Kuoret pois klapeista

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 12. MAALISKUUTA 2015 Nro 5 WWW.METSALEHTI.FI PERUSTETTU 1933 Arttu Lamminmäki sai julkisuutta puhtaammin syttyvillä klapeillaan. Kauppaa keksintö ei vilkastuttanut. Sivut 18 19 Kuoret pois klapeista Kuva Mikko Riikilä Uutinen: Lunastuslaki suututtaa sivut 2 3 Puukauppa: Talvileimikoita jää taas rästiin sivut 12 13 Metsänhoito: Metsänomistajan sovellukset sivut 14 15 Palstalla: Hiekkalaatikot takaisin sivu 19

2 a j a s s a LYHYET Hakelaki läpi eduskunnassa Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen hakesähkön tuotantotuen muutoksesta sekä mietintöön liittyvät lausumaehdotukset. Lakiesityksen mukaan tuotantotuki jää 60 prosenttiin, mikäli hake on valmistettu jalostukseen soveltuvasta puusta. Muuten tukea maksetaan kuten ennenkin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtaosa hakkeella tuotetusta sähköstä saa tuotantotuen täysimääräisenä lakimuutoksesta huolimatta. Laki tulee voimaan, jahka EU:n komissio on sen käsitellyt. Käsittelyn odotetaan vievän vuoden päivät. Kantorahatulot kohenivat Yksityismetsien kantorahatulot olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna 1,64 miljardia euroa, mikä on reaalisesti kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Havutukkien ja energiapuun tulot nousivat, mutta lehtipuutukin ja kuitupuiden laskivat. Hehtaarikohtainen liiketulos laski 99 euroon. Kartellimies pyrkii eduskuntaan Metsäyhtiöiden puukauppakartellin korvauskanteiden puuhamies, muuramelainen Reijo Lahtonen lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin. Lahtonen on perussuomalaisten ehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä. Ehdokkaaksi hänet innosti puukartellin korvauksia peräävä Suuri Savotta -hanke. Hirvikorvaukset liki puolittuivat Viime vuonna hirvien aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin tuntuvasti vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen metsäkeskuksen mukaan korvauksia maksettiin kaikkiin 460 000 euroa, mikä on reilut 400 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tuhoja arvioitiin yhteensä liki 1 300 hehtaarilla. Korvausten laskua selittää vahingoittuneiden alueiden määrän lasku. Lisäksi laskuun vaikuttaa korvausten määrittelyn muutos. Puun tuonti väheni Suomeen tuotiin puuta viime vuonna reilut 10 miljoonaa kuutiota, 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä on peräti kolmanneksen pienempi kuin 10 viime vuoden keskiarvo. Valtaosa tuonnista oli kuitupuuta tai haketta. Eniten tuotiin koivukuitua, vajaat viisi miljoonaa kuutiota ja toiseksi eniten haketta, noin 2,5 miljoonaa kuutiota. Tukkia tuotiin 600 000 kuutiota. Tuontipuusta 80 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Lunastuslaki kaipaa remonttia MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Juvalainen metsänomistaja Simo Kuuva seisoo laajan johtoaukean keskellä. Kaksi massiivista voimalinjaa hallitsee näkymää. Ollaan Huutokoski Yllikkälä-linjalla, joka halkoo 150 kilometrin pitkän, vähintään 70 metriä leveän railon Lappeenrannan ja Joroisten välille. Meidän maita jäi voimalinjojen alle suojavyöhykkeineen seitsemisen hehtaaria, Kuuva harmittelee. Pääosa johtoaukeasta tehtiin vuosikymmeniä sitten, kun ensimmäinen voimalinja rakennettiin. Linjan kiistelty laajennusosa valmistui äskettäin. Linjan rakennutti Fingrid Oy Kuuvalta lunastettiin 1,5 hehtaaria metsää uuden voimalinjan tarpeisiin. Tarkalleen ottaen kyse oli käyttöoikeuden rajoituksesta. Johtoaukea jäi Kuuvan omistukseen, mutta se ei paljon lämmitä. Sama koskee suojavyöhykettä. Siellä ei voi kasvattaa kuin kuitupuita. Vuokra olisi reilu korvaus Korvaukset määriteltiin lunastusmenettelyssä samoin perustein johtoaukealle ja suojavyöhykkeelle. Korvaus lasketaan erikseen maapohjalle ja kasvatusmetsien odotusarvolle, jolla katetaan linja-alueelta saamatta jäävä, tuleva puuntuotto. Johtokäytävän puut metsänomistajat myivät yhteishankkeena. Maapohjasta Fingrid maksoi korvauksen puolitoistakertaisena Maanmittauslaitoksen ohjearvoihin verrattuna, Kuuva kertoo. Maapohjasta kertyi korvauksia 715,7 euroa ja puuston odotusarvoista 2 811,6 euroa, siis yhteensä 3 527 euroa eli 2 350 euroa hehtaarilta. Kuuden prosentin korko yli neljä vuotta kestäneen prosessin ajalta nosti korvauksen 4 500 euroon. Kertakorvaus ei Kuuvan mielestä kata suvun omistuksessa 1600-luvulta asti olleen tilan maiden menetystä. Hänen mukaansa korvaus pitäisi laskea metsän laskennallisen tuoton mukaan ja maksaa määräajoin vuokrana. Verottajan arvioima metsähehtaarin keskituotto Juvalla on noin 140 euroa. Kerran 10 vuodessa maksettava korvaussumma olisi 1 400 euroa. 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Korvausten pitää olla kohdallaan, kun metsää pakkolunastetaan. MTK:n mukaan nykyinen laki ei tätä takaa. MetsäTALOUden harjoittamiseen SITOUTUNeelle KORvAUS on riittämätön. Näin maalla olisi arvoa myös silloin, kun metsänomistaja olisi myymässä tilaansa. MTK remontoisi lunastuslakia Metsänomistajien etujärjestö MTK vaatii korjauksia lunastuslakiin. Se on laatinut oman ehdotuksensa pohjapaperiksi tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle. Nykyinen laki on vuodelta 1978. Se ei enää vastaa ajan tarpeita. Esimerkiksi koko ympäristöoikeuden lainsäädäntö, jota lunastuslaki palvelee, on muuttunut, toteaa metsäasiantuntija Hannu Ripatti MTK:n metsälinjalta. Myös MTK kannattaa määrävälein maksettavia korvauksia. Niitä voitaisiin tarkentaa tosiasiallista haittaa vastaaviksi, kun olosuhteet muuttuvat. Kertakorvauksia ei myöhemmin tarkentaa. Järjestö haluaisi maanomistajille oikeuden osuuteen tuotosta, jonka lunastettu kohde tuottaa. Merkittävä osa lunastuksista palvelee yksityisten yritysten liiketoimintaa. Lisäksi MTK esittää Ruotsin mallia, jossa lunastuskorvausta korotetaan 25 prosentilla kohteen markkina-arvosta. Vasten tahtoaan maasta luopuvan pitäisi pystyä korvaussummalla hankkimaan vastaavan arvoinen maa- tai metsäpalsta.

12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa 3 Metsänomistaja Simo Kuuvalta jäi seitsemän hehtaaria maata Yllikkälä Huutokoskivoimalinjan alle. Lunastuksessa maksettu kertakorvaus ei miestä tyydytä. Jättivoimala alkaa nousta Naantaliin MIKKO HÄYRYNEN Naantalin jättivoimalan rakentaminen alkaa kevään aikana. Laitoksen on määrä valmistua vuoden 2017 syksyllä. Alkuvaiheessa biopolttoaineita palaa puoli miljoonaa kuutiometriä. Voimala on yli 400 megawatin tehollaan huomattavan iso. Laitos tuottaa sähköä ja lämmittää Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan. Investoinnin arvo on 260 miljoonaa euroa. Hankkeen takana on Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE), jonka suurimmat omistajat ovat Fortum ja Turku Energia. Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit ovat mukana pienillä osuuksilla. Käyttövoimaksi tulevat metsäperäinen energia, olki, turve ja kivihiili. Neuvotteluja hakkeen toimituksista käydään parhaillaan. Tavoite on, että ensin biopolttoaineiden osuus on 35 40 prosenttia, mutta osuus pyritään nostamaan 60 70 prosenttiin, toimitusjohtaja Tapani Bastman sanoo. Valtaosa biopolttoaineista on metsäperäistä. Suoraan hakkeeksi muutettuna biopolttoaineiden käyttö olisi alkuvaiheessa 500 000 kiintokuutiometrin tuntumassa, mikä nostaisi koko maan hakkeen käyttömäärää kuutisen prosenttia. Ostamme metsäenergian perille toimitettuna. Toimitusten kilpailutus on meneillään, ja sopimukset pyritään tekemään ensi syksynä. Bastman ennakoi, että alueen lämpölaitokset voivat jatkossakin maksaa metsäenergiasta Naantalin jättilaitosta paremmin, koska ne eivät voi vaihtaa kivihiileen. Joka tapauksessa kilpailu kiristyy ja yleensä kysyntä luo tarjontaa. Vaikutus tuntuu hankinta-alueen laidalla Energiapuun tilastoitu käyttöpaikkahinta on vähän yli 20 euroa megawattituntia kohti. Tilastohinnan perusteella Naantalin laitos toisi hankintaketjuun rahaa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Määrä on runsas prosentti suhteessa koko maan liki kahden miljardin euron kantorahasummaan. Naantalin laitoksen hankintasäteeksi arvioidaan 100 130 kilometriä. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen näkee, että Naantalin laitoksen suurin vaikutus metsäenergian menekkiin ja hintaan on paitsi laitoksen läheisyydessä, myös siellä missä hankintaympyrä leikkaa Porin, Nokian ja Tampereen isojen laitosten hankintaympyröiden kanssa. Tasanen vakuuttaa, että metsäenergiavarojen puolesta Naantalin uuninpesä pysyy lämpimänä. Suurimmat energiareservit ovat nuorten metsien kunnostuksissa. Samalla hän on hyvin huolissaan, että halvan kivihiilen vuoksi laitoksen biopolttoaineiden kysyntä voi olla epätasaista, mikä tekee metsäenergian toimittamisesta vaikeaa. tässä numerossa AJASSA Metsäneuvojan kiire alkaa jo helpottaa Sivu 5 UPM ei kauppaa metsiään etelässä Sivu 6 Traktorilupa vai ei? siinäpä kysymys Sivu 8 Mitä teollisuuden veroesitys tarkoittaa? Sivu 9 Metsärahaa virtaa ilman lisäverojakin Metsälehti listasi omat esityksensä uuden hallituksen ohjelmaan. Sivut 10 11 METSÄSTÄ Riekko jää ansalankaan Sivut 16 17 Lakiin on tuotava myös kumulatiivisen haitan periaate. Sitä sovellettaisiin kun tilaan kohdistuu useita käytön rajoituksia, varsinkin jos korvauskynnys ei yksittäisinä tapauksina ylity. Yhteisvaikutus omistusoikeuteen on otettava huomioon, vaikka yksittäisten rajoitusten vaikutus jäisi vähäiseksi, Ripatti korostaa. FAKTA Verolle menee Lunastuslain mukaan maksettavat korvaukset ovat metsänomistajalle veronalaista tuloa. Maapohjasta maksettava korvaus verotetaan luovutusvoittona. Hankintameno-olettamana voi vähentää 80 prosenttia luovutushinnasta, joten veronalaista voittoa jää 20 prosenttia. Puustosta maksettava odotusarvokorvaus verotetaan metsätalouden pääomatulona kuten puunmyyntitulot. Korot verotetaan muina pääomatuloina. Hirsiteollisuudella iloa itkun keskellä MIKKO HÄYRYNEN Hirsitaloteollisuuden liikevaihto on lasketellut alaspäin useita vuosia, mutta tunnelmat ovat silti toiveikkaat. Finanssikriisiä edeltäneinä vahvoina vuosina alan liikevaihto liikkui 350 miljoonan euron tasolla. Viime vuonna kertyi 230 miljoonaa euroa, ja markkinoiden ennustetaan supistuvan tänä vuonna vielä parilla kymmenellä miljoonalla. Suurin tekijä on tärkein vientimaa Venäjä ja ruplan kurssi romahdus. Hirsitaloteollisuuden liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee viennistä. Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtaja, Finnlamelli Oy:n toimitusjohtaja Esko Rintamäki on toiveikas, että joskus uusi kasvu alkaa. Hirsi on tullut mukaan julkiseen rakentamiseen. On tehty päiväkoteja ja kouluja, joissa hirren hyvät ominaisuudet ovat saaneet ansaitsemansa arvon. Volyymit ovat vielä pieniä, mutta ne ovat hyviä referenssikohteita. Hirsitaloteollisuus käyttää nykytuotannolla vajaa 400 000 kuutiometriä sahatavaraa. Keskimääräisellä kertoimella laskettuna määrä tekee noin 800 000 kuutiometriä tukkia, mutta järeän tavaran sahauksessa saanto on parempi. Hirsiteollisuuden liikevaihdosta kaksi viidesosaa kertyy viennistä. Suunta on, että vahvoja hirsiä käytetään aikaisempaa enempää. Hirsiaihioiksi tarvitaan järeää, 63 75 millimetriä paksua ja 150 225 millimetriä leveää sahatavaraa. Puutavaraa riittää, siitä ei kiikasta. Hirsitaloteollisuus ry:ssä on 17 jäsentä. Suurimmat yritykset ovat Kontiotuote ja Honkarakenne. Ismo Pekkarinen / Lehtikuva 50-luvun liito-oravaa ei viitsinyt edes kuvata Sivu 20 Valkealasta löytyy metsäyhteistyöalue Sivu 22 Pohjoisen kasvuluvut saivat päivityksen Suositusten mukainen metsänhoito jopa tuplaa kasvun. Sivu 23 PILKKEITÄ Lukijalta: Ei johtoja turhaan maan alle Sivu 24 Norppa on vetisen elementin eläin Sivu 25 Kun Laatokan Karjalan metsät houkuttelivat Sivu 26 Norjan nimikkopuu englannin kielellä Sivu 30 Benjam Pöntinen

4 ajassa 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 METSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU Kertokaapa minulle, tyhmä kun olen, miksi (kemera)tuki pitää hakea etukäteen ja sitten taas tehdä toteutusselvitys? Minä en keksi muuta syytä kuin sen, että on halu lisätä pyrogratiaa. Korpituvan Taneli On kuulemma unionin kaikessa hankerahoituksessa semmoinen sääntö, että jälkikäteen ei saa myöntää. Se taas kaiketi johtuu siitä, että EU:n kaikki rahoitussysteemit suunnitellaan semmoisiksi, että italialaisten olisi niitä vaikeampi huijata. Roisto Reipas Ollaan tämän uudistuksen jälkeen metsäpuolella vielä sentään valovuoden päässä EU:n maatalousbyrokratiasta, mutta suunta on jo selvä. Puun takaa On se vaan hyvä, että tuosta metsänuudistamisen tukemisesta luovutaan. Tahallaan noita vajaatuottoisia alueita tehtiin Pohjois- Suomessa, että saatiin tuet. Pihkatappi Jos puuta aiotaan tuottaa Oulun yläpuolella, on metsän uudistamistuki välttämätön. Tarkoitus ilmeisesti olikin valtion toimesta tappaa metsäelinkeino Pohjois- Suomesta, mutta nyt tulevat sellutehtaat sekoittivat kuvioita pahasti. Pitkäparta Pihkatappi on kyllä tuossa oikeassa, että uudistustukea on käytetty monin paikoin härskisti hyväksi jopa etelämpänä. Jotkut ovat harvennelleet hieskoivikoita, joissa on ollut havutukkia seassa. Kepa PÄÄKIRJOITUS Puukauppaan ei tarvita verovipua Kymmenen vuotta on kohta kulunut siitä, kun Suomessa siirryttiin puun myyntitulojen verotukseen. Verojärjestelmän muutokseen varattu pitkä siirtymäkausi päättyi vuoden 2005 lopussa, ja pinta-alavero jäi historiaan. Kovin kauan ei ehtinyt kulua, kun verotusta jo haluttiin muuttaa. Vuosien varrella useat tahot ovat esittäneet metsäverotukseen uusia ideoita. Viimeksi niistä keskusteltiin maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä, jonka varsinainen tarkoitus oli etsiä keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Varsinkin metsäteollisuus toivoo entistä kannustavampaa veropolitiikkaa. Nykyisille tehtaille puuta riittää, mutta entä sitten, kun raaka-ainetta tarvitaan miljoonia kuutiometrejä lisää? Suomessa on yllättävän paljon talousmetsää, josta puuta ei ole myyty 30 viime vuoden aikana lainkaan. NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Metsäteollisuus laskee, että metsien tuottoon perustuva verotus olisi metsänomistajille hyvä kannustin hakkuisiin. Sen avulla puuvirta pysyisi tasaisena myös laskusuhdanteessa. Metsäteollisuus ei puhunut piiskasta, mutta sellaiseksi keskusteluun noussut veroehdotus on metsänomistajapuolella tulkittu. Verotus on suosittu politiikanteon väline, vaikka periaatteessa sen tulisi olla mahdollisimman neutraalia. Jos yhteiskunta haluaa tukea tai edistää, siihen muut keinot ovat yleensä oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia. Metsäverotusta on tarpeen yksinkertaistaa ja kohtuullistaa, mutta tässä vaiheessa hienosäätö riittää. Siitä kerromme lisää sivuilla 10 11. Ison veroremontin sijaan kannattaa ensin selvittää, mitä muuta puu- Ympäristötuen ahdinko Viime vuonna Metso-ohjelmassa tehtiin ennätys, suojeluun saatiin yli 8 000 hehtaaria. Myönteistä oli sekin, että metsäkeskuksen myöntämällä kemeran ympäristötuella suojeltiin runsaat 4 000 hehtaaria, tuplasti enemmän kuin edellisvuonna. Jälkimmäisessä luvussa masentavaa on tosin se, että reippaasta kasvusta huolimatta jäätiin huippuvuosista selvästi jälkeen. Ympäristötuen käyttö on kärsinyt niin valtion kukkaron kiristyksestä kuin alan organisaatioiden muutoksista, erityisesti metsäkeskuksen myllerryksestä. Lisäksi metsänomistajien kiinnostus määräaikaista tukea kohtaan väheni, kun se muuttui verolliseksi. Ympäristötuen Metso-tavoitteita onkin jouduttu muokkaamaan. Hehtaaritavoite 82 000 on ennallaan, mutta määräaika nostettiin vuoteen 2025. JUSSI COLLIN kaupan edistämiseksi voitaisiin tehdä. Valtio saa lähivuosina joka tapauksessa metsistä lisää verotuloja. On kohtuullista edellyttää, että osa miljoonista ohjataan takaisin metsätalouden edistämiseen. Hyvä kohde on muun muassa metsäntutkimus. Lisää tietoa tarvitaan niin metsäverotuksen vaihtoehdoista kuin metsänomistajien tavoitteista. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi SITAATTI Raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi on tärkeää saada metsänomistajat kattavasti mukaan biotalouden rakentamiseen. Kehitystyössä kannattaa käydä läpi myös puun tarjontaa vahvistavat veroratkaisut. Tavoitteena tulisi olla aktiivisen metsänomistajan verotuksen keventäminen veropohjaa laajentamalla. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo gallup Oletko hyödyntänyt älypuhelinsovelluksia metsätaloudessasi? Kyllä 38% Ei 62% Uusi kysymys: Aiotko äänestää? vastaajia 213 Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Pala mennyttä aikaa Metsälaidunnus kotipalstalla loppui 1950-luvun alkupuolella. Kuvan aita on tehty luultavasti 40-luvulla. Tällaista aitaa on aikoinaan ollut 6 8 kilometriä. Juuso 8 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi

12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa 5 AJANKOHTAINEN Kati Häkkinen neuvoo metsänomistajia Maalaistentalossa Helsingin keskustassa. FAKTA Metsänomistajien palvelutoimisto Palvelutoimiston kaksi metsäneuvojaa neuvovat metsänomistajia valtakunnallisesti puhelimessa ja pääkaupunkiseudulla asuvia metsänomistajia toimistollaan Helsingissä. Palvelutoimisto kuuluu Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:hyn (MHYP), joka hoitaa metsänhoitoyhdistysten yhteisiä asioita. Kaikki metsänomistajat saavat palvelutoimistosta yleisluontoisia neuvoja. Yksityiskohtaisen ja osin maksullisen neuvonnan kohdalla kysytään metsänhoitoyhdistysjäsenyyttä. Metsänomistusta keskellä Stadia Metsäneuvojan mukaan metsänomistajat miettivät nyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla saatavia palveluja, kuten metsien sertifiointia. VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuva Metsäneuvoja Kati Häkkisen pöydällä on iso pino paperia. Vuoden kiireisin aika Metsänomistajien palvelutoimistolla on ohi. Häkkinen on auttanut tänäkin vuonna yli sataa arvonlisäverovelvollista kaupunkilaismetsänomistajaa veroilmoituksen täytössä. Osalla on vain yksi puukauppa merkittäväksi, toisilla on pitkä lista kuitteja ja hankintahakkuutöitä. Arvonlisävero on hankala asia niille metsänomistajille, joille metsätalous on vain sivutoimi, Häkkinen kertoo. Neljän vuoden ajan metsänomistajia Helsingissä neuvonut Häkkinen sanoo, että kaupunkilaismetsänomistajista erottuu ainakin neljä erilaista metsänomistajatyyppiä. On niitä, joille metsä on sijoitus, ja metsätyöt teetätetään usein ulkopuolisilla. Sitten on metsään sijoittavia ihmisiä, jotka haluavat tehdä metsätöitä itse. Kolmas tyyppi ovat metsänomistajat, joille peritty metsä on taakka ja he suunnittelevat siitä luopumista. Neljäs ryhmä on sellainen, jossa metsää halutaan omistaa vain omistamisen vuoksi ja siellä käydään esimerkiksi marjassa. Mitä jäsenmaksulla saa? Kevään verokauden jälkeen metsänomistajia alkavat Häkkisen mukaan kiinnostaa käytännön metsätoimet. Apua kysytään niin piha- ja tonttipuiden kaatoon kuin taimien hankintaan. Soittajat kysyvät perusjuttuja: paljonko puusta maksetaan ja mitä jonkin paperin allekirjoitus merkitsee. Lisäksi halutaan tietoa sukupolvenvaihdoksista ja metsätilakaupoista, verotukseen ja omistajanvaihdoksiin erikoistunut Kati Häkkinen sanoo. Tänä keväänä metsänomistajia on mietityttänyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys. Moni on jo saanut jäsenmaksulapun uudesta vapaaehtoisesti jäsenmaksusta. Sertifiointi on selkeästi asia, josta kysellään. Metsänhoitoyhdistyksillä sertifiointi tulee jäsenmaksuun kuuluvana palveluna. Lisäksi kysytään muista palveluista, joita jäsenmaksulla saa. PEFC-sertifioinnin lisäksi moni metsänhoitoyhdistys tekee jäsenmaksun hinnalla puunmyyntisuunnitelman ja uusien jäsenien tiloille metsäkäynnin. KOLUMNI www.metsään.fi Suomen metsäkeskuksen tarjoama metsään.fi-palvelu on ollut metsänomistajien käytettävissä jo parin vuoden ajan. Käyttöönoton jälkeen palvelu oli maksullinen. Palvelun ostajia ei näyttänyt siunaantuvan tarpeeksi, joten metsään.fi päätettiin muuttaa maksuttomaksi ja jo maksaneet saavat rahansa takaisin. Metsään.fi perustuu laserkeilausmenetelmällä tehtyyn puustoarvioon ja maanmittauslaitoksen kanssa yhteistyössä rakennettuihin tilojen omistus- ja pinta-alatietoihin. Palveluun liittyy myös valinnaisia tietojenluovutus- ja yhteistyövaltuutuksia, joita jokaisen tykönään on tietenkin pohdittava tarkasti. Päätin viimein tutustua tuohon niin paljon esillä olleeseen järjestelmään. Metsätalouteni perustuu vanhanaikaiseen paperiseen metsässä kävellen suunniteltuun metsäsuunnitelmaan, johon luotan ja jonka tunnen. Metsään.fi näytti ensin selkeältä, mutta osoittautui sitten mutkikkaaksi. Tilatiedot ja niihin liittyvät kartat ja ilmakuvat löytyvät helposti. Metsikkökuviot eivät tietenkään ole yhteneväisiä paperisuunnitelman kanssa. Inhimilliset seikat ja töiden suunnittelu ovat vaikuttaneet maan pinnalla laaditun suunnitelman kuviointiin. Listaus kiireellisistä metsänhoitotöistä oli yllättävän pitkä. Tarkemmin listaa miettiessäni ja ilmakuvia zoomaillessani se oli herättävä. Viiden vuoden kuluessa tehtävien hakkuiden puukauppatulot saivat minut hämmennyksen valtaan. Vilkaisulla hakkuuehdotusten karttoihin asia selvisi nopeasti. Rantametsissä, joissa on laajalti ranta-asemakaavoitettua aluetta, on säilytetty vanhaa puustoa maiseman, käsittelyn luvanvaraisuuden, metsänkäsittelyohjeiden ja omaehtoisen suojelun vaatimusten kahlitsemana. Metsään.fi ei tuntenut eikä tunnistanut samoin, vaikka ranta-alueet kartoilla näkyvät selkeästi. Motteja kertyi kylmistä aukkohakkuista, jotka ovat teoriaa ehdotetuilla kuvioilla. Mielikuvitukseni alkoi lennellä hakkuulistan innoittamana. Mitä sitten jos jossain vaiheessa tätä laserkeilausaineistoa aletaan pitää ainoana oikeana ja virallisena tietona? Mitä sitten jos verotus muuttuu ja muodostuu metsänomistajan kannalta kohtuuttomaksi metsässä olevan keilatun puuvarannon pohjalta? Myytävien metsätilojen hakkuumahdollisuudet saattavat olla ylioptimistisia. Jäin myös kaipaamaan ikäluokkajakaumien grafiikkaa. Liian nuoret, ei vielä ensiharvennusikäiset, kuviot oli tulkittu kehitysluokkaan 03. Ikäluokkajakaumia en sovelluksesta löytänyt. En löytänyt myöskään kokonaispuumäärien yhteenvetoa ja puulajisuhteita. Tämä johtunee siitä, että tiedot rekisteritilakohtaisia. Metsään.fi-palvelun avulla sain nuoren polven tietokoneen ääreen. Nerokas systeemi! huudahti tyttäreni, nuori maisteri ja metsätieteen ylioppilas, ja halusi nähdä ilmakuvia lisää ja lähempää. Metsään.fi on nerokas systeemi ja auttaa monia, jotka eivät tunne metsiään eivätkä niiden sijaintia. Palvelussa on viilaamista varsinkin erityisalueiden hakkuumahdollisuuksien osalta. Metsänkäsittelyä rajoittavat kaavat pitää saada sisällytettyä palveluun. Metsään.fi tarjoaa suuntaa antavan aineiston, jota on kuitenkin verrattava metsässä tehtäviin arvioihin. Riitta AlesTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä

12 ajassa 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 287 900 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 9 Kemera kimmokkeena pohjoisessa LIINA KJELLBERG puukauppa Pohjois-Suomessa on kaupattu tänä talvena paljon päätehakkuukypsiä vajaatuottoisia metsiköitä. Taustalla on kemeralain uudistus. Uusi kemeralaki, joka pyritään saamaan voimaan heinäkuuhun mennessä, ei enää sisällä metsänuudistamisen tukea. Vajaatuottoisten metsiköiden kauppa on sujunut nihkeästi, kertoo metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Kohteet ovat usein kuitupuuvaltaisia, vaikka päätehakkuita ovatkin. Havukuidusta on pohjoisessa pysyvä ylitarjonta, hän sanoo. Hakkuilla ei Kilpivaaran mukaan ole kiire, sillä tuen saamiseksi riittää, että kauppakirja ja kemerahakemus on tehty 17. huhtikuuta mennessä. Metsänuudistamiselle on aikaa vuoden 2019 loppuun asti. Puunostajat eivät Kilpivaaran mukaan kuitenkaan halua ostaa leimikkoa monen vuoden korjuuajalla. Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Sodankylän toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen. Uudistamistuen lopullinen kohtalo selviää myöhemmin. Eduskunta edellytti kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien uudistamista tuetaan jatkossakin. Routa oli sulanut Sievissä leimikosta, kun korjuuesimies Erkki Tölli kävi paikalla maaliskuun alussa. Leuto talvisää haastaa korjuun Talvileimikoita jää tältäkin talvelta rästiin. LIINA KJELLBERG, teksti ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, kuva Poikkeuksellisen lauha sää vaikeuttaa talvileimikoiden korjuuta ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Tilanne on haastava varsinkin lähellä rannikkoa. Korjuu on menossa, mutta korjattavat kohteet joudutaan valitsemaan koko ajan tarkemmin. Esimerkiksi soille ei ole viimeisten sateiden jälkeen enää menemistä. Jos pakkasia ei tule, hakkuut lopetetaan viikon parin sisällä, sanoo metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario. Korjuukohteet valitaan tarkasti myös Varsinais-Suomessa toimivan metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella. Metsänpohjan lisäksi myös tiestön pitää kestää. Kaadetut puut pitää saada sellaisten teiden varsille, joilta ne saadaan Raakapuun hintatilastot ovat Metsäteollisuus ry:n teknisten ongelmien vuoksi poikkeuksellisesti viikolta 9 Koko maa laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,31 53,95 41,48 15,61 16,76 15,41 23,21 22,83 Uudistushakkuu 55,73 54,83 42,92 17,26 17,93 17,06 25,06 23,57 Harvennushakkuu 48,45 47,03 37,88 14,67 14,72 14,13 19,55 Ensiharvennus 45,13 44,48 33,66 13,61 13,77 13,30 20,58 Hankintahinnat 56,93 55,15 46,91 27,44 30,15 29,31 34,30 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,63 54,91 43,30 15,35 16,89 15,55 21,40 Uudistushakkuu 56,96 55,64 44,51 16,92 17,96 17,24 Harvennushakkuu 49,49 47,50 38,75 14,86 14,82 14,52 Ensiharvennus 46,17 45,31 13,53 13,89 12,99 Hankintahinnat 57,12 55,31 49,08 28,68 29,79 29,75 Etelä-Suomi laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,50 54,24 40,40 15,42 17,04 15,35 21,85 Uudistushakkuu 55,86 55,06 41,53 16,46 18,22 16,67 Harvennushakkuu 50,38 48,29 14,92 14,90 14,19 Ensiharvennus 45,06 44,43 14,17 14,86 13,88 Hankintahinnat 59,45 56,91 43,89 27,89 31,23 28,54 ETELÄ-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,20 53,25 17,04 17,34 16,42 24,80 24,87 Uudistushakkuu 56,37 53,89 18,35 17,85 17,74 26,30 25,21 Harvennushakkuu 46,29 14,33 14,11 13,94 Ensiharvennus 45,77 14,64 14,05 21,63 Hankintahinnat 53,42 50,77 27,25 27,89 28,19 33,81

12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa 13 Routaa vain nimeksi Roudan syvyyden ja paksuuden vaihtelut Kouvolan Anjalassa Kymenlaaksossa sijaitsevassa metsässä. Cm 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80 Lunta enimmillään 1971 2000 Lunta keskimäärin 1971 2000 Lunta 2014-2015 Routaa 2014 2015 Routaa keskimäärin 1971 2000 Routaa enimmillään 1971 2000 Lähde: Suomen ympäristökeskus 16.11.2014 16.12.2014 16.1.2015 16.2.2015 16.3.2015 16.4.2015 16.5.2015 haettua kelirikonkin aikana. Metsäautotiet ovat tähän asti olleet jäässä mutta alkavat nyt sulaa, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Tasanen. Hänen mukaansa jo viikon yöpakkaset auttaisivat. Maa jäätyy helposti, kun eristävä lumikerros on sulanut ja maa on entuudestaan kylmä. Säätiedotteet eivät yöpakkasia kuitenkaan lupaile. Routaa vähän Kulunut talvi on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut paitsi poikkeuksellisen leuto myös vähäluminen. Talvileimikoiden korjuun kannalta lumipeitteen paksuutta merkittävämpää on kuitenkin se, että lumi satoi ennen pakkasia, joten maa ei mennyt kunnolla routaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maa on lumen alla monin paikoin sula. Lumi tasaa ja kantaa, mutta roudassa oleva maa on talvikorjuun kannalta paras. Metsämiehen toiveuni on, että maa menee kunnolla routaan viimeistään marraskuussa ja että lumi sataa roudassa olevan maan päälle, Tasanen sanoo. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan alueella alkuvuosi pärjättiin kuitenkin lumen avulla. Lunta tuli sen verran, että se polkeentui metsäkoneiden alla kantavaksi. Nyt talvileimikoiden korjuu alkaa kuitenkin olla ohi, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa. Tilanne on sama Pohjois-Pohjanmaan eteäosissa toimivan metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson alueella. Sielläkin lumipeite on helpottanut korjuuta ja talvileimikoita korjataan yhä, mutta korjuuaika uhkaa lumien huvetessa jäädä lyhyeksi. Vaikeimmat leimikot jäävät korjaamatta. Roudan puuttuminen vaikuttaa eniten metsissä, tiepohjan pitää pienikin pakkanen jäässä, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella roudan puuttuminen merkitsee kuitenkin sitä, että maa alkaa jo kuivua. Kun maa ei ole roudassa, ovat sulamisvedet paikoin painuneet maanpinnan läpi. Jos ei tule kovia sateita, maa voi kuivua nopeastikin. Sitten alkavat taas paremmat korjuukelit, Tasanen sanoo. Katse tulevaan Maan sisäosissa talven korjuukelejä pidetään kohtuullisina. Routaa saisi olla enemmän, mutta kaikkiaan metsäkoneet ovat olleet täydessä vauhdissa, sanoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta. Hänkin tosin ennakoi talven korjuukauden jäävän lyhyeksi. Jos sää ei kylmene, jatkuu talvileimikoiden korjuu alueella parisen viikkoa. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella lumipeite sen sijaan vielä kantaa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen onkin huolestuneempi tiestön kantavuudesta kuin metsänpohjan kantavuudesta. Metsäautoteille on kerääntynyt paljon polannetta. Se pettää, jos sää ei kylmene, hän sanoo. Myös edellistalvi oli poikkeuksellisen leuto, joten ympäri maata on nyt korjattu sekä tänä talvena ostettuja että edellis- ja toissatalvena rästiin jääneitä talvileimikoita. Talvileimikoita jää rästiin myös tänä vuonna. Katseet alkavat puukaupassa suuntautua kesä- ja kelirikkoleimikoihin. Talvileimikoita ei enää kaupaksi saa ja vaikka talvileimikon vielä saisi myytyä, puuta sieltä tuskin tänä talvena enää korjataan. KESKI-SUOMI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,22 54,47 40,99 15,68 17,15 15,56 Uudistushakkuu 56,91 55,41 42,92 17,24 18,17 17,57 Harvennushakkuu 47,96 46,71 15,25 15,19 14,04 Ensiharvennus 45,98 45,19 14,50 14,55 14,03 Hankintahinnat 55,98 54,68 46,44 28,71 29,70 29,35 KAINUU-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,42 50,12 15,76 14,33 15,31 21,97 Uudistushakkuu 51,63 50,94 17,55 16,42 16,85 23,78 Harvennushakkuu 46,13 13,66 12,20 Ensiharvennus 43,93 12,67 12,56 18,34 Hankintahinnat 53,87 52,69 26,04 25,19 28,56 Ostomäärät viikolla 9 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 287 900 Etelärannikko 15 579 Pohjanmaa 7 411 Lounais-Suomi 2 2258 Häme-Uusimaa 26 968 Kaakkois-Suomi 26 602 Pirkanmaa 15 021 Etelä-Savo 24 941 Etelä-Pohjanmaa 25 932 Keski-Suomi 14533 Pohjois-Savo 27 789 Pohjois-Karjala 30 384 Kainuu 7 314 Pohjois-Pohjanmaa 22 357 Lappi 20 808 Kantohintojen kehitys Lapissa Euroa m3 60 50 40 30 20 10 Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 2013 2014 viikot 1 9, 2015 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 10,2 miljoonaa m3 Puun tuonti 2014 (11,4 miljoonaa m3 vuonna 2013) Lähde: Luke ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA SAVO-KARJALA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,92 52,35 40,74 14,77 15,55 14,79 20,39 Uudistushakkuu 55,66 53,49 42,79 16,83 17,10 16,88 22,28 Harvennushakkuu 46,66 45,61 37,71 14,55 14,41 14,50 Ensiharvennus 44,99 43,49 12,87 10,91 12,76 19,57 Hankintahinnat 55,00 53,43 45,55 27,99 28,67 30,52 34,91 LAPPI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,68 42,86 15,45 12,69 14,40 20,70 Uudistushakkuu 46,49 43,11 16,78 15,05 21,74 Harvennushakkuu 13,00 Ensiharvennus 12,46 12,73 Hankintahinnat 26,23 29,51 LAPPI KYMI- SAVO

14 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 M E T S ä tuvat myös kaksijalkaisille maastossa liikkujille. Sovellukset sisältävät maastokartat, ilmakuvakartat ja tilarajat kiinteistötunnuksineen. Ne mahdollistavat paikannuksen, paikan ja kuljetun reitin merkitsemisen sekä kuljetun matkan mittauksen. Sovelluksia voi käyttää esimerkiksi pyykkien etsimiseen tai rajalinjojen merkitsemiseen. Sports Tracker on tunnetumpi urheilupuolelta, mutta sopii myös metsälliseen käyttöön. Sovellus osoittaa lenkin reitin, pituuden ja korkeuserot. Reitiltä voi ottaa kuvia ja sovellus paikantaa ne reitille. Navigointisovellukset Navigointisovellukset sopivat hyvin tien päällä liikkumiseen, mutta metsässä eteneminen onnistuu parhaiten joko ladattavan karttasovelluksen avulla tai erillisellä GPS-laitteella. Bing Maps, Google Maps, Here Maps ja ios Maps ovat jokseenkin samanlaisia reitinnäyttäjiä. Ne tuntevat ison joukon paikannimiä ja ajattavat niin lähelle kuin metsäteitä myöten pääsee. Jalkamiestä ne eivät paljonkaan auta, koska kartat eivät ole lähelläkään maastokarttatasoa. Maastossa ainoa hyöty lienee, että sovellus osoittaa sijainnin ja tarvittaessa suunnan kotiin. s t ä Metsälehti selvitti, mitä älysovelluksia kannattaa viedä metsään. Sovellus mukaan ja metsään MIKKO HÄYRYNEN Metsän kasvu on työtä ja biologiaa, mutta saattaa olla myös informaatioteknologiaa. Sovelluksilla tarkoitetaan kannettavien laitteiden, lähinnä älypuhelinten ja tablet-laitteiden, erilaisia ohjelmia. Ne haetaan laitteella olevasta kaupasta, joka itse asiassa on sovellus sekin. Osa sovelluksista on ilmaisia, osa puolestaan maksullisia. Osassa perusversio on ilmainen mutta herkkuversiosta pitää maksaa. Osassa on ilmainen koekäyttöaika, jonka jälkeen sovellus muuttuu maksulliseksi. Metsälliset hyötysovellukset voidaan karkeasti luokitella kartta- ja paikannus-, navigointi- ja puustonmittaussovelluksiin. Kartta- ja paikannussovellukset Sports Trackeria lukuun ottamatta kartta- ja paikannussovellukset käyttävät Maanmittauslaitoksen maastokarttoja. Karttaselain-sovelluksessa on maastokartat, ilmakuvat ja kiinteistötiedot sekä liikenneviraston merikartat. Karttaselaimella voi paikantaa oman sijainnin ja sovellukseen voi tallentaa omia paikkoja muistiin vaikka marjapaikkoja. Ilmaisversion kartat eivät ole kovin tarkkoja, mutta maksullisessa versiossa on tasokkaat kartat, tilanrajat ja tilanumerot. Maastokartat-sovelluksesta löytyvät maastokartat, ja muutamilla euroilla saa lisätoimintoja kuten sellaisen, että valitut kaverit näkevät toistensa sijainnit näin marjastajat eivät eksy toisistaan. Ultrapoint Maasto- ja B-bark-karttaohjelmat on kehitetty metsästyskoirien paikannukseen, mutta sovel- Anna Back Puustonmittaussovellukset Puustonmittaukseen tarkoitettuja sovelluksia on muutamia. ihypsometer ja ibitterlich ovat maksuttomia sovelluksia, joiden avulla voidaan mitata puun pituutta ja pohja-pinta-alaa. Sovellukset toimivat kuin hypsometri ja digitaalinen relaskooppi. Kerätyt tiedot näkyvät suoraan älypuhelimen näytöllä. Relasphone on VTT:n kehittämä ilmaissovellus, joka toimii kuten relaskooppi. Sovellusta voidaan hyödyntää kuvioittaisessa arvioinnissa. Mittausten jälkeen sovellus laskee puuston tilavuuden puulajeittain ja metsikön kantoraha-arvon käyttäjän syöttämien hintatietojen perusteella. Trestima on alun perin tehty ammattilaisille ja se on puustonmittaussovelluksista kehittynein. Metsätilan tiedot voidaan siirtää metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta Trestimaan. Windows Phonelle ladattava versio sisältää yksittäisten puustotunnusten mittaamiseen tarvittavat työkalut sekä puuston pohjapinta-alan mittaustoiminnon. Android-versiossa on lisäksi mahdollisuus syöttää kasvupaikkatietoja ja hakkuu- ja hoitoehdotuksia sekä monimuotoisuuteen liittyviä tietoja. Trestimassa otetaan kuva, joka siirtyy automaattisesti analysoitavaksi jonnekin, jota kutsutaan pilvipalveluksi, ja paluupostissa tulee kooste puustotiedoista. Metsänomistajaversio on maksuton, mutta jokaisesta lähetetystä kuvasta menee maksu. Jutun lähteenä on käytetty Virpi Stenmanin opinnäytetyötä Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä.

12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 METSÄSTÄ 15 Nuoret saavat apua Metsäkeskuksen koulutusasiantuntijalle Sonja Niemenmaalle, metsäneuvoja Lilli Kerolle ja metsäneuvoja Anne Niittylahdelle sovellukset ovat tuttuja. Trestiman puustonmittaustiedot ovat tarkkoja, tutkitusti yksi yhteen perinteisen relaskooppimittauksen kanssa, Kero sanoo. Toisaalta Trestima on tarkka otetun kuvan laadusta, mikä vaatii aluksi opettelua. Kokeilin myös Relasphonea. Relaskooppi on kätevä; puhelimen kamerassa on relaskooppihahlo, jolla tähdätään. Niemenmaa uskoo, että sovellukset auttavat nuorempaa sukupolvea kiinnostumaan metsäasioista. Perijäpolvella saattaa olla tieto hukassa, että missä perintöpalsta edes sijaitsee. Siihen sovelluksista on paljon apua. Niemenmaa on itse käyttänyt eniten Ultrapointia. Siinä on kätevä reitin tallennus ja matkalaskuri. Perusversio on maksuton, eivätkä lisäominaisuudetkaan ole kalliita. Niittylahti uskoo samoin, että ainakin niillä, joita pelottaa mennä metsään, sovellukset madaltavat kynnystä. Niittylahden oma suosikki on Sports Tracker. Esimerkiksi metsälakikohteet voi tallentaa kuvina. Sovellusmaailmassa tapahtuu Sovellusmaailmassa tapahtuu nopeasti ja mikä on uusinta hottia tänään, joutuu luovuttamaan asemansa uudelle tulokkaalle piankin. Metsä Groupin Metsäverkon mobiilisovellus, joka tuo metsäsuunnitelman kännykkään, esiteltiin viime vuonna. Koska sovellus on vain Metsäliiton jäsenille, niin sitä ei tässä esitellä tarkemmin. UPM:lla ja Stora Ensolla lienee kiire kehittää omat vastaavansa. Metsänhoitoyhdistysten Metsäselain-sovellus perustuu Karttaselain-sovellukseen. Metsäselain on tällä hetkellä asiakkaiden saatavilla seitsemässä eri metsänhoitoyhdistyksessä. Tammikuussa mikkeliläinen MHG Systems julkaisi Metsänomistaja Mobile -metsäsuunnitelmasovelluksen, joka valmistajan mukaan toimii kaikissa älypuhelimissa ja kännyköissä. Vinkit älypyhelimelle Säästät akkua kun et pidä päällä useita sovelluksia. Säänkesto vaihtelee laitteen mukaan. Muutamilla valmistajilla on vaativiin olosuhteisiin suunniteltuja laitteita. Saatavilla on kosteudelta suojaavia suojataskuja. Akut ovat herkkiä pakkaselle. Ulkopuolinen virtalähde kulkee kätevästi taskussa. Erittäin kirkkaassa auringonpaisteessa näyttö toimii parhaiten suuren kirkkauden tilassa, mutta kuluttaa enemmän akkua. Kuvien laatuun vaikuttaa megapikselien lisäksi kuvanvakain ja salama. Moni karttasovellus vaatii toimiakseen, että laitteessa on sisäänrakennettu kompassi. Tarkastele talvikuvaa Käyttöjärjestelmä ratkaisee tarjonnan Metsään sopivia sovelluksia ja niiden käyttöjärjestelmät Android Windows ios Kartta- ja paikannussovellukset B-bark x x x perusversio ilmainen Karttaselain x x x ilmainen tutustumisjakso Ultrapoint Maasto x x ilmainen tutustumisjakso Maastokartta x x x perusversio ilmainen Sports Tracker x x x ilmainen Navigointisovellukset Google Maps x x ilmainen Bing Maps x x ilmainen Here Maps x x x ilmainen ios Maps x ilmainen Puustonmittaussovellukset Relasphone x ilmainen ihypsometer x x perusversio ilmainen ibitterlich x x perusversio ilmainen Trestima x x ilmainen, puustotunnusten analysointi maksullista Kerää kuviotietoja Kehittyneimmissä sovelluksissa on kuvioittaiset puustotiedot. Käsi vakaana Puustonmittaussovelluksissa kameraan ilmestyy hahlo relaskoopin tapaan. Navigoi metsäteillä Tarkista tilarajat Mikko Riikilä Mikko Riikilä Ilmakuvat antavat puustoisuudesta ja hoitotarpeista yleistuntuman. Navigointisovellukset tuntevat metsätiet. Karttaselainten maastokartat ovat tasokkaita.