PERUSSOPIMUS ALKAEN

Transkriptio

1 PERUSSOPIMUS ALKAEN Iisalmen kaupunginvaltuusto Kiuruveden kaupunginvaltuusto Sonkajärven kunnanvaltuusto Vieremän kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 NIMI JA KOTIPAIKKA TOIMIALA JA TEHTÄVÄT JÄSENKUNNAT JA KUNTAKOKOUS UUDEN JÄSENKUNNAN OTTAMINEN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI YHTYMÄVALTUUSTON PÄÄTÖSVALTAISUUS ÄÄNIVALTA YHTYMÄVALTUUSTOSSA YHTYMÄVALTUUSTON TEHTÄVÄT YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO YHTYMÄHALLITUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ ÄÄNIVALTA PÄÄTÖKSENTEOSSA YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVÄT YHTYMÄHALLITUKSEN ESITTELY LAUTAKUNNAT PERUSPÄÄOMA JÄSENKUNTIEN OSUUDET VAROISTA SEKÄ VASTUUT VELOISTA JA VELVOITTEISTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAPOISTOT HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN RAHASTOJEN PERUSTAMINEN PALVELUISTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET, MAKSUAJAT, KOROT JA VIIVÄSTYSKOROT POIKKEUKSELLISEN SUURET POTILASKOHTAISET KUSTANNUKSET INVESTOINTIEN PÄÄOMARAHOITUS MUUT MÄÄRÄYKSET KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN KUNTIEN ASEMA KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN VOIMAANTULO... 12

3 3 Allekirjoittaneet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä sopineet kuntayhtymän perussopimuksesta seuraavasti: PERUSSOPIMUS YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iisalmen kaupunki. 2 Toimiala ja tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja järjestää jäsenkuntien puolesta kunnille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä järjestää lisäksi ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelut. Kuntayhtymä voi hoitaa kuntien puolesta työllisyyden edistämiseen liittyviä tehtäviä, joista sovitaan erillisillä kuntakohtaisilla sopimuksilla. Kuntayhtymä vastaa yhteistoiminnassa palvelujen tuottajien kanssa jäsenkuntien väestön erikoisja erityistason sairaanhoidosta sekä kehitysvammaisten erityishuollosta ja muista mahdollisista jäsenkuntien antamista tehtävistä. SOTE kuntayhtymä valmistelee valtuustokausittain palvelujen järjestämissuunnitelman ja talousarviovuosittain kuntakohtaiset palvelusopimukset yhteistyössä kuntajohtajatyöryhmän ja jäsenkuntien kanssa. Järjestämissuunnitelma ja palvelusopimus hyväksytään ao. jäsenkunnan valtuustossa sekä SOTE kuntayhtymän yhtymävaltuustossa. Kuntayhtymä turvaa jäsenkunnan määrittelemät lähipalvelut, joista päätetään kuntakohtaisissa palvelusopimuksissa. Jäsenkuntien asukkailla on oikeus käyttää kuntayhtymän palveluja kuntarajoista riippumatta. Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille.

4 4 3 Jäsenkunnat ja kuntakokous Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Kuntakokous järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa; talousarvion ja toimintasuunnitelman valmisteluvaiheessa sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistuttua. Kuntakokous voidaan kutsua koolle myös merkittäviä linjaratkaisuja tehtäessä tai yksittäisen kunnan niin halutessa. YHTYMÄVALTUUSTO 4 Uuden jäsenkunnan ottaminen Uuden kunnan ottaminen jäseneksi kuntayhtymään edellyttää jäsenkuntien yksimielisiä päätöksiä. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän jäseneksi tulevan kunnan peruspääomaosuuden sekä sen suoritusajankohdan. Tässä perussopimuksessa muualla säädetystä poiketen yhteistoiminta-alueen laajentuessa paikat kuntayhtymän toimielimissä jaetaan suhteellisuuden perusteella ja siten, että jokaisella kunnalla on vähintään yksi (1) edustaja. Äänivalta toteutetaan tällöin kuntalain määräysten mukaisesti. 5 Yhtymävaltuuston kokoonpano ja toimikausi Yhtymävaltuustossa on yhteensä viisitoista (15) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaaleissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunkin kunnan valtuusto nimeää toimikaudekseen yhtymävaltuuston jäsenet ja kullekin heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven kunta Vieremän kunta 7 jäsentä ja varajäsentä 4 jäsentä ja varajäsentä 2 jäsentä ja varajäsentä 2 jäsentä ja varajäsentä Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi nimetään yhtymävaltuuston jäsen valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista. 6 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. 7 Äänivalta yhtymävaltuustossa Kunnan äänivalta perustuu kunnan asukasluvun osuuteen yhteistoiminta-alueen asukasluvusta. Kunnan äänimäärä määritellään valtuustokausittain. Asukaslukuna käytetään kunnallisvaalia edeltävän vuoden asukaslukua (31.12). Yhtymävaltuuston kokouksessa kunnan äänimäärä jaetaan kokouksessa läsnä olevien edustajien kesken yhtä suuriin osiin.

5 5 Äänestystilanteissa päätökset tehdään 60 %:n äänivallan enemmistöllä. Tätä säännöstä ei sovelleta henkilövaaleissa eikä mikäli lainsäädännöstä muuta johtuu. 8 Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, joka 1) valitsee yhtymävaltuuston jäsenistä valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 2) valitsee valtuustokaudeksi tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, jotka ovat eri kunnista. 3) valitsee valtuustokaudeksi kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää kerrallaan eri kunnista yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi 4) valitsee valtuustokaudeksi yhtymähallituksen jaoston ja ympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, jotka ovat eri kunnista. 5) valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja varatilintarkastajan 6) päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista 7) päättää hallinnon järjestämisen perusteista 8) päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion ja kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman 9) hyväksyy valtuustokausittain järjestämissuunnitelmat ja vuosittain palvelusopimukset 10) päättää kuntayhtymän palveluiden ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista 11) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta 12) päättää kuntayhtymän hallintosäännöstä ja muista hallinnon järjestämiseksi tarpeellisista säännöistä 13) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista 14) valitsee kuntayhtymän toimitusjohtajan 15) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä toimenpiteistä, johon tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta; sekä 16) päättää muista yhtymävaltuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista, joita ei ole siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi. Yhtymävaltuuston kokouskutsusta ja -menettelyistä on säännökset yhtymävaltuuston työjärjestyksessä.

6 6 YHTYMÄHALLITUS 9 Yhtymähallituksen kokoonpano Yhtymävaltuusto valitsee jäsenkuntien esittämistä ehdokkaista yhtymähallitukseen viisitoista (15) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen seuraavasti: Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven kunta Vieremän kunta 7 jäsentä ja varajäsentä 4 jäsentä ja varajäsentä 2 jäsentä ja varajäsentä 2 jäsentä ja varajäsentä Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Yhtymähallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista. 10 Yhtymähallituksen päätösvaltaisuus sekä äänivalta päätöksenteossa Yhtymähallituksen päätösvaltaisuuden ja äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymävaltuuston osalta on perussopimuksen pykälissä 6 ja 7 määrätty. 11 Yhtymähallituksen tehtävät Kuntayhtymää johtaa yhtymävaltuuston alaisena yhtymähallitus. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Lisäksi yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toimialaan liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä ja palvelujen järjestämisestä pois lukien ympäristölautakunnan ja yhtymähallituksen jaoston toimialaan kuuluvat tehtävät. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole tällä perussopimuksella tai kuntayhtymän hallintosäännöllä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Hallituksen tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Kuntayhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 12 Yhtymähallituksen esittely Asioiden käsittely hallituksen kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelystä ja kokousmenettelyistä määrätään hallintosäännössä.

7 7 KUNTAYHTYMÄN LAUTAKUNNAT JA HALLITUKSEN JAOSTO 13 Lautakunnat ja hallituksen jaosto Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta ja ympäristölautakunta sekä hallituksen alainen jaosto. Kuntayhtymän lautakunnat ja jaoston valitsee yhtymävaltuusto. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jossa on 7 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkastuslautakunnan toiminnasta määrätään tarkastussäännössä. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan kokoonpano ja sen tehtävät Kuntayhtymässä on ympäristölautakunta ympäristöterveydenhuoltoa ja ympäristönsuojelua varten. Ympäristölautakunta vastaa jäsenkuntien puolesta siitä, mitä kunnan velvollisuudeksi on säädetty ympäristöterveydenhuollosta, eläinlääkinnästä ja ympäristönsuojelusta. Ympäristölautakunta toimii jäsenkuntien ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu-, kemikaali- ja leirintäalueviranomaisena sekä elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, tupakkalain ja lääkelain 54 a :n mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Yhtymävaltuusto valitsee jäsenkuntien esittämistä ehdokkaista ympäristölautakuntaan seitsemän (7) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen seuraavasti: Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven kunta Vieremän kunta 3 jäsentä ja varajäsentä 2 jäsentä ja varajäsentä 1 jäsen ja varajäsen 1 jäsen ja varajäsen Muilta osin ympäristölautakunnan kokoonpanoon sovelletaan, mitä tässä perussopimuksessa on sanottu yhtymähallituksesta. Ympäristölautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista. Ympäristölautakunnan päätösvaltaisuuden ja äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymävaltuuston osalta on perussopimuksen pykälissä 6 ja 7 määrätty. Asioiden käsittely ympäristölautakunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelystä ja kokousmenettelyistä määrätään hallintosäännössä. Yhtymähallituksen jaosto Tehtävät ja kokoonpano Kuntayhtymässä on yhtymähallituksen jaosto, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön ja määräyksiin liittyvästä ja viranomaispäätöstä vaativasta yksilökohtaisesta päätöksenteosta ja muutoksenhausta ellei hallintosäännöstä muuta johdu. Muut hallituksen jaoston tehtävät kirjataan hallintosääntöön

8 8 Yhtymähallituksen jaoston jäsenmäärää on yhdeksän, joista kolme edustaa Iisalmen kaupunkia, kaksi Kiuruveden kaupunkia, kaksi Sonkajärven kuntaa ja kaksi Vieremän kuntaa. Jaoston jäsenistä yksi kustakin kunnasta valitaan kuntayhtymän hallituksen kokoonpanon ulkopuolelta. Valtuusto valitsee kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan eri kunnista. Yhtymähallituksen jaoston päätösvaltaisuuden ja äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymävaltuuston osalta on perussopimuksen pykälissä 6 ja 7 määrätty, lukuun ottamatta yksilöhuoltoasioita, jotka ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Asioiden käsittely jaoston kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelystä ja kokousmenettelyistä määrätään hallintosäännössä. KUNTAYHTYMÄN TALOUS 14 Peruspääoma Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomaosuuksista. Peruspääomaa voidaan yhtymävaltuuston päätöksellä korottaa tai alentaa. Peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruuden yhtymävaltuusto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä. Sama korko maksetaan myös muiden kuin jäsenkuntien kuntayhtymässä olevalle pääomalle. Näitä kuntia kutsutaan tässä perussopimuksessa sopimuskunniksi. 15 Jäsenkuntien osuudet varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuut kuntayhtymää varten otetuista veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. 16 Talousarvio, toiminta- ja taloussuunnitelma Yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymälle talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa määritellään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma perustuu kuntakokouksessa sovittuihin linjauksiin ja jäsenkuntien valtuustojen ja SOTE yhtymävaltuuston hyväksymään järjestämissuunnitelmaan. Jäsenkunnilla ja kuntalaisilla on oikeus tehdä esityksiä kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittämiseksi. Kuntayhtymä kuulee jäsenkuntia valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteista sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelemisestä hallintosäännössä sovittavalla tavalla. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät palvelusopimukset mennessä. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä palvelusopimukset mennessä. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan yhtymävaltuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus) siten, kuin asiasta jäsenkuntien kanssa sovitaan.

9 9 17 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän toimitusjohtaja. Tilinpäätös on saatettava yhtymävaltuuston päätettäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Yhtymävaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden. 18 Suunnitelmapoistot Yhtymävaltuusto hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet. 19 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja kuntayhtymän hallintosäännön määräyksiä. 20 Rahastojen perustaminen Yhtymävaltuusto päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS 21 Palveluista perittävät korvaukset Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsen- ja muilta kunnilta perittävien maksujen lisäksi asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla ja muilla tuloilla. Jäsenkuntien maksuosuudet määritellään palvelusopimuksissa. Sopimuskuntien palveluhinnat ovat samat kuin jäsenkunnilla. Muilta kunnilta perittävät maksut määräytyvät palveluhinnaston mukaisesti. Palvelusopimukset ovat kokonaissopimuksia, joka muodostuu kuntayhtymän oman toiminnan ja ostopalvelujen kokonaismäärästä. Palvelut hinnoitellaan aiheuttamisperiaatteella seuraavasti: - Lähipalvelujen hinta määritellään kunnittain ja se otetaan huomioon palvelusopimusten ja talousarvion laadinnassa. - Seudullisesti tuotettaville palveluille määritellään yksi hinta. - Laajemmat alueelliset palvelut ja ostopalvelut laskutetaan tuottajan laskutushinnan perusteella. - Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut laskutetaan jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa. Jos jäsenkunta ei tee palvelusopimusta, kuntayhtymä laskuttaa kuntaa palveluhinnaston mukaisesti. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan alueella palveluja, laskutetaan kuntaa

10 10 käytetyn palveluyksikön hinnoittelulla. Kuntayhtymälle määrätyistä tai annetuista muista kuin sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteista aiheutuvat menot sisällytetään palveluista perittäviin korvauksiin. Palvelusopimuksessa sovitun lisäksi kuntayhtymä perii jäsenkunnilta sairaanhoitopiirin erityismaksuosuuden, joka kattaa sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteista aiheutuvat menot. Kuntalaskutus perustuu palvelusopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen ennakkolaskuun. Toiminnassa, palvelutarpeessa ja kustannuksissa tapahtuvien olennaisten muutosten (3 % kunnittain tehtäväaluetasolla) johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä jäsenkunnan kanssa. Kuntayhtymän tilinpäätökseen lasketaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtainen käyttö ja kustannukset. Ali- tai ylikäyttö peritään tai hyvitetään 30 päivän kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Palvelusopimuksia laadittaessa ja maksuosuuksia määrättäessä otetaan huomioon kuntayhtymän edellisen tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden arvioitu kuntakohtainen toteuma. Mikäli talousarvio / palvelusopimus ylitetään, yhtymähallituksen tulee esittää yhtymävaltuustolle toimenpidesuunnitelma ylityksen kattamiseksi. 22 Jäsenkuntien maksuosuudet, maksuajat, korot ja viivästyskorot Jäsenkunnat maksavat kuukausittain ennakkomaksuosuuden, joka on 1/12 talousarviovuonna jäsenkunnalle myytäväksi sovittujen palvelujen yhteissummasta. Kuntien maksuosuudet maksetaan kuukausittain kahdessa erässä kunkin kuukauden 11. ja 28. päivään mennessä. Maksuaika on 14 vuorokautta ja maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. 23 Poikkeuksellisen suuret potilaskohtaiset kustannukset Kuntayhtymässä voidaan tasata erikoissairaanhoidon osalta poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia kustannuksia. Kustannukset katetaan tällöin asukaskohtaisella maksulla, jonka suuruuden yhtymävaltuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Jäsenkunnilta peritään kuukausittain 1/12 ennakkoa tästä maksusta. Yhtymävaltuusto päättää samassa yhteydessä sen euromääräisen rajan, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin samoin kuin sen, peritäänkö jäsenkunnilta edellä mainitun euromäärän ylittävältä osalta osakorvausta. Osakorvaus voi olla erisuuruinen eri erikoisaloilla/sairausryhmissä. 24 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymän investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.

11 11 MUUT MÄÄRÄYKSET 25 Muut määräykset Kiinteistöt Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä omistaa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä siirtyneet kiinteistöt. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimitilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa jäsenkunnilta. Vuokran suuruus määritellään omakustannusperiaatteella. Kiinteistöjen vuokrat muodostuvat arvonlisäverollisesta ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Ylläpitovuokra kattaa kiinteistön käyttömenot ja pääomavuokra kiinteistön kirjanpidolliset poistot ja poistamattomalle pääomalle laskettavan koron. Henkilöstön eläkevastuut Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta. Purettavien kuntayhtymien osalta vastuut eläkemaksuista siirtyvät jäsenkunnille purkamista edeltävien kolmen vuoden käyttömenojen suhteessa. 26 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Mikäli eroava jäsenkunta vaatii peruspääomaosuuttaan maksettavaksi, sille maksetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta. Korvaus peruspääomaosuudesta maksetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaan tulosta lukien. 27 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 28 Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan hallintoriita-asioissa hallinto-oikeudessa.

12 12 VOIMAANTULO 29 Voimaantulo Tämä perussopimuksen muutos tulee voimaan