Maakaasun kulutus kesällä huippulukemissa Hyvää energiaa liikkeellä Gasumilla kokonaisvastuu AW-Storen lämmityksestä 3 2008 Gasum-konsernin sidosryhmälehti
Maakaasun lämmössä Syksy on taas täällä ja mennään pikkuhiljaa kohti talvea ja lämmityskautta. Tarvitsemme kaikki lämpöä, joten on syytä varmistaa, että kodin lämmitysratkaisut ovat kunnossa. Lämmitysratkaisuja pohditaan pitkällä, 20 30 vuoden aikajänteellä. Tarjolla on paljon vaihtoehtoja, eikä kukaan tarkkaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Energiamuotojen hintasuhteet voivat muuttua, ja ilmaston lämpeneminen saattaa muuttaa tilannetta. Rakennan par aikaa paritaloa, ja ensimmäistä kertaa olen itse valitsemassa lämmitysratkaisua kotiini. Edellisissä asunnoissa joku muu oli jo valinnut puolestani. Nykyinen asunto lämpenee suoralla sähköllä. Omassa valinnassa oli varmaa se, että uudessa kodissa lämmönjako hoidetaan mukavan lattialämmityksen kautta. Lämmönlähteeksi olisin ilman muuta halunnut maakaasun, mutta valitettavasti se ei ole asuinalueella saatavissa. Maakaasulämmityksessä yhdistyvät parhaiten ne asiat, joita itse arvostan eli energiatehokkuus, edullinen ja kilpailukykyinen hin- ta, ympäristöystävällisyys sekä helppous ja luotettavuus. Maakaasu on ylivoimaisesti monipuolisin polttoaine, mutta nyt en pääse itse hyödyntämään näitä mahdollisuuksia. Lieden, grillin, takan, saunankiukaan ja terassilämmityksen voisin hoitaa maakaasulla. Ajan maakaasuautolla, joten kotitankkaus olisi oiva varuste kotona. Kuluvana vuonna maakaasuliittymien myynti on kehittynyt erittäin hyvin. Se osoittaa, että Suomesta löytyy paljon i ksuja ihmisiä, jotka ovat tehneet oikean lämmitysratkaisun ja voivat näin rauhassa nauttia maakaasun lämpimistä eduista. Esimerkiksi yli 100 prosentin hyötysuhteesta uusilla kondenssikattiloilla ja maltillisista investointikustannuksista vaikkapa maalämpöön verrattuna. Ja tietysti polttoaineen edullisesta hinnasta: maakaasun energiahintaa, 6 snt/kwh, kelpaa kyllä vertailla sekä sähkön että öljyn hintaan. Gasumissa jatkamme eri ratkaisujen kehittämistä asiakkaiden parhaaksi. Tutkimme muun muassa aurinkokaasu - laiterat- kaisuja, jolloin kaasukäyttäjä voi hyödyntää aurinkolämpöä maakaasulämmityksen rinnalla. Maakaasun ohella tutkimme myös biokaasun hyödyntämistä. Jo nyt tarjoamme asiakkaillemme laaja-alaisen maakaasuosaamisemme laadukkaista kaasulaitteista toimiviin kokonaisratkaisuihin asti. Tommy Mattila tila Myyntipäällikkö Gasum Energiapalvelut Oy "Energia 08 -messut on meille tärkeä tapahtuma." SUSANNE TRÄSKELIN 18 SISÄLTÖ Ulkoistaminen avuksi AW-Storen lämmöntuotannossa LOGISTIIKAN HALLINTA LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ 6 Ennätyskesä kulutuksessa MAAKAASUN MYYNTI KASVUSSA 10 GASUM RAKENTAA LNG-LAITOKSEN PORVOOSEEN 11 Gasum rakentaa: KAASUPUTKI KULKEE MYÖS JÄRVEN POHJASSA 12 "Asiakkaaksi liittyminen oli helppoa" SCA SIIRTYI MAAKAASUUN HÖYRYNTUOTANNOSSAAN 16 TEKNIIKAN AKATEMIA -SÄÄTIÖN TOIMINTA TEHOSTUU 17 PALSTAT: Gatsottua 3 Maailmalta 3 Ajankohtaista Gasumilla 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 14 Sinunkaupat 18 Arton palsta 19 Lyhyesti 20 Sivusta katsoen 22 2 Gasetti 3 2008
Itämeren kaasuputkesta on puhuttu uutena Molotov Ribbentrop-sopimuksena. Oikeampi vertauskuva on Euroopan hiili- ja teräsunioni, jolla vanhat viholliset Ranska ja Saksa sidottiin yhteen. Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro Turun Sanomissa 14.9.2008. Tärkeintä on, että jos ja kun putki tulee, meillä on tarjota yksi uusi energianlähde. Se on lisäkilpailuetu, jota kaikilla paikkakunnilla ei ole. Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho Forssan Lehdessä 15.7.2008 Jos pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä 500 bussia siirtyisi maakaasuun tai biodieseliin syntyisi yli 3 kertaa Espoon metroa suurempi päästövähennys. Pääministeri Matti Vanhanen Espoon kaupungin 550-vuotisjuhlaseminaarissa 26.8.2008. Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta 6/88 ASUNTOMESSUT TURUSSA 15.7. 14.8.1988 Tämänvuotiset asuntomessut järjestettiin Suomen Turussa. Asuntomessutaloista on ainakin puoli tusinaa öljytaloja. Kaasutaloja ei vielä ole ennen kuin putki saadaan vedettyä länsirannikolle. Sen sijaan maakaasulla ja öljylämmityksellä on yhteinen messuosasto erillisnäyttelytilassa yht. 60 neliötä. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: INDEXOPEN JA THE OFFICE OF SARAH PALIN/ WWW.GOV.STATE.AK.US IKE RIEHUI MAAKAASUN TUOTANTOALUEILLA Meksikonlahden öljyn- ja kaasuntuotanto kärsi myös tänä syksynä hirmumyrskyistä, vaikka tuhot eivät olleetkaan yhtä suuria kuin vuonna 2005. Jo Gustav-myrsky aiheutti tuhoja Louisianan rannikolla, ja muun muassa maakaasuverkostojen risteyskeskus, Henry Hub, suljettiin muutamiksi päiviksi. Meksikonlahdella viranomaiset ilmoittivat 28 öljyn- ja kaasuntuotantolaitoksen tuhoutuneen Ike-myrskyssä. Varotoimena jo ennen myrskyn saapumista alueelle yli 80 prosenttia kaasuntuotannosta ajettiin alas ja henkilökunta evakuoitiin. BAIJERISSA KÄYNNISTYI EUROOPAN SUURIN BIOKAASUN TUOTANTOLAITOS Heinäkuun puolivälissä otettiin Schwandori ssa Baijerissa käyttöön Euroopan suurin biokaasun tuotantolaitos. Laitoksen tuotantokapasiteetiksi arvioidaan 16 miljoonaa kuutiometriä biokaasua päivässä. Tämä tuotetaan 85 000 tonnista uusiutuvaa raaka-ainetta, kuten maissista, heinästä ja ylijäämäsäilörehusta. Talteen otettava biokaasu jalostetaan niin, että se voidaan syöttää maakaasuverkkoon. Verkkoon syötettävän maakaasun määrä on 1 000 kuutiometriä tunnissa. YHDYSVALLAT VÄHENTÄÄ TUONTIRIIPPUVUUTTA ALASKAN MAAKAASULLA Yhdysvaltojen republikaanipuolueen varapresidenttiehdokas, Alaskan kuvernööri Sarah Palin, hyväksyi elokuun alussa lain, jonka perusteella TransCanada-yhtiölle myönnettiin lisenssi uuden, Alaskasta Kanadaan ulottuvan jättimäisen 3 200 kilometrin pituisen maakaasuputken rakentamiseen. Hankkeen toteutusaikatauluksi arvioidaan 10 vuotta ja kustannuksiksi 30 miljardia dollaria. Jos putki saadaan rakennettua, sitä pitkin virtaisi Yhdysvaltojen markkinoille kaikkiaan 112 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä. Esimerkiksi vuonna 2007 Yhdysvaltojen maakaasun tuonti oli 280 miljoonaa kuutiometriä päivässä. Alaskan North Slopen alueen kaasuntuottajat, ConocoPhillips, BP ja Exxon Mobil ovat käynnistäneet kilpailevan putkihankkeen, koska ne eivät ole tyytyväisiä TransCanadan suunnitelmiin. Gasetti 3 2008 3
KOONNUT: MINNA OJALA Pääkaupunkiseudustako biokaasun liikennekäytön edelläkävijä? Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri suoritti vihkiäistankkauksen. Antero Jännes (vas.) kertoi tilaisuudessa bio- ja maakaasun yhteiskäytöstä. Helsingin Ruskeasuolla vietettiin syyskuussa Gasumin pääkaupunkiseudun neljännen maakaasun tankkausaseman avajaisia. Uusi asema on Suomen kymmenes julkinen maakaasun tankkausasema. Seuraavaksi Gasum suunnittelee asemia Porvooseen, Lahteen ja Espoon Friisilään. Avajaispuheessaan Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes muistutti, että pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus olla paitsi maakaasun myös biokaasun hyödyntämisen edelläkävijä. Ämmässuon kaatopaikalta voidaan ottaa talteen huomattavat määrät biokaasua. Jos se hyödynnetään esimerkiksi alueen joukkoliikenteessä, biokaasulla voidaan auttaa Suomea saavuttamaan Euroopan unionin asettamat liikenteen biopolttoainetavoitteet. Biopolttoaineiden osuus kokonaisuudesta jää huomattavasti pienemmäksi, jos Ämmässuon biokaasusta tuotetaan sähköä, Antero Jännes totesi. Maakaasu ja biokaasu ovat molemmat metaania. Puhdistettuna biokaasua voi syöttää maakaasun siirtoverkkoon ja jakaa liikenteen polttoaineeksi maakaasun tankkausasemilla. Gasumin teettämän selvityksen mukaan Suomessa on 432 GWh:n biokaasupotentiaali, joka olisi hyödynnettävissä liikenteen polttoaineeksi. Espoon Ämmässuon osuus tästä on 244 GWh, joka yksistään riittäisi polttoaineeksi puolelle pääkaupunkiseudun busseista. Ruskeasuolla järjestettiin avajaisten yhteydessä paneelikeskustelu, jossa erilaiset maakaasuautojen käyttäjät kertoivat kokemuksistaan kaasuautoilusta. Vehon tuotepäällikkö Pauli Eskelinen kertoi, että maakaasuautoille ei ole vielä tyyppiostajaa, jonka tunnistaisi heti tämän liikkeeseen astuessa. Asko Forsberg Helsingin kaupungin rakennusvirastosta totesi, että virasto voisi hankkia lisääkin maakaasuautoja, jos sopivia malleja tulee markkinoille. Yksityisautoilija Pekka Parkkonen puolestaan sanoi hankkineensa maakaasuauton itselleen 60-vuotislahjaksi. Gasum käynnisti Mäntsälä Siuntio-putken YVA-menettelyn Gasum on aloittanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), jossa arvioidaan Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun uuden maakaasun siirtoputken vaikutuksia ympäristöön eri linjausvaihtoehdoilla. YVA-ohjelma luovutettiin yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle syyskuun puolivälissä. YVA-konsulttina toimii Pöyry Energy. Gasum suunnittelee maakaasuputken kulkevan Mäntsälän, Hyvinkään, Tuusulan, Nurmijärven, Vihdin, Lohjan ja Siuntion alueilla. Putkilinja on pituudeltaan noin 90 kilometriä. Lokakuun alussa yhteysviranomainen järjesti yleisötilaisuudet Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Vihdissä. Tilaisuuksissa kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua hankkeeseen ja esittää näkemyksiään YVA-ohjelmasta. Gasumin tavoitteena on saada YVA-menettely valmiiksi keväällä 2009 ja aloittaa maakaasuputken rakentaminen valitulla linjalla loppuvuodesta 2009. Tällöin maakaasuputki valmistuisi kesällä 2011. Hankkeen toteutusaikataulu tarkentuu YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi heinäkuussa Valtioneuvoston Gasumille myöntämän lunastusluvan. KHO katsoi, että Uudenmaan ympäristökeskuksen olisi pitänyt vaatia päätöksessään maaliskuussa 2007 YVA-menettelyn soveltamista hankkeeseen. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista velvoittaa YVAn tekemiseen, jos maakaasuputken pituus on yli 40 kilometriä ja halkaisija yli 80 senttiä. Mäntsälä Siuntio-putki ei ole kooltaan suoraan YVAa edellyttävä, ja Uudenmaan ympäristökeskus käytti päätöksessään sille kuuluvaa harkintavaltaa. YVA-ohjelmaan liittyvää tietoa löytyy Gasumin internet-sivuilta osoitteesta www.gasum.i/gasumrakentaa 4 Gasetti 3 2008
Suuri kaasusota TEKSTI: PEKKA SUTELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SIIRTYMÄTALOUKSIEN TUTKIMUSLAITOS BOFIT KUVAT: BOFIT JA GAZPROM KUVAPANKKI GEORGIAN KRIISI EI OLE OHI. Seuraava askel arvattavasti tulee olemaan sisäpoliittinen: nykyinen johto vei maan suureen onnettomuuteen. He eivät oletettavasti luovu vallasta erityisen vapaaehtoisesti ja tulevat näkemään Moskovan käden kaikessa levottomuudessa, oli se siellä tai ei. Kaukasian levottomuus jatkuu, hyvin mahdollisesti paheneekin. Investoijat lisäävät riskilisää entisen päälle. Tämä koskee erityisesti suuria infrastruktuurihankkeita, joiden pitäisi olla käytössä vähintään vuosikymmeniä. Meilläkin on saanut suosiota teoria, jonka mukaan koko konl iktissa oli kyse olemassa olevien ja mahdollisesti rakennettavien energiaputkien hallinnasta. Sattumaa tai ei, Baku Tbilisi Ceyhan-öljyputki joutui sabotaasin kohteeksi juuri ennen Georgian sotaa. Se ei ainakaan ollut sattumaa, että Georgian johto kertoili tämän putken joutuneen venäläisten pommitusten kohdalle ellei aivan, niin ainakin melkein. Rautatietkin kärsivät, mutta niillä kuljetetaan myös joukkoja ja tankkeja, ei vain öljyvaunuja. Sattumaa ei ollut sekään, että syyskuun puolella Bakussa käynyt Yhdysvaltain varapresidentti sai kylmän puoleisen vastaanoton azerien päälliköltä. Hän ei halua joutua hakaukseen Moskovan kanssa. ONKO TÄMÄ KAIKKI SITTEN SUUREN KAASUSODAN ALKUA, NIIN KUIN MEILLÄKIN ON VÄITETTY? Ehkä asioita olisi syytä katsoa osa kerrallaan. Se auttaa suuren kuvan muotoutumisessa. ENSIMMÄINEN OSA KOSKEE KAUKASIAA KAUTTA- KULJETUSREITTINÄ. On aina tiedetty, että poliittinen riski on olemassa. On toivottu, että se olisi hallittavissa, ja aika pian BTC-putki saatiinkin toimintaan. Kun on suunniteltu Turkin kautta eteläiseen Eurooppaan tulevaa Nabucco-putkea, on lisäongelmia ollut kaksi. Yksi on Turkki itse. Sen poliittinen kehitys ei ole aivan helposti ennustettavissa, ei ainakaan sen jälkeen, kun maan EU-jäsenyyshaave haudataan lopullisesti. TOINEN PULMA ON VIELÄ HANKALAMPI. MISTÄ SAA- DAAN KAASU TÄYTTÄMÄÄN NABUCCO? Azerikaasu ei riitä. Iranistakaan sitä ei taida saada tarpeeksi, ja Turkmenistanin tuleva tuotantokyky on arvailujen varassa. Nyt tiedossa oleva tuotanto on myyty Venäjälle, mutta Kiinaankin sitä pitäisi riittää, ja Euroopallekin on luvattu pienehkö määrä. Mutta kuinka se kuljetettaisiin Kaspianmeren ali, yli tai ympäri? Ylimenoon ei ole sopivaa teknologiaa, ympäri ei haluta mennä Venäjän ja Iranin takia, eikä alitse pääse. Iran on vedenalaisen putken jo kieltänyt, ja siihen maalla on täysi oikeus. Venäjä pystyisi samaan. Tätä riskiä ei ainakaan yksikään yhtiö halua ottaa. Eikä siis Azerbaidzhankaan, kuten juuri opittiin. Nabuccon estämiseen ei tarvita Georgian hallintaa. Avainongelmat ovat Turkmenistan, Iran ja Kaspianmeri. Tässä kuvassa on niin monta liikkuvaa osaa, ettei kenenkään edun mukaista ole lietsoa suurta kaasusotaa tuonne päin maailmaa. Mitkähän mahtaisivat olla rintamalinjat? ENTÄ SITTEN SE KUULUI- SA ENERGIARIIPPUVUUS VENÄJÄSTÄ? Harvoin olen joutunut perehtymään asiakimppuun, jossa käämin säikeet olisivat yhtä surullisesti sekaisin kuin tästä puhuttaessa. Onko puheen aiheena Euroopan Unioni, EU plus Norja, riippuvuus kulutuksessa vai riippuvuus tuonnissa? Mihin perustuvat esitettävät ennusteet: Venäjän tuotantoon, Venäjän tuotantoon miinus kotimainen kulutus, Venäjän tuotantoon plus tuonti Keski-Aasiasta, Venäjän kotimaiseen kulutukseen nykyisellä energiatehokkuudella, vai jollain muulla Asianharrastajien herkkupala kaasun mittaamiseen käytetystä lämpötilasta kalpenee vertailussa. Mutta oli se sattumaa tai ei, kaikki nämä ja muut arvioimisen ehdot menevät iloisesti sekaisin julkisessa keskustelussa. Venäjältä tulee neljännes EU-maissa käytetystä kaasusta. Kohtuullisen uskottavilla oletuksilla voi arvioida, että osuus pysyy lähivuosikymmeninä suunnilleen entisellään. EU-maiden riippuvuus ei kasva. Venäjä säilyttää markkinaosuutensa. Molempien kaupan osapuolten luulisi olevan tyytyväisiä. Missähän sen suuren kaasusodan ainekset oikein ovat täälläkään päin maailmaa? Gasetti 3 2008 5
Ulkoistaminen avuksi AW-Storen lämmöntuotannossa Logistiikan hallinta lisää kilpailukykyä TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: JUKKA UOTILA JA ITELLA LOGISTICS AW-Store tarjoaa yrityksille logistiikkaketjun kokonaishallintaa lisäarvopalveluineen. Ulkoistettu varastointitoiminta on kehittyvä ja laajeneva toimiala, ja AW-Storen Tuusulassa sijaitsevalle tontille nousee syksyn ja talven aikana uusi varastohalli. Laajennuksen yhteydessä AW-Store vaihtaa öljyn maakaasuun ja lämmöntuotanto ulkoistetaan Gasumin hoidettavaksi. Itella Logistics Oy:n tytäryhtiö AW-Store Oy tarjoaa logistiikkapalveluja muun muassa päivittäis- ja käyttötavaroiden fyysiseen käsittelyyn sekä informaatiovirran hallintaan. Tuusulaan rakennetaan laajennusosa kahden hallirakennuksen oheen. Hallit tullaan marraskuusta alkaen lämmittämään maakaasulla. 6 Gasetti 3 2008
Itella Logistics Oy:n hankintajohtaja Seppo Kakko seuraa tytäryhtiö AW- Store Oy:n rakennustyömaata Tuusulassa tyytyväisin mielin. Rakentaminen on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Jos ongelmia ei synny, voidaan käyttöönottotarkastus tehdä suunnitelmien mukaisesti 15. helmikuuta 2009. Tontilla on ennestään kaksi hallia, joista toinen on 28 360 kerrosneliötä ja toinen 16 000 kerrosneliötä. Uuden rakennuksen kerrosneliömäärä on 15 376. Laajennuksen valmistuttua on AW-Sto- ren yhdeksän hehtaarin tontti täyteen rakennettu, kertoo Seppo Kakko. Laajennusosaan on tulossa kuormalavahyllyvarasto ja käsittelytiloja. Lähinnä päivittäistavaroille rakennettavan varaston vapaakorkeus on 10,6 metriä, mihin asti tavaroita voidaan nostaa säilytettäväksi. Pystyimme tekemään kannattavuuslaskelmat öljylämmityksen y lisäksi maakaasusta, kauko lämmöstä ja bioenergiasta. Tehokas varastointiketju Itella Logistics toimii Suomen lisäksi Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä sekä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomessa toimipisteitä on muun muassa Tuusulassa, Kotkassa, Toijalassa, Lahdessa, Orimattilassa, Vantaalla, Espoossa ja Keravalla. Kun yritys ulkoistaa logistiikkansa eli esimerkiksi varastoinnin, tarvittavan uudelleen pakkauksen ja lajittelun sekä kuljetuksen, se voi keskittyä omaan ydintoimintaansa. Seppo Kakko toteaakin logistiikan ulkoistamisen lisäävän yritysten kilpailukykyä niin kotimaassa kuin ulkomaisillakin markkinoilla. Omien varastotoimintojen ylläpitäminen aiheuttaa yrityksissä isoja kustannuksia. Meillä keskitetysti hoidettu logistiikka lisäpalveluineen on helposti yhdistettävissä yrityksen omiin järjestelmiin. Kauttamme hoituvat myös tavaroiden vastaanotto ja tarkistus, irtokollien lavoitus, varastokirjanpito sekä huolinta ja tullaus, luettelee Seppo Kakko. Keskeinen osa palveluvarastointiketjua ovat verkkokaupparatkaisut, joihin kuuluvat tuotteiden fyysinen käsittely ja informaatiovirtojen hallinta. AW-Storen Tuusulan varastoilla on keskitytty päivittäis- ja käyttötavaroiden sekä elintarvikkeiden varastointiin. Itella Logistics hoitaa myös esimerkiksi muotiin, sisustukseen ja juomalogistiikkaan liittyviä varastointitoimintoja. Jatkuu sivulla 8 Gasetti 3 2008 7
Jatkoa sivulta 7 Ympäristöasiat tukevat taloudellisuutta Tuusulan varastohalleja on lämmitetty kahden öljykäyttöisen lämmityskeskuksen avulla. Lämmitystapa haluttiin kuitenkin miettiä uudelleen. Laajennuksen aiheuttamaa lämmityskapasiteetin lisätarvetta ja energiavalintaa päästiin pohtimaan yhtäaikaa. Tuusulan tilanne oli mielenkiintoinen, koska pystyimme tekemään kannattavuuslaskelmat öljylämmityksen lisäksi maakaasusta, kaukolämmöstä ja viereisen hakelaitoksen tuottamasta bioenergiasta. Jos on mahdollista, niin valitsemme ympäristöystävällisimmän tavan toimia. Maakaasun ympäristöedut vaikuttivat valintaan. Sopimuslogistiikka pitää sisällään moninaisia palveluja, kuten konsultointia sekä maahantuonti-, transitio-, varastointi-, kuljetus- ja lisäarvopalveluja. Itella Logistics toimii Suomen lisäksi Baltiassa, Venäjällä ja Pohjoismaissa. Kahdessa vanhassa lämpökeskuksessa on 2000-luvulla hankitut lämpökattilat, jotka nyt muutetaan maakaasukäyttöisiksi. Öljypolttimet ja -säiliöt jäävät varalle. Uuteen lämpökeskukseen tulee noin 1 000 kw:n maakaasukäyttöinen kondenssikattila. Hannu Turpela (vas.) ja Seppo Kakko kertovat rakentamisen ja maakaasuputken vetämisen sujuneen hyvin rinnakkain. Teknis-taloudellisten selvitysten jälkeen maakaasu valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi. Taloudellisten syiden lisäksi maakaasun ympäristöedut painoivat valinnassa. Itella Oyj:ssä on valmisteilla ISO 14001 -ympäristösertiikaatti, jossa maakaasu edistää ympäristöarvojamme. Maakaasu palaa huomattavasti puhtaammin kuin öljy. Siitä ei synny hiukkas- ja rikkipäästöjä, typenoksideja syntyy öljyä vähemmän ja ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjä on neljännes vähemmän kuin öljyllä, toteaa Seppo Kakko. Gasumilta laitteet ja tekniikka Itella Logisticsin liikeidea perustuu siihen, että yritykset ulkoistavat toimintojaan heidän hoidettavakseen. Vastaavasti Itellassa ulkoistetaan ne työt, jotka eivät ole heidän ydinosaamistaan. Näin esimerkiksi kiinteistöjen huoltoon ja ylläpitoon tarvittavat palvelut ostetaan muualta. Gasumin kanssa olemme tehneet sopimuksen siitä, että ostamme heiltä Tuusulan kohteeseen vain lämpöä eli kilowattitunteja, kaiken muun hoitaa Gasum, kertoo Seppo Kakko. Sopimukseen kuuluu myös Gasumin 7/24-varallaolojärjestelmä. AW-Storen työmaalla hallin rakentaminen edistyy samassa tahdissa maakaasuputken vetämisen kanssa. Työmaapäällikkö Hannu Turpela Rakennusosakeyhtiö Hartelasta kertoo, että halliin rakennetaan vain tyhjä tila lämpökeskukselle. Gasum toimittaa keskukseen laitteet ja tekniikan, vetää putket ja tekee liittymän. Maakaasuputkea on vedetty tontille vajaan kilometrin verran. Tontilla kaivaminen ei aiheuta meille ylimääräistä haittaa, koska samaan kaivantoon laitetaan myös muuta tekniikkaa, kertoo Hannu Turpela. Maakaasun hinta muita vakaampi Tontilla on ennestään kaksi lämpökeskusta, jotka Gasum ottaa hoidettavakseen ja muuttaa maakaasukäyttöisiksi. Uuden lämpökeskuksen teho on noin 1 000 kw. Kolme lämpökeskusta tuottavat yhteensä 3 000 MWh lämpöenergiaa vuodessa. Vanhoihin kattiloihin tulee maakaasupolttimet ja öljypolttimet jäävät varalle, koska öljy jää varapolttoaineeksi. Uusi lämpökeskus toimii vain maakaasulla, 8 Gasetti 3 2008
KUVA: TAPIO MUSTASAARI Gasum on vetänyt maakaasu - putkea paineenvähennysasemalta lähtien AW-Storelle yli kilometrin verran. Myös alueen muilla yrityksillä on mahdollisuus liittyä uuden jakeluputken asiakkaiksi. Lämpöpalvelussa kokonaisvastuu Gasumilla Gasum Energiapalvelujen lämpöpalvelussa tarjotaan asiakkaalle ulkoistamisvaihtoehtoa, jossa Gasum ottaa kokonaisvastuun lämmityksestä. Perinteisesti yritykset tai taloyhtiöt ovat ostaneet lämmön lämpöyhtiöiltä tai ovat tuottaneet sen omissa lämpökeskuksissaan. Lämpöpalvelussa asiakas ostaa lämmön suoraan Gasumilta. mutta ongelmatilanteissa uutta hallia voidaan lämmittää siirrettävän lämpökeskuksen avulla, selittää Seppo Kakko. Seppo Kakon mielestä se, että Gasum vastaa uuden kattilan rakentamisesta ja ottaa hoidettavakseen myös vanhat keskukset, sopii hyvin Itellan toimintamalliin. Aiemmin kiinteistönhuoltoyhtiö on huoltanut kattilat ja varmistanut, että öljyä riittää. Öljyn hankinnassa on pitänyt tarkkailla myös hintaa ja oikeaa ostohetkeä, koska suurissa ostomäärissä öljyn hinnan heilahtelut vaikuttavat paljon. Vaikka maakaasu on sidottu muihin energiamuotoihin, on sen hinta muihin nähden vakaampi. Tämä auttaa meitä myös budjetoinnissa, toteaa Seppo Kakko. Lämpöpalvelut voidaan toteuttaa joustavasti usealla eri tavalla. Gasum voi ottaa hoidettavakseen asiakkaan tiloissa jo olevan vanhan lämpökeskuksen tai rakentaa asiakkaan tontille uuden rakennuksen. Lämpökeskuksessa on kaikki tarvittavat laitteet lämmön tuottamiseen eli lämmityskattila, pumput, paisuntasäiliöt ja ohjausautomatiikka, kertoo lämpöliiketoiminnan vetäjä Åke Vikstedt Gasum Energiapalveluista. Ulkoistetussa mallissa laitteet ja kaasuliittymä ovat Gasumin omaisuutta. Åke Vikstedt korostaa mallin turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kun polttoaineita ei varastoida kohteessa, ovat palokuormat mahdollisimman pieniä. Ympäristövahinkoja ei pääse syntymään mahdollisen öljyn ylitäytön tai muun vahingon yhteydessä. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisintä eikä sen siirrosta aiheudu kuljetuksen kautta päästöjä. Lämmön tuotanto on tehokasta, koska jatkuva polttoainevirta tekee energian hankinnan yksinkertaiseksi. Kondenssikattilan hyötysuhde on polttotekniikan ansiosta huomattavasti parempi kuin perinteisen voimalaitos- tai lämpökeskustekniikan eikä energian siirtohäviöitä synny, luettelee Åke Vikstedt. Gasetti 3 2008 9
Ennätyskesä kulutuksessa Maakaasun myynti kasvussa TEKSTI: OSSI SAVOLAINEN GRAAFI: GASUM 6 000 5 000 GWh Maakaasun kuukausikulutus Kuluvan vuoden tammi syyskuun maakaasun myynti oli yhteensä 33,0 TWh, joka oli 7,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kesä heinäkuun maakaasun käyttö oli maakaasuhistorian suurinta näiden kuukausien osalta, eikä myynti näytä hiljenevän myöskään loppuvuoden aikana. Vuosikäytön arvioidaan ylittävän 46 TWh. 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Maakaasun vuosikäytön arvioidaan vuonna 2008 ylittävän 46 TWh. 2006: 45,2 TWh 2007: 43,4 TWh 2008: noin 46 TWh Alkuvuoden kulutusta vähensi keskimääräistä lämpimämpi sää, esimerkiksi helmikuun keskilämpötila oli maakaasuverkoston alueella 4 6 astetta tavanomaista korkeampi. Myös sähkön hinta pysytteli alkuvuonna maltillisella tasolla. Kesäkuusta lähtien on markkinasähkön hinta ja erityisesti Suomen aluehinta ollut huomattavan korkea. Myös maakaasun käyttö on ollut kesäaika huomioon ottaen keskimääräistä suurempaa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Asiakkaat pystyivät sopeuttamaan maakaasutilauksensa nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin hankkimalla Gasum Plussaa tai muuttamalla jo tehtyä vuositilausta. Nykyisin muutoksia voi tehdä neljännesvuosittain, mutta tulevaisuudessa muutosmahdollisuus on tarkoitus muuttaa kuukausittaiseksi. Maakaasua Länsi-Suomeen 2012 Päivitetyssä skenaariotarkastelussa maakaasulle ennakoidaan maltillista kasvua. Suurin yksittäinen hanke, jo päätettyjen lisäksi, on maakaasuverkon ulottaminen Turun talousalueelle. Tämä odottaa edelleen lopullista toteutuspäätöstä. Hanketta viedään eteenpäin suunnitelmien mukaisesti. Suunnittelun edetessä ja täsmentyessä on ilmennyt, että aikaisempi aikataulutavoite oli liian kunnianhimoinen ja uudeksi aikatauluksi maakaasutoimitusten aloittamiseksi on tarkentunut kesä 2012. Kilpailukyky ennallaan Energiakustannusten voimakas nousu on totta kai ikävä lisä tuotantokustannuksiin ja mahdollisuus niiden viemiseksi tuotteen tai palvelun loppuhintaan vaihtelee suuresti toimialoittain. Maakaasun energiahinta seuraa sovitusti muiden polttoaineiden ja energiamuotojen hintoja, eikä maakaasun suhteellinen kilpailukyky ole heikentynyt esimerkiksi muihin tuontipolttoaineisiin verrattuna. Hintakehitystä ei ymmärrettävästi pystytä estämään, mutta sen hallintaan on tarjolla erilaisia riskienhallintatuotteita, joita Gasum on kehittänyt nimenomaan maakaasun myynnin ja sen hinnoittelun lähtökohdista. Maakaasulla vahva rooli Uusia muutoksia eri energiamuotojen välisiin kilpailuasetelmiin tuovat valmisteilla olevat lisäohjeistukset uusiutuvien polttoaineiden käytölle ja CO 2 - päästöjen vähentämiselle. Sinällään hyvät tavoitteet saattavat kuitenkin huonoimmillaan johtaa siihen, että olemassa olevia, teknisesti ja taloudellisestikin toimivia ratkaisuja lähdetään muuttamaan pelkästään näiden tavoitteiden pakottamina. Haasteita siis riittää, eri energiamuodot hakevat paikkaansa ja hinnat milloin nousevat, milloin laskevat. Tässä energiapalapelissä maakaasulla on ja tulee myös olemaan merkittävä osuus. 10 Gasetti 3 2008
Gasum rakentaa uuden nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuotantolaitoksen Porvooseen. Valmistuttuaan laitos pystyy tuottamaan noin 20 000 tonnia LNG:tä vuodessa. Investoinnin arvo on noin 18 miljoonaa euroa. Työt käynnistyvät ensi talvena maanrakennustöillä. Laiteasennukset alkavat ensi syksynä. Laitteet toimittaa Hamworthy Gas Systems Norjasta. Tuotannon on tarkoitus alkaa kesällä 2010. Kaj Christiansen (vas.) ja Björn Ahlnäs Gasumilta sekä Tore Lunde, Morten Knutsen ja Dirk Vosskötter Hamworthy Gas Systemsiltä allekirjoittivat LNG-laitoksen laitteiden hankintasopimuksen syyskuun alussa. Gasum rakentaa LNG-laitoksen Porvooseen TEKSTI: MINNA OJALA KUVAT: HAMWORTHY GAS SYSTEMS AS JA MINNA OJALA Nesteyttämisprosessissa tarvittava nesteytetty typpi hankitaan Gasumin laitokselle läheiseltä AGAn ilmakaasutehtaalta. Gasum ostaa AGAlta myös LNG-laitoksen käytön, valvonnan sekä huollon ja kunnossapidon. Laitoksen käyttövalvonta tapahtuu kaukoohjatusti AGA:n Harjavallan tehtaalta. LNG kuljetetaan asiakkaille rekoilla eli nesteytettynä maakaasua voidaan markkinoida niillekin alueille, jotka eivät ole maakaasuputkiverkoston piirissä. Nesteytettyä maakaasua käytetään muun muassa kaasumoottoreiden koekäyttöön ja testaukseen. LNG-markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina Norjassa ja Ruotsissa, ja Gasum arvioi saman kehityksen toteutuvat myös Suomessa. Tähän vaikuttavat esimerkiksi öljyn hintakehitys ja LNG:n uudet käyttökohteet. Muun muassa Destian kanssa on neuvoteltu mahdollisuudesta ottaa LNG käyttöön saariston yhteyslauttojen polttoaineena. LNG soveltuu myös maakaasun ja biokaasun varapolttoaineeksi. Gasumin tuotantolaitoksen yhteyteen rakennetaan yli 2 000 kuutiometrin tuotevarasto. Lisäksi Gasum hankkii siirrettävän LNG-höyrystimen varapolttoainekäyttöä varten. Gasum on aiemmin markkinoinut ja myy nyt Porvoon Sköldvikissä sijaitsevassa tuotantolaitoksessa valmistettua LNG:tä. Laitos on ollut käytössä 11 vuotta. Uusi laitos sijoittuu vanhan laitoksen viereen. Näimme Gasumilla, että nyt on oikea aika toteuttaa tämä investointi, toteaa Gasumin kehittyvien liiketoimintojen johtaja Björn Ahlnäs. Nykyinen LNG-laitos oli tekniikaltaan vanhentunut ja tuotantokapasiteetiltaan riittämätön. Toisaalta markkinat ovat selkeässä kasvussa. LNG-markkinat kasvavat vauhdilla maailmalla Gasumin uusi laitos perustuu Suomeen tuotavan venäläisen maakaasun nesteyttämiseen. Mahdollisuutta maakaasun maahantuontiin nesteytettynä on selvitetty yhdessä Baltian maiden kanssa Balticconnector-hankkeeseen liittyen. LNG-kaupan kasvuvauhti on herättänyt myös kysymyksiä siitä, pystytäänkö alalla investoimaan riittävästi. International Energy Agency (IEA) julkisti kesällä Pariisissa vuosittaisen raporttinsa kansainvälisistä maakaasumarkkinoista. IEA totesi, että investoinnit ovat viivästyneet ja kustannukset kasvaneet. Toteutuspäätöksiä vuoden 2006 raportissa esillä olleista nesteytyslaitossuunnitelmista tarvitaan lisää. Euroopan Unionin alueella on useita LNG-hankkeita. Italiassa otettiin syyskuun puolivälissä käyttöön maailman ensimmäinen kelluva LNG-terminaali, joka sijaitsee Adrianmeressä noin 15 kilometrin etäisyydellä rannikolta. Täyteen tuotantokapasiteettiin laitos saadaan vuoden 2009 aikana. Tällöin terminaalissa voidaan varastoida ja muuttaa uudelleen kaasumaiseksi noin kahdeksan miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, joka vastaa 10 prosenttia Italian maakaasun kulutuksesta. LNG tuodaan terminaaliin pääasiassa Qatarista. Qatar Petroleumin tytäryhtiö olikin yksi terminaalihankkeen osakkaista. Snurrevarden LNG-laitos Norjassa on samantyyppinen minkä Gasum rakentaa Porvooseen. Gasetti 3 2008 11
Kaasuputki kulkee myös järven pohjassa TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Gasum aloitti alkukesästä maakaasun rinnakkaisputken rakennustyöt Hämeessä. Kalvolasta Lempäälään kulkeva putkilinja kiemurtelee pitkin peltoja ja metsiä. Linjan puolivälissä odottaa pitkä vesistöosuus. Järven alitukseen tarvitaan lähes neljä kilometriä betonoitua teräsputkea. Työmaapäällikkö Mikko Ruokonen kertoo, että putket varastoidaan järven rannalla, jossa ne hitsataan 350 metriä pitkiksi esivalmisteiksi. MAAKAASUPUTKI KALVOLA-LEMPÄÄLÄ: Putkilinjan pituus: 43,2 km Putken halkaisija: 500 mm Rakennustöiden aloitus: kesäkuu 2008 Valmistuminen ja käyttöönotto: lokakuu 2009 Putken käyttöpaine: 54 bar Venttiiliasemia: 4 kpl 12 Gasetti 3 2008
Vesistön alitus on pituudeltaan lähes neljä kilometriä. Putkilinjan rakentamisen haastavimpia kohteita on lähes neljän kilometrin pituinen vesistön alitus. Maakaasuputken rakennustyömaana on Akaan ja Valkeakosken alueilla sijaitseva Vanajaveden Makkaranselkä. Vesistön alitukseen käytettävät betonipäällysteiset teräsputket saapuivat kesällä Hämeeseen. Putket on varastoitu järven etelärannalle. Kun luvat ovat kunnossa, aloitamme putken laskun järven pohjaan. Rannoilla putki kaivetaan vähintään metrin syvyyteen. Järven selällä riittää, että putken laki on pohjan tasolla. Vältämme pohjan ylimääräistä kaivamista, joka samentaa vettä, kertoo Gasumin putkihankkeen työmaapäällikkö Mikko Ruokonen. Kaksitoistametriset teräsputket hitsataan kiinni rannalla 350 metriä pitkiksi esivalmisteiksi. Esivalmisteet yhdistetään ja putki uitetaan ponttoonien avulla järvelle. Koska putki on kauttaaltaan betonoitu nostetta vastaan, se uppoaa, kun kellukkeet irrotetaan. Varsinainen asennus- työ sujuu nopeasti parinkymmenen hengen voimin. Asukkaille tietoa toteutusaikataulusta Oman haasteensa työhön tuovat järvialueen asukkaiden ja vesistön muiden käyttäjien tarpeet. Järven selkää laivareitteineen ei voi tukkia pitkäksi aikaa ponttoonien varassa kelluvalla kaasuputkella. Myöskään alueen asukkaiden ja mökkiläisten järven virkistyskäyttö ei saisi kärsiä kohtuuttomasti. Rakennusajankohdaksi oli ajateltu syksyä, jolloin vesistön virkistyskäyttö on vähäisimmillään, ja putken laskun aiheuttama veden samentuma ehtisi kirkastua mahdollisimman paljon kevääseen mennessä. Tarkat ehdot työn suorittamiselle määritetään vesilain mukaisessa alitusluvassa, jota Gasum hakee Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta. Lupaprosessin monimuotoisuuden takia töiden aloittaminen siirtyy ensi vuoden puolelle. Pidämme lähialueen asukkaita ajan tasalla rakennustöiden aikataulusta. Luonnollisesti toimimme tinkimättä kaikkien niiden ehtojen mukaisesti, joita lupa meiltä edellyttää, toteaa Mikko Ruokonen. Rakentamisaikataulu tarkentuu, kun lupaehdot ovat selvillä. Hankkeen kokonaisaikataulu säilyy kuitenkin ennallaan, eli uusi putki on käytössä ensi vuoden lämmityskauden alkaessa. Ympäristövaikutukset rakentamisenaikaisia Ympäristövaikutusten tarkkailu on tärkeässä roolissa vesistön alituksessa. Ennen vesiluvan ratkeamista Gasum on jo ennakoivasti ryhtynyt toimiin ympäristön huomioon ottamiseksi. Olemme käynnistäneet Vanajavedellä muun muassa veden laatua koskevan ennakkotarkkailun ja koekalastukset. Lisäksi Makkaranselän pohjasta on otettu näytteet siellä esiintyvien haittaaineiden selvittämiseksi ja riskianalyysin tekemiseksi. Tutkimukset tekee ulkopuolinen asiantuntijaorganisaatio, kertoo Gasumin projektipäällikkö Markku Tyynelä. Markku Tyynelä muistuttaa, että maakaasuputkia on rakennettu aiemminkin järvien ali. Tällä kertaa poikkeuksellista on lähinnä alituksen pituus. Kaasuputken asentamisen vaikutukset ympäristöön ovat kuitenkin ennakoitavissa aiempien kokemusten perusteella. Suurimmat vaikutukset näkyvät rakennustöiden aikana, jonka jälkeen putki ja järviluonto jatkavat rauhallista rinnakkaiseloa vuosikymmenten ajan. Rinnakkaisputki lisää maakaasun siirtokapasiteettia Tampereelle Ensimmäinen maa - kaasun siirto put ki Tampereelle valmistui 1986. Tampereen haaran maakaasun kulutus on lähes kolmikertaistunut ensimmäisten vuosien tasosta. Uuden rinnakkaisputken ra- kentamisen perusteena onkin siirtokapasiteetin lisääminen, kertoo Gasumin siirtotoiminnasta vastaava johtaja Juha Vainikka. Gasumilla on maakaasumarkkinalain mukainen järjestelmävastuu, joka velvoittaa kehittämään siirtoverkkoa siten, että maakaasua on tarjolla sitä haluaville. Tampereen suunnalla kapasiteetti on ollut lähes täydessä käytössä etenkin talvisin. Uuden putken myötä voimme tarjota kaasua myös uusille käyttäjille Tampereen suunnalla. Putki-investoinnin taustalla on myös kaasun siirtoverkon tasapainoon liittyviä syitä. Tällä hetkellä Tampereen haaran kulutus on käytännössä määrittänyt verkon painetason Mäntsälästä eteenpäin. Jatkossa voimme käyttää siirtoverkkoa tehokkaammin, kun Tampereen ja Helsingin haarat ovat paremmin tasapainossa. Lisäksi uusi rinnakkaisputki parantaa aina toimitusvarmuutta entisestään, Juha Vainikka huomauttaa. Gasetti 3 2008 13
Petteri Åström rakensi maakaasukäyttöisen viljankuivurin Tämä oli järkevin ratkaisu Petteri Åström rakensi kesän aikana Lohjan Muijalaan maakaasukäyttöisen läpivirtaustekniikalla toteutetun viljankuivurin, jonka hyötysuhde on esimerkiksi öljykäyttöistä huomattavasti parempi. Koska maakaasu palaa puhtaasti, ei kuivuriin tarvita erillistä palokaasujen poistoa. Åströmin mielestä on tärkeää ottaa huomioon ympäristö näkökulmat maatilan toimintoja uudistettaessa. Petteri Åström otti Solttilan sukutilan viljeltäväkseen vuonna 2005. Jo seuraavana vuonna hän alkoi miettiä uuden kuivurin rakentamista. Åström oli tutustunut maakaasukäyttöisiin kuivureihin muun muassa Virossa, Unkarissa ja Ruotsissa ja alkoi ihmetellä, miksei Suomessa viljaa kuivateta tehokkaalla ja puhtaalla maakaasulla. Olin yhteydessä Antti-Teollisuuden edustajiin ja selvisi, että uunitekniikka on helposti toteutettavissa myös maakaasulla. Kun systeemin toimivuuteen oli saatu vahvistus, tehtiin rakentamispäätös joulukuussa 2007, kertoo Petteri Åström. Uusi kuivuri saatiin käyttöön syyskuun lopulla. 14 Gasetti 3 2008 Tehoa 2 500 kilowattia Solttilan tilalle nousi kesällä nelisiiloinen kuumailmakuivuri, jonka imuilmakanavassa on maakaasukäyttöinen poltin. Kuivuri on täysin automaattinen ja etäohjattava. Kuivurin tilavuus on 390 hehtolitraa ja uunin teho on 2 500 kilowattia. Petteri Åström on laskenut, että öljykäyttöisen kuivurin hyötysuhde on noin 60 prosenttia, kun maakaasun hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Maakaasua Åström arvioi normaalivuonna kuivattamiseen kuluvan 10,8 normikuutiota viljatonnia kohti. Tarkoituksena on kuivattaa noin kaksi miljoonaa kiloa viljaa vuosittain, josta osa on rahtikuivausta. Maakaasu palaa niin puhtaasti, ettei poistoputkia tarvita. Uunissa on ainoastaan kipinäverkko suojaamassa, ettei pöly syty palamaan. Koska maakaasun hyötysuhde on öljyä parempi, kuolettuu liittymän hinta melko nopeasti. Maakaasun vähäpäästöisyys on tärkeä asia. Olemme Lohjalla etuoikeutettuja, kun voimme käyttää maakaasua. Kuivurin rakennustyömaalla on käynyt paljon retkikuntia tutustumassa, ja moni on ollut kateellinen, myöntää Åström. Tulevaisuuden energiaratkaisu Ympäristönäkökohdilla on tärkeä merkitys maakaasukäyttöisten kanavapolttimien
TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Kiinnostus maakaasukäyttöisiin kanavapolttimiin on lisääntynyt. tuotekehityksessä ja kysynnän lisääntymisessä. Viime aikoina maakaasu-suomen alueelle onkin alkanut nousta ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita kuivureita, joissa on kaasukäyttöinen poltin. Viljaa voidaan kuivata kaasupolttimilla, jotka toimivat niin nestekaasulla kuin maakaasullakin. Myös biokaasu sopii polttoaineeksi. Kokemuksia maakaasun käytöstä on saatu isommassa mittakaavassa esimerkiksi Suomen Viljavan viljakuivureista. Kesän aikana on myös esimerkiksi Hollolassa toteutettu mittava maakaasukuivurihanke Lahti Energian toimialueella. Maakaasu myös asuinrakennukseen Petteri Åström punnitsi tarkoin kuivurintekniikan ja polttoaineen valintaa. Jos polttoaineeksi olisi valittu öljy, se olisi vaatinut erillisen lämpökeskusrakennuksen. Lisäksi olisi tarvittu öljysäiliö sekä sitä varten allas ja kate. Öljysäiliö olisi tarvinnut myös ympäristöluvan. Åström kertoo liittymä- ja asennustöiden sujuneen gasumlaisten kanssa hyvin ja aikatauluissa on pysytty. Uutta maakaasuputkea ei tarvinnut vetää kuin 800 metriä ja nyt kaasu tulee suoraan kuivurin seinään, eikä muita rakenteita tarvita. Kaasua tulee jatkuvasti eli sitä ei tarvitse erikseen tilata. Tarkoituksena on, että vanhan kuivurin poltinkin vaihdetaan maakaasukäyttöiseksi. Myös asuinrakennukseen tulee maakaasu remontin yhteydessä, kertoo Åström. Gasetti 3 2008 15
Asiakkaaksi liittyminen oli helppoa SCA siirtyi maakaasuun TEKSTI JA KUVAT: LAURI PIRVOLA 16 Gasetti 3 2008 SCA Packaging Finland rakensi Tampereen Lielahteen nopealla aikataululla 7,2 MW:n höyrykattilalaitoksen, jolla tuotetaan prosessihöyryä aaltopahvitehtaan tarpeisiin. SCA LYHYESTI: SCA Packaging on Euroopan johtava asiakaskohtaisten pakkausratkaisujen valmistaja ja toiseksi suurin aaltopahvin raaka-ainekartonkien tuottaja. SCA Packaging Finland Oy on pak kaus- ja logistiikkaratkaisujen edellä kävijä Suomessa. SCA:lla on yli 300 tuotantolaitosta noin 30 maassa. Suomessa on 6 toimipaikkaa, joista Tampereen Lielahti on suurin. SCA tarjoaa asiakkaan tarpeista riippuen lukuisia, korkealaatuisella painatustekniikalla viimeisteltyjä, pakkaustyyppejä, jotka palvelevat mitä erilaisimpia tuotesegmenttejä: kuluttajapakkaukset, kuljetuspakkaukset, teollisuuspakkaukset, myynninedistämistuotteet, suojaavat pakkaukset, vihannespakkaukset jne. Esimerkkejä SCA:n pakkaustuotteista: http://www.scapackaging.i /i /tuotteet/ Kuljetus-, kuluttaja- ja myymäläpakkauksia valmistava SCA Packaging Finland Oy (SCA) siirtyi kesällä tuottamaan prosessihöyryä maakaasun avulla. Uuden hyöryntuotantojärjestelmän rakentaminen tiukalla aika taululla oli yhteinen haaste SCA:n sekä Gasumin Tampereen huoltokeskuksen ja Gasum Energiapalve luiden ammattilaisille. SCA:ssa jouduttiin miettimään prosessihöyryn tuotantojärjestelmä uudelleen, kun M-realin Lielahden kemihierretehdas lopetti toimintansa viime keväänä. M-Real toimitti asiakkailleen prosessihöyryä juhannukseen asti. Jatkossa SCA tuottaa aaltopahvikoneen tarvitseman prosessihöyryn maakaasukäyttöisellä höyrykattilalaitoksella, joka otettiin käyttöön loppukesästä. Hankkeen projektipäällikkönä toiminut SCA:n kunnossapitopäällikkö Veli- Pekka Nieminen toteaakin, että höyryntuotannon uudelleenjärjestely oli eräänlainen pakkoinvestointi, johon oli löydettävä yrityksen kannalta paras teknistaloudellinen kokonaiskonsepti. Parhaaksi ratkaisuksi todettiin konsepti, jossa SCA rakennutti uuden höyrykattilalaitoksen uuteen sijoituspaikkaan aaltopahvitehtaan kupeeseen. Samalla piti varmistaa luotettavan ja kilpailukykyisen polttoaineen saatavuus. Uusi tuotantolaitos tuli liittää olemassa olevaan höyryjärjestelmään siten, että yhtiön varsinainen ydinliiketoiminto eli aaltopahvituotanto saattoi jatkua keskeytyksettä. Ykkösvaihtoehtona maakaasu Höyrykattilalaitoksen polttoaineeksi valikoitui konsulttiselvityksen ja esisuunnitteluvaiheen perusteella maakaasu. Maakaasu oli alusta asti selkeä ykkösvaihtoehtomme uuden laitoksen pääpolttoaineeksi. Maakaasu osoittautui tek-
höyryntuotannossaan nisesti, taloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaan ylivoimaiseksi ratkaisuksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin nähden. Valintaamme helpotti myös maakaasuasiakkaaksi liittymisen vaivattomuus. Gasum hoiti kokonaisuudessaan maakaasuliittymän rakentamisen uuden kattilahallin sisäseinään asti. Meidän tuli vain liittää kattilalaitoksen poltinjärjestelmä kaasumittauskeskuksen jälkeiseen laippaan, kertoo Nieminen. Haastava aikataulu SCA:n höyryntuotannon uudistaminen toteutettiin nopeasti. Maakaasusopimuksen allekirjoittamisesta M-realin höyryntoimituksen päättymiseen jäi projektointiaikaa vain runsaat kolme kuukautta. Tänä aikana SCA:n piti hakea luvat, rakennuttaa, liittää ja koekäyttää uusi 7,2 MW:n höyrykattilalaitos. Samanaikaisesti Gasum hankki lupapäätökset, teki Gasum hoiti maakaasuliittymän rakentamisen uuteen kattilahalliin asti. muutoksia paineenalennuslinjalla Lielahden paineenvähennysasemalla, rakennutti noin 850 metrin pituisen matala painekaasuputken sekä liitti ja mittaroi sen SCA:n uuteen järjestelmään. Gasumin osalta hanke toteutettiin yhteistyössä Gasum Energiapalvelut Oy:n kanssa. Gasum Energiapalvelut vastasi maakaasuputken ja mittauskeskuksen rakentamisesta. Hankkeen muut osa-alueet, kuten sijoituslupa-asiat, paineenvähennysaseman muutostyöt ja tiedonsiirtoyhteyksien rakentamisen toteutti Tampereen huoltokeskuksen henkilöstö Gasum Oy:n sisäisenä työnä. Höyrykattilatoimituksen pienestä viivästymisestä huolimatta hanke toteutettiin suunnitellussa aikataulussa, ja SCA:n oma tuotantoprosessi voitiin pitää käynnissä ilman tuotannonmenetyksiä. Uuden laitoksen ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet suunnitellusti. Ensisijainen tavoitteemme koko projektissa oli toteuttaa joustava, luotettava ja kilpailukykyinen höyryntuotantojärjestely päätuotantoprosessimme muuttuviin tarpeisiin. Haastava aikataulu huomioiden olemme projektin lopputulokseen ja kaikkien siihen osallistuneiden osapuolten panokseen erittäin tyytyväisiä. Eräänä merkittävänä lisähyötynä olemme voineet tehostaa omaa energiankulutuksemme seurantaa merkittävästi Gasumin Online-järjestelmän kautta saatavan ajantasaisen kaasunkulutustiedon avulla, summaa kunnossapitopäällikkö Veli-Pekka Nieminen. Tekniikan Akatemia -säätiön toiminta tehostuu Millennium-palkintosäätiö ja Teknillistieteelliset akatemiat (FACTE) yhdistyivät hallinnollisesti ja muodostivat uuden Tekniikan Akatemia Teknika-Akademien -säätiön. Säätiöstä rakennetaan vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka mielipidettä kuunnellaan teknologiakysymyksissä. Tiedemaailman ja teknologiayritysten huippuosaajien yhteistyön kehittämiseksi säätiöön perustetaan elinkeinoneuvosto, jonka jäseniksi kutsutaan Millennium-teknologiapalkinnon yritysyhteistyökumppanit ja FACTE:n yritysjäsenet. Myös muut yritykset voivat liittyä elinkeinoneuvostoon. Gasum on Millennium-säätiön yhteistyöyrityksiä. Säätiön keskeinen hanke on edelleen kansainvälinen Millennium-teknologiapalkinto, joka jaettiin kesäkuussa kolmannen kerran. Palkinnon saaja professori Robert Langer vieraili Suomessa lokakuun alussa. Innovatiivinen Robert Langer Professori Robert Langer palkittiin teknologiapalkinnolla keksinnöistään ja työstään lääkeaineiden vapautumisen säätelyssä ja kudosten uudelleenkasvattamisessa käytettävien innovatiivisten biomateriaalien kehittämiseksi. Robert Langer on kehittänyt lääkeaineiden kuljetustapoja, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi syöpä- ja sydänsairauksien ja lukuisten muiden sairauksien hoitoon. Langerin kehittämillä menetelmillä lääkeaineet voidaan kohdistaa halutusti ja niiden vapau- tumista elimistöön voidaan säädellä tarkasti jopa usean vuoden ajan. Langer on yksi maailman tuotteliaimmista lääketieteen alan keksijöistä. Hänellä on yli 600 patenttia, hän on julkaissut noin 1 000 artikkelia ja 13 kirjaa. Patentteja on lisensoitu yli kahteensataan yritykseen. Vuonna 2001 CNN ja Time-lehti nimesivät Robert Langerin yhdeksi sadasta tärkeimmästä ihmisestä Yhdysvalloissa. Gasetti 3 2008 17
sinunkaupat SUSSEN kanssa Susanne Träskelin nauttii luonnossa liikkumisesta TEKSTI: TONI PEREZ KUVAT: JUKKA UOTILA Kiireinen Gasumin brändipäällikkö Susanne Susse Träskelin rentoutuu lenkeillä koiransa kanssa luonnon helmassa. Porvoossa syntynyt Susanne on pitkän linjan gasumlaisia. Hän on viihtynyt yhtiön palveluksessa jo reilut 20 vuotta. Ennen Gasumille tuloaan hän ehti totutella insinöörivetoiseen maail maan ensimmäisessä työpaikassaan sihteeritehtävissä insinööritoimistossa. Olin ollut pari vuotta kotona lasten kanssa, kun näin silloisen Neste Oy:n maakaasuyksikön hakevan markkinointiosastolle sihteeriä. Haastattelussa kuulin, että hakijoita on 84 ja ajattelin, että se oli siinä sitten, Susanne muistelee. Kuukauden päästä maanantaiaamuna Susanne löysi itsensä Neste Oy:n tornitalon hissistä matkalla 13. kerrokseen. Liekö hissin vaikutusta, mutta vatsassa oli perhosia. Ei tullut silloin mieleenkään, että parinkymmenen vuoden päästä olen töissä edelleen samassa paikassa. Nähdään Energia 08 -messuilla Susanne on työskennellyt Gasumissa markkinointiosaston lisäksi myös Pohjoismaiset yhteydet -osastolla ja projektiosastolla. Markkinointiin hän palasi vuonna 2002. Nautin nykyisestä työstäni brändipäällikkönä, koska siinä saa olla paljon tekemisissä eri gasumlaisten kanssa. Oman työnjälkensä näkee myös konkreettisesti ja olen ylpeä siitä, että saan olla markkinoimassa maailman puhtainta fossiilista polttoainetta, maakaasulla lämpiävässä rivitalossa asuva Susanne miettii. Kiire on Susannelle tuttu seuralainen, sillä käytännössä markkinointiosasto on yhtä kuin hän. Susanne vastaa muun muassa markkinointimateriaalien ja tapahtumien tuottamisesta. Nyt Susannea on pitänyt kiireisenä esimerkiksi Tampereella 28. 30.10. järjestettävät Energia 08 -messut, jossa Gasumilla on iso osasto. Messutapahtumien koordinointi vaatii useiden lankojen pitämistä käsissä yhtä aikaa ja liikkuvia osia on paljon. Energia 08 -messut on meille tärkeä tapahtuma, koska se on yksi energia-alan päätapahtumista. Toivottavasti mahdollisimman moni asiakkaistamme pääsee paikalle, Susanne sanoo. Vapaa-ajan menot kalenteriin Susannen tekee onnelliseksi arjen pienet asiat. Iloa tuo muun muassa viisikuukautinen tyttärentytär Amelie, joka asuu perheineen melkein Susannen naapurissa Kirkkonummella. Perheeseeni kuuluu kaksi aikuista lasta, 14-vuotias tytär ja nyt yhä kiinteämmin myös ikääntyvä äitini, jota pyrin mahdollisimman paljon auttamaan. Olennainen osa perhettäni on Irlannista Suomeen tuotu cairnterrieri Tara, josta saa aina seuraa luontoretkille. Voisi sanoa, että työ häiritsee aika usein tuota vapaa-aikaa. Olenkin ryhtynyt merkkaamaan kalenteriin myös itselleni aikaa, jotta jaksamisesta tulee pidettyä huolta. Tältä viikolta kalenterista löytyy muun muassa espanjan tunnit ja jumppa, Susanne kertoo. Syksyisin Susanne nauttii luonnon väriloistosta lenkkipoluilla ja seurailee metsän eläinten liikkeitä. Lokakuussa hän aikoo kuitenkin tehdä irtioton luontopoluilta ja lähteä kokemaan suurkaupungin sykkeen. Olen pikkutytöstä asti haaveillut New Yorkin matkasta ja nyt se toteutuu, Susanne iloitsee. Jos Gasum olisi eläin, mikä se olisi? Susanne: Luultavasti kilpikonna, sillä se on hidasliikkeinen mutta elää kauan. Tosin kilpikonnalla on viime aikoina vauhti kiihtynyt. 18 Gasetti 3 2008
KUVAT: ARTO RIIKONEN JA BOGOC Juhlatulia ja soihtuja Juhlatulien käytöstä urheilutapahtumissa, muistomerkeillä ja vastaavissa on kysytty ja kirjoitettu jo aiemminkin. Aihe ei helpolla kulu loppuun, koska niihin liittyy aina jotain outoa, uniikkia ja omintakeista tekniikkaa. Mutta tavoitteena on aikaansaada hämmästyksiä ja ihailuja siitä, mitä kaikkea sitä voikaan ihminen keksiä. Olympiatulien sytytykset rituaaleineen ovat tästä oiva esimerkki. Vuoden 2008 Pekingin Olympialaisten virallisen olympiasoihdun malli. Olympiatulta kuljettavat juhlapaikalle monet julkisuutta hankkineet henkilöt. Lopulta joku erityisen ansioitunut saa kunnian varsinaisen juhlatulen sytytykseen. Poltintekniikkoja harrastaneena ja reilun kymmenen olympiatulen sytytysohjelmiin tutustuneena on pakko kertoa kiistämätön lopputulos, että ne SYTYS- RITUAALIT OVAT PELKKÄÄ TEATTE- RIA. Televisio antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Se, mikä näyttää televisiosta katsottuna mahdolliselta ja luontevalta, olisi kuitenkin käytännössä teknillisesti mahdotonta. KAASU- LIEKKIÄ EI VOI SYTYTTÄÄ KERRAL- LA TÄYDELLÄ TEHOLLA. Jos näin yritettäisiin, liekki vain humahtaisi ja sammuisi. Pienen hetken kuluttua sama toistuisi. Kaasu on hankalasti sytytettävä tuote. Se vaatii aloitukseen pilotin, eli sytytyspolttimen, jonka toiminta on täysin riippumaton itse pääpolttimen toiminnoista. Kun sytytyspoltin on saatu syttymään ja palaa vakaasti, voidaan pääliekin sulut avata. Toimintoihin menee vähimmilläänkin kymmeniä sekunteja. Käytäntö onkin, että pilotit on käynnistetty jo paljon ennen itse juhlallista avajaistapahtumaa. AVAJAISHETKELLÄ VAIN AVA- TAAN PÄÄPOLTTIMEN KAASUN SYÖ- TÖT JA YLEISÖN NÄKEMÄ JUHLATU- LI SAADAAN PILOTTIEN AVUSTAMA- NA SYTTYMÄÄN. Kun Lillehammerin olympialaisten juhlaliekkiä sytytti prinssi Håkon, oli hänelle annettu ohjeeksi, että kun hän saapuu sytytyskorokkeen ylätasanteelle, pitää hänen suunnata kädessään pitämänsä käsisoihtu sitä olympiatötteröä kohti viimeistään kolmen ja puolen sekunnin kuluessa. Silloin pääliekki syttyisi, tekipä hän sen käsisoihdun kanssa mitä tahansa. Kun olympialaisten avajaiset olivat lauantaina na illan jo hämärtyessä, niin kisasoihdun sytytysliekit sliekit oli pistetty palamaan jo kaksi päivää aiemmin torstaina iltapäivällä. Likimain vastaavil-villa ohjelmarituaaleilla on sytytetty muutkin olympiatulet. Pekingissäkin oli teatteria ihan maailmanlaajuiseen uutisointiin asti. Avajaisseremonian pienen tytön laulun ääni oli yhdeltä, mutta kuva toiselta. Hyvältä se kuitenkin selostajien mukaan vaikutti. Ilotulitus puolestaan oli osittain nauhoitettu niiden harjoituksista. Näyttävä tulisirkus, kun televisioesityksen lopussa ajettiin autenttinen Maaakaasusoihtu paloi komeasti Snöhvitissä Hammerfestissa. valonäytelmä ja harjoitusnauha päällekkäin. Kaikki, mikä näkyy, ei aina ole ihan totta. JUHLATULIEN POLTTA- MINEN EI OLE ILMAISTA. Kaa- suliekki on huonosti valaiseva ja siten ei mitenkään hyvin näkyvä. Tehoa pitää siten olla paljon ja kaasua sen mukaan. Ta- vanomaisella nestekaasupullolla, yksitoista kiloa, saa reilun puolimetrisen liekin noin viideksi tunniksi. Pullollinen kaasua maksaa noin 28 euroa. OLYMPIATULET VAATIVAT KAASUA MUUTAMIA SATOJA KILO- JA TUNNISSA. Tavanomaisilla teollisuuden maksamilla kaasun energiahinnoilla se tekisi lähes kaksi sataa euroa tunnilta. Joskus todella näyttävät tulet saadaan aikaan ihan kuin vahingossa. Jos öljynjalostamo joutuu esimerkiksi ison sähkökatkoksen vuoksi täydelliseen black outtiin, niin sen soihduissa palaa muutaman minuutin ajan satametrinen liekki, niin se on ainakin suunniteltu. Snöhvitissä Hammerfestissa, tuolla LNGlaitoksella on ollut paljon teknisiä ongelmia. Viime keväänä ja kesällä laitoksen soihduissa paloi yli satakolmekymmentä metriset liekit. Kukahan senkin mittasi, kysytään. Soihdun runkoosan pituus on mainitut 130 metriä. Pahimmillaan liekin pituus ylitti tuon mitan. Silloin siellä paloi maakaasua likimain puolet koko Suomen maakaasutarpeesta. Mikä tämmöinen tekninen ongelma sitten oli, on ainakin toisen artikkelin veroinen. Jatkoa seuraa siten, jos joku sitä tietoa kaipaa. Komea juhlatuli se olisi ollut, joskin aika kallis. Arto Riikonen, soihtujen suunnittelija Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä. Gasetti 3 2008 19
KOONNUT: MINNA OJALA KUVAT: WWW.LIIKUNTAHAASTE.FI Kuutamouintiin osallistuneet sata uimaria pulahtivat laiturilta yönmustaan veteen ja uivat valitsemansa matkan. Iloisin hyvän mielen energian kerääjä toistaiseksi taitaa olla kuumailmapallolennon voittanut Tero Siltanen. Teron liikuntaharrastuksiin kuuluvat pyöräily ja kävely. Gasumin ja Suomen Ladun liikuntatapahtumassa kuljettiin Keskuspuiston halki sauvakävellen ja kick-bikella. Koossa jo kerrostaloasukkaan vuoden sähköt Liikuntahaasteesta hyvän mielen energiaa Sauvakävelyä, kick-bikea, uintia, goli a, koripalloa, jääkiekkoa, pyöräilyä Näitä ja monia muita liikuntalajeja harrastamalla Gasumin ja Suomen Ladun liikuntahaasteen vastaanottaneet yksityishenkilöt ja yhteisöt olivat syyskuun loppuun mennessä keränneet kokoon energiamäärän, joka vastaa keskimääräisen kerrostaloasunnon vuoden sähkönkulutusta. Liikuntahaaste.i -sivustolle kirjautuneet ovat varsin ahkeria liikkujia, suorituksia on kertynyt kaikkiaan jo 3 800. Ahkerimmat yksilöt ovat ennättäneet kirjaamaan sivulle jo 120 suoritusta. Pyöräily, juoksu ja kävely sauvojen kanssa tai ilman ovat suosituimmat liikuntamuodot. Vaikka aurinko näyttäytyi kesällä harvakseltaan, myös uinti houkutteli. Hieman epätavallisissa uintiolosuhteissa hyvän mielen energiaa kerättiin Helsingin kaupungin ja Suomen Ladun Töölönlahdella 18. elokuuta järjestämässä Kuutamouinti-tapahtumassa. Kuutamouinti keräsi yli sata uimaria. Sateisesta ja pilvisestä säästä johtuen kuu ei näyttäytynyt, mutta se ei uimarien tunnelmaa latistanut. Kuutamouintia Töölönlahdessa Kuutamouintitapahtumassa liikuntahaasteen otti vastaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Hän on Töölönlahden kuutamouintien äiti, vaikka itse vältteleekin tapahtuman henkilöimistä yhteen ihmiseen. Kuutamouinti sai alkunsa ympäristösyistä, tarpeesta kohentaa pitkään huonossa kunnossa ollutta Töölönlahtea. Pelkkien puheiden sijaan halusimme tehdä jotain veden laadun parantamiseksi. Päätettiin johtaa Töölönlahteen puhtaampaa vettä Seurasaaren selältä. Kerran eräs haastattelija kysyi, joko Töölönlahdessa voi uida vuonna 2000. Vastasin, että mennään vaikka heti uimaan, ja niin alkoivat vuosittaiset kuutamouinnit, Paula Kokkonen kertoo. Kun kuutamouinnille Töölönlahdelle pulahdettiin ensimmäistä kertaa, lahden vesi haisi ja se oli silminnähden likaista. Nyt veden laatu on parantunut selvästi. Lahtea on puhdistettu vuodesta 2005 lähtien juoksuttamalla parempilaatuista vettä Humallahdesta, ja Töölönlahden näkösyvyys on parantunut 20 senttiä. Mikrobiologiselta laadultaan Töölönlahdessa on hyvää uimavettä, vaikka vesi näyttääkin samealta. Liikunnasta iloa ja terveyttä Ympärivuotisesti luonnonvesissä uimista harrastava Paula Kokkonen kulkee Helsingin Ouritsaaren uimapaikalle usein kickbikella tai sauvakävellen. Harrastan liikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa. Liikkuminen antaa ensisijaisesti mielenvirkistystä ja tietenkin kuntoa, Kokkonen sanoo. Työssään apulaiskaupunginjohtaja vastaa sosiaali- ja terveystoimesta. Sillä sekto- rilla kaupunkilaisten liikkuminen tai liikkumattomuus näkyy hyvinvoinnissa. Se, että liikutaan liian vähän, nukutaan liian vähän ja syödään liikaa, aiheuttaa suurimmat terveysongelmat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ensisijaisesti ihmisten tulisi kuitenkin liikkua itsensä vuoksi, Paula Kokkonen korostaa. Energiaa liikkeellä Syyskuussa hyvän mielen energiaa kerättiin Helsingissä keskuspuistossa, jossa Gasum ja Suomen Latu yhdessä tarjosivat kick-bike- ja sauvakävelyopastusta. Liikuntahaaste oli mukana myös Lohjan Omenakarnevaalien yhteydessä järjestetyssä liikuntatapahtumassa. Lohjalla oli paikalla myös Gasumin kuumailmapallo. Pallon kyydissä ilmaan nousi kesän lentoarvonnan voittanut Tero Siltanen vaimonsa kanssa. Seuraavan kerran Gasum kutsuu keräämään hyvää energiaa Kouvolan kävelykadulle lauantaina 18.10. Luvassa on lajiopastusta muun muassa uuteen kiinnostavaan lajiin, skikeen, sekä perinteisempiin lajeihin. Jos et ole vielä käynyt kirjautumassa, tee se nyt ja haasta ystäväsikin mukaan: www.liikuntahaaste.i