Jätteenkuljetusjärjestelmän tarkasteluraportti

2013 Jätteenkuljetusjärjestelmän tarkasteluraportti Ylä Savon jätehuoltolautakunta Terhi Lylyjärvi 22.10.2013

Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Jätelaki... 3 1.1 Jätehuoltomääräykset... 4 2. Jätteiden kuljetusjärjestelmät... 5 2.1 Kunnan järjestämä jätteenkeräys ja kuljetus... 5 2.2 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus... 5 3. Kuljetusjärjestelmän arviointi... 6 3.1 Nykytilanne... 7 3.2 Kotitalouksien asema... 10 3.3 Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta... 12 3.4 Ympäristö... 13 3.5 Yritysten asema... 14 3.6 Yhteenveto... 14 3.7 Vaikutukset Ylä Savon Jätehuolto Oy:n asemaan... 15 3.8 Vaikutukset viranomaisten toimintaan... 15 3.9 Havaintoja ja näkemyksiä... 16 Liitteet Tarkasteluraportissa viitatut jätelain keskeiset pykälät... 18 1

Johdanto 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki (646/2011, JL) velvoittaa kunnan huolehtimaan kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetuksen järjestämisestä kiinteistönhaltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöitäinen jätteenkuljetus, JL 35 ). Jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluu muun muassa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Tähän lukeutuvat kaikki vakinaisessa asunnossa, vapaa ajan asunnossa, asuntolassa tai muussa asumisessa syntyvä jäte sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta (JL 32 ). Asumisessa syntyvän jätteen säätämistä kunnan vastuulle on pidetty perusteltuna muun muassa siksi, että yksittäiseltä kotitaloudelta on kohtuutonta edellyttää jätehuollon itsenäistä järjestämistä lain ja sen nojalla säädettyjen ja määrättyjen kaikkien vaatimusten mukaisesti. Kotitalouksilla halutaan olevan oikeus palvelun helppouteen, saatavuuteen ja toimivuuteen kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan tässä tarkastelussa sekajätettä ja biojätettä. Tarkastelusta rajataan pois sako ja umpikaivolietteet sekä biojäte Kiuruveden, Vieremän, Pielaveden ja entisen Varpaisjärven alueilta. Sako ja umpikaivo lietteiden osalta jätteenkuljetusjärjestelmä arvioidaan myöhemmin omassa arvioinnissaan. Jätteenkuljetuksessa on vaihtoehtoina jätelain mukaisesti kunnan järjestämä ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen kuuluu jätehuoltoviranomaiselle eli tällä alueella Ylä Savon jätehuoltolautakunnalle. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkasteltava jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tarkastelu kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen toimivuudesta ja lainmukaisuudesta tulee tehdä jätelain mukaisesti niillä alueilla, missä kuljetusmuoto on käytössä jätelain astuessa voimaan. Jätehuoltolautakunnan toimialueeseen kuuluvat seuraavat 7 kuntaa: ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. 2

1. Jätelaki Nykyinen jätelaki on hyväksytty kesällä 2011 ja se on astunut voimaan 1.5.2012 (Jätelaki 2011, 148 ). Jätelaki sisältää siirtymäaikoja. Entisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen alueella, nykyisin kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon alueella, on suoritettava tarkastelu jätteenkuljetuksen järjestämisestä yhden vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli 1.5.2013 mennessä (Jätelaki 2011, 149 ). Mikäli jätteenkeräysjärjestelmä olisi kunnan järjestämä, jätteenkuljetukset voisivat jatkua ennallaan. Ylä Savon jätehuoltolautakunnan alueella tarkastelu on aloitettu keväällä 2013. Jätehuoltolautakunta on vienyt asiaa eteenpäin kokouksissaan aiemmin sovitun aikataulun mukaisesti toteuttaen jätteenkuljetusjärjestelmän arviointia. Kukin kunta määrittelee alueellaan järjestetyn jätteenkeräyksen vaikutusalueen ja kaikkien kyseisellä alueella jätettä tuottavien tulee liittyä järjestettyyn jätteenkeräykseen. Kunnan vastuulle kuuluu järjestää asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan jätteen keräys (Jätelaki 2011, 28, 32, 35 ) Kunnan vastuulla olevien jätteiden jätteenkuljetuksen tulee olla järjestetty siten, että se on tasapuolista ja sitä on saatavilla luotettavasti ja kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 32, 35 ). Jätelain mukaan kuntien on päätettävä alueellaan kunnan vastuulle kuuluvien, pääasiassa asumisessa syntyvän sekajätteen kuljetusjärjestelmästä. Jätelaissa esitetään etusijajärjestys, minkä mukaisesti jätteen syntyä tulisi ehkäistä jo tuotannossa. Kuva 1. Jätelain mukainen etusijajärjestys. Jätelakia täydentämään on annettu ja valmistellaan edelleen asetuksia ympäristöministeriössä. Asetuksilla annetaan ohjeita ja määräyksiä muun muassa keräämiseen ja kierrättämiseen. Kunnan on järjestettävä jätehuoltoa alueellaan, ellei se muutoin tule markkinoiden tarjonnan mukaan hoidetuksi lain edellytykset täyttäen tarjolla on kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin kiinteistöitäistä jätteenkuljetusta. Kunta päättää alueellaan olevasta, kiinteistöitäisestä jätteenkeräysjärjestelmästä, joka voi olla kunnan järjestämä tai kiinteistön haltijan 3

järjestämä jätteenkeräys (JL 36, 37 ). Kunta voi päättää jätteenkeräyksestä lajeittain ja laaduittain. Toisin sanoen, kunta voi päättää, mikä jätelaji kuuluu kunnan järjestämään jätteenkeräykseen ja mikä kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkeräykseen. Jätehuollon järjestämiseen liittyvät tehtävät on siirretty kuntien omistuksessa olevalle yhtiölle, Ylä Savon Jätehuolto Oy:lle. Osakeyhtiön perustamisen vaiheessa on tehty päätös jatkaa sopimusperusteista (nykyisin kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta) jätteenkeräystä, ilman arviointia palvelun laadusta. Koska kunta on siirtänyt jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät omistamaansa yhtiöön, on kuntien tullut perustaa omistajakuntien yhteinen toimielin, jätehuoltolautakunta, viranomaistehtäviä hoitamaan. Osakeyhtiöön ei voi siirtää viranomaistehtäviä, joten niitä hoitaa Ylä Savon jätehuoltolautakunta JL 23, 25 ). Jätelain (646/2011) 36 :ssä säädetään kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ja 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta. Pykälän 37 mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöitäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, jos näin järjestetty jätteenkuljetus voidaan toteuttaa siten, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. 1.1 Jätehuoltomääräykset Jätehuoltomääräykset annetaan jätelain nojalla. Jätehuoltomääräyksissä kunnat antavat tarkentavia määräyksiä jätehuollolle. Niiden avulla tuetaan jätelain toteutumista. Määräyksissä määrätään esimerkiksi yhdyskuntajätteen lajittelusta, keräämisestä, kuljettamisesta ja loppukäsittelystä, niiltä osin kun tuottajavastuun ensisijaisuutta ei ohiteta (JL 47, 91 ). Ylä Savon alueella jokaisella kunnalla on omat jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräykset tullaan uudistamaan vuoden 2014 aikana. 4

2. Jätteiden kuljetusjärjestelmät 2.1 Kunnan järjestämä jätteenkeräys ja kuljetus Jätelain mukaan kunnan järjestämä jätteenkeräys on pääasiallinen järjestelmä, josta voidaan poikeata kuunteistön haltijan järjestämään jätteenkeräykseen vain perustelluista syistä. Kunnan järjestämään jätteenkeräykseen toimitetaan ne jätteet, jotka kuuluvat kunnan vastuulle (JL 32 ). Kunta kilpailuttaa keräysurakan hankintalain mukaan. Jätelaki edellyttää hyvää palveluntarjontaa ja hintojen kohtuullisuutta. Kunnanjärjestämän jätteenkeräyksen jätelain mukaisten edellytysten toteutumista voi seurata, koska se on julkinen hankintayksikkö. Yrittäjät eivät voi sopia keskenään tyhjennyshinnoista, koska se on kilpailulain vastaista (Kilpailulaki 2011, 5 ). Kunnan järjestämässä jätteenkeräyksessä kuntien ympäristösuojeluviranomaisen valvontatyö on helpompi suorittaa, koska kunnan järjestämä jätteenkeräys toteutetaan joko kunnan tai kunnan jätehuoltoyhtiön toimesta. Viranomaisten ja jätehuoltoyhtiön yhteistyö on välitöntä, koska kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt ovat kuntakonserninen kautta omistajien ohjauksessa ja valvonnassa. 2.2 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan vastuulle kuuluva jäte on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi johonkin lähimmistä tarkoitukseen soveltuvista laitoksista, jonka kunta on osoittanut. Jätteen saa luovuttaa sellaiselle taholle, mikä on merkitty jätehuoltorekisteriin, jolla on ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa tai ympäristönsuojelulain perusteella myönnetty lupa ottaa vastaan jätettä. Jätettä voi ottaa vastaan myös sillainen taho, jolla ei ole ympäristölupaa tai muuta rekisteröintiä viranomaistahoissa, mikäli toimija on osoittanut riittävää asiantuntemusta sekä taloudelliset ja tekeniset valmiudet jätehuollon järjestämiseen (JL, 19, 29, 31, 37 ). Jätteen ammattimaista kuljettamista suorittavan toimijan on oltava hyväksyttynä jätelain 96 :n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Rekisteriä ylläpitää elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset jätelain 142 :n mukaisesti. Ajantasaisen listan jätehuoltoon merkityistä kuljettajista näkee Ylä Savon Jätehuolto Oy:n internet sivuilta sekä tiedot saa Ylä Savon jätehuoltolautakunnalta. Kaikki alueen kunnan järjestämisvastuulla olevaa jätettä ajavat kuljetusyrittäjät on listattu rekisteriin. 5

3. Kuljetusjärjestelmän arviointi Uusi jätelaki velvoittaa kunnan jätehuoltoviranomaista tarkastelemaan kuljetusjärjestelmän lainmukaisuuden ja toimivuuden, mikäli kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on nykyisin käytössä. Mikäli lautakunnan päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, siirtyminen tapahtuu aikaisintaan 3 vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli 30.4.2017 mennessä (JL 35, 148, 149 ). Kunnan velvollisuus on seurata, että kiinteistöitäistä jätteenkuljetuspalvelua on saatavilla kattavasti, luotettavasti sekä kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin. Kunta voi hyväksyä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vain, jos pystytään perustellusti osoittamaan, että alueella on tarjolla kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (Jätelaki 35 ). Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkaminen edellyttää lisäksi jätelain 37 :n edellytysten täyttymistä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella taikka lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tulee arvion perusteella olla kokonaisuutena myönteinen ottaen huomioon erityisesti vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Arvioitavia seikkoja tällöin on muun muassa vaikutukset eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Päätöksenteossaan kunnan jätehuoltoviranomainen voi painottaa niitä jätelaissa säädettyjä tekijöitä, joita se pitää alueellisesti tärkeinä näkökohtina. Ylä Savon jätehuoltolautakunnan alueen kaikissa kunnissa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus tällä hetkellä käytössä sekajätteen osalta. Biojätteiden keräys on toteutettu Ylä Savon Jätehuolto Oy:n kilpailuttamana Kiuruveden, Vieremän, Keiteleen, Pielaveden sekä entisen Varpaisjärven nykyisen Lapinlahden kunnan alueella. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jokainen kiinteistö tekee itse sopimuksen jätteenkuljetuksesta jätteenkuljetusyhtiön kanssa. Jäteastioiden tyhjennyshinnat vaihtelevat kiinteistöittäin eikä jätelautakunta voi vaikuttaa jätteenkuljetuksista perittäviin hintoihin. Kiinteistön kilpailuttamassa jätteenkuljetusjärjestelmässä kiinteistö saa vapaasti valita palveluntarjoajan, mikäli markkinoilla on useampi kuin yksi yrittäjä. Jos alueella toimii vain yksi yrittäjä, on asukas pakotettu ottamaan palvelu vastaan kyseessä olevalta yrittäjältä, huolimatta siitä toteuttaako yritys jätehuoltoa alueella jätehuoltomääräysten mukaisesti vai vastaisesti. Mikäli jätehuoltoviranomainen haluaa, se voi siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikka kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyisivät (Suomen kuntaliitto 2013). Jätehuoltoviranomainen ei voi valita kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, mikäli jätelain edellytykset eivät täyty (HE 199/2010 Vp, jätelain 37 :n yksityiskohtaiset perustelut). 6

3.1 Nykytilanne Ylä Savon alueella toimii pääsääntöisesti 7 kuljetusyrittäjää. Kaikilla toimijoilla on kuljetuksia useassa kunnassa, etenkin kuntarajojen liepeillä ja kuljetusreiteillä jätekeskukselle kilpailua kuljetuksista esiintyy. Ylä Savon Jätehuolto Oy:n osakassopimus vuodelta 1996 määrittelee nykyisen kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkeräyksen. Jätelaki voimaantullessaan menee kuitenkin yli osakassopimuksesta ja keräysjärjestelmä tulee arvioida. Kokonaisuudessaan Ylä Savon alueella on noin 21 200 asuinrakennusta ja noin 7 180 vapaa ajan asuntoa. Ylä Savon alueella kartoitettiin jäteastioiden tyhjennysmääriä astioiden lukumäärän myötä. Keräyksen piirissä olevia asuinrakennuksia tällä arviointiperusteella on 17 000 ja noin 1 000 vapaa ajanasunnoista. Kaikista kunnista tietoja ei toimitettu, joten luku ei ole luotettava vaan lähinnä suuntaa antava. Iisalmessa asuinkiinteistöistä ja vapaa ajankiinteistöistä keräävät sekajätteitä pääsääntöisesti Kiinteistöhuolto Rytkönen Oy, Kuljetuspalvelu Gargo Team Oy ja Iisalmen Kiinteistöhuolto Korhonen Oy ja ohikulkien Jätehuolto Hannu Korhonen, Keiteleen Jätehuolto Esko Laukkanen, Ympäristöhuolto SoVi Oy ja Erkki Kastari Ky. Biojätteiden keräys on toteutettu Ylä Savon Jätehuolto Oy:n kilpailuttamana Kiuruveden, Vieremän, Keiteleen, Pielaveden sekä entisen Varpaisjärven kunnan alueella Lapinlahden kunnassa. Ylä Savossa on alueita, missä kilpailua on runsaammin ja alueita, missä kilpailua ei juuri ole. Ylä Savon kuntien kunnanhallitukset ja kaupunginhallitukset ovat antaneet valmisteluvaiheen lausunnon jätteenkuljetusjärjestelmästä. Lausunnoista on laadittu erillinen yhteenveto tämän tarkasteluraportin täydennykseksi. Kiinteistöt, joilta syntyy jätettä: Kiinteistöjen ja syntyvän jätteen määrä Iisalmessa on Ylä Savon SOTE kuntayhtymän jätteenkuljetusrekisteriin tallennetun aineiston pohjalta yhteensä 28 380 asuin tai vapaa ajankiinteistöä. Yhdessä kiinteistössä on yksi tai useampi asuin tai vapaaajanrakennus. Ylä Savon alueella olevat rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan taulukkoon 1. Taulukossa 2. on esitetty prosentuaalisesti liittymättömien määrä suhteutettuna kiinteistöihin. 7

Taulukko 1. Asuin ja vapaa ajan rakennukset kunnittain. 31.12.2012 Asuinrakennukset yhteensä Erilliset pientalot Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Iisalmi** 6020 5429 287 304 1141 Kiuruvesi** 3734 3498 190 46 993 Keitele 1043 962 65 16 429 Lapinlahti 4035 3779 227 29 1641 Pielavesi 2087 1981 81 25 1531 Sonkajärvi** 2311 2196 94 21 906 Vieremä** 1977 1901 68 8 540 Lähde: Tilastokeskus, StatFinn. ** Lähde: Ylä Savon Sote, paikkatieto Taulukko 2. Liittymättömät kiinteistöt Paikkatieto ohjelmistosta. Vapaa ajan rakennukset* * ei mukana asuinrakennukset yhteensä Talotyyppi, liittymättömät % Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Lapinlahti Keitele Pielavesi Omakotitalot 23 % 35 % 16 % 41 % 28 %? tiedot Rivitalot 22 % 11 % 65 % 52 % puutteellisia Kerrostalot 10 % 20 % 74 % 24 % Vapaa ajanasunnot? 95 % 87 % 87 % 60 % 90 % Ylä Savon jätehuoltolautakunnan alueella toimivat jätteenkuljetusyritykset raportoivat jäteastioiden määräksi yhteensä noin 17 000 asuinrakennusta ja noin 1 000 vapaa ajan rakennusta. Koska kaikki toimijat eivät ilmoittaneet keräysastioiden määrää joko lainkaan tai luotettavalla tarkkuudella, ovat prosenttiosuudet suuntaa antavia. Tulokset on raportoitu taulukossa 3. Iisalmen osalta keräysastiamäärät toimitettiin omakoti ja vapaa ajan kiinteistömäärät yhteenlaskettuna, sillä kuljettajilla ei ole tiedossa kiinteistön käyttötarkoitusta. Taulukko 3. Ylä Savon alueelta suuntaa antava tieto tyhjennettävistä keräysastioista lukumäärään suhteutettuna. Koko Ylä Savo Talotyyppi Kerättävä Astiamäärä Rakennuslkm. Omakotitalot 16546 19746 16,2 Rivitalot 356 1012 64,8 Kerrostalot 117 449 74,0 Vapaa ajanasunnot 943 7181 86,9 Liittymättömät astiamäärän mukaan % 8

Taulukossa edustavan tuloksen liittymättömien kiinteistöjen osalta saa omakotitalojen osalta. Kerros ja rivitalojen kohdalla astiamäärät mitä todennäköisimmin ei ole ilmoitettu riittävällä tarkkuudella. Valvontaviranomaisella käytössään olevan valvontarekisterin perusteella ei voida varmasti arvioida liittyneiden kiinteistöjen määrää. Ohjelmisto ominaisuuksista johtuen järjestelmässä ei esimerkiksi näy omakotitalo+vapaa ajan asuntokimppaa tai välttämättä kaikkia kimppa astiaan liittyneitä kotitalouksia. Valvontaviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä jätekeskuksen kanssa ja selvittäneet laajalla kyselyllä järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneiden määrää vuosina 2007 2011 koko Ylä Savon alueella. Työtä ei saatu saatettua loppuun kaikkien kuntien alueilla resurssipulasta johtuen. Kyselyn perusteella alueelta saatiin kartoitettua suuri osa liittymättömistä kiinteistöistä, mutta kiinteistöjen liittäminen järjestetyn jätehuollon piiriin on jäänyt suorittamatta loppuun. Jätteenkuljetusyrittäjillä voi olla yhteisastioiden osalta ainoastaan yhteisastiaa hallinnoivan henkilön laskutusosoitteen tieto. Jätehuoltolautakunta on tiedustellut valvovien viranomaisten tekemien yhteisjäteastia ym. päätösten lukumäärää ja kimppa astioiden kokoa. Valvontaviranomaisien mukaan päätöksiä ei ole tehty kovinkaan montaa. Kuljetusyrittäjiltä kysyttäessä järjestettyyn jätehuoltoon liittyneiden määrää, arviolta kaikki yrittäjät mainitsivat määrän pyörivän noin 50 kiinteistössä sen tarkemmin käyttötarkoitusta määrittämättä. Kunnan käsittelyjärjestelmään kuuluvien vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrä ja muualle viedyn määrä Vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrästä ei ole varmaa tietoa jätelajeittain tai kunnittain. Kunnan vastuulla oleva jäte tulee toimittaa Ylä Savon Jätehuolto Oy:n jätekeskukselle Peltomäkeen. Lain perusteella kuljetusliikkeiden tulee raportoida myös hyötyjätteiden kuten lasin, metallin ja kartongin määrät kiinteistöittäin ja vuosittain tehtävä yhteenveto minne laitoksille jätteitä on toimitettu ja kuinka paljon (JL 39). Ylä Savon jätehuoltolautakunta ei ole vielä pyytänyt vuosiraportteja siitä, mihin jätteitä on kuljetettu vuoden 2012 aikana. Velvollisuus ilmoittaa jätteiden kulusta perustuu jätelain lisäksi jäteasetuksen 26. Kukaan yrittäjä ei ole toimittanut raporttia oma aloitteisesti. Täyttä varmuutta yhdyskuntien jätteiden loppusijoituspaikasta ei ole, sillä kuljettajat keräävät kyytiin samaa jätejaetta niin kotitalouksilta kuin yrityksiltäkin. Jätekeskuksen vaa alla punnitaan koko kuorma ja kotitalouksilta peräisin olevan jätteen osuutta voi vain arvioida. Jätehuoltomääräysten noudattaminen Ylä Savossa pääsääntöisesti noudatetaan jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräysten mukainen pisin tyhjennysväli on taajaman ulkopuolella 16 viikkoa (edellyttäen ei eloperäistä jätettä keräilyvälineeseen). Kaikki yrittäjät ovat raportoineet soitosta asiakkaita olevan jonkin verran, erityisesti vapaa ajan asunnoilla asuvat soittavat tyhjennyksen tarpeestaan. Ylä Savon alueella kiinteistöillä esiintyy laitonta jätteenpolttoa sekä hautaamista. Näihin on puututtu valvonnan avulla. On myös kiinteistöjä, mitkä eivät ole tehnyt kuljetussopimusta kuljetusyrittäjän ehdotuksista huolimatta tai jättäytyvät tahallaan järjestetyn jätehuollon piiristä maksuhäiriöiden kautta. 9

3.2 Kotitalouksien asema Tarjolla tulee olla jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Palvelujen saatavuuden kattavuus Kuntien viranomaisten mukaan jätehuoltopalveluja on saatavissa koko alueella, mutta tietoon on tullut myös puutteita jätteenkeräysten tarjonnassa. Mikään kunta ei ole täydentänyt jätteenkuljetusjärjestelmää. Kuljetusliikkeet ovat kertoneet, että on paljon reuna alueita, minne raskaalla kalustolla on vaikeaa liikennöidä. Asukkaat ovat olleet yhteistyökykyisiä usein, ja jäteastia on sijoitettu suuremman tien laitaan. Keväällä kelirikon kerrotaan aiheuttavan ongelmia haja asutusalueella ja talviaikaan tiet kapenevat lumien vuoksi kulkukelvottomaksi. Lisäksi lumen painosta tien päälle kaartuvat puut ja pensaat naarmuttavat kalustoa ja haittaavat liikennöintiä. Jätteenkuljetusrekisterin ja jätteiden kuljettajien mukaan Ylä Savon alueella on järjestettyyn jätehuoltoon liittymättömiä kiinteistöjä. Mahdollisia syitä ovat asukkaiden omatoimiset vapauttamiset (maksuhäiriöt) jätteenkuljetusten piiristä tai sopimus väljemmistä tyhjennysväleistä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä kaikille jätehuoltolautakunnan toimintaalueen kuntalaisille ei pystytä varmistamaan yhdenvertaista ja tasapuolista palvelua ja hinnoittelua ja esimerkiksi kuljetusmatkan pituus, asuinkunta ja kuljetusyrittäjän oma suhtautuminen asiakkaaseen vaikuttavat palvelusta perittävään hintaan. Kotitalouksilla ei ole todellista mahdollisuutta hankkia tyhjennyshintaa tingittynä ja kilpailutettuna alueilla, missä toimijoita on vain yksi. Ylä Savon alueella on paikoin suljetut markkinat eikä kuljetuksia ole mahdollista kilpailuttaa. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä maksuvelvolliselta puuttuu jätelain mukainen oikeus tehdä jätemaksusta muistutus viranomaiselle. Maksuvelvollisen hakemuksesta tai viranomaisen aloitteesta ei maksua voida kohtuullistaa tai määrätä taksasta poikkeavaksi. Myöskään kiinteistönhaltija ei voi tehdä muistutusta viranomaiselle liittyen laskun virheeseen tai maksun viivästystilanteeseen. Hinnoittelu Syksyn aikaan kuljetusyrityksiltä on tiedusteltu kuljetuksista perittäviä hintoja laihoin tuloksin. Suurin osa kuljettajista vetosi siihen, ettei jätelaki sanele suoraan yrittäjää luovuttamaan hintatietoja viranomaiselle. Jäteasiantuntija selvitti vallitsevaa hintatasoa satunnaisilla kyselyillä alueen asukkailta. Hintatiedot eivät näin ollen edusta koko Ylä Savon hintatasoa, vaan ovat yksittäisiä hintatietoja yksittäisiltä kotitalouksilta. Hintataso alittaa valtakunnallisen keskitason sekajätteen osalta ollen 14 % alhaisempi halvimmalla alueella. Puolestaan pahimmillaan hintataso ylittää valtakunnallisen keskitason 93 %. Keräyksien valtakunnallinen hinnoittelu paljastaa, että kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä hintataso jää alhaisemmaksi kuin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. 10

Kuvissa 2 ja 3 on esitettynä 240 l ja 600 l keräysastian tyhjennyshintojen vaihtelu vuosittain valtakunnan tasolla. Kuvissa on esitetty myös sopimusperusteisen ja kunnan järjestämän keräysjärjestelmän hintaerot. Kuva 2. Sekajätekeräysvälineen, 240 l, tyhjennyshinta vuosina 2004 2010 kunnan järjestämän jätteenkeräyksen ja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkeräyksen alueella (JLY 2011, 12 13) Kuva 3. Sekajätteenkeräysvälineen, 600 660 l, tyhjennyshinta vuosina 2004 2010 kunnan järjsteämän jätteenkeräyksen ja sopimusperusteisen jätteenkeräyksen alueella (JLY 2011, 12 13) 11

Jätteenkuljetuksen palvelun laatu ja toimivuus Ylä Savon jätehuoltolautakunnan alueella toteutettiin kysely jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä jätteenkuljetuksen toimivuuteen, pääsääntöisesti. Suurin osa vastaanottajista kuului järjestetyn jätehuollon piiriin. Noin 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että kuljetuspalveluja on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 25 % perusteli kielteistä kantaansa sillä, että kuntalaisella ei ole hintavertailuja saatavissa, kuljetuskertoja on liian vähän, hinta on kohtuuttoman korkea (monopoli), kuljetusyrittäjiä on vain yksi eikä kilpailua näin ollen ole. Kehitysideoita jätteenkuljetustoimintaan kysyttäessä kerrottiin muun muassa seuraavaa: selkeämpää ja kattavampaa tiedottamista jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja hinnoittelusta takuita siitä, että energiajätteet ja biojätteet käsitellään asianmukaisesti tulee tukea paikallisia yrityksiä joustava ja asiakkaan tarpeet huomioon ottava jätteen kuljetus on hyvä haja asutusalueelle lisää ajokertoja hinnat alas. Kilpailua voisi olla järjestelmä ei toimi. Henkilö jonka kanssa on sovittu jätteiden hausta, ei hae niin usein kun sovittiin Jätehuoltoa puolestaan tulisi kehittää muun muassa seuraavasti: keräyspaikoista ja keräysajankohdista ilmoittamista tulisi tehostaa kaikkiin ekopisteisiin kattavat lajittelumahdollisuudet, enemmän ekopisteitä ihmisten kannustaminen ja kampanjointi kierrätykseen ja kompostointiin biojätteen keräily kattavammaksi Nykyisessä jätelaissa kiinteistöllä on velvollisuus liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kaikki kiinteistöt eivät kuitenkaan ole pyynnöistä huolimatta järjestetyn jätehuollon piirissä. 3.3 Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta Jätteenkuljetusjärjestelmän tulee edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukea jätehuollon alueellista kehittämistä (JL 37 ). Ylä Savon jätehuoltolautakunnalla on työn alla jätteenkuljetusrekisteri ja siihen liittyvä hankinta. Kiinteistöitäisiä jätteenkuljetusraportteja ei ole vielä pyydetty. Samoin myöskään vuosiraporttipyyntöä ei ole vielä esitetty jätteenkuljetusyrittäjille. 12

Ympäristöviranomaisilla on ollut jätehuollon valvontaohjelmisto. Tällä hetkellä sitä ei ole aktiivisesti ylläpidetty ja päivitetty. Jätehuoltolautakunnalla kuljetusrekisteri on aloitusvaiheessa ja siksi tässäkin raportissa esitetyt liittymättömien kiinteistöjen määrät ovat arvioita. 3.4 Ympäristö Jätteenkuljetusjärjestelmästä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (JL 37 ). Arvio on, ettei edellytykset täyty Ylä Savon alueella. Kuljetusten ympäristövaikutuksia on tutkittu ja tarkasteltu usein eri tutkimuksin. Tulokset riippuvat toteuttavasta tahosta. Liikenne ja Viestintäministeriö on julkaisussaan Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksessä saanut tulokseksi, että kolme suurinta vahvuutta jätelogistiikassa ovat kuntien kilpailuttama keskitetty jätteenkuljetus, nykyaikainen ja kehittyvä keräys ja kuljetuskalusto sekä alan yksityinen yritystoiminta. Suurimpina ongelmina pidetään kilpailutukseen liittyviä ongelmia, kuten lyhyitä sopimuksia, vaihtelevia perusteita ja käytäntöjä, hintojen ylikorostumista. Viranomaistahosta osa ja jäteyhtiö ovat sitä mieltä, että alueellisella kilpailuttamisella saavutetaan logistiikan tehostumista. Jätteenkuljetusten aiheuttamat vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä liikenteen aiheuttamia. Raskas liikenne ja sen aiheuttama melu, pakokaasut, liikennesuoritteet, liikenneturvallisuus ja kuormitus kaduille ja kuljetuskaluston kunto ovat tyypillisiä liikenteen vaikutuksia. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa sen, että samalla katuosuudella liikennöi parhaassa tapauksessa saman viikon aikana useita eri yrityksen jäteautoja. Tällainen päällekkäinen liikennöinti on turhaa, katua kuormittavaa, ympäristön kannalta huono ratkaisu sekä turvallisuusriski. Alueellisessa kilpailutuksessa vähennetään tällaisilta alueilta liikennöivien jäteautojen määrää, vähennetään paikallisia päästöjä ja lisätään samalla viihtyvyyttä ja turvallisuutta alueella. Tyhjennyksistä aiheutuva melu on kuljetusjärjestelmästä riippumatonta, mutta usean eri yrityksen autojen liikennöinti samalla kadulla lisäävät melua ja pakokaasuja. Toisaalta voidaan todeta että haja asutusalueella kuljetukset ovat jakautuneet kuljettajan sijainnin mukaan ja tietyllä alueella toimii vain tietty yrittäjä eikä todellista kilpailua synny. Energiatehokkuusdirektiivi EED tuli voimaan 4.12.2012. TEM asetti 26.11.2012 työryhmän valmistelemaan energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa Suomessa. Tämän on oltava direktiivin mukaisesti valmiina 5.6.2014. Direktiivin mukainen EU:n energiansäästötavoite on vuoteen 2020 20 %. Tämän lisäksi energiapalveludirektiivi 2006/32/EY edellytti 9 % energiakäytön tehostamista jätteenkuljetuksista vuodesta 2008 vuoteen 2016. Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen mukaan on mahdollista että jätelogistiikan energiatehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa, edistämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, kehittämällä ajoneuvoteknologiaa, jätekuljetusjärjestelmiä ja keräyslogistiikkaa. Eroja kuljetusjärjestelmien kesken on vaikea arvioida tässä vaiheessa, kun ei ole varmaa tietoa mihin jätteet ohjautuvat nykyisessä järjestelmässä. Kaikki kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät päädy kunnan osoittamaan paikkaan koska kaikki kiinteistöt eivät ole järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätteitä poltetaan keskuskattiloissa ja avonuotioilla, jätteitä haudataan ja 13

piilotetaan ja kompostoidaan metsiin. Liittymättömät kiinteistöt kuljettavat roskiaan tieverkoston roskaastioille sekä ekopisteille, mihin sekajätepussit eivät kuulu. 3.5 Yritysten asema Jätteenkuljetusyritysten oman arvion mukaan kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus heikentää yritysten elinkelpoisuutta merkittävästi ja johtaa jopa osan yritystoiminnan lopettamiseen. Objektiivista arviota kuljetusliikkeiden nykyisestä elinvoimaisuudesta on vaikea antaa, sillä usealla kuljetusliikkeellä on muuta kuljetustoimintaa/yritystoimintaa jätteenkuljetuksen lisäksi. Jätehuoltolautakunnalle on tullut runsaasti lausuntoja koko Suomen alueelta. Niissä eri tahojen edustajat perustelevat kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta. Yrittäjien tilanteen kerrotaan menevän todella hankalaksi, kehittymistä ei nähdä, investointeja ei voida toteuttaa, työterveys kärsii ja tapaturmat lisääntyvät kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä. Yritysten toimintaedellytysten osalta nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus varmistaa vanhojen yrittäjien asemaa ja on yrityksille hyväksi erityisesti alueilla joilla kilpailua ei todella esiinny. Uusien yritysten tulo markkinoille tai yritystoiminnan tehostaminen ja todellisen kilpailun aikaansaaminen on vaikeaa, koska yksittäisten asiakkaiden saanti ei riitä kannattavaan liiketoimintaan. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja esimerkiksi jaksotettu alueittain toteutettava kilpailutus hajottaa epätäydellistä kilpailua luoden mahdollisuuksia uuden yritystoiminnan syntymiseen/yritystoiminnan kehittämiseen. Lisäksi kuntalaisille voidaan tarjota luotettavaa ja syrjimätöntä palvelua jätteiden keräyksen osalta. Mikäli lautakunta päättää kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisestä, tulee hankintamenettely toteuttaa niin, että se tukee pieniä paikallisia kuljetusyrityksiä ja negatiiviset vaikutukset kuljetusyrittäjien toimintaan voidaan minimoida. Jätehuoltolautakunnan tulee huomioida Kuorma autoalan TESissä esiintyvä Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteessa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja liite. TESillä pyritään turvaamaan henkilöstön asemaa ja työsuhteiden jatkuvuutta. Voimassa oleva TES päättyy 31.1.2014, mutta jatkosta neuvotellaan parhaillaan, eikä muutoksia ympäristöhuollon osalta ole tulossa näillä näkymin (AKT, Jari Haaroniemi). 3.6 Yhteenveto Kaikki jätelain 37 määrätyt edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty Ylä Savon alueella. Laadukasta, lain edellytykset toteutettavaa jätehuollon keräyspalvelua on tarjolla useassa kunnassa, mutta valitettavasti useassa kunnassa edellytykset eivät toteudu. Edellytys yhdyskuntajätteen kuljetusten jatkamisena kiinteistönhaltijan järjestämänä on, että kaikki jätelain 37 :ssä säädetyt ehdot täyttyvät. Nykyjärjestelmässä ei voida osoittaa, että Ylä Savon alueella olisi jätteen kuljetuspalveluja tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 14

Kuljetusjärjestelmän ei voida osoittaa edistävän jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukevan alueellista kehittämistä tai aiheuttavan vaaraa tai haittaa terveydelle. 3.7 Vaikutukset Ylä Savon Jätehuolto Oy:n asemaan Kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätteenkäsittelyyn, koska sekä kunnan järjestämässä että kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanottopaikkoja ovat kunnallisen jätehuoltoyhtiön Ylä Savon Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelyalue tai muut yhtiön ja kuntien osoittamat paikat. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta kaikkien on noudatettava jätelakia ja kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä saattaa syntyä ristiriitaisia tulkintoja jätteiden omistusoikeuksista ja määräysvallasta, mikä puolestaan vaikeuttaa jätteiden käsittelyn suunnittelua ja jäteyhtiön toimintaa. Ylä Savon Jätehuolto Oy:llä ei ole tiedossa, että kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä olisi päätynyt väärään paikkaan, mutta tämä on mahdollista. Pakkausjätteiden osalta tuottajavastuun alaisten jätteiden keräys kiinteistöltä siirtyy jätelain mukaisesti tuottajayhteisöjen vastuulle. Jos tuottajayhteisöt eivät halua järjestää kiinteistökohtaista keräystä, keräyksen järjestämisvastuu siirtyy ensisijaisesti kunnalle ja toissijaisesti yrityksille. Ylä Savon Jätehuolto Oy:n näkökulmasta pidemmälle tähtäykselle tehtävät investoinnit edellyttävät kunnan jätehuoltoviranomaisten, kuljetusliikkeiden ja jätelaitosten välistä pitkäjänteistä yhteistyötä ja yhteistä näkemystä jätehuollon kehittämisestä, jotta voidaan varmistaa raaka ainevirrat tulevalle polttolaitokselle. Sopimusperusteisessa järjestelmässä tällaisen yhteisen näkemyksen saaminen ja siihen sitoutuminen voi olla vaikeaa. 3.8 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus tekee tietojen keräämisen ja vertaamisen olemassa oleviin kiinteistötietoihin huomattavan työlääksi. Kuljetusyrityksillä on kiireisiä aikoja ja yleensä ne sattuvat juuri päällekkäin tietopyyntöjen kanssa. Liittymättömien kiinteistöjen osalta liittymisen valvonnan kerrotaan olevan lähes aukotonta alueilla, joilla on käytössä kunnan järjestämä tai kilpailuttama kuljetus. 15

3.9 Havaintoja ja näkemyksiä Jätteenkuljetusyritykset ovat vastustaneet kunnan kilpailutusta, koska he kokevat, että kilpailutukset suosivat suurempia yrityksiä, mikä johtaa alan yritysten määrän vähenemiseen. Tämän pelätään aiheuttavan pitkällä aikavälillä kilpailun loppumista, mikä johtaa kustannusten nousuun. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa kuljetukset vaihtoehtoisesti joko 1 2 auton kokonaisuuksissa, kuntakokonaisuuksissa tai muihin lohkoihin jaetuissa osissa. Kunnan kilpailutuksessa huomioidaan hankintalain mukanaan tuomat laatukriteerit. Kilpailu on todellista ja hinnat vertailukelpoisia keskenään. Myös hintojen rakenne on selkeää ja yhdenmukaista kuntalaisille. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätevirrat ovat paremmin hallittavissa ja ohjailtavissa. Keskitetysti kilpailutettu kuljetus säästää ajokilometrejä ja on sitä kautta edullisempi myös ympäristölle. Jätteenkuljetukseen liittymättömiltä kiinteistöiltä voidaan periä jätteenkuljetuksen osuus kiinteistökohtaisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteitä voivat kuljettaa vain kunnan lukuun toimivat kilpailutuksen voittaneet yritykset, joten kaikki nykyisin toimivat kuljetusyritykset voisivat jatkaa kuljetuksia myös jatkossa. Näin ollen siirtymä kunnan järjestelmään ei heikentäisi näiden yritysten toimintaedellytyksiä. Useammalla yrityksellä on myös muuta liiketoimintaa yhdyskuntajätteiden kuljettamisen lisäksi. Yritykset jotka pärjäisivät kunnan järjestämän jätteenkuljetusten kilpailutuksessa, voisivat keskittyä kehittämään toimintaansa mm. investoimalla riittävän pitkien urakka aikojen kautta. Urakka alueiden koolla voitaisiin ottaa huomioon erilaisten toimijoiden mahdollisuus osallistua kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutukseen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaikilla kuljetusyrityksillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet ja valvonta toimijoita kohtaan tehostuu. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen myötä määrä ja palvelujen kysynnän voi olettaa lisääntyvän, sillä järjestettyyn jätehuoltoon liittyneiden kiinteistöjen valvonta tehostuu. Kunnan järjestämässä jätteenkeräyksessä saadaan muodostettua kokonaisvaltaisesti energiatehokkaita ja mahdollisimman vähäpäästöisiä jätteenkeräys ja kuljetusreittejä. Huolimatta kuntien tahtotilasta ja jättämistä lausunnoista, jätehuoltolautakunnalla on oikeus valita myös kunnan kilpailuttama jätteenkuljetusjärjestelmä. Kunnan jätehuoltoviranomaisen ei tarvitse noudattaa kuntien tahtotilaa, mikäli jätelain nojalla annetut edellytykset jätteenkuljetusjärjestelmälle eivät toteudu. Kunta ei voi määrätä sopimusperusteisessa kuljetuksessa, mitkä jätteenkuljetusyritykset alueella toimivat. Tästä johtuen lakia rikkovien toimijoiden toimintaan puuttuminen vaatii paljon työtä ja resursseja. Jätelain vaatimusten toteutuminen nykyisessä kuljetusjärjestelmässä. Jätelaki edellyttää, että joka alueella on tarjolla jätteiden kuljetuspalveluja luotettavasti, kattavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 ). Nykyisen jätehuollon asiakasrekisterin perusteella ei voida tarkastella eri urakoitsijoiden toiminta alueita, voidaan kuitenkin arvioida että jätteenkuljetuspalveluita on 16

suhteellisen hyvin tarjolla koko Ylä Savon jätehuoltolautakunnan alueella. Jätteenkuljetusyrittäjän vapaa valinta ei ole mahdollista kaikilla alueilla, sillä palveluja tarjoaa paikoittain vain yksi yrittäjä. Tästä seikasta johtuen palvelu ei ole luotettavaa Jätteenkuljetuksien ehdot vaihtelevat paljon alueella. Luotettavuus toteutuu suurimman osan kesken, mutta jätehuoltolautakunnan saamien tietojen mukaan alueella on kiinteistönomistajia jotka eivät ole saaneet haluamaansa palvelua vaikka ovat sitä alueen yrittäjältä pyytäneet. Tiedossa on myös sopimusrikkomuksia, missä kuljetusyrittäjä on jättänyt tyhjentämättä astian sovitulla aikavälillä ilman perusteita. Yritykset, missä toiminta perustuu yhden avainhenkilön työpanokseen, ovat odottamattoman (sairaus, tapaturma, kuolema) tilanteen edessä vaarassa lamaantua toimintakelvottomiksi. Lainsäädännön vaatimukset eivät toteudu jätehuoltomääräysten noudattamisen osalta (JL 35 ). Ylä Savon jätehuoltolautakunnan toiminta alueella on järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolella arviolta vähintään 4 500 kiinteistöä, joissa muodostuu yhdyskuntajätettä. Tällä hetkellä astioita tyhjennetään noin 18 000 kiinteistöltä. Näistä kiinteistöistä osa tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisesti, eli vähintään 16 viikon välein (haja asutusalueilla). Alueella on runsaasti kiinteistöjä jotka eivät ole järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä tai tyhjennyttävät jäteastiaansa jätehuoltomääräysten vastaisesti liian harvoin. Yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta olisi tärkeää saada kaikki kiinteistöt järjestetyn jätehuollon piiriin. Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa määräysten laiminlyönteihin puuttuminen vaatii valtavasti työtä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen ratkaisu, jos järjestelmä heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella tai lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen (JL 37 ). Kuljetusten puuttuminen useilta kiinteistöiltä tarkoittaa sitä, että jätteet voivat ohjautua luvattomiin paikkoihin, niitä saatetaan polttaa ja haudata ja aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Huomioitava seikka on myös kuljetuksien optimoinnin tuomat kuljetuksien aiheuttamien ympäristöpäästöjen vähentyminen. 17

Liitteet Tarkasteluraportissa viitatut jätelain keskeiset pykälät 19 Omavaraisuus ja läheisyysperiaatteet Tässä laissa tarkoitettujen viranomaisten on jätehuollon suunnittelussa ja ohjauksessa pidettävä tavoitteena sitä, että maassa on riittävästi ja tarvetta vastaavasti mahdollisuuksia 32 :n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn sekä muun jätteen loppukäsittelyyn (omavaraisuusperiaate). Mahdollisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon jätehuollon etusijajärjestys sekä maantieteelliset olosuhteet ja tarve tiettyjen jätteiden erityiskäsittelyyn. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että 1 momentissa tarkoitettu jäte toimitetaan käsiteltäväksi johonkin lähimmistä tarkoitukseen soveltuvista laitoksista (läheisyysperiaate). Kunnan ja muiden jätehuollon toimijoiden on jätehuollon järjestämisessä otettava huomioon, mitä 1 momentissa säädetään. 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen). Jos kunta on siirtänyt 43 :n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoimintaalueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi siirtää tässä laissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle siten kuin kuntalaissa säädetään. Viranhaltijaan sovelletaan, mitä näitä tehtäviä muutoin hoitavasta viranomaisesta ja muutoksenhausta sen päätöksiin säädetään. 25 Muut valvontaviranomaiset Suomen ympäristökeskus valvoo jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevien säännösten noudattamista. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo tuottajavastuun valtakunnallisena viranomaisena tuottajavastuuta ja juomapakkausten palautusjärjestelmiä koskevien säännösten noudattamista. 18

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo tuotteita sekä niiden ominaisuuksia ja merkintöjä koskevien vaatimusten noudattamista siten kuin siitä tarkemmin säädetään 10 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Tullilaitos valvoo toimialallaan 68 :ssä tarkoitettuja juomapakkauksia koskevien tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista sekä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jätteiden kansainvälisiä siirtoja. Tullilaitos valvoo lisäksi elohopean vientikieltoasetuksen 1 artiklassa säädetyn vientikiellon noudattamista. (28.10.2011/1104) 28 Jätehuollon järjestäminen Jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto, jollei tässä luvussa taikka 5 tai 6 luvussa toisin säädetä. Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle. 29 Jätteen luovuttaminen Jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on: 1) 11 luvun mukaisen jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä; tai 2) ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tai saman lain mukaisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jätteen saa luovuttaa myös vastaanottajalle, jolta ei edellytetä 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä, merkitsemistä, ympäristölupaa tai rekisteröintiä, jos tällä on riittävä asiantuntemus sekä taloudelliset ja tekniset valmiudet jätehuollon järjestämiseen. 31 Jätteen kuljettaminen Jätteen kuljettajan on toimitettava jäte jätteen haltijan tai viranomaisen osoittamaan paikkaan. Jos jätettä ei oteta vastaan, kuljettajan on palautettava jäte luovuttajalle, jonka on otettava jäte takaisin. 32 Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto: 19

1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete; 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte; 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte; 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa; 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1 4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä. Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kunnan 1 ja 2 momentin mukainen velvollisuus ei koske jätettä, joka toimitetaan 6 tai 7 luvun mukaisesti tuottajan tai jakelijan järjestämään jätehuoltoon. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mikä jäte ja missä toiminnoissa syntyvä jäte on 1 momentissa tarkoitettua jätettä. 35 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen Kunnan on huolehdittava siitä, että 32 :n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta voi lisäksi huolehtia 32 :n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristötai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. 36 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 20

Kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Hankkiessaan palveluja jätteenkuljetusta varten kunnan on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. Hankinnassa on huolehdittava siitä, että palvelujen alue ja kesto määritellään sekä hankinnat ajoitetaan ottaen huomioon mainitun lain 2 :ssä säädetyt periaatteet. Kunnan on pyynnöstä annettava kiinteistön haltijalle tiedot kiinteistöltä kuljetetun jätteen määrästä ja toimituspaikasta jätelajeittain eriteltyinä. 37 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava 1 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. 38 Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta koskeva kunnan päätöksenteko Kunnan on ennen 35 :n 4 momentissa ja 37 :ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta päätöksestään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. 21

39 Tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta Jätteen kuljettajan on pyynnöstä annettava kiinteistön haltijan tai kunnan nähtäväksi voimassa oleva 98 :n mukainen ote jätehuoltorekisteristä tai muutoin osoitettava, että toiminta on 96 :n mukaisesti hyväksytty jätehuoltorekisteriin. Jätteen kuljettajan on vuosittain annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos tämä on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Kuljettajan on lisäksi vuosittain annettava jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoitettavista tiedoista. Kunnan jätehuoltoviranomaisen on viivytyksettä merkittävä 2 momentissa tarkoitetut tiedot 143 :ssä säädettyyn rekisteriin. 47 Tuottajan ensisijainen oikeus järjestää jätehuolto Tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuotteiden keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita kiinteistön haltijalle tai muulle jätteen haltijalle vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, muu toimija kuin tuottaja saa tarjota tuotteiden uudelleenkäyttöön tai sen valmisteluun liittyviä palveluita. Kunta voi osana 5 luvun mukaan järjestämäänsä jätehuoltoa täydentää käytöstä poistettujen tuotteiden kuljetusta ja vastaanottoa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Tällöin käytöstä poistetut tuotteet on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. 91 Kunnan jätehuoltomääräykset Kunta voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä: 1) 32 :ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 22