SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 29.10.2007 Maija Herranen SUOJELUPOLIISIN PÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN 1. Viran avoimeksi tulo, haettavaksi julistaminen ja täyttämismenettely 2. Viran tehtävät Suojelupoliisin päällikön virka tulee avoimeksi 1.12.2007 lukien viran nykyisen haltijan eläkkeelle siirtymisen takia. Virka julistettiin haettavaksi 5.8.2007. Hakuilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja sisäasiainministeriön, työvoimahallinnon ja poliisin internet sivuilla sekä valtioneuvoston, sisäasiainministeriön ja poliisin sähköisillä ilmoitustauluilla. Hakemukset tuli toimittaa sisäasiainministeriön kirjaamoon viimeistään 31.8.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen (282/2005) 17 :n 1 momentin mukaan suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvosto. Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 10 :n mukaan suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin päällikkö johtaa suojelupoliisin toimintaa ja vastaa siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi suojelupoliisin päällikkö muun muassa huolehtii viraston yleisistä toimintaedellytyksistä, sopii poliisin ylijohdon kanssa viraston tulostavoitteet ja määrärahat, vahvistaa toimintastrategian ja toiminnan painoalueet sekä vastaa toiminnallisesti tärkeistä kehittämishankkeista ja kansallisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä. 3. Kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset Poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 :n 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena suojelupoliisin päällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi saman asetuksen 16 :n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto on sisäasiainministeriön sekä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston välillä tehdyissä yhteistyösopimuksissa tarkoitettu hallintotieteiden ja valtiotieteiden maisterin tutkinto. Kielitaitolaissa (424/2003) säädettyjen kotimaisten kielten taidon lisäksi tehtävässä tarvitaan hyvää englannin kielen taitoa.
2 4. Viran hakijat Tehtävän menestyksellistä hoitamista edistävät hyvät sisäiset ja ulkoiset vuorovaikutustaidot sekä kansallisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön hyvä hallinta. Virkaan nimitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslain (759/1994) 8 a :n tarkoittama selvitys sidonnaisuuksista. Valtion virkamieslain 7 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Viran palkkauksesta sovitaan erikseen. Virkaa haki määräaikaan mennessä seuraavat henkilöt: Heikelä Jussi, media-alan sekatyöläinen Heikinheimo Sanna, oikeustieteen lisensiaatti, apulaispäällikkö Knape Petri, oikeustieteen kandidaatti, apulaispäällikkö Koivisto Ari-Pekka, oikeustieteen kandidaatti, valtionsyyttäjä Kokko Hannu, oikeustieteen kandidaatti, asianajaja Kolstela Olli, hallintotieteiden maisteri, rikosylitarkastaja Kurenmaa Tero, oikeustieteen tohtori, apulaispäällikkö Lardot Robin, oikeustieteen kandidaatti, poliisiylitarkastaja Malmi Heli, oikeustieteen kandidaatti, ylitarkastaja Moilanen Hannu, filosofian maisteri, apulaispäällikkö Nyholm Jan-Olof, oikeustieteen kandidaatti, rikosylitarkastaja Pietarinen Juha, oikeustieteen kandidaatti, riskienhallintajohtaja Railio Tom, kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja Rantama Kari, oikeustieteen kandidaatti, poliisijohtaja Rappe Jukka, oikeustieteen kandidaatti, valtionsyyttäjä Ryymin Markku, oikeustieteen kandidaatti, rikosylitarkastaja Salmi Ilkka, oikeustieteen kandidaatti, ministerin erityisavustaja Sarjanen Ari, oikeustieteen kandidaatti, apulaispoliisipäällikkö Sarvanto Harri, oikeustieteen kandidaatti, osastopäällikkö Selin Paavo, hallintotieteiden maisteri, osastopäällikkö Toiviainen Raija, oikeustieteen kandidaatti, valtionsyyttäjä Hannu Moilanen peruutti hakemuksensa 13.9.2007. 5. Virkaa hakeneiden kelpoisuuden toteaminen Hakijoista Heikinheimolla, Knapella, Koivistolla, Kokolla, Kurenmaalla, Lardotilla, Malmilla, Nyholmilla, Pietarisella, Rantamalla, Rapella, Ryyminillä, Salmella, Sarjasella, Sarvannolla ja Toiviaisella on oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Lisäksi Heikinheimolla on oikeustieteen lisensiaatin ja Kurenmaalla oikeustieteen tohtorin tutkinto. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneista varatuomarin arvoa ei ole Kurenmaalla eikä Lardotilla. Kolstela ja Selin ovat poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suorittaneet poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 :n 5 momentin edellyttämän hallintotieteiden maisterin tutkinnon.
3 Heikelä ei ole esittänyt vaadittua tutkintotodistusta. Railiolla on omaan ilmoitukseen perustuva kauppatieteiden maisterin tutkinto. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että Heikelällä ja Railiolla ei ole virkaan vaadittavaa kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä tutkintoa. Perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan Kaikki kelpoisuusvaatimukseksi säädetyn tutkinnon suorittaneet hakijat ovat koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella perehtyneet hallinnonalan toimintaan ja heillä on kokemusta hallinnonalan eri tehtävistä tai muusta toiminnasta. Käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus Kaikilla kelpoisuusvaatimukseksi säädetyn tutkinnon suorittaneilla hakijoilla on käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta. Kielitaito Kaikilla kelpoisuusvaatimukseksi säädetyn tutkinnon suorittaneilla hakijoilla on virkaan vaadittava kotimaisten kielten taito. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että Heikelä ja Railio eivät ole kelpoisia virkaan nimitettäväksi. 6. Virkaan kelpoisten hakijoiden ansioiden vertailu Vertailu on suoritettu hakemusasiakirjoista saatavan selvityksen perusteella. Yhteenveto hakijoiden pääasiallisista ansioista on liitteenä (liite 2). Apulaispäällikkö Sanna Heikinheimo, Keskusrikospoliisi Oikeustieteen kandidaatti 1995 ja oikeustieteen lisensiaatti 1998, varatuomari. Poliisihallinnon palvelua vuodesta 1999. Toiminut nykyisen tehtävän lisäksi keskusrikospoliisissa asiantuntijan ja tulosyksikön päällikön tehtävissä sekä aikaisemmin lainvalmistelutehtävissä ministeriötasolla. Johtamis- ja esimieskokemusta vuodesta 2002. Kansainvälisiä tehtäviä keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen päällikön virassa. Apulaispäällikkö Petri Knape, Suojelupoliisi Oikeustieteen kandidaatti 1989, varatuomari. Hoitaa tällä hetkellä suojelupoliisin päällikön tehtäviä. Kokemusta poliisin tehtävistä vuodesta 1984. Suojelupoliisissa vuodesta 1998 ylitarkastajana, osastopäällikkö-linjanjohtajana ja viimeksi apulaispäällikkönä. Kokemusta keskusrikospoliisin poliisipäällystön tehtävistä 1989-1998. Johtamis- ja esimieskokemusta vuodesta 1989 alkaen. Kansainvälisiä tehtäviä 18 vuotta. Laaja sidosryhmäverkosto. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto, Valtakunnansyyttäjänvirasto Oikeustieteen kandidaatti 1990, varatuomari. Toiminut vuodesta 1992 syyttäjäntehtävissä sekä paikallispoliisin että poliisin lääninjohdon esimiestehtävissä. Vuodesta
4 2003 valtionsyyttäjänä hoitaen myös alueohjaustehtäviä (johtamistehtävä). Kansainvälistä terrorismin torjuntaan ja rikostorjuntaan liittyvää yhteistoimintaa. Monipuolisesti verkostoitunut. Asianajaja Hannu Kokko, Asianajotoimisto Kokko & Tiainen Oy Oikeustieteen kandidaatti 1983, varatuomari. Toiminut asianajajana vuodesta 1984. Sitä ennen noin 3,5 kuukautta nimismiehenä. Runsaasti kunnallista luottamusmiestoimintaa, johon sisältyy myös kansainvälisiä yhteyksiä. Rikosylitarkastaja Olli Kolstela, Keskusrikospoliisi Hallintotieteiden maisteri 2001, poliisipäällystön tutkinto 2000. Toimii tulosyksikön päällikön tehtävissä. Poliisityön kokemusta 28 vuotta paikallispoliisista ja keskusrikospoliisista. Poliisitoimen johtamisesta ja esimiestehtävistä kokemusta noin 21 vuotta. Merkittävää kokemusta kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä ja kansainvälisestä sidosryhmätyöstä. Apulaispäällikkö Tero Kurenmaa, Keskusrikospoliisi Oikeustieteen kandidaatti ja -maisteri 1997. Oikeustieteen tohtori 2003. Poliisin johtotehtävissä apulaispäällikkönä vuodesta 2005. Muuta poliisikokemusta paikallispoliisissa noin 10 vuotta. Rahoitustarkastuksen markkinavalvojana noin 5 vuotta. Yksityisellä sektorilla vakuutusyhtiön lakimiehenä. Vastaa päällikön ohella keskusrikospoliisin suhteista yhteistyöviranomaisiin ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisiylitarkastaja Robin Lardot, Sisäasiainministeriö Oikeustieteen kandidaatti 1994. Toiminut vuodesta 2003 poliisin ylijohdossa rikostorjunnan vastuualueen vetäjänä. Poliisin tehtävissä noin 23 vuotta paikallispoliisissa, keskusrikospoliisissa ja sisäasiainministeriön poliisiosastolla pääasiassa rikostutkinnassa. Johtamiskokemusta poliisiorganisaation eri tasoilta. Toiminut nykyisen johtamistehtävän lisäksi keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä vuodesta 1999 ja sitä ennen tulosyksikön päällikkönä 1996 alkaen. Kansainvälistä yhteistyötä 10 vuoden ajalta. Laaja yhteistoimintaverkosto. Merkille pantavaa suojelupoliisin toiminnan tuntemusta työtehtävien kautta. Ylitarkastaja Heli Malmi, Suojelupoliisi Oikeustieteen kandidaatti 1994, varatuomari. Toiminut suojelupoliisissa eri johto- ja asiantuntijatehtävissä vuodesta 1998 toimien alueyksikön päällikkönä. Kokemusta suojelupoliisin toimialaan liittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä ja verkostoitumisesta. Rikosylitarkastaja Jan-Olof Nyholm, Keskusrikospoliisi Oikeustieteen kandidaatti 1989, varatuomari. Toiminut vuodesta 2005 erityistehtävissä keskusrikospoliisissa. Poliisin tehtävissä vuodesta 1979 paikallispoliisissa ja keskusrikospoliisissa. Pitkäaikainen kokemus poliisin johtotehtävistä mm. keskusrikospoliisin rikostietopalvelun (tulosyksikkö) päällikkönä noin 5 vuotta ja tutkintayksikön johtajana noin 2 vuotta. Toiminut myös kansainvälisissä johtotehtävissä Europolissa. Monivuotinen kansainvälinen työkokemus myös Interpolissa. Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen, Kesko Oyj
5 Oikeustieteen kandidaatti 1989, varatuomari. Toiminut yksityisellä sektorilla turvallisuusasiantuntijana ja -johtajana vuodesta 1998. Aikaisemmin poliisin tehtävissä paikallispoliisissa ja yliopettajana Poliisiopistolla 1983-1998. Toiminut vajaan vuoden poliisin johtamistehtävissä. Kansainvälistä kokemusta poliisin erityisasiantuntijan tehtävistä. Poliisijohtaja Kari Rantama, Sisäasiainministeriö Oikeustieteen kandidaatti 1981, varatuomari. Toiminut poliisin erilaisissa asiantuntijaja johtotehtävissä noin 25 vuotta. Johtamiskokemusta muun muassa ministeriön poliisiosaston yksikön päällikön, keskusrikospoliisin apulaispäällikön, tulosyksikön päällikön, tutkinnanjohtajan ja nimismiehen tehtävistä. Johtaa poliisiosaston kansainvälistä yksikköä ja vastaa poliisin kansainvälisen toiminnan yhteensovittamisesta. Laajaa kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä ja verkostoitumista. Merkille pantavaa työtehtävien kautta saatua perehtyneisyyttä suojelupoliisin toimintaan. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe, Valtakunnansyyttäjänvirasto Oikeustieteen kandidaatti 1984, varatuomari. Vuodesta 1997 valtionsyyttäjänä hoitaen myös alue- ja muita ohjaustehtäviä (johtamistehtävä). Toiminut tätä ennen poliisin päällikkötason tehtävissä eri pituisia ajanjaksoja vuosina 1982-1984 ja 1986-1996 pääasiassa paikallispoliisissa, keskusrikospoliisissa ja poliisin lääninjohdossa. Osallistuu syyttäjälaitoksen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Rikosylitarkastaja Markku Ryymin, Keskusrikospoliisi Oikeustieteen kandidaatti 1991, varatuomari. Toiminut keskusrikospoliisissa vuodesta 1991 asiantuntija- ja johtotehtävissä ja nykyisin rikostietopalvelun (tulosyksikkö) päällikkönä. Kokemusta myös paikallispoliisin poliisimiestehtävistä. Johtamiskokemus keskusrikospoliisista. Tehtäviin kuuluu laaja kansainvälinen poliisiyhteistyö ja verkostoituminen. Erityisavustaja Ilkka Salmi, Valtioneuvoston kanslia Oikeustieteen kandidaatti 1992, varatuomari. Toiminut sisäasiainministerin erityisavustajana vuodesta 2007 sekä aikaisemmin samassa tehtävässä 2001-2002. Suojelupoliisin tehtävissä vuodesta 2002 muun muassa turvallisuustoimiston päällikkönä, apulaispäällikkönä vajaan vuoden ja vuodesta 2005 lukien osastopäällikkönä. Toiminut myös eduskunnan kanslian, ulkoasiainhallinnon ja Euroopan unionin eri tehtävissä sekä yksityisellä sektorilla asianajajan ja lakimiehen tehtävissä. Vastaa suojelupoliisissa viraston kansainvälisten asioiden johtamisesta sekä suojelupoliisin laillisuusvalvonnasta ja oikeudellisista asioista. Apulaispoliisipäällikkö Ari Sarjanen, Tampereen kihlakunnan poliisilaitos Oikeustieteen kandidaatti 1984, varatuomari. Toiminut apulaispoliisipäällikön tehtävissä vuodesta 1996. Tällä hetkellä erityisasiantuntijana EU:n poliisioperaatiossa. Toiminut myös kehittämistehtävissä asiantuntijana sisäasiainministeriössä noin 2 vuotta, poliisimestarina noin 3 vuotta ja syyttäjä- ja lupahallintovastaavien tehtävissä 1983-1991. YK:n sotilaslakimiehenä. Johtamiskokemus pääasiassa paikallispoliisin tehtävistä. Osastopäällikkö Harri Sarvanto, Suojelupoliisi
6 Oikeustieteen kandidaatti 1990, varatuomari. Toiminut suojelupoliisin tehtävissä vuodesta 1995, nykyisin vastavakoilupäällikkönä (osastopäällikkö). Johtamiskokemus lähinnä suojelupoliisin toimialalta. Toiminut 2000-2001 Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtajana ja lakimiehenä. Suojelupoliisin toimialueen kansainväliset ja kansalliset sidosryhmäsuhteet. Osastopäällikkö Paavo Selin, Suojelupoliisi Hallintotieteiden maisteri 2004, poliisipäällystön tutkinto 2003. Suojelupoliisin tehtävissä 1999 alkaen toimien kenttävalvontayksikön päällikkönä (osastopäällikkö). Muissa poliisin eri tehtävissä vuodesta 1974 paikallispoliisissa, keskusrikospoliisissa ja poliisin ylijohdossa. Pitkäaikainen johtamiskokemus poliisin tehtävissä. Suojelupoliisin toimialueen kansainväliset ja kansalliset sidosryhmäsuhteet. Valtionsyyttäjä Raija Toiviainen - Valtakunnansyyttäjänvirasto Oikeustieteen kandidaatti 1980, varatuomari. Vuodesta 1997 valtionsyyttäjänä toimien kansainvälisen yksikön päällikkönä vastaten syyttäjälaitokselle kuuluvien kansainvälisluonteisten tehtävien kokonaishallinnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Tätä ennen toiminut oikeusministeriön kansainvälisen yksikön lakimiehenä vajaat 2 vuotta, käräjäoikeuden tuomarina 8 vuotta ja yli 6 vuotta virallisena syyttäjänä. Merkittävä kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen. 7. Viran täytössä huomioon otettavia näkökohtia Huomion ottaen viran kelpoisuusvaatimukset ja viran hoidon menestyksellisen hoidon edellytykset on viran täytössä huomioon otettavista näkökohdista todettavissa seuraavaa: Hakijoita keskenään vertailtaessa on etusijalle asetettava ne, joilla on katsottava olevan parhaat edellytykset suojelupoliisin päällikön virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen, suojelupoliisin johtamiseen ja sen toiminnan kehittämiseen. Virkaan valittavalta edellytetään perehtyneisyyttä hallinnonalan toimintaan. Hallinnonalan tuntemuksella, mukaan lukien poliisin organisaation eri tasojen toiminnan ja tehtävien laaja-alainen tuntemus, on painoarvoa arviointia tehtäessä. Hallinnonalan toiminnan tuntemisen yhtenä osa-alueena arvioidaan suojelupoliisin toiminnan tuntemusta. Huomioon ottaen, että suojelupoliisin päällikön virka on vaativa poliisin valtakunnallisen yksikön johtamistehtävä, valinnassa korostuu hakijoiden aikaisempi kokemus ylemmän organisaatiotason tuloksellisessa johtamisessa. Virkaan valittavalta edellytetään hyviä johtamisominaisuuksia ja johtamistaitoa organisaation, toiminnan ja talouden, henkilöstön ja kansainvälisten asioiden johtamisessa. Johtamisominaisuuksia arvioitaessa painottuvat kaikki johtamisen osa-alueet. Arvioitavina seikkoina ovat myös virkaan valittavan ominaisuudet ja kyky johtaa ja läpiviedä erilaisia kehittämis- ja muutoshankkeita muun muassa organisaation ja yhteistoiminnan osalta. Suojelupoliisin toiminnassa korostuvat erityisesti suojelupoliisin laillisuusvalvontaan ja oikeudellisiin kysymyksiin liittyvät asiat. Valinnassa arvioidaan suojelupoliisin toimintaan liittyvän lainsäädännön tuntemusta ja oikeudellisten kysymysten hallintaa.
7 Tehtävän menestyksellistä hoitamista edistävät hyvät sisäiset ja ulkoiset vuorovaikutustaidot. Suojelupoliisin organisaation ja toiminnan kehittämisen kannalta valittavan henkilön on hyvän organisaation sisäisen vuorovaikutuksen lisäksi toimittava menetyksellisesti luottamuksellisten yhteyksien ylläpitämisessä myös yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Suomessa. Virkaan valittavalta odotetaan kansallisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön hyvää hallintaa. Keskeisessä asemassa arviointia tehtäessä ovat valittavan henkilön valmiudet sidosryhmäyhteistyöhön valtion ylimmän johdon, sisäasiain- ja poliisihallinnon virkamiesten, muiden viranomaisten, tiedotusvälineiden ja yksityissektorin kanssa. Niin ikään viran menestyksellistä hoitamista edistävät valittavan henkilön valmiudet kansainvälisten asioiden johtamiseen ja mahdollisimman laajaan kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa ulkomaisten turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten ja toimijoiden kanssa. 8. Haastatteluun valitut Suojelupoliisin toiminnassa ja sen johtamisessa korostuvat laillisuusvalvonnan ja oikeudellisten kysymysten mahdollisimman hyvä hallinta. Tässä mielessä valintaan vaikuttavina tekijöinä ovat suoritettu oikeustieteellinen tutkinto ja oppiarvo. Hakemusasiakirjoista saatavan selvityksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että viran kelpoisuusvaatimukset täyttävillä hakijoilla on perehtyneisyyttä hallinnonalan toimintaan. Työkokemusta hallinnonalan varsinaisista työtehtävistä ei ole Toiviaisella. Toiviainen on kuitenkin toiminut virkauransa ajan läheisessä yhteistyössä poliisihallinnon kanssa. Kokon työkokemus hallinnonalalla on muita vähäisempää ja kokemus on työuran varhaisemmalta ajalta. Toiviaista lukuun ottamatta muilla hakijoilla on eri asteista poliisihallinnon johtamiskokemusta. Kokon ja Pietarisen johtamiskokemus poliisin eri tehtävissä on ratkaisevalla tavalla muita vähäisempää. Poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö- tai apulaispäällikkötason johtamiskokemusta on Heikinheimolla, Knapella, Kurenmaalla, Lardotilla, Rantamalla ja Salmella. Lardotilla ja Rantamalla on merkittävää johtamiskokemusta myös poliisin ylijohdon tehtävissä. Suojelupoliisin johtotehtävissä ovat toimineet Knape, Malmi, Salmi, Sarvanto ja Selin. Kolstelan, Nyholmin, Ryyminin ja Sarjasen johtamiskokemus koostuu muista poliisihallinnon johtamistehtävistä. Koivistolla ja Rapella on myös poliisihallinnon johtamiskokemusta. Koiviston, Rapen ja Toiviaisen viimeaikainen johtamiskokemus on syyttäjälaitoksen eri johtamis- ja/tai syytäjälaitoksen toimintaan liittyvissä ohjaustehtävissä hankittua. Toiviainen toimii varsinaisissa johtamistehtävissä Valtakunnansyyttäjänviraston kansainvälisen yksikön päällikkönä. Kokolla, Kurenmaalla ja Pietarisella on johtamiskokemusta yksityiseltä sektorilta. Muita merkittävämpiä kansainvälisiä vastuita on Rantamalla ja Toiviaisella, jotka toimivat organisaationsa kansainvälisen yksikön päällikkönä ja vastaavat toimialansa kansainvälisten asioiden yhteensovittamisesta. Myös Kurenmaalla, Knapella ja Sal-
8 mella on merkittäviä vastuita oman organisaationsa kansainvälisten asioiden johtamisesta. Suojelupoliisin päällikön viran hoidon kannalta merkityksellisiä kansainvälisten asioiden tehtävävastuita on myös Koivistolla, Kolstelalla, Lardotilla, Malmilla, Nyholmilla, Ryyminillä, Sarvannolla ja Selinillä. Kelpoisuusvaatimukset täyttävillä hakijoilla Kokkoa ja Pietarista lukuun ottamatta voidaan katsoa olevan hallinnonalalla ja poliisin johtotehtävissä hankittua suojelupoliisin päällikön viran hoidon kannalta huomioitavaa eri asteista ja laajuista kokemusta sidosryhmäyhteistyöstä ja muusta suhdetoiminnasta. Merkittäviksi valintaperusteiksi edellä mainitut valintaan vaikuttavat seikat ja hakijoiden hyvä yleistaso huomioon ottaen nousevat arvioitavissa oleva hakijoiden perehtyneisyys oikeudellisiin asioihin ja niiden hallinta sekä perehtyneisyys hallinnonalaan huomioon ottaen poliisitoiminnan eri tasojen toiminnan tuntemus. Merkittävä valintaan vaikuttava peruste on kokemus johtamistehtävistä ylemmällä organisaatiotasolla ja kansainvälisten asioiden johtamiskokemus. Myös hakijoiden valmiudet laajaalaiseen suojelupoliisin toiminnan edellyttämään kansalliseen ja kansainväliseen sidosryhmäyhteistyöhön vaikuttavat valinnassa. Valintaan vaikuttavia hakijoiden vuorovaikutustaitoja arvioitiin hakijoiden tuntemuksen ja hakemusasiakirjoista saatavan tiedon perusteella. Edellä mainituilla perusteilla haastatteluun kutsuttiin Heikinheimo, Knape, Koivisto, Kurenmaa, Lardot, Rantama, Rappe, Salmi ja Toiviainen. 9. Haastateltujen hakijoiden ansioiden vertailu Sanna Heikinheimon työkokemus hallinnonalalta on pääasiassa keskusrikospoliisin tehtävistä, missä hän on ansiokkaalla ja määrätietoisella tavalla edennyt asiantuntijatehtävistä viraston johtotehtäviin. Suojelupoliisin tehtäviin ja toimintakenttään hän on perehtynyt muun muassa rahanpesuun liittyvissä lainsäädännön kehittämistehtävissä. Kansainvälistä yhteistoimintaa hänellä on ollut rahanpesun selvittelykeskuksen päällikön tehtävissä ja lainvalmisteluun liittyvissä EU-tehtävissä. Heikinheimon johtamiskokemus rajoittuu yhteen organisaatioon. Sidosryhmäyhteistyö, verkostoituminen ja kansainvälinen toiminta eivät yllä varteenotettavampien hakijoiden kanssa samalle tasolle. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Petri Knape on perehtynyt työtehtäviensä kautta hyvin suojelupoliisin toimintaan ja hänellä on kokemusta myös suojelupoliisin päällikön viran tehtävien hoidosta. Knapen etuna on hyvä suojelupoliisin toiminnan ja sen eri toimialojen tuntemus ja vahva suojelupoliisin johtamiskokemus usean vuoden ajalta. Kokemusta hallinnonalan tehtävistä on myös muista poliisin valtakunnallisista yksiköistä ja paikallispoliisista. Hänellä on merkittäviä vastuita suojelupoliisin toimintaan liittyvistä kansainvälisistä tehtävistä. Hän vastaa suojelupoliisin toiminnan edellyttämästä operatiivisesta yhteydenpidosta eri yhteistyötahojen kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän on verkostoitunut yhteiskunnallisiin toimijoihin suojelupoliisin toimialalla. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Ari-Pekka Koiviston työkokemus hallinnonalalta on paikallispoliisin ja poliisin lääninjohdon esimiestehtävistä. Pääasiallinen toiminta koostuu syyttäjän tehtävistä, missä
9 hänen ansionsa ja asiantuntemuksensa ovat kiistattomat. Koiviston johtamiskokemus ja johtamisprofiili jäävät ratkaisevalla tavalla muita hakijoita heikommiksi. Suojelupoliisin toimintaan hän on perehtynyt työtehtäviensä ja hallinnollisen yhteistoiminnan kautta ja hän tuntee suojelupoliisin perustehtävät. Koivisto on laaja-alaisesti verkostoitunut syyttäjälaitoksen sisällä, poliisiorganisaation ja muiden viranomaisten ja median kanssa. Hänellä on myös laajaa kansainvälistä yhteistoimintaa. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Tero Kurenmaan työkokemus hallinnonalalta on keskusrikospoliisin johtotehtävistä ja paikallispoliisin poliisimiestehtävistä. Kurenmaan johtamiskokemus ylemmän organisaatiotason tehtävissä on suhteellisen vähäistä. Kurenmaa profiloituu kuitenkin vahvan johtamis- ja kehittämispotentiaalin omaavana henkilönä. Kurenmaan keskeisin kansallinen sidosryhmäyhteistyö liittyy viranomaisten kanssa tehtävään yhteistoimintaan ja yritysturvallisuusyhteistyöhön. Hänen kansainvälinen yhteistyönsä painottuu yhteistyöhön ulkomaisten viranomaisten kanssa. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Robin Lardotin työkokemus hallinnonalalta koostuu eri asteisista poliisiorganisaation tehtävistä poliisin ylijohdossa, keskusrikospoliisissa ja paikallispoliisissa. Johtamiskokemusta hänelle on kertynyt poliisiorganisaation eri tasoilta ylin taso mukaan lukien. Lardot profiloituu tehtäväalueensa vahvaksi ja monipuoliseksi asiantuntijaksi. Suojelupoliisin toimintaan hän on perehtynyt muun muassa tulosohjauksen valmistelun ja tiedonhankinta- ja pakkokeinojen laillisuusvalvonnan kautta ja hänellä on suojelupoliisin ulkopuolisista hakijoista eniten perehtyneisyyttä suojelupoliisin operatiiviseen toimintaan. Kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä hänelle on karttunut kymmenen vuoden ajalta. Lardotin sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti ovat laaja-alaisia. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Kari Rantaman hallinnonalan pääasiallinen työkokemus koostuu poliisin ylijohdon ja keskusrikospoliisin johtotehtävistä sekä paikallispoliisin johto- ja poliisimiestehtävistä. Johtamiskokemusta hänelle on kertynyt poliisiorganisaation eri tasoilta ylin taso mukaan lukien. Rantaman poliisiorganisaation työ- ja johtamiskokemus on vakuuttava. Rantamalla on kokemusta suojelupoliisin tehtäväalueelta muun muassa tulosohjauksen ja erilaisten hallinnollisten ja operatiivisten kehittämishankkeiden kautta. Hänellä on eduksi luettava vahva kansainvälisten asioiden osaaminen ja laaja kansainvälisten asioiden verkosto. Rantama profiloituu vahvimman johtamiskokemuksen omaavana henkilönä, jolla on muita hakijoita merkittävämpi hallinnonalan työkokemus ja laaja-alainen kansainvälisten asioiden hallinta. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Jukka Rappe on hankkinut perehtyneisyyttä hallinnonalaan toimimalla useita vuosia paikallispoliisin päällikkötason tehtävissä ja poliisin päällystötehtävissä läänitasolla. Viimeaikaisin työkokemus koostuu valtionsyyttäjän tehtävistä. Suojelupoliisin toimintaa hän tuntee rajallisesti. Johtamiskokemusta hänelle on kertynyt muun muassa paikallispoliisitasolta ja syyttäjälaitoksen alueohjaukseen ja syyttäjätoimintaan liittyvistä johtamisvastuista. Johtamisprofiili jää suhteellisen kevyeksi. Sidosryhmäyhteistyö liittyy oman organisaation ja koko syyttäjälaitoksen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla.
10 Ilkka Salmi on perehtynyt työtehtäviensä kautta suojelupoliisin toimintaan ja hänellä on kokemusta suojelupoliisin johtotehtävistä. Salmen johtamiskokemus rajoittuu suojelupoliisin johtotehtäviin. Salmen etuna on hyvä suojelupoliisin toiminnan tuntemus ja perehtyneisyys kaikkiin suojelupoliisin toimialueisiin. Hallinnonalan työkokemusta hän on saanut myös sisäasiainministeriön tehtävissä, missä hänen toimenkuvaansa kuuluvat turvallisuuteen, erityisesti poliisitoimeen liittyvät kysymykset. Salmella on perehtyneisyyttä suojelupoliisin parlamentaariseen valvontaan myös eduskunnan näkökulmasta. Salmella on laaja kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmätoiminta ja verkostoituminen ja kattava näkemys niin hallinnonalan kuin suojelupoliisinkin kansainvälisestä toiminnasta. Salmi profiloituu vahvan johtamisprofiilin ja kehittämisotteen omaavana henkilönä, jolla on laaja-alainen näkemys yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä tilanteesta. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Raija Toiviaisen työkokemus rakentuu pitkälti syyttäjälaitoksen tehtävistä ja ydinosaaminen on syyttäjän tehtävissä. Perehtyneisyyttä hallinnonalan ja poliisihallinnon tehtäviin hän on hankkinut muun muassa erilaisten yhteistyötehtävien kautta. Suojelupoliisin toiminnan hän tuntee vain yleisellä tasolla. Hänellä on vankka oman organisaation kansainvälisten asioiden johtamiskokemus ja hän vastaa syyttäjälaitokselle kuuluvien kansainvälisluonteisten tehtävien kokonaishallinnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Toiviaisella on merkittävänä vahvuutena laaja kansainvälisen toiminnan tuntemus, osaaminen ja sidosryhmäverkosto. Hänellä on selkeästi vahva osaamisprofiili omalla toimialallaan ja vahva ote toiminnan kehittämiseen. Kielitaito on viran hoidon edellyttämällä tasolla. Hakemusasiakirjojen, ansioiden vertailun ja haastattelujen pohjalta on todettavissa, että laaja-alaisinta perehtyneisyyttä ja työkokemusta hallinnonalalta on Lardotilla ja Rantamalla. Perehtyneisyyttä suojelupoliisin toimintaan on eniten Knapella, Lardotilla, Rantamalla ja Salmella. Heikinheimon, Koiviston, Kurenmaan, Rapen ja Toiviaisen perehtyneisyys hallinnonalaan ei yllä edellisten kanssa samalle tasolle. Vahvinta johtamisprofiilia edustavat Knape, Kurenmaa, Rantama, Salmi ja Toiviainen. Viran täyttöä ajatellen Heikinheimon, Koiviston, Kurenmaan ja Rapen johtamiskokemus on ratkaisevalla tavalla muita vähäisempää. Kansainvälisten asioiden johtamisessa erottuvat Knape, Rantama, Salmi ja Toiviainen. Merkittävää kansainvälistä yhteistoimintaa on myös Koivistolla ja Lardotilla. Heikinheimon ja Rapen sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen eivät yllä muiden kanssa samalle tasolle. Rantaman ja Toiviaisen sidosryhmäyhteistyön ja verkostoitumisen laajuus kansainvälinen toiminta huomioon ottaen erottuvat edukseen. Näyttöä hyvistä viestintä- ja vuorovaikutustaidoista on kaikilla hakijoilla. Johtopäätökset Edellä olevan perusteella on todettavissa, että viran täyttöä ajatellen Knapen, Rantaman, Salmen ja Toiviaisen johtamisprofiili osoittautui muita vahvemmaksi ja kansainvälisten asioiden johtaminen ja sidosryhmäyhteistyö muita laaja-alaisemmiksi. Knapella ja Salmella on lisäksi vankin suojelupoliisin toiminnan tuntemus ja Rantamalla vahvin hallinnonalan työkokemus. Kokonaisarvioinnin perusteella Knape, Rantama, Salmi ja Toiviainen profiloituivat varteenotettavimmiksi hakijoiksi suojelupoliisin päällikön virkaan. Kärkihakijoista hankittiin ulkopuolisen tahon soveltuvuusarviointi.
11 Knape edustaa suojelupoliisin toiminnan vahvaa tuntemusta ja pitkäaikaista johtamiskokemusta suojelupoliisin johdossa. Hän on myös hoitanut suojelupoliisin päällikön tehtäviä. Knapella on vahvat johtamistaidot. Johtamisprofiilin osalta hän on varteenotettava ehdokas virkaan. Hän vie asioita eteenpäin linjakkaasti ja määrätietoisesti ja hänen toiminnassaan korostuu asia- ja tehtäväkeskeisyys. Knapen suhteet kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistoimijoihin ovat laaja-alaiset ja ne liittyvät suojelupoliisin toimintaan. Rantama edustaa pitkäaikaisinta ja laaja-alaisinta johtamiskokemusta, erinomaista hallinnonalan ja poliisitoiminnan tuntemusta ja vankinta poliisin kansainvälisten asioiden osaamista ja hallintaa. Rantamalla on vahvat johtamistaidot. Johtamisprofiilin osalta hän on varteenotettava ehdokas virkaan. Rantaman toiminnassa näkyy kokemuksen tuoma varmuus, asiakeskeisyys ja kehittämishenkisyys. Kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen ovat laaja-alaisia. Salmi edustaa suojelupoliisin toiminnan hyvää tuntemusta. Hänellä on johtamiskokemusta suojelupoliisin johdossa. Salmen johtamiskokemus on muita kärkihakijoita vähäisempää, mutta hänellä on vahvat johtamistaidot. Johtamisprofiilin osalta hän on varteenotettava ehdokas virkaan. Salmen toiminnassa näkyvät johtamisotteen joustavuus, avoin kehittämishenkisyys ja vahvat vuorovaikutus-, verkostoitumisen ja henkilöjohtamisen taidot. Suhteet kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistoimijoihin ovat laaja-alaiset ja hänen etunaan on yhteiskunnallisten asioiden laaja-alainen tarkastelunäkökulma. Toiviainen edustaa hyvää asiantuntemusta oikeushallinnon alueella ja vahvaa kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä ja verkottumista. Suojelupoliisin toimintaa hän ei tunne syvällisemmin. Hänen selkeänä etunaan on vahva kehittämishenkisyys ja vuorovaikutteisuus kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Toiviaisen johtamisprofiili ja työtausta eivät ole täysin optimaalisia tähän tehtävään. Knape, Rantama ja Salmi ovat osoittaneet omaavansa sellaisia johtamisominaisuuksia, joita suojelupoliisin johtaminen edellyttää. Rantaman ja Salmen johtamisotteessa ja toiminnassa näkyy kuitenkin voimakkaampi kehittämishenkisyys ja muutosjohtajuus. Rantaman etuna on vahvin koko poliisitoimen ja poliisin kansainvälisten asioiden tuntemus. Knape ja Salmi edustavat vahvinta suojelupoliisin toiminnan ja sen eri toimialojen, myös suojelupoliisin toiminnan edellyttämän kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan, tuntemusta. Salmi on perehtynyt suojelupoliisin toimintaan myös sisäasiainministeriön ja eduskunnan parlamentaarisen valvonnan näkökulmasta, mitä voidaan pitää hänelle eduksi luettavana seikkana. Näin ollen Rantama ja Salmi nousevat Knapen edelle. Suojelupoliisin johtaminen ja suojelupoliisin päällikkönä menestyminen edellyttävät hallinnonalan tuntemuksen, hyvien johtamisominaisuuksien ja kansallisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön hyvän hallinnan lisäksi hyviä sisäisiä ja yhteiskunnallisia vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja. Vertailtaessa kahta varteenotettavinta hyvin tasaväkistä hakijaa voidaan edellä olevat valinnassa painotettavat seikat huomioon ottaen todeta, että Rantamaan verrattuna
12 Salmen etuna on suojelupoliisin toiminnan jo tuntevana kyky ja valmiudet suojelupoliisin tämän hetkisessä tilanteessa välittömästi ottaa johdettavakseen suojelupoliisin toiminta. Myös Salmen esittämät kehittämislinjaukset ovat selkeämmät. Salmen suojelupoliisin toimintaan liittyvä laaja-alainen yhteiskunnallinen ja kansainvälinen tarkastelunäkökulma edistävät suojelupoliisin toiminnan johtamista. Salmi on ansiokkaasti ylläpitänyt ja kehittänyt tärkeitä suojelupoliisin toimintaan liittyviä yhteistyösuhteita. Hän on toiminnallaan ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta osoittanut erityisen hyviä valmiuksia vuorovaikutteiseen sidosryhmäyhteistyöhön suojelupoliisin toimintaan liittyvien eri toimijoiden ja tahojen kanssa. Toiminnallaan ja edellä esitetyllä tavalla Salmi on osoittanut nimitysperusteiden kokonaisharkinnassa parhaita valmiuksia suojelupoliisin päällikön viran menestykselliseen hoitamiseen. 10. Selvitys sidonnaisuuksista 11. Esitys Ministeriölle antamansa selvityksen mukaan Ilkka Salmella ei ole sellaisia valtion virkamieslain 8 a :ssä tarkoitettuja sidonnaisuuksia, joilla voisi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa suojelupoliisin päällikön virkaa. Edellä esitetyillä perusteilla esitetään, että suojelupoliisin päällikön virkaan nimitetään varatuomari, ministerin erityisavustaja Ilkka Tapani Salmi 1.12.2007 lukien.