TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi HAILUODON OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma 22-53 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 54-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hailuodon Osuuspankin liikevoitto koheni hiukan edellisvuodesta. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Myös sijoitusten myyntivoitot selkeästi paransivat tulosta. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna hiukan. Talletuskanta ja luottokanta kasvoivat edelleen, tosin kasvuluvut ovat vaisuja. Vakavaraisuussuhde vahvistui hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa pienemmästä pääomavaateesta. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 67 46 46,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 89,2 92,8-3,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,4 1,1 0,3 Vakavaraisuussuhde, % 31,6 28,8 2,8 Henkilöstö keskimäärin 6 6 Jäsenet 1 310 1 308 2 OP-Pohjola-ryhmä Hailuodon Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä

2 lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Hailuoto on kuntapolitiikan kentällä ristitulessa pienten kuntien kuntauudistukseen liittyvien liitosselvitysten vuoksi, ja tulevaisuuden epävarmuus tältä osin on selkeästi havaittavissa. Lauttayhteyden tiimoilta tehdään selvityksiä liikenneyhteyden kehittämisestä, mutta päätöksiä asiasta ei ole vielä tarjolla. Rakentaminen ja asuntokauppa on Hailuodossa erittäin vaisua, ja eikä tilanteessa ole näkyvillä piristymistä. Kuitenkin Hailuodon kunta sai valmiiksi uuden koulurakennuksen vuonna 2013, mittavimman investoinnin koko kunnan historian aikana. Hailuodon veroäyrinä vuodelle 2014 säilytettiin 19,25 %, työttömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa 10,8 %, ja kunnanvaltuusto vahvisti alijäämäisen budjetin vuodelle 2014. Matkailu on yhä tärkeämmäksi nouseva elinkeino Hailuodossa. Viimeisimpänä merkittävänä muutoksena tällä saralla on vuoden 2013 aikana Marjaniemen Luotsihotelliin etsitty uutta omistajaa, ja Oulun Seudun Setlementti ry onkin syksyllä tehnyt esisopimuksen Lomarengas Oy:n kanssa omistuksen siirtymisestä. Lomarengas Oy on alalla merkittävä toimija, jonka kompetenssi ja osaaminen tuonee Hailuotoon uutta virettä matkailuun. Yleinen taantuma on näkynyt myös Hailuodossa vuoden 2013 aikana. Investoinnit ja kotitalouden hankinnat ovat entistä tarkemmassa mietinnässä, mutta siitä huolimatta luottokannan kasvu on pankissa säilynyt positiivisena. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuoden 2013 aikana Osuuspankki teki metsänhoitosuunnitelman mukaisesti puukauppaa omistamillaan metsätiloilla. Tilikauden aikana pankkirakennukseen tehtiin kattoremontti, ja samalla uusittiin pankin ilmastointilaitteisto. Myös rakennuksessa sijaitseviin liikehuoneistoihin ja vuokra-asuntoon peruskorjattiin ilmastointi. Samoin viemäröinti korjattiin, ja piha-alueella tehtiin ulkonäköä kohentavia toimenpiteitä. Hailuodon Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Hailuodon Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 365 460-20,7 513 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 72 48 49,6 45 Palkkiotuotot, netto 134 87 53,8 90 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 1 6-89,4 2 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 84-7 1 235,5 2 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 27 21 27,5 2 Liiketoiminnan muut tuotot 11 11-2,4 8 Yhteensä 328 166 97,7 150 Tuotot yhteensä 693 626 10,7 663 Kulut Henkilöstökulut 240 236 1,5 236 Muut hallintokulut 234 202 16 232 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 19 19 2,4 15 Liiketoiminnan muut kulut 125 124 0,7 94 Kulut yhteensä 618 581 6,4 577 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 8-1 982,2 9 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 67 46 46,7 77 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Korkokatteen kertymä on ennätysalhainen, ja samanaikaisesti luoton kysyntä ja talletusten kasvu on hidastunut hyvin vaisuksi. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat selkeästi osinkotuottojen myötä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotto oli positiivinen johtuen sijoitusten realisoinnista. Mm. puu- ja osakekauppaa on käyty pankin sijoitusomaisuudella. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Kulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, mutta mukana on investointiluonteisia kertakuluja mm. atk-laitteistoon, puhelinjärjestelmiin ja koulutukseen liittyen. Ilman näitä ja pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet hiukan. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottojen kasvuun voi olla erityisen tyytyväinen. Palkkiokulujen ryhmään kirjattavista menoista huomattavin säästö syntyi, kun pankkiautomaatin kompensaatiomaksut ovat jääneet pois osuuspankin velvoitteista.

4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 4 3 3,7 Luotonannosta 73 56 30,6 Maksuliikkeestä 87 66 31,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 21 24-12,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 21 23-10,1 Takauksista 5 4 33,8 Vakuutusten välityksestä 65 45 44,8 Muut 22 33-34,8 Yhteensä 297 255 16,7 OP-bonukset -140-136 2,9 Palkkiotuotot yhteensä 157 119 32,6 Palkkiokulut 24 32-25,6 Palkkiotuotot, netto 134 87 53,8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta, mutta nämä laskennalliset erät ovat silti hyvin vaatimattomalla tasolla. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 8 0 200 320,5 Vähennykset 0-1 -84,3 Arvonalentumisten nettomäärä 8-1 982,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 34 489 35 921-4 34 387 Luotot 28 664 27 541 4,1 29 650 Saamistodistukset 521 584-10,7 572 Osakkeet ja osuudet 1 723 1 164 48,1 1 016 Talletukset 29 231 29 937-2,4 27 564 Oma pääoma 3 752 3 545 5,8 3 372 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 1 911 2 034-6,1 1 790 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 5800 tuhatta euroa eli 1725 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja 2616 tuhatta euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Luottokanta

5 yhteensä vuoden lopussa oli 28664 tuhatta euroa (27541 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP- Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Vuoden 2013 aikana osuuspankki ei siirtänyt lisää luottokantaa OPA:lle. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 136 136-0,1 Nollakorkoiset saamiset 1 0 58,5 Yhteensä 136 136 0,1 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,5 0,5 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 487 340 Prosenttia taseesta 1,41 0,95 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 20 20 Prosenttia taseesta 0,06 0,06 Käypä arvo 110 110 Nettotuotto, % 0 0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 507 360 Prosenttia taseesta 1,47 1,00 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Pankkirakennukseen tehty mittava katto- ja ilmastointiremontti nosti omassa käytössä olevaan kiinteistöön sitoutuneen pääoman määrää 147 tuhatta euroa, 1,41 prosenttiin taseesta. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Sijoituskäytössä oleva omaisuus käsittää Juhola nimisen metsätilan ja Vaskenperä nimisen rantatilan. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.

6 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 2702 tuhatta euroa (5880). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 500 tuhatta euroa (500). Sijoitus sisältyy edellä mainittuun tase-erään. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset Pohjola Pankki Oyj:n A-sarjan osakkeisiin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 24 tuhatta euroa oli 6 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 12 803 11 701 9,4 Säästämistilit 4 393 3 939 11,5 Sijoittamistilit 12 012 14 270-15,8 Valuuttatalletukset 26 28-9,4 Yhteensä 29 231 29 937-2,4 Muut velat 84 104-19,2 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 29 315 30 040-2,4 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat yleensä lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, maksettiin kokonaan pois vuoden 2013 aikana (900 tuhatta). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pieneni 0,4 prosenttia 67 tuhanteen euroon (68). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 65.500 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,8 prosenttia 3752 tuhanteen euroon (3545). Poistoeroa kasvatettiin 2 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta ei kasvatettu. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä.

7 OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 3 752 3 545 Käyvän arvon rahasto -362-216 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla -801 754 Palautettavat osuuspääomat -1-1 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako - - Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - -1 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -127-82 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 4 063 3 999 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 4 063 3 999 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 362 216 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -127-82 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 236 134 Omat varat yhteensä 4299 4 133 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyviä pääomalainoja ei ole.

8 Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus tämän vaikutuksesta kasvoi, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) säilyivät entisellä tasolla. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä 3 2 Valtio- ja keskuspankkivastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 3 2 Vähittäisvastuut 0 0 Muut erät 0 0 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Yritysvastuut 1) 181 141 Vähittäisvastuut 2) 199 369 Kiinteistövakuudelliset 139 303 Muut 60 66 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 184 127 PD/LGD-menetelmä 126 88 Yksinkertainen menetelmä 58 39 Pääomasijoitukset 0 0 Pörssilistatut sijoitukset 45 31 Muut 14 8 Muut erät 45 33 Luottoriski yhteensä 612 673 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 78 78 Muut omien varojen vaatimukset 4) 398 399 Yhteensä 1 088 1 150 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 4 299 4 133 Ensisijaiset omat varat 4 063 3 999 Omien varojen vaatimus 1 088 1 150 Vakavaraisuussuhde, % 31,62 28,8 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 29,88 27,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013

9 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,4 1,1 1,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,2 0,1 0,2 Omavaraisuusaste, % 13,1 12 12 Kulujen suhde tuottoihin, % 89,2 92,8 87 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta.

11 Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääsääntöisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 42,73 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli vain yksi. Vuonna 2013 pankille ei aiheutunut luottotappioita. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,5 prosenttia luottoja takauskannasta.

12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,41 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli kaikki vuokrattuna.

13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Hailuodon Osuuspankin konttori sijaitsee keskeisellä paikalla Hailuodon kirkonkylällä. Konttorissa on käteiskassapalvelut avoinna arkisin klo 10.00 15.00 ja konttorin ulkoseinässä on käteisen nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti. Hailuodon Osuuspankki on tarjonnut asiakkaille iltaajanvarausta tiistaista perjantaihin kello 18 saakka jo useamman vuoden ajan. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 2 jäsenellä (nettokasvu) ja oli vuoden lopussa 1310. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Hailuodon Osuuspankissa ei ole käytössä erillistä johdon palkitsemisjärjestelmää.

14 Hailuodon Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö toimitusjohtaja rahoitusneuvoja sijoitus- ja yritysneuvoja sijoitus- ja vakuutusneuvoja palveluneuvoja siivooja Eija Sipola Mervi Heikkinen Marjo Lukkarila Eetu Kajan Kati Ukonaho Elvi Järvelä Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hailuodon Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 4.4.2013 pankin kokoustiloissa. Kokoukseen osallistui 13 osuuspankin jäsentä.

15 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 4 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi.

16 Hallituksen jäsenen yläikäraja on 62 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja: Erkki Mattila liikkeenharjoittaja Hailuoto (2011 2014) varapuheenjohtaja: Jari Räinä toiminnanjohtaja Hailuoto (2011 2014) Muut jäsenet: Rauno Heikkala* maanviljelijä Hailuoto (2013 2016) Sinikka Nissilä palvelukoordinaattori Oulu (2012 2015) Jukka Pehkonen Hailuoto (2012 2015) Päivi Pesonen 4H-neuvoja Hailuoto (2013 2016) Esa Pramila maanviljelijä Hailuoto (2013 2016) Toni Rantasuo vaihtotyönjohtaja Hailuoto (2013 2016) Ilkka Sipilä* luotsi Hailuoto (2012 2015) Kaisamarja Stöckell kanttori Hailuoto (2013 2015) Marjut Toppi* opettaja Hailuoto (2011 2014) Raija Toppi postinjakaja Hailuoto (2011 2014) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja: Arto Vähämetsä, 1962 maaseutuyrittäjä Hailuoto 2014 hallintoneuvoston jäsen 1995 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2010 alkaen Varapuheenjohtaja: Sari Vuorinen, 1966 mielenterveyshoitaja Hailuoto 2014 hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen

17 Muut jäsenet: Aira Kurikka, 1959 keruutuotekouluttaja Hailuoto 2014 hallintoneuvoston jäsen 2009 2012, hallituksen jäsen vuodesta 2012 alkaen Sirpa Tero, 1964 lähihoitaja Hailuoto 2014 hallintoneuvoston jäsen 2004 2011, hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen Mikko Tuomikoski,1967 konepäällikkö Hailuoto 2014 hallituksen jäsen vuodesta 2012 alkaen Sihteeri: Eija Sipola, 1970 toimitusjohtaja Hailuoto Toimitusjohtaja Eija Riitta-Liisa Sipola, KTM, MBA, 43 vuotta, pankin palvelukseen vuonna 2002, toimitusjohtajaksi vuonna 2010. Tilintarkastajat Vastuullinen tilintarkastajayhteisö KPMG Oy vastuutarkastajana Tapio Raappana KHT varatilintarkastajana Antti Kääriäinen KHT, JHTT Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Anne Alho suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin 17.5.2013. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut vuoden 2013 osalta tarkastaja Ilpo Heikkinen Oulun Osuuspankista. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2013 oli 2.423.202,31 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 60.964,86 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että ylijäämä 60.964,86 euroa siirretään käyttörahastoon.

18 HAILUODON OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Korkotuotot 528 962,05 699 940,69 Korkokulut 164 190,33 239 974,61 KORKOKATE 364 771,72 459 966,08 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 71 683,90 47 919,71 Muista yrityksistä 71 683,90 47 919,71 Palkkiotuotot 157 197,03 118 574,72 Palkkiokulut 23 606,13 31 714,09 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 654,07 6 162,62 Arvopaperikaupan nettotuotot 630,00 5 697,07 Valuuttatoiminnan nettotuotot 24,07 465,55 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 84 241,22-7 418,98 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 27 354,12 21 460,42 Liiketoiminnan muut tuotot 10 787,24 11 058,14 Hallintokulut 474 197,19 438 283,81 Henkilöstökulut 240 017,54 236 491,75 Palkat ja palkkiot 204 021,59 200 510,98 Henkilösivukulut 35 995,95 35 980,77 Eläkekulut 27 593,17 29 357,85 Muut henkilösivukulut 8 402,78 6 622,92 Muut hallintokulut 234 179,65 201 792,06 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 996,59 18 555,34 Liiketoiminnan muut kulut 124 952,36 124 136,21 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 7 600,08-861,49 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 67 336,95 45 894,75 Tilinpäätössiirrot 2 186,00-1 588,00 Tuloverot 4 186,09 995,13 Tilikauden verot 3 743,15 0,00 Aikaisempien tilikausien verot 54,40 60,68 Laskennallinen vero 388,54 934,45 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 60 964,86 46 487,62 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 60 964,86 46 487,62

19 HAILUODON OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA Käteiset varat 245 582,69 255 091,65 Saamiset luottolaitoksilta 2 701 714,56 5 879 940,82 Vaadittaessa maksettavat 1 036 196,53 1 130 888,13 Muut 1 665 518,03 4 749 052,69 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 28 664 108,64 27 541 467,42 Muut 28 664 108,64 27 541 467,42 Saamistodistukset 521 494,61 584 230,93 Muilta 521 494,61 584 230,93 Osakkeet ja osuudet 1 723 121,47 1 163 572,73 Johdannaissopimukset 6 409,56 3 732,30 Aineelliset hyödykkeet 531 504,95 389 424,66 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 19 879,18 19 879,18 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 487 498,64 339 774,35 Muut aineelliset hyödykkeet 24 127,13 29 771,13 Muut varat 35 714,09 28 766,69 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 59 508,49 74 851,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 34 489 159,06 35 921 078,20 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 0,00 900 000,00 Luottolaitoksille 0,00 900 000,00 Muut 0,00 900 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 29 315 166,32 30 040 282,60 Talletukset 29 231 479,16 29 936 740,46 Vaadittaessa maksettavat 22 911 986,17 20 095 105,77 Muut 6 319 492,99 9 841 634,69 Muut velat 83 687,16 103 542,14 Muut 83 687,16 103 542,14 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 1 296,66 462,09 Muut velat 36 531,03 46 479,49 Muut velat 33 078,03 42 772,49 Pakolliset varaukset 3 453,00 3 707,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 296 950,77 324 915,76 Laskennalliset verovelat 85 612,52 64 684,88 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 29 735 557,30 31 376 824,82 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 001 393,68 999 207,68 Poistoero 2 186,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 999 207,68 999 207,68 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 67 250,00 67 550,00 Muut sidotut rahastot 1 261 455,77 1 114 958,25 Vararahasto 899 058,08 899 058,08 Käyvän arvon rahasto 362 397,69 215 900,17 Vapaat rahastot 2 362 537,45 2 250 102,80 Muut rahastot 2 362 537,45 2 250 102,80 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 0,00 65 947,03 Tilikauden voitto (tappio) 60 964,86 46 487,62 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 752 208,08 3 545 045,70 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34 489 159,06 35 921 078,20 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 167 612,38 158 993,38 Takaukset ja pantit 167 612,38 158 993,38 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 1 743 327,18 1 875 325,98 Muut 1 743 327,18 1 875 325,98 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 1 910 939,56 2 034 319,36