PERUSSOPIMUS (MUUTOKSET KÄSITELTY HALL. KOKOUKSESSA 10.11.2006 55) KAINUUN JÄTEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala, Vuolijoki 2005 2007 SISÄLLYSLUETTELO: KUNTAYHTYMÄ JA SEN TEHTÄVÄT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA 2. JÄSENKUNNAT 3. TEHTÄVÄT JA TOIMIALA KUNTAYHTYMÄN HALLINTO YHTYMÄKOKOUS 4. JÄSENKUNTIEN YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAT 5. ÄÄNIVALLAN PERUSTEET 6. KOKOUKSET 7. YHTYMÄKOKOUKSEN TEHTÄVÄT 8. PÄÄTÖSVALTAISUUS 9. JÄSENKUNTIEN YHTYMÄKOKOUKSELLE ESITTÄMÄT ASIAT 10. KOKOUSKUTSU HALLITUS 11. KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI 12. JÄSENTEN VALINTA 13. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT LAUTAKUNNAT 14. LAUTAKUNNAT JÄSENKUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROISTA JA VELOISTA 15. PERUSPÄÄOMA JA SEN KORKO 16. JÄSENKUNTIEN OSUUDET JA VASTUU TALOUS 17. TOIMINNAN RAHOITUS 18. PÄÄOMAMENOT 19. TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA 20. PALVELUIDEN HINNOITTELU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 21. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS KUNTAYHTYMÄN LAAJENTAMINEN / KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAMINEN 22. KUNTAYHTYMÄN LAAJENTAMINEN 23. JÄSENKUNNAN EROAMINEN KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 24. LOPPUSELVITYS VOIMAANTULO 25. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO
KAINUUN JÄTEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄ JA SEN TEHTÄVÄT 1. Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Kajaanin kaupunki. 2. Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala ja Vuolijoki. 3. Tehtävät ja toimiala Kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien puolesta jätelaissa kunnan tehtäväksi säädetyn jätehuollon järjestämisestä. Tässä tarkoituksessa kuntayhtymä 1) Huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen keräyksen järjestämisestä. Jätejakeiden kiinteistökohtaisessa keräilyssä säilytetään kuntayhtymän toimialueella sopimusperusteinen keräilykuljetus kymmenen (10) vuotta kuntayhtymän muodostamisesta eteenpäin. Kuntayhtymä voi täydentää eri jätejakeiden keräilyä omilla järjestelmillään. 2) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen kuljetuksen järjestämisestä; Kuljetuksissa pyritään ensisijaisesti sitoumuksiin jo toimivien sopimusten puitteissa. Siirtokuormakuljetuksien maksut peritään siirtokuormausasemien käyttäjiltä; 3) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn sekä kunnalle kuuluvan ongelmajätehuollon järjestämisestä; 4) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavat jätehuoltomääräykset; 5) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavan jätemaksutaksan sekä määrää ja maksuun panee jätemaksut. Jätemaksutaksat tasataan käyttäjien kesken tämän sopimuksen määräysten ja periaatteiden mukaisesti; 6) käyttää jätelaissa kunnalle säädettyä toimivaltaa muissa jätehuoltoon kuuluvissa viranomaistehtävissä; 7) huolehtii kunnallisen jätehuollon suunnittelusta ja kehittämisestä sekä 8) huolehtii jätelain täytäntöönpanoon liittyvistä muista kohdissa 1 5 mainittuihin velvollisuuksiin liittyvistä tehtävistä. Kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakin jäsenkuntien yhtymälle antamia ympäristöhuollon tehtäviä yhtymäkokouksen yksimielisellä päätöksellä ja sen asettamilla ehdoilla, jotka voivat koskea muun muassa tehtävien hoidon rahoitusta. Kuntayhtymä ei kuitenkaan huolehdi kuntien vanhojen kaatopaikkojen sulkemisesta ja jälkihoidosta, eikä myöskään puhdistamolietteiden ja ylijäämämaiden käsittelystä. Kuntayhtymän käyttöön jäävistä kaatopaikoista laaditaan selvitykset, joiden perusteella käytöstä poiston vastuut ja muut mahdolliset vastuut jaetaan kuntayhtymän ja aikaisemman toiminnanharjoittajan kesken. Kuntayhtymä tekee vuokrasopimukset tarvitsemiensa käsittelyalueiden käytöstä. Kuntien huolehdittavaksi jää edelleen kunnan ympäristölupaviranomaiselle kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät. Näitä ovat lupatehtävät jäteluvissa ja muu valvonta. Kuntayhtymän toiminta järjestetään itsekannattavuuden periaatteen mukaan niin, että yhtymä varautuu maksutuloilla kattamaan toiminnan kaikki kulut. Kuntayhtymän tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen.
KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Yhtymäkokous 4. Jäsenkuntien yhtymäkokousedustajat Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Kullakin jäsenkunnalla on yhtymäkokouksessa yksi edustaja. 5. Äänivallan perusteet Äänivallan perusteena ovat osakaskuntien osuudet yhtymän varoihin. Osuudet on määritelty 15 :ssä. 6. Kokoukset Yhtymäkokous on pidettävä kaksi kertaa vuodessa huhtikuun ja marraskuun loppuun mennessä. Kevätkokouksessa käsitellään tilinpäätökseen liittyvät asiat ja syyskokouksessa tulevan vuoden talous ja muita asioita. Yhtymähallitus voi tarvittaessa kutsua ylimääräisen yhtymäkokouksen koolle. 7. Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokouksen tehtävänä on 1) Hyväksyä jokaista varainhoitovuotta varten talousarvio ja sen hyväksymisen yhteydessä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma, hyväksyessään tilinpäätöksen päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. toiminta-alueelle jätehuoltosuunnitelman kuntayhtymän hallintosäännön, virkasäännön ja muut kuin edellä mainitut johtosäännöt. suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet 2) Päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä. 3) Valita kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, tarkastuslautakunta toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä määrätä sen puheenjohtaja valita tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yksi tai useampi tilintarkastaja; joka voi olla luonnollinen henkilö tai yhteisö 4) Vahvistaa yhtymäkokouksen työjärjestys ja tilintarkastussääntö 8. Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenkuntien yhtymäkokousedustajista on paikalla. 9. Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat Jäsenkunnan on oikeus saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus on esitettävä kuntayhtymän hallitukselle kirjallisesti. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä yhtymäkokouksessa, jonka kokouskutsuun käsiteltäväksi vaadittu asia ehditään ottaa. 10. Kokouskutsu Kokouskutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä vähintään neljä viikkoa ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille. Hallitus 11. Kokoonpano ja toimikausi Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
12. Jäsenten valinta Hallituksen jäsenet valitaan jäsenkuntien ehdotuksesta seuraavasti: Hallituksen jäsenet valitaan jäsenkuntien ehdotuksesta seuraavasti: Kajaanin kaupungista valitaan kaksi (2) varsinaista jäsentä ja heille kaksi (2) varajäsentä. Sotkamon kunnasta valitaan yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Kuhmon kaupungista valitaan yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen, Suomussalmen kunnasta valitaan yksi (1) jäsen ja henkilökohtainen varajäsen. Paltamon Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven ja Vuolijoen kunnista valitaan yksi yhteinen (1) varsinainen jäsen ja hänelle yksi (1) henkilökohtainen varajäsen, Hyrynsalmen, Puolangan Paltamon ja Vaalan kunnista yksi yhteinen (1) varsinainen jäsen ja hänelle yksi (1) henkilökohtainen varajäsen. Paltamon, Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven ja Vuolijoen välillä varsinainen hallituspaikka kiertää kunnittain hallituskausittain. Vastaavalla tavalla menetellään Hyrynsalmen, Puolangan Paltamon ja Vaalan osalta. 13. Hallituksen tehtävät Hallitus vastaa kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta päättää hallitus. Hallitus delegoi päätösvaltaansa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla voimassaolevat säädökset huomioiden. Kuntayhtymän hallitus laatii kuntayhtymäsopimuksen muutosehdotukset jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Lautakunnat 14. Lautakunnat Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka jäsenmäärä on neljä (4). Tarkastuslautakunnan toimikausi on neljä (4) vuotta alkaen kunnallisvaalikaudesta 2009. Kuntayhtymällä voi olla muitakin lautakuntia, jos yhtymäkokous niin päättää. JÄSENKUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROISTA JA VELOISTA 15. Peruspääoma ja sen korko Peruspääomaksi muodostetaan kahdeksansataayhdeksänkymmentäkuusituhattaviisisataaviisikymmentäseitsemän (896 557) euroa, joka jakaantuu kuntien kesken seuraavalla tavalla: % Kajaani 42,79 383 681 Kuhmo 12,57 112 672 Suomussalmi 12,4 111 133 Sotkamo 12,26 109 928 Paltamo 4,99 44 764 Vaala 4,6 41 229 Puolanka 4,38 39 243 Hyrynsalmi 3,98 35 659 Ristijärvi 2,04 18 248 (Huom! Yllä olevassa taulukossa on poistettu Vuolijoki ja sen peruspääoma, joka on liitetty Kajaanin osuuteen) Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille kahdentoista kuukauden euribor-korkoa vastaavan koron, kuitenkin enintään 10 %. Mahdollisten uusien jäsenkuntien aiheuttamista muutoksista ja peruspääomasijoituksista samoin kuin tämän perussopimuksen muutoksista sopivat kuntayhtymä ja jäsenkunnat keskenään 22 :ssä selostetulla tavalla.
16. Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. TALOUS 17. Toiminnan rahoitus Kuntayhtymä kattaa menonsa tuloillaan. Kuntayhtymä varautuu rahoittamaan tuloillaan ympäristöhuollon investointeja. Siirtokuormauskuljetusten kustannukset rahoitetaan siirtokuormausasemien käyttäjiltä perittävillä maksuilla. 18. Pääomamenot Tavoitteena on, että kuntayhtymä rahoittaa investoinnit kyseessä olevaa investointia käyttäviltä käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kuntayhtymä voi hankkia rahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. 19. Talousarvio ja suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnasta. Talousarvio ja suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan ja palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 20. Palveluiden hinnoittelu Palveluiden hinnoittelun perustana on jätelain mukaan määräytyvä omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Palveluiden hinnoitteluperusteet vahvistaa yhtymäkokous talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan välittömästi päätösten tultua lainvoimaisiksi. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 21. Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. KUNTAYHTYMÄN LAAJENTAMINEN / KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAMINEN 22. Kuntayhtymän laajentaminen ja muu perussopimuksen muutos Kuntayhtymää voidaan laajentaa kuntalain 79 mukaisesti eli mahdollisten uusien jäsenkuntien aiheuttamista muutoksista ja peruspääomasijoituksista samoin kuin tämän perussopimuksen muutoksista sopivat kuntayhtymä ja uudet jäsenkunnat keskenään. Laajentaminen ja muu perussopimuksen muutos edellyttää sekä kuntayhtymän että sen jäsenkuntien hyväksyntää. Yhtymähallitus tekee jäsenkuntien valtuustoille kuntayhtymäsopimuksen muutosehdotukset. Jäsenkuntien katsotaan hyväksyneen perussopimuksen muutoksen, kun vähintään 2/3 nykyisistä jäsenkunnista, joiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien asukasluvusta, on kannattanut muutosehdotusta. 23. Jäsenkunnan eroaminen Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, on kuntayhtymän suoritettava kunnalle korvausta eroavan kunnan osuudesta kuntayhtymän varoihin. Korvauksen tulee olla vähintään 40 ja enintään 80 prosenttia kunnan osuudesta kuntayhtymän varoista vähennettynä varojen hankintaan otettujen velkojen ja saatujen valtionosuuksien suhteellisella määrällä. Lunastushinnasta päättää yhtymäkokous. Jos kuntayhtymän varot ovat 1 momentissa tarkoitettuja vähennettäviä määriä pienemmät, kuntayhtymästä
eroavan kunnan on suoritettava kuntayhtymälle erotuksesta kunnan osuutta vastaava korvaus. Korvaus on suoritettava siihen ajankohtaan mennessä, kun eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet 4 momentin mukaan lakkaavat. Eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat seuraavan kalenterivuoden lopussa siitä, kun jäsenkunta on ilmoittanut eroamisesta, jollei yhtymäkokouksen yksimielisellä suostumuksella toisin sovita. Kuntayhtymän jätteidenkäsittely- tai hyödyntämispaikkoihin tekemien investointien poistamatta jäänyt osa sekä jäljellä olevan vuokraoikeuden arvo voidaan periä investoinnin kohdekunnalta takaisin kunnan erotessa kuntayhtymästä, ellei eronnut kunta samalla määrää, että jätteet on edelleen toimitettava samalle kuntayhtymän käsittely- ja hyödyntämispaikalle. Eroava kunta saa lunastaa jätteidenkäsittelypaikan vuokraoikeuksineen sen käyvällä arvolla. KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 24. Loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymäkokous päättää loppuselvityksestä, josta hallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden 15 :ssä tarkoitettujen osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen osuuksien suhteessa. VOIMAANTULO 25. Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet sen ja se on allekirjoitettu. Tässä sopimuksessa tarkoitetut tehtävät siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2005 1.1.2007 alkaen. Kuntayhtymä voi sopimuksen voimaantulosta alkaen tehdä toiminnan käynnistämisen edellyttämiä hallinnollisia päätöksiä. Tämän sopimuksen määräykset sitovat kutakin sopijapuolta sopimuksen voimassaoloajan edellyttäen että sopijapuoli on kuntayhtymän osakas. Tätä sopimusta on laadittu yksitoista (11) kymmenen (10) samansisältöistä kappaletta. Kajaanissa marraskuun 26. päivänä 2004 24. päivänä 2006. Alle kaikkien kaupunkien ja kuntien allekirjoitukset