7 Mukautuvat verkkopalvelut

Samankaltaiset tiedostot
7 Mukautuvat verkkopalvelut

6 Mukautuvat verkkopalvelut

Hypermedian ohjelmointi, kevät Julkaisujärjestelmän toteuttaminen

Optima: kirjoitusalue työkalu Opettajalle ohjeet

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Sonera Hosted Mail -palvelun käyttöohje

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Avoindata.fi. Palvelu julkishallinnon avoimen datan ja yhteentoimivuutta edistävien ohjeiden jakamiseen

W3C ja Web-teknologiat

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Kuvapankki Imagebank Independent

5 Verkkopalvelun sisällön hallinta

Luento 12: XML ja metatieto

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

KÄYTTÖOHJEET

Windows Live SkyDrive - esittely

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS

ESR-Henkilö. Tunnistautuminen ESR-Henkilö -järjestelmässä

Suomen Lions-liitto ry Käyttäjätunnus ja sisäänkirjautuminen MyLCI - Käyttäjäohje Versio

7 Saatavuus ja laiteriippumattomuus

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä

Paikkatiedot ja Web-standardit

8 Tiedonhaun apuvälineet

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto

Valtakunnalliset kuvaarkistopäivät. Tutkija Maria Virtanen

Lisää segmenttipuusta

Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta

Ohje tilauksien seurantaan

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Meneekö viesti perille?

Luotettavuuden mittaamisesta. Ilkka Norros ja Urho Pulkkinen

Moodle HOPS-työskentelyn tukena

Webforum. Version 16.2 uudet ominaisuudet. Päivitetty:

Tuotanto-laatukortti 0.5

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

8 Hypermedian suunnitteleminen

Katso-palvelun siirto VRK:lle

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Uudistuva RISKINARVIO-ohje

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Induktio kaavan pituuden suhteen

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet omavalvonnan osana myös sosiaalihuollon palveluissa

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille

Työkalujen yleinen arkkitehtuuri. Ylläpitoon liittyvät työkalut. Ylläpitotehtävien mukaiset työkalut. Työkalujen jaotteluperusteita

Profium. Smart Information Router (SIR) Janne Saarela Profium Oy. Profium perustettu Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä

Discgolf scorekeeper - Fisbeegolf pistetilasto. Ville-Veikko Saari 12. tammikuuta 2016

Innovaatioprosessi. Lili Aunimo

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen

5 Sisällönhallinta- ja julkaisujärjestelmät

360 asteen kuvan tekeminen

Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa

Mikä on semanttinen web?

Sisällönhallinnan menetelmiä

OHJ-1151 Ohjelmointi IIe

Terkko web2.0 BMF Tiina Heino

- Kommentoi koodisi. Koodin kommentointiin kuuluu kuvata metodien toiminta ja pääohjelmassa tapahtuvat tärkeimmät toiminnat. Esim.

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14

TimeEdit henkilökunnan ohje

Office ohjelmiston asennusohje

The OWL-S are not what they seem

W3C ja Web-teknologiat

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Paikallissivuston kumppanin starttipaketti

suomi.fi Suomi.fi- asiointivaltuudet

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous Marja-Liisa Seppälä

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen

Outlook Microsoft Outlook 2007 PIKAOHJE: SÄHKÖPOSTIN UUSI ILME. Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty

VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

Kesäkuu Synkka Tuote Pakkaushierarkia yksittäin ja monipakkauksissa myytäville tuotteille

Julkishallinnon yhteinen SAML 2.0-profiili

String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (2/2) Luentoesimerkki 4.1

Käyttötilastot - toukokuussa 2007

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?

NELLI & DOMS paikallisesti

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu

Opiskelija esittää oman työnsä suullisesti toisille opiskelijoille ja osallistuu aktiivisesti muiden opinnäytteiden käsittelyyn.

Ennakkovaroitustoimintojen sekä. uuden teknologian hyödyntäminen. toteutuspöytäkirjamenettelyssä

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Katso-tunnistautuminen. Jyrki Laitinen ja Johanna Kallio Järjestelmän koulutus syksy 2015 Suomen ympäristökeskus SYKE

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Seitsemän syytä semanttiseen webiin. Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja HY Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo)

Mobiiliturva Palvelun käyttöönotto

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Transkriptio:

7 Mukautuvat verkkopalvelut Verkkopalvelun mukauttamista voi tarkastella useasta eri näkökulmasta: Laiteriippumattomuus: mahdollisuus verkkopalvelun käyttämiseen työasemalla, kämmentietokoneella, matkapuhelimella, puhekäyttöliittymällä, digi-tv:llä tai ruudunlukijalla Saavutettavuus: laiteriippumattomuus, erityisryhmät, käyttötilanteet Kansainvälistäminen ja paikallistaminen: kielestä, kulttuurista ja maantieteellisestä sijainnista riippumattomat verkkopalvelut Personointi: verkkopalvelun (sisällön) mukauttaminen käyttäjän mieltymysten mukaiseksi Taustalla mukautuvan (adaptive) hypermedian ideat: Käyttäjästä luodaan malli (user model) Sovelluksesta ja sen sisällöstä luodaan malli Sovelluksesta käyttäjälle välitettävät näkymät mukautetaan käyttäjän ja sovelluksen mallin yhdistelmän, ns. overlay-mallin perusteella 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 83

Välineitä mukautuvan verkkopalvelun toteuttamiseen Semanttinen Web: Tietosisällön rakenteistaminen (XML) ja semanttinen kuvailu (RDF & OWL) Mahdollistaa tiedon järjestelmällisen/ohjelmallisen käsittelemisen Jakelukontekstin (tai palvelukontekstin, vrt. Saavutettavuus-opintojakso) (delivery context) kuvaileminen: Composite Capability/Preference Profiles (CC/PP) ja User Agent Profile (UAProf) Keino käyttäjämallin välittämiseen palvelulle Pohjana joustavalle julkaisemiselle Räätälöity tai joustava julkaiseminen: Semanttisen kuvauksen perusteella tietosisällöstä voidaan valita oikeat tietoalkiot, jotka esitetään julkaisukontekstille sopivassa muodossa Suljetun järjestelmän toteuttaminen onnistuu mainiosti esimerkiksi relaatiotietokannan, PHP-kielen ja HTTP-protokollan avulla 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 84

Mitä mukautetaan? Verkkopalvelua voidaan mukauttaa eri tavoilla (Lähde: Authoring Techniques for Device Independence, ks. http://www.w3.org/tr/di-atdi/): Tyyli (Style): Resurssin esitystavan muuttaminen ilman, että resurssi itsessään muuttuu. Tapahtuu käytännössä CSS-tyylien avulla Asettelu (Layout): Näkymän komponenttien sijoittelu ruudulle. Voidaan toteuttaa esimerkiksi sivupohjien avulla Sisältö (Content): Rakenteistetusta tietosisällöstä voidaan poimia osia käyttäjän mieltymysten tai laitteen ominaisuuksien perusteella Rakenne (Structure): Sovelluksen rakennetta voidaan mukauttaa joko näkymiä koostamalla (aggregation) tai jakamalla osiin (decomposition). Suunnitelmallisessa toiminnassa näkymiä yleensä koostetaan Navigaatio (Navigation): Navigaatiota voidaan mukauttaa sekä teknisestä että sisällöllisestä näkökulmasta Vuorovaikutus (Interaction): Mahdollisuudet syötteen tuottamiseen ja vuorovaikutteisten komponenttien valintaan vaihtelevat päätelaitteittain 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 85

Mukautuva hypermedia (Brusilovsky) Mukautuvan hypermedian keskeinen tutkija Peter Brusilovsky on määritellyt mukautuvan hypermedian seuraavasti (Methods and techniques of adaptive hypermedia, ks. http://www2.sis.pitt.edu/~peterb/papers/umuai96.pdf): Mukauttaminen perustuu käyttäjämalliin Sovelluksen esitystapa ja linkitys voidaan mukauttaa käyttäjämallin perusteella Käyttäjämalli: käyttäjän tietämys, osaaminen, tavoitteet, tausta, kokemukset ja mieltymykset Esitystapa: ulkoasu ja sisältö Linkitys: linkkien järjestäminen, piilottaminen, poistaminen, kommentointi (annotointi) ja tuottaminen, käyttäjän suora ohjaaminen, sisällysluettelon mukauttaminen Käyttäjämalliin voidaan lisätä vielä käyttäjän kielitaito, äidinkieli ja kansallisuus Brusilovskyn mukautuva hypermedia keskittyy suurelta osin sovelluksen navigaation muokkaamiseen. Kuitenkin myös sisällön mukauttamisessa on erilaisia mahdollisuuksia 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 86

Käyttäjän mallintaminen (Brusilovsky) Käyttäjän mallintaminen mukautuvassa hypermediasovellyksessa Brusilovskyn mukaan: Provides Application Data about user Collects Edits Provides Processes System Edits User Model Administrator User Processes Provides Adaptation effect Lähde: Brusilovsky, P. Methods and techniques of adaptive hypermedia 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 87

Esimerkki: amazon.com ja käyttäjän tiedot amazon.comia käytetään usein esimerkkinä mukautuvasta hypermediasovelluksesta. Tavoitteena on tässä tapauksessa kasvattaa myyntiä, mutta ideoita voi hyödyntää monella tavalla amazon.com kerää tietoja käyttäjästä siten, että käyttäjä määrittelee ja arvostelee oman virtuaalisen kirja- ja levyhyllynsä. Tämä on huomattavasti ilmaisuvoimaisempi vaihtoehto kuin jokaisen mielenkiinnon kohteen määritteleminen erikseen Assosiatiivisia linkkejä myytävien artikkeleiden välille muodostetaan useilla eri perusteilla: esittäjä, yhtyeen jäsen, muiden käyttäjien kirja- ja levylistat & ostopäätökset, kirjalliset arviot (~linkkien annotointi), suositukset,..., erikseen syötetyt metatiedot Keskeistä: Jukka, this is recommended for you. Why? Siis: palvelu järjestää ja tuottaa uusia linkkejä, hyvä. Tämän lisäksi käyttäjällä on mahdollisuus kysyä järjestelmältä perusteluja sille, miksi tämä ehdottaa jotakin tiettyä artikkelia. Käyttäjällä on myös mahdollisuus muokata järjestelmän tietoja, mikäli ne ovat hänestä vääriä ( Use to make recommendations ) tai hylätä järjestelmän ehdotuksen ( Not interested ) 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 88

Esimerkki: allmusic.com ja kuvailutiedot allmusic.com on musiikkia ja sen luokittelua ja kuvailua harrastavan henkilön aarreaitta Verkkopalvelun sisältönä on valtava määrä levyjä, joista on kerätty huima määrä kuvailutietoa Käyttäjillä on mahdollisuus syöttää kuvailutietoja, jotka tarkastetaan ennen julkaisemista palveluun Assosiatiiviset linkit: esittäjän jäsenet, vastaavanlaiset esittäjät, musiikilliset vaikuttajat ja vaikutteita ottaneet, kappaleiden tekijät, tyylilaji, tarkempi musiikillinen tyyli ja musiikilliset tunnelmat Palvelu ei varsinaisesti mukaudu käyttäjän mieltymyksiin. Kuvaileva tieto antaisi kuitenkin mahdollisuuden monipuolisten ominaisuuksien toteuttamiseen Erään mukautuvan hypermedian keskeisen sovellusalueen muodostavat ns. asiantuntijajärjestelmät, joihin on kerätty suuri määrä tietoa, jota sovelluksen käyttäjät voivat hyödyntää Musiikin harrastajan näkökulmasta tällainen järjestelmä voisi olla vaikkapa palvelu, jonka avulla voisi etsiä uusia yhtyeitä/levyjä kun nykyinen kokoelma tuntuu liian tutulta 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 89

Kansainvälistäminen ja paikallistaminen Sovelluksen mukauttamiseen käyttäjälle sopivaksi voidaan ottaa oppia myös kansainvälistämisestä (internationalization, i18n) ja paikallistamisesta (localization, l10n) Kansainvälistäminen: sovelluksen toteuttaminen siten, että siitä voidaan julkaista versiota kielen, maantieteellisen alueen tai kulttuurin perusteella mukautettuna. käytännössä: tekstien, värien, kuvien ja ikonien (sivupohja!) irrottaminen sovelluksesta kirjastoksi, jonka vaihtaminen onnistuu helposti myös päivämäärien, pituus- ja painomittojen ja valuuttojen esittämisessä on kieli- ja kulttuurikohtaisia eroja Paikallistaminen: i18n-mallin mukaan toteutetun sovelluksen mukauttaminen tietylle kielelle tai maantieteelliselle alueelle sopivaksi Verkkopalvelussa sovelluksen kansainvälinen jakelu on sisäänrakennettu ominaisuus. Webin käyttäjät eivät kuitenkaan juurikaan ole tottuneet mukautuviin palveluihin. Vai? 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 90

Jakelukontekstin ominaisuudet Jakelukontekstin tiedot voidaan selvittää eri tavoilla (vrt. käyttäjän mallintaminen): Kysytään käyttäjältä: Tiedot ovat varmasti oikein, mutta käyttäjä joutuu näkemään ylimääräistä vaivaa Selain välittää tiedot pyynnön yhteydessä esimerkiksi CC/PP- tai UAProfprotokollan avulla. Ongelmana on vielä tällä hetkellä se, että päätelaitteet eivät yleisesti tue julkaisukontekstin tietojen välittämistä Yksinkertainen keino on HTTP-pyynnön otsikkotietojen lukeminen ja analysoiminen HTTP-pyynnön tapauksessa ongelmana on se, että otsikoissa välitettävien tietojen esitysmuotoa tai arvoja ei ole standardoitu Eräs keino on tarjota käyttäjälle mahdollisuus määritellä erilaiset jakelukontekstit palvelulle: Nyt käyttämäni laite on kämmenlaite. Tiedot voidaan tallentaa esimerkiksi tietokantaan ja tunnistaa laite seuraavan kerran tietojen perusteella 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 91

Esimerkki: jakelukonteksti ja HTTP-pyynnön otsikot Selaimen A välittämät tiedot: HTTP_ACCEPT_LANGUAGE: HTTP_ACCEPT: */* HTTP_USER_AGENT: Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 4.01; Windows CE; PPC; 240x320) Selaimen B välittämät tiedot: HTTP_ACCEPT_LANGUAGE: fi,en-us;q=0.7,en;q=0.3 HTTP_ACCEPT: text/xml,application/xml, application/xhtml+xml, text/html;q=0.9, text/plain;q=0.8, image/png, */*;q=0.5 HTTP_USER_AGENT: Mozilla/5.0 (X11; U; Linux i686; en-us; rv:1.7.5) Gecko/20041107 Firefox/1.0 Selaimen C välittämät tiedot: HTTP_ACCEPT_LANGUAGE: en HTTP_ACCEPT: text/html, application/xml;q=0.9, application/xhtml+xml, image/png, image/jpeg, image/gif, image/x-xbitmap, */*;q=0.1 HTTP_USER_AGENT: Mozilla/4.0 (compatible; MSIE 6.0; Windows NT 5.1) Opera 7.54 [en] Mitä tietojen perusteella voi päätellä? Voiko tietojen olemassaolosta tai esitysmuodosta tehdä oletuksia? 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 92

Esimerkki: jakelukonteksti ja UAProf (1/2) CC/PP-protokollaan perustuva UAProf määrittelee täsmällisen tavan jakelukontekstin kuvailemiseen. Esimerkki kannettavan tietokoneen tietojen esittämisestä UAProfmuotoisesta esitystavasta N3-muotoon sarjallistettuna: @prefix : <http://hmopetus.ee.tut.fi/device-profile#>. @prefix rdf: <http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#>. @prefix ccpp: <http://www.w3.org/2000/07/04-ccpp#>. @prefix uap: <http://www.wapforum.org/profiles/uaprof/ccppschema-20010330#>. :LapTop ccpp:component :Mozilla. :Mozilla a uap:browserua; uap:xhtmlversion "1.0"; uap:preferenceforframes "No"; uap:tablescapable "Yes". :LapTop ccpp:component :DefaultSW. :DefaultSW a uap:softwareplatform; uap:ccppaccept [a rdf:bag; rdf:_1 "text/png"; rdf:_2 "text/jpeg"]. :LapTop ccpp:component :DefaultHW. :DefaultHW a uap:hardwareplatform; uap:soundoutputcapable "Yes". UAProf-määritys käyttää tietojen esittämiseen Resource Description Framework (RDF) -kehystä, joka saattaa näyttää vaikeammalta kuin todellisuudessa onkaan 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 93

Esimerkki: jakelukonteksti ja UAProf (2/2) Jakelukontekstin kuvaus esitetään nyt N3-kieliopin mukaan sarjallistettuna RDFgraafina, joten käsittely onnistuu esimerkiksi RDF Query Language (RDQL) -kielellä: SELECT?browser,?xhtmlversion FROM <profile.n3> WHERE (?browser uap:xhtmlversion?xhtmlversion ) USING ccpp FOR <http://www.w3.org/2000/07/04-ccpp#> uap FOR <http://www.wapforum.org/profiles/uaprof/ccppschema-20010330#> Kysely etsii RDF-mallista uap:xhtmlversion-ominaisuuden arvon. Kuten ominaisuuden nimestä jo voi päätellä, arvo sisältää tiedon selaimen tukemasta XHTML-versiosta. Jena-komentorivisovellus tulostaa kyselyn lopputuloksen seuraavalla tavalla: browser xhtmlversion ================================================================= <http://hmopetus.ee.tut.fi/device-profile#mozilla> "1.0" RDQL-kielen opetteleminen ei ole SQL-osaajalle temppu eikä mikään. PHP-kielen PEAR-laajennuskirjasto tukee ainakin dokumentaation perusteella RDQL-kieltä, joten ei muuta kuin kokeilemaan! 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 94

Lopuksi Verkkopalvelun mukauttamiseen liittyvät asiat ovat erittäin mielenkiintoisia. Mukautuvan hypermedian taustalla olevat tekoälyn ideat eivät ainakaan vähennä mielenkiintoa Taustalla olevasta tekoälystä huolimatta mukautuvan hypermedian ideoiden hyödyntäminen on suoraviivaista verkkopalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa Semanttinen Web tarjoaa erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia mukautuvan hypermedian ideoiden toteuttamiseen suuressa mittakaavassa. Semanttinen Web ei kuitenkaan ole ainakaan vielä vuonna 2005 valmis. Semanttisen Webin teknologiat ovat silti jo nyt sovellusten toteuttajien käytettävissä Mukautuvien verkkopalveluiden toteuttaminen onnistuu ideoiden ja toimintojen tasolla perinteisin tekniikoin, esimerkiksi PHP-kielen ja relaatiotietokannan avulla Viittaaminen tekoälyyn johtaa kuulijat usein harhaan; tekoälyssäkin on lopulta kysymys vain ja ainoastaan siitä, että tietokone toteuttaa rutiineja ihmisen puolesta. Ohjelmistot toki ovat huomattavasti keskimääräisiä sovelluksia monipuolisempia 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 95