0,6 0,6 Lokakuu 3 1 0,6 0,7 Marraskuu 1 1 0,7 0,5 Joulukuu 3 1 0,7 1,0 Ohjearvo 10 10 10 10

45 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) VARKAUDESSA 2000-2012 Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 2000 0,4 1,6 2001 1,2 2,0 1,4 2002 0,5 1,0 0,6 2003 0,3 0,8 0,4 2004 0,7 0,9 0,3 2005 0,5 1,3 0,3 2006 0,6 1,2 0,4 2007 0,5 1,6 0,7 2008 0,7 1,6 0,5 2009 0,5 1,5 0,4 2010 0,7 2,1 0,6 2011 0,5 1,0 0,4 2012 0,5 0,8 0,4

46 LIITE 5 NO-PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA 2013

NO 2 -PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA 2013 47

48

TRS-PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA 2013 49

PM 10 -PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA 2013 50

PM 2,5 -PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA 2013 51