LAPIN LETKA -HANKE Heli Alaräisänen NAIS- JA MIESJOHTAJAT LAPISSA 2012 Selvitys kuntien ja kuntayhtymien johtotehtävien jakautumisesta naisten ja miesten kesken NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän tulisi olla tasavertaisia X- ja Y-kromosomien määrästä riippumatta. Ei ole aivan sama, miten asioihin suhtautuu. Ansaitset saman kuin muutkin. Aivan saman.
2 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO KUNNAN JOHTAMISESSA Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on olennaista selvittää miten valta jakautuu kuntien epävirallisissa toimielimissä, joita kiintiösäännös ei koske, kuten johtoryhmissä. Naisten osuus on vähäinen kunnanjohtajista ja johtavista viranhaltijoista, joista kyseiset johtoryhmät yleensä muodostuvat. Johtoryhmillä ei ole lainsäädännöllistä asemaa, mutta niiden toimintaa säätelee useimmissa kunnissa johtosääntö. (Ks. esim. Holli, Luhtakallio ja Raevaara 2007.) Naisia on mukana kunnanhallituksissa, joita kiintiösäännös koskee, ja näin ollen naisten päätösvallan voidaan ajatella lisääntyneen kunnissa. Toisaalta virkamieskunta ja johto- ja ohjausryhmät ovat nousseet yhä keskeisempään asemaan kunnallisessa päätöksenteossa julkisjohtamisen hallintouudistusten seurauksena. Valtaosa hallitusten, valtuustojen ja virkamieskoneistojen ylimmästä johdosta on edelleen miehiä, minkä takia naisten todellinen päätösvalta ei ole kunnissa välttämättä lisääntynyt siinä määrin kuin kiintiösäännöksellä on tarkoitettu. Voidaankin pohtia onko valta siirtynyt toimielimiin, joita tiukka sääntely ei koske, ja joissa naisten edustus vaihtelee kunnittain ja toimialoittain? (Ks. esim. Holli, Luhtakallio ja Raevaara 2007.) Lapin Letka -hankkeessa selvitettiin Lapin kuntien johtoryhmien kokoonpanoa miesten ja naisten näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin vuoden 2012 osalta kuntien ja kuntayhtymien varsinaisten johtoryhmien, joita voidaan tarvittaessa laajentaa kutsumalla kokouksiin myös muiden tahojen/osastojen edustajia, sukupuolijakoa ja eri tehtävien jakaantumista miesten ja naisten kesken. Kuntayhtymistä mukaan valittiin suurimmat kuntayhtymät eli koulutuskuntayhtymät ja suurimmat sairaanhoitopiirit sekä Lapin liitto. Selvityksessä tarkasteltiin myös miesten ja naisten hakeutumista johtoryhmätasoisiin tehtäviin vuoden 2011 osalta. Selvityksessä huomioitiin haut, jotka johtivat kyseisenä vuonna rekrytointiin, ja hakijoiksi luokiteltiin kaikki hakemuksen jättäneet, jotka oli kirjattu kunnanhallituksen tai valtuuston pöytäkirjoihin. Hakijoista pyydettiin tarvittaessa lisätietoja sähköpostitse. Yhteenvedossa on mukana yksittäisiä hakijoita, jotka ovat jossakin hakuprosessin vaiheessa vetäneet hakemuksensa pois tai jätetty huomioimatta puutteelliseksi todetun kelpoisuuden takia. Suhteutettuna koko hakijajoukkoon näiden henkilöiden määrä on pieni. Tässä yhteenvedossa verrataan vuosien 2011 2012 tilannetta soveltuvin osin vastaavaan vuosien 2009 2010 selvitykseen Nais- ja miesjohtajat Lapissa (Sorro 2011, ks. www.lapinletka.fi). Johtoryhmä Kunnan johtoryhmä valmistelee koko kuntaa koskevia asioita päätöksentekoon ja huolehtii sisäisen tiedottamisen ja yhteistoiminnan toteuttamisesta. Johtoryhmä edistää eri toimialoilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa ja pyrkii ohjaamaan organisaation toimintaa päämääränä kunnan ja sen asukkaiden hyvinvointi. Useimmiten kunnan johtoryhmään kuuluvat toimialajohtajat sekä kunnasta riippuen myös erilaiset johtavat asiantuntijaviranhaltijat. Johtoryhmän jäsenten määrä vaihtelee Suomen kunnissa yleensä kolmesta yli kymmeneen. Johtoryhmän nimeää kunnanjohtaja. (www.kunnat.net.) Tasa-arvolain kiintiösäännös Julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. (Tasa-arvolain 4 a.)
3 NAISET JA MIEHET LAPIN KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN JOHTORYHMISSÄ Naisjohtajia vähän suhteessa naistyöntekijöihin Johtoryhmien kokoonpanot ovat muuttuneet vuosien 2009 2010 tarkastelusta, minkä takia ne eivät ole suoraan verrattavissa. Varsinaisia johtoryhmiä on esimerkiksi supistettu tai varsinaiseen johtoryhmään oikeuttavia tehtäviä muutettu. (Johtoryhmien koko ja yleisimmät nimikkeet löytyvät liitteistä 1-3.) Johtoryhmissä ei ole tapahtunut miesten ja naisten osuuden suhteen merkittäviä muutoksia edelliseen tarkasteluun nähden. Naisia ja miehiä on melko tasaisesti kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmissä. Naisten osuus on kuitenkin pieni suhteutettuna kuntien ja kuntayhtymien naistyöntekijöiden määrään, joka on n. 80%.
4 Tunturi-Lapissa vahvin naisedustus johtoryhmissä Seutukunta ja kuntatasolla miesten ja naisten määrissä johtoryhmissä on tapahtunut muutoksia. Lapin seutukunnista Tunturi-Lapissa on eniten naisia kuntien johtoryhmissä ja Tornionlaaksossa vähiten. Kunnista Keminmaassa ja Muoniossa on eniten naisia kunnan johtoryhmässä. Lapin ainoat naiskunnanjohtajat taas ovat Kittilässä ja Muoniossa (ks. Liite 2). Miehet ja naiset Lapin kuntien johtoryhmissä seutukunnittain JOHTORYHMÄ 2012 nainen % mies % Pohjois-Lappi 42 58 Tunturi-Lappi 53 47 Tornionlaakso 18 82 Itä-Lappi 37 63 Rovaniemi 42 58 Kemi-Tornio 36 64
5 Simon johtoryhmässä ei yhtään naista Naisten suhteellinen osuus Lapin kuntien varsinaisissa johtoryhmätasoisissa tehtävissä on pysynyt lähes muuttumattomana verrattuna vuoteen 2010. Johtoryhmätasoiset tehtävät ovat kuitenkin jakaantuneet epätasaisesti miesten ja naisten kesken eri kunnissa verrattuna aikaisempaan selvitykseen. Joissakin kunnissa naisia ei ole lainkaan varsinaisessa johtoryhmässä tai heitä on hyvin vähän. Toisissa kunnissa naisia taas on suurin osa johtoryhmän jäsenistä. Ilmiölle ei ole löydettävissä selkeää syytä. Naiset ovat parhaiten edustettuina Muonion, Keminmaan ja Utsjoen johtoryhmissä. Heikoin edustus taas on Kemissä, Ylitorniossa ja Simossa, jossa ei ole yhtään naista kunnan varsinaisessa johtoryhmässä. Vertaamalla vuoden 2012 tietoja vuoden 2010 tietoihin voi huomata yksittäisten kuntien kohdalla tapahtuneen isoja muutoksia miesten ja naisten määrissä johtoryhmissä.
6 Kuntien tekniikkaa ja elinkeinoja johtavat miehet Naiset ja miehet työskentelevät kunnissa omalle sukupuolelle tyypillisten alojen johtajina. Edellisestä selvityksestä poiketen kuntien teknisissä johtajissa eli kuntien teknisistä viroista johtoryhmään nousseissa on nyt myös yksi nainen (tekninen sihteeri Rovaniemellä). Esimerkiksi sosiaalijohtajaa tai elinkeinojohtajaa ei ole jokaisen kunnan johtoryhmässä, mutta ne ovat yleisiä johtoryhmätasoisia tehtäviä. Kyseiset tehtävät jakaantuvat jyrkästi sukupuolen mukaan. (Ks. liite 1.) Eri kunnissa johtoryhmätasoiset tehtävät voivat olla eri tehtäviä ja samalla nimikkeellä tehtävät työt eri laajuisia. Yhteenvetoa varten tehtäviä on myös niputettu yhteen siten, että esimerkiksi teknisistä viroista (rakennustarkastaja, teknisen toimen osastopäällikkö, tekninen sihteeri jne.) johtoryhmään nousseista puhutaan teknisinä johtajina. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtoryhmässä naiset vähissä Lapin suurimpien kuntayhtymien johtoryhmät jakautuvat sukupuolen mukaan tasaisesti lukuun ottamatta Rovaniemen koulutuskuntayhtymää, jossa naisedustus on heikentynyt vuoden 2010 tarkastelusta. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän johtoryhmän naisedustus taas on vahvistunut vuodesta 2010. (Ks. Liite 3.)
7 Koulutuskuntayhtymissä miehet toimivat rehtoreina Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän tyypilliset johtotehtävät jakaantuvat siten, että naiset (2) hoitavat talouden ja miehet (6) oppilaitosten johtamisen. Kaikki kuusi rehtoria ovat miehiä. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymää johtaa nainen. Naiset hakevat ja tulevat valituiksi johtoryhmätasoisiin tehtäviin Vuonna 2011 tehtiin 21 rekrytointia johtoryhmätasoiseen tehtävään. Tehtäviin haki yhteensä lähes 200 henkilöä, joista naisia oli 43 % (76 henkilöä). suosimia ja hoitamia virkoja, kuten sivistysjohtaja ja sosiaalijohtaja. Sen sijaan kunnanjohtajan virkoja oli auki vain yksi. Naiset tulevat valituiksi huomattavan kovalla prosentilla, sillä valituista naisia oli 62 %. Vuosien 2009 2010 tarkasteluun verrattuna muutos on huomattava. Tällöin naisia tuli valituksi 47 %. Ilmiötä selittää osin sukupuolten mukainen työnjako. Vuonna 2011 oli auki perinteisesti naisten
8 Lapissa oli neljä teknistä virkaa haettavana vuonna 2011. Teknisiin virkoihin hakee pääsääntöisesti miehiä, jolloin myös valitut ovat miehiä. Sivistystoimen johtoryhmätasoisia virkoja oli myös haettavana neljä. Naisia ja miehiä haki kyseisiin virkoihin tasapuolisesti, mutta vuonna 2011 kaikki valitut olivat naisia. Miksi miehet eivät tule valituiksi sivistystoimen virkoihin, jotka oikeuttavat paikkaan kunnan johtoryhmässä, vaikka he hakevat paikkoja innokkaasti?
9 Hallintojohtajan (sisältää myös yhden kunnansihteerin toimen) tehtäviä oli haettavana viisi. Sosiaali- tai perusturvajohtajan virkoja oli niin ikään haettavana viisi, joista yhteen valittiin mies (Kemijärvi). Näitä tehtäviä hakevat ja hoitavat pääsääntöisesti naiset. Vuoden 2011 aikana oli avoinna vain yksi kunnanjohtajan/kaupunginjohtajan (Kemi) virka, jota haki kuusi miestä. Kunnan ylimmässä johdossa on useimmiten mies, eivätkä naiset hae kyseisiä tehtäviä yhtä innokkaasti kuin miehet. Tiedot kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmistä on kerätty 4-6/ 2012 välisenä aikana kuntien ja kuntayhtymien nettisivuilta. Tarvittaessa on pyydetty tarkennuksia sähköpostilla tai puhelimitse. Tiedot johtoryhmätasoisiin tehtäviin rekrytoinneista vuonna 2011 on kerätty kuntien Internet-sivuilta löytyvistä kunnanhallitusten ja -valtuustojen pöytäkirjoista. Tarvittaessa lisätietoja on pyydetty sähköpostitse. Tarkastelussa ovat mukana Lapin kaikki 21 kuntaa sekä suurimmat kuntayhtymät. Yhteenvedossa on tehty vertailuja aiempaan vuoden 2010 tilanteesta tehtyyn vastaavaan selvitykseen (ks. www.lapinletka.fi).
10 LÄHTEET Holli Anne Maria, Luhtakallio Eeva ja Raevaara Eeva 2007: Sukupuolten Valta/Kunta. Politiikka, muutos ja vastarinta suomalaisissa kunnissa. Vastapaino, Tallinna 2007. Sorro Anna 2011: Naiset ja miehet johtotehtävissä Lapin kunnissa. MUUT LÄHTEET Lapin kuntien Internetsivut www.kunnat.net
11 LIITE 1. Kuntien johtoryhmiin kuuluvien henkilöiden tavallisimmat nimikkeet 2012 Kunnanjohtaja 21 kpl Kaupunginjohtaja, 4 kpl Kunnanjohtaja, 17 kpl Sosiaalijohtaja, yht. 18 kpl Perusturvajohtaja, 7 kpl Sosiaalijohtaja, 3 kpl Sosiaali- ja terveysjohtaja, 3 kpl Sosiaalisihteeri, 1 kpl Sosiaalisihteeri-lastenvalvoja, 1 kpl Sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkö, 1 kpl Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, 1 kpl Perusturvatoimen osastopäällikkö, 1 kpl Sivistysjohtaja, yht. 20 kpl Sivistystoimenjohtaja, 11 kpl Sivistysjohtaja, 3 kpl Koulutoimenjohtaja, 1 kpl Sivistystoimen osastopäällikkö, 1 kpl Rehtori-koulutoimenjohtaja, 1 kpl Rehtori-sivistystoimenjohtaja, 1 kpl Rehtori, 1 kpl johtava rehtori, 1 kpl Tekninen johtaja, yht. 21 kpl Tekninen johtaja, 7 kpl Kunnaninsinööri, 4 kpl Rakennustarkastaja, 1 kpl Tekninen sihteeri, 1 kpl Kunnan rakennusmestari, 1 kpl Teknisen osaston osastopäällikkö, 1 kpl Teknisen toimen osastopäällikkö, 2 kpl Teknisen toimen johtaja, 1 kpl Kiinteistöpäällikkö, 1 kpl Teknisen osaston johtaja, 1 kpl Palvelujohtaja, 1 kpl Hallintojohtaja*, yht. 16 Hallintojohtaja, 8 kpl Hallinto- ja elinkeinojohtaja, 1 kpl Kunnansihteeri, 2 kpl Hallintosihteeri, 3 kpl Hallintopäällikkö, 1 kpl Kansliajohtaja, 1 kpl *Rovaniemen apulaiskaupunginjohtajia ei ole laskettu mukaan (2 kpl) Elinkeinojohtaja, yht. 7 kpl* Elinkeinojohtaja, 6 kpl Elinkeinoasiamies-maaseutusihteeri, 1 kpl *Kaksoisnimikkeillä virassa olevat on huomioitu vain yhdessä johtoryhmätasoisessa tehtävässä eli nimikkeiden yhteensä luku voi vaihdella tulkintatavasta riippuen. (Johtoryhmiin kuulutaan myös monilla muilla nimikkeillä, mutta yllä esitetyssä listauksessa on huomioitu vain yleisimmät nimikkeet.)
12 LIITE 2. Naisten ja miesten määrä ja sukupuolijakauma kuntien johtoryhmissä. JOHTORYHMÄ 2012 nainen mies nainen % mies % Kemijärvi 2 6 25 % 75 % Kemi 1 8 11 % 89 % Rovaniemi 3 4 43 % 57 % Inari 3 3 50 % 50 % Simo 0 4 0% 100% Ylitornio 1 5 17 % 83 % Posio 4 3 57 % 43 % Pello 1 4 20 % 80 % Savukoski 2 3 40 % 60 % Utsjoki 3 2 60 % 40 % Kolari 3 5 37,5 % 62,5 % Ranua 2 3 40 % 60 % Enontekiö 3 4 43 % 57 % Pelkosenniemi 3 3 50 % 50 % Tervola 3 3 50 % 50 % Keminmaa 4 2 67 % 33 % Salla 4 4 50 % 50 % Sodankylä 2 5 29 % 71 % Tornio 4 4 50 % 50 % Muonio 6 2 75 % 25 % Kittilä 4 3 57 % 43 % YHT. LKM 58 80 42 58
13 LIITE 3. Naisten ja miesten määrä ja sukupuolijakauma suurimpien kuntayhtymien johtoryhmissä. JOHTORYHMÄ 2012 nainen mies nainen % mies % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 2 9 18 82 Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä 5 4 56 44 Lapin Liitto 3 4 43 57 Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 4 6 40 60 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky 3 3 50 50 YHT. LKM 17 26 39,5 60,5