Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu



Samankaltaiset tiedostot
Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Yhteistyöllä tuloksiin Kestävän luontomatkailun suunnitelma: Case Saimaa

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Liiketoiminta kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla luonnonsuojelualueilla. Va kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Metsähallitus, luontopalvelut

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Selkämeren kansallispuiston arvot ja käyttö matkailutoimijoiden näkökulmasta Tuotteistamistyöpajat Rannikko- Satakunnan matkailuyrittäjille

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIAN RYHMÄVARAUSEHDOT

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Seitsemisen ja Helvetinjärven ajankohtaiset kuulumiset Seitsemisen ja Helvetinjärven kehittämispalaveri

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUIDEN RYHMÄVARAUSEHDOT

SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIAN RYHMÄVARAUSEHDOT

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Arktisen kestävän matkailun edistäminen

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

Kansallispuistojen luokitus

Kestävä matkailu suojelualueilla

Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Alatunniste teksti

Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

NATURA VERKOSTO

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Aineistot Lite -palvelun käyttöehdot

Muuta huomioitavaa: HUOM! Metsätalouden alueella on tapahtunut muutoksia vastuuhenkilöiden osalta. Katso uudet yhteystiedot taulukosta.

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Haltian koulutus EV

METSÄN ERI KÄYTTÖMUOTOJEN YHTEENSOVITTAMINEN LAATUJÄRJESTELMIEN JA YHTEISTYÖSOPIMUSTEN AVULLA SEITSEMISEN JA HELVETINJÄRVEN ALUEELLA

Muuta huomioitavaa: Huom.! Metsätalouden alueella on tapahtunut muutoksia vastuuhenkilöiden osalta. Katso uudet yhteystiedot taulukosta.

Muuta huomioitavaa: Huom.! Metsätalouden alueella on tapahtunut muutoksia vastuuhenkilöiden osalta. Katso uudet yhteystiedot taulukosta.

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Ajankohtaista Metsähallituksesta

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Visioita ja näkemyksiä puistometsien virkistyskäytöstä

Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa

Aamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Luonto lisää liikettä

ASIA: Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Muuta huomioitavaa: Kaivutyö on sallittu ainoastaan kaivoslain mukaisilla kullanhuuhdonta-alueilla ja kaivospiireillä.

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Lähde luontoon - elävä luontosuhde on kulttuurimme perusta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Rokua Geopark. Ohje yrityksille Rokua Geopark logon käyttämisestä

Vastustusta kansallispuistoajatus herätti ennen kaikkea kahdesta syystä:

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi

Tietosuoja KERÄÄTKÖ TALLENNATKO KÄYTÄTKÖ HENKILÖTIETOJA? Mitä henkilötiedot ovat? Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta.

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Transkriptio:

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa. Ohessa kestävän luontomatkailun periaatteet ja esimerkkejä niiden sisällöstä. Periaatteissa on otettu huomioon sekä ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen että taloudellinen kestävyys. 1. Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnonsuojelua. 2.Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän. 3.Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä. 4. Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät. 5. Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen paranevat. 6. Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat. 7. Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen. 8. Viestintä ja markkinointi ovat laadukasta ja vastuullista. 9. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä.

Yritysyhteistyö luontopalvelujen kanssa Metsähallituksen budjettirahoitteiset retkeilypalvelut luovat pohjaa paikallisten yrittäjien tuottamille maksullisille matkailupalveluille. Suojelualueilla luontomatkailusuunnitelma ja kestävyyden mittarit Yrityksissä yhteistyösopimukset, joissa yritys sitoutuu noudattamaan ko. periaatteita (310 kpl v. 2011). Linkki luontoon.fi sivuille Säännöllinen yhteydenpito Luontopalveluiden ja sopimusyrittäjien kesken

Yhteistyö mahdollisuutena Hyödyt yrityksille Oikeus käyttää suojelu- tai retkeilyalueen palveluja ja rakenteita Markkinointihyödyt (www.luontoon.fi, luontokeskukset) Matkailuyritys profiloituu suojelualueen palveluksi Koulutusohjelmat Kävijäseurannan tiedot ja analyysit Metsähallituksen luontopalvelut saa mm. Tietoa yritysten asiakasmääristä ja -profiilista Palautetta toiminnastaan => vuorovaikutusta Yritykset ja niiden asiakkaat toimivat puistossa ympäristövastuullisesti, sitoutuen kestävän luontomatkailun periaatteisiin 4

Maksulliset palvelut liiketoiminnan harjoittajille - Huollettujen taukopaikkojen käyttö on toimijalle maksullista silloin, kun sen käyttö on osa toimijan asiakkailleen tarjoamaa maksullista tuotetta. - Huollettuja taukopaikkoja ovat yleisimmin kuivakäymälällä varustetut tulentekopaikat / telttailualueet, joilla on polttopuu- ja jätehuolto. - Huollettujen kohteiden käyttö edellyttää toimijan ja Metsähallituksen välistä kirjallista käyttöoikeus- tai yhteistyösopimusta (tai lupaa). - Taukopaikat ovat samanaikaisesti myös omatoimisten retkeilijöiden maksuttomassa käytössä.

Matkailupalveluissa tavoitteena tiivistyvä yhteistyö Tavoitteena on saada kaikki luontopalvelujen palvelurakenteita käyttävät, liiketoimintaa harjoittavat yrittäjät yhtenäisen sopimuskäytännön piiriin. Kirjalliset sopimukset Yrittäjä tarvitsee vähintään luvan Sopimukset voivat olla luonteeltaan: Käyttöoikeussopimuksia Yhteistyösopimuksia 6

Käyttöoikeussopimukset Yrittäjän hyödyt Sopimusaika vähintään 1 vuosi tai kausi, enintään 3 vuotta. Saa oikeuden harjoittaa yritystoimintaa alueella ja käyttää sovittuja palvelurakenteita tai rakennuksia. Saa kirjallisena perustiedot suojelualueesta, luontomatkailun kestävyydestä ja ympäristöjärjestelmästä. Metsähallituksen hyödyt Tiedot yrittäjästä ja yritystoiminnan luonteesta. Maksun sopimuksesta. Yrittäjät noudattavat suojelualueiden sääntöjä.

Yhteistyösopimukset Yrittäjän hyödyt Saa perehdytystä (suojelualue, luontomatkailun kestävyys, ympäristöjärjestelmä). Pidetään yhteistyöpalaveri vähintään kerran vuodessa. Saa kirjallisena kävijämäärät ja kävijätutkimuksen tulokset. Saa markkinointietua: linkin / yhteystiedot www-sivuille ja esitemateriaalinsa esille luontokeskuksiin Saa tietoa ja voi osallistua alueen kehittämiseen esim. yhteistyöpalavereissa. Metsähallituksen hyödyt Asiakkaiden määrä ja sen profiili. Raportoinnissa ja yhteistyöpalavereissa palautetta (yrittäjä ja yrittäjän asiakkaat) alueen hoitoon, suojeluun ja kehittämiseen. Palautteen saanti säännöllistä. Yrittäjät toimivat ympäristövastuullisemmin. Asiakkaat toimivat ympäristövastuullisemmin.

Matkailun yhteistyösopimusten hinnat Käyttöoikeuden luovutuksen sisältävä sopimus on maksullinen. Sopimuksen perusmaksu koko sopimuskaudelta on 60 euroa (+ ALV 23%). Metsähallituksen huoltaman taukopaikan käyttö (esim. tulipaikka tai laavu) on maksullista yhteistyöyritykselle. Käyttökorvaus on 1,22 euroa/henkilö/käyttökerta (hintaan lisätään kulloinkin voimassaolevan arvonlisäverolain mukainen verokanta). Maksut huollettujen taukopaikkojen käytöstä Metsähallitus laskuttaa yrityksen toimittaman palautteen perusteella vuosittain jälkikäteen. Metsähallitus kerää palautteen pääsääntöisesti sähköisellä lomakkeella. Yhteistyösopimus ilman käyttöoikeuden luovutusta on maksuton. Esim. yrittäjä, jolla majoituspalveluita puiston ulkopuolella.

Kumppaniviestinnän ohjeet Metsähallituksessa Kaikilla yhteistyösopimuskumppaneilla on mahdollisuus saada aineistoa Metsähallituksen luontopalvelujen viestintäaineistoihin. Vain yhteistyöyrityksillä mahdollisuus näkyvyyteen luontoon.fi:ssä. Yhdessä tuotetut esitteet ja julisteet mahdollisia: Kaikki ne alueen yritykset, jotka osallistuvat tuotantokustannuksiin voivat saada näkyvyyttä. Kansallispuistotunnusten käyttö: pääperiaate on, että tunnus annetaan vain yhteistyösopimusyritykselle tai esimerkiksi matkailuyhdistykselle.

Sisä-Suomen puistoalue Kahdeksan kansallispuiston kokonaisuus esittelee Suomenselän metsä- ja suoluontoa sekä Päijänteen vuorimaata Neljä luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun painopistealuetta Seitsemisen luontokeskus palvelee koko aluetta N. 15 vakinaista henkilöä viidessä toimipisteessä V. 2012 kuusi 30 vuotta täyttävää puistoa 11

Seitsemisen kansallispuisto Harjuja Soita Niittyjä ja laitumia Vanhoja metsiä Perustettu: 1982 Pinta-ala: 45,5 km 2 Viitoitettuja polkuja: 60 km

Yritysyhteistyön järjestäminen Sisä-Suomessa Yrityspalautekysely tammikuun lopussa yhteenveto tuloksista ja palaute yrittäjille Sähköpostitse katsauksia säännöllisesti, pohjana luontopalveluiden kuukausitiedote Yhteiset tapaamiset/koulutukset. Asioiden hoito pitkin vuotta puhelimitse, sähköpostitse ja kasvokkain Uusien yrittäjien kanssa tapaaminen ja sopimusasioiden läpikäyminen, puistonjohtaja tekee sopimukset