,,

Maa Belgia Hae Maa: Belgia,, 01.09.2018 31.12.2018 Maa: Belgia Kaupunki: Vaihtoaika: 01.09.2018 31.12.2018 Vaihto-ohjelma: Erasmus-harjoittelu Yliopisto: Suoritin toisen harjoitteluni Brysselissä konsulttiyhtiö Aula Europessa. Harjoitteluni oli pituudeltaan aluksi kuusi kuukautta, mutta harjoittelun aikaa lyhennettiin minulle tarjoutuneen työpaikan vuoksi. Hakiessani Aulalle suoritin ensimmäistä harjoitteluani Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolla. Sain tiedon harjoittelupaikasta WorkitNetin kautta, ja hain paikkaa välittömästi ilmoituksen huomattuani. En käyttänyt Europassi-ansioluetteloa, vaan omaa visuaalisempaa pohjaa, joka on osoittautunut useampien työnantajien kohdalla oikeaksi valinnaksi. Lähetin hakemukseni suoraan ilmoituksessa mainitulle yhteyshenkilölle. Hakuprosessi itsessään ei kestänyt kauaa, ja pian haastattelun jälkeen sain kuulla tulleeni valituksi. Saatuani tiedon harjoittelupaikan varmistumisesta hain välittömästi Erasmus tukea harjoittelulleni, mikä sujui täysin ongelmitta. Olin tehnyt haun aiemminkin, joten tiesin entuudestaan, kuinka toimia. Minulla oli jo entuudestaan tarvittavat vakuutukset, joita pidensin sopivan mittaisiksi. Muutin yksityisen vuokraamaan asuntoon harjoittelun ajaksi asuntolasta, jossa asuin ensimmäisen harjoitteluni ajan. Brysselissä suosittelen ehdottomasti asuntojen etsimistä Facebook ryhmien kautta, sillä tavalliset vuokrasopimukset Belgiassa eivät ole useinkaan harjoittelijoille soveltuvia. Vuokrauskäytäntö on usein se, että asuntoon on sitouduttava minimissään kolmeksi vuodeksi, jonka vuoksi kaupungissa jälleen vuokrataan paljon asuntoja. Lyhyempiä sopimuksia on siten helpompi löytää muiden reittien kautta. Brysselissä kaupungin asukkaaksi ilmoittautuminen on tehtävä, mikäli kaupungissa asuu yli kolme kuukautta. Bryssel jakautuu eri kuntiin, ja rekisteröityminen tapahtuu paperilomakkeiden avulla omalla kunnan omalla kaupungintalolla. Harjoitteluani edelsi kahden viikon perehdytysjakso heinäkuussa, joka osoittautui erittäin hyödylliseksi. Sain kaikki käytännönasiat kuntoon ja pääsin näin aloittamaan työt välittömästi syyskuussa. Syksy on kiireistä aikaa, jonka vuoksi oli todella helpottavaa, että kaikki käytännönjärjestelyt oli tehty etukäteen. Näin ollen perehdytykseen oli paremmin aikaa ja asiat saatiin käytyä läpi rauhassa. www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 1/92

Hain Aulalle harjoitteluun, sillä halusin saada EU asioihin liittyvää kokemusta myös yksityiseltä puolelta. Aula on suomalainen poliittiseen viestintään ja EU-edunvalvontaan erikoistunut konsulttiyritys. Aula tarjoaa yrityksille ja organisaatioille edunvalvontaa, neuvontaa, koulutusta ja viestintäpalveluita kotimaan ja EU-tason kysymyksissä. Aulalla keskitytään erityisesti energia-, ympäristö-, ilmasto-, kilpailukyky- ja sisämarkkinapolitiikkaan. Brysselin päässä tiimi koostuu viidestä vakituisesta työntekijästä sekä useimmiten kahdesta harjoittelijasta, syksyllä olin kuitenkin poikkeuksellisesti ainut harjoittelija. Helsingin päässä Aulalla on lisäksi kaksi vakituista työntekijää, jotka keskittyvät enemmän edunvalvontaan suomessa. Työtehtäviini kuului pääasiassa EU politiikan seuraamista sekä sen analysointia. Lisäksi vastuullani oli tapahtumien monitorointi ja niistä raportointi. Työtehtäviini kuului erittäin paljon kirjoittamista, josta miltei kaikki tehtiin englanniksi. Vastuullani oli yksi asiakas, jonka lisäksi avustin muita tiimin jäseniä muille asiakkaille tehtävissä töissä. Kirjoittamisen lisäksi työntehtäväni vaativat hyviä ja nopeita tiedonhankinnan taitoja sekä suurien kokonaisuuksien nopeaa omaksumista. Tehtävät vastasivat pitkälti odotuksiani, ja koen oppineeni harjoittelun aikana erittäin paljon. Englannin kielen kirjoittamisen taitoni kohentuivat huomattavasti, sillä pääosa työstä tehtiin englanniksi. Harjoittelusopimukseni oli Belgian lain mukainen, jonka vuoksi perustyöaikani oli päivittäin yhdeksästä kuuteen. Aluksi päivät tuntuivat pitkiltä, mutta työaikaan tottui todella nopeasti, sillä tehtävät eivät loppuneet missään vaiheessa kesken. Brysselissä elinkustannukset ovat hieman suomen tasoa korkeammat, eikä pelkällä harjoittelutuella pärjää kovin pitkälle. Sain omasta harjoittelustani kelan minimipalkkaa, joka mahdollisti minulle myös Erasmus tuen saamisen. Yhdessä nämä sekä opintotuki riittivät kustannuksien kattamiseen oikein mainiosti. Hyväksiluen harjoitteluni valinnaisena viiden opintopisteen harjoitteluna, sillä olen jo aiemmin suorittanut tutkinto-ohjelmaani kuuluvan pakollisen harjoittelun. Harjoittelu oli mielestäni opintojeni sekä urani kannalta erittäin hyödyllinen. Sain paremman kokonaiskuvan EU edunvalvonnan toimintakentästä, sillä nyt minulla on kokemusta sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Kuten alussa mainitsin harjoittelun pituutta jouduttiin lyhentämään minulle tarjoutuneen työpaikan johdosta. Tässä asiassa olin yhteydessä yliopiston Erasmusvastuuhenkilöön, joka auttoi minua todella hyvin ja ripeästi. Harjoitteluajan muutos sujui ongelmitta ja tammikuussa 2019 aloitan uuden työni erityisasiantuntijana Itä- ja Pohjois- Suomen EU-toimistolla, jossa suoritin myös ensimmäisen harjoitteluni. Université de Namur, Namur, 30.01.2018 31.05.2018 Maa: Belgia Kaupunki: Namur Vaihtoaika: 30.01.2018 31.05.2018 Vaihto-ohjelma: Erasmus Yliopisto: Université de Namur www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 2/92

Vaihtoon hakeminen oli allekirjoittaneelle selvää jo opiskelujen alusta lähtien ja Tampereen yliopisto tarjosi vapaaehtoiselle hakijalle hyvät mahdollisuudet löytää haluamansa kohde. Itselleni kohteen sijaitseminen keski-euroopassa oli ensisijaista ja tähän löytyikin vaihtoehtoja enemmän kuin hyvin. Toinen kriteerini oli asioiden hoitamisen helppous kohdeyliopistossa, joka sisälsi asunnon hankintaan liittyvät asiat. Kolmas kriteerini oli tiivis vaihto-opiskelijayhteisö, jotta tutustuminen muihin tapahtuisi helposti. Nämä kriteerit silmällä pitäen kävin vaihtokertomuksia läpi ja silmiini osuikin kaupunki Belgiassa, josta en koskaan ollut kuullutkaan. Tämä Namur-niminen kaupunki vaikutti mahtavalta kertomuksien perusteella ja päätinkin hakea tähän kyseiseen kohteeseen. Prosessi itsessään oli helppo, kun noudatti ohjeita ja apua sai aina tarvittaessa Terhi Niemiseltä. Ensikosketus Belgian ranskankielisen alueen tehokkuuteen paljastui jo ennen vaihtoon lähtöä. Tiedusteluihin, mitä dokumentteja tulisi lähettää ja niin edelleen vastattiin ranskaksi, vaikka viestit olin lähettänyt englanniksi ja näiden vastausten kanssa kului aikaa viikko tai useampikin. Kaikki kuitenkin selvisi loppujen lopuksi ja pääsin lähtemään turvallisin mielin. Ranskan kielestä puheen ollen, en puhunut sitä sanaakaan ennen lähtöäni ja en puhu juurikaan nyt paluuni jälkeenkään. Kuitenkin Namurissa tämä ranskan kielen taito olisi ollut äärimmäisen suotavaa, sillä paikallisille opiskelijoillekin englannin käyttö tuotti todellisia vaikeuksia, saatikka siiten vanhemman henkilön kanssa asioidessa ilman ranskaa en pärjännyt. Saapuminen Namuriin tapahtui tammikuisena iltana. Kaupunki itsessään oli pieni ja oikeiden paikkojen löytäminen alkuun oli helppoa. Itse sain asuntoni avaimet välittömästi kaupungin Erasmus-vastaavalta, toisin kuin monet muut vaihtarit, joiden avaimia oli samaisena päivänä etsitty ympäri kaupunkia. Opiskelijoiden asunnosta vastaava työntekijä oli päättänyt ottaa lomaa samaisena päivänä eikä näin ollen pystynyt selvittämään, missä nämä kadonneet avaimet olivat. Seuraavat muutamat päivät vietettiin räntäsateessa orientaatiopäivien merkeissä. Nämä päivät sisälsivät muun muassa pyöräajelun, jossa käytiin ihmettelemässä paikallisten omakotitalojen parvekkeiden arkkitehtuuria. Namur kaupunkina oli varsin pieni ja vanha. Restaurointiprojektit kuuluivatkin katukuvaan koko kevään ajan. Ainoat rakennukset, jotka olivat näiltä uudistamisprojekteilta välttyneet, olivat opiskelijoille suunnatut asumukset. Namurin yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen edullisemman asumismuodon kot-a-projecteissa ja halvempaa hintaa vastaan opiskelija sitoutuu tekemään vapaaehtoistyötä riippuen kunkin asunnon tarkoituksesta. Vuokraa maksoin 270 kuukaudessa. Itse asuin asunnossa nimeltä Eurokot, jonka asujien tarkoituksena oli huolehtia kansainvälisyydestä sekä kv-opiskelijoiden viihtyvyydestä. Tämä kv-opiskelijoiden viihtyvyydestä huolehtiminen tarkoitti sitä, että Eurokotin paikalliset asukkaat eivät yhtä henkilöä lukuun ottamatta tehneet tämän viihtyvyyden eteen yhtään mitään. Sen sijaan näiden paikallisten opiskelijoiden juhlat jatkuivat keittiössä aamutuimaan asti ja seuraavana aamuna aamiaista olikin mukava syödä tupakalta haisevassa keittiössä, jonka pöydän täytti 50 tyhjää oluttölkkiä. Lisäksi keittiössä vieraili ruokavaras ja ensimmäisen kuukauden aikana itseltäni varastettiin jääkaapista ruokaa ainakin 30 euron edestä. Ongelma ratkesi, kun vaihtariporukalla ostimme kettingin ja riippulukon jääkaappia varten. Asunto itsessään oli myös mielenkiintoinen, huone muistutti putkaa, kaikkien tilojen siivous oli asunnon asujien vastuulla, keittiö oli uudistettu viimeksi vuonna 1984, suihkun veden lämpötilaa ei saanut muutettua ja ylipäätään asunnon olemus oli kuin kauhuelokuvasta. Pyykkitupaa asunnossa ei myöskään ollut vaan vaatteet joutui kantamaan 1,5 kilometrin päähän ja maksamaan n. 7 euroa jokaisesta pesukerrasta. www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 3/92

Opiskelu Namurin yliopistossa oli harvoja onnistuneita asioita vaihtokaupungissani, kurssit olivat sopivan haastavia mutta eivät kuitenkaan liikaa työllistäviä. Olen itse kauppatieteilijä ja pääaineenani on johtaminen, ja sain oikein hyvää lisäarvoa valitsemiltani kursseilta. Kursseja otin yhteensä kuusi, joista yksi oli ranskan alkeet. Materiaaleja oli yliopiston puolesta hyvin saatavilla ja haastavat ryhmätyöt tarjosivat sopivaa tekemistä arkeen, kun niitä pääsi muiden vaihtareiden kanssa tekemään. Kävin kaikki kurssit englanniksi, ja kurssia vetäneiden opettajien ja professorien kielitaito oli yllättävän hyvää. Ainoa miinus oli kahden periodin systeemi, joka johti helmikuussa kerran opiskeltujen asioiden uudelleen läpikäymiseen toukokuun loppupuolella. Lisäksi kv-opiskelijoiden asioita hoitanut työntekijä oli ainoa, joka hoiti työnsä koskien vaihtareita riittävän hyvin. Valitsemillani kursseilla ei seurattu läsnäoloa kovinkaan tarkkaan, joten opintoja sai vietyä eteenpäin myös itsenäisesti. Kuitenkin joillakin kursseilla läsnäolo oli enemmän kuin hyödyllistä. Yleisesti sain opintoja vietyä eteenpäin, sekä englanniksi opiskelu oli mukavaa vaihtelua suomeksi opiskeluun verrattuna. Namurin yliopistossa vaihto-opiskelu oli kokonaisuudessaan sellaista, jota en voisi suositella yhtään kenellekään. Välinpitämättömyys vaihto-opiskelijoita kohtaan korostui useissa tilanteissa, kuten esimerkiksi siinä, että yliopiston vaihto-opiskelijoista vastasi yksi tutorhenkilö, joka halusi lopettaa hommansa. Hän ei kuitenkaan voinut näin tehdä, sillä kukaan kaupungin opiskelijoista ei halunnut uudeksi vaihtarivastaavaksi. Vaihtoni koostui siis pitkälti vaihtariporukan kanssa ajan viettämisestä ja näitä vaihtareita kaupungissa oli yhteensä n. 30 henkilöä. Pieni porukkamme muodostui tiiviiksi ja iltoja vietettiin usein yhteisten illallisten kanssa. Paikallisiin opiskelijoihin tutustuminen ei onnistunut juurikaan, sillä heitä eivät vaihtareiden läsnäolo oikeastaan kiinnostanut yhtään. Namur kaupunkina itsessään oli pieni, sekava ja tylsä. Hintataso ruuan suhteen oli hieman Suomea kalliimpi, oluet ja sipsit olivat ainoastaan edullisempia. Oluen maistelijalle Namurista löytyy paljonkin tekemistä, mutta nämä samat oluet ovat saatavilla muualtakin Belgiasta, joten tämänkään syyn takia ei Namuriin kannata mennä. Jos maisteluun kyllästyi ja halusi juhlimaan kunnolla, täytyi varautua siihen että baarit menivät kiinni 1.30-2.00 välisenä aikana. Opiskelijoita varten Namurissa oli yksi paikka nimeltä Bunker, jota pidettiin auki pari kertaa viikossa. Tänne Bunkeriin tarvitsi mennä saappaat jalassa ja kehnoimmat vaatteet päällä, sillä juomia heiteltiin toisten päälle, eritteensä sai laskea minne vain halusi ja paikallisten opiskelijoiden käyttäytyminen näissä juhlissa muistutti pitkälti 16-vuotiaiden rauhallista illanviettoa. Helpotusta tarjosi se, että Belgiassa alle 27-vuotias saa junalipun mistä tahansa minne tahansa (poislukien lentokentät) hintaan 6,40. Tätä mahdollisuutta tulikin käytettyä ja vierailut Brysseliin sekä pohjoisen Belgian kaupunkeihin, kuten Antwerpeniin ja Bruggeen olivat enemmän kuin tervetulleita. Kokonaisuudessaan vaihto-opiskelu oli mahtava kokemus mutta en suosittele kenenkään kokevan sitä Namurissa. Opin itsestäni paljon sekä päivittäisen elämän eläminen englannin kielellä osoittautui todella hauskaksi. Lisäksi opin paljon muiden eurooppalaisten nuorten elämästä ja huomasin ilokseni, kuinka paljon samankaltaisuuksia meistä löytyi. Lisäksi eläminen edellä mainitsemissani olosuhteissa kasvatti herkkänahkaisesta kitisijästä henkilön, joka ei enää valita ihan kaikesta Suomen maalla. Hyvä lukija, lähde siis vaihtoon mutta älä missään tapauksessa Namurin yliopistoon. www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 4/92

,, 10.01.2018 29.06.2018 Maa: Belgia Kaupunki: Vaihtoaika: 10.01.2018 29.06.2018 Vaihto-ohjelma: Erasmus-harjoittelu Yliopisto: Suoritin kuuden kuukauden mittaisen Erasmus-harjoitteluni Itä- ja Pohjois-Suomen EU toimistossa Brysselissä keväällä 2018. Hain Erasmus-apurahaa harjoitteluani varten, sillä apuraha oli edellytyksenä paikan saamiseksi. Myöhästyin haun ensimmäiseltä kierrokselta, mutta olin yhteydessä asiasta vastaavaan henkilöön, joka neuvoi asian sujuvan ongelmitta apurahan toisella hakukierroksella. Sain kaiken tarvittavan tiedon apurahasta yliopiston sivuilta, sekä erittäin avuliaalta yliopistomme Erasmus-apurahoista vastaavalta henkilöltä. Hakiessani harjoittelupaikkaa, käytin pääosin Workitnettiä paikkojen etsintään. Minulle oli selvää, että haluan suorittaa harjoitteluni ulkomailla, joten sivuston haussa se oli helppoa asettaa kriteeriksi. Tutkin harjoittelumahdollisuuksia myös Cimon kautta, jonka haussa hain kahteen paikkaan. En hakenut erityisemmin apua harjoittelupaikan etsimiseen, sillä olin aiemmin käynyt EU-harjoitteluihin liittyvässä infossa, josta sain todella hyvin tietoa eri mahdollisuuksista. Olin yhteydessä moniin mielenkiintoisiin paikkoihin sekä sähköpostitse, että harjoittelupaikkojen omien portaalien kautta. Hakiessani paikkoja hakemusasiakirjoinani toimivat hakemuskirje, sekä ansioluettelo. En käyttänyt Europassi-ansioluetteloa, vaan olin sen pohjalta muotoillut oman näköisen ansioluetteloni. Harjoittelupaikassani työsopimuksen virkaa toimitti Learning Agreement, joka allekirjoitettiin heti harjoittelupaikan vastaanoton jälkeen. Harjoittelupaikassa vastaavana henkilönä toimi toinen erityisasiantuntijoistamme ja yliopiston päässä taas Hallintotieteen harjoitteluista vastaava henkilö. Harjoittelupaikkani edellytti erillistä oikeusturvavakuutusta, joka oli omassa vakuutusyhtiössäni suoraan kotivakuutuksen yhteydessä. Lisäksi pidensin matkavakuutustani, mikä sekin onnistui ongelmitta, eikä käynyt kovin kalliiksi. Pääsin etukäteisjärjestelyiden suhteen todella helpolla, sillä harjoittelupaikkani kustansi asumiseni Brysselissä. Toimiston käytäntönä on ollut kustantaa asunto ja ruuat ICA Belgium - nimisessä asuntolassa, jonne voi hakea myös itse asuntolan nettisivujen kautta. Brysselissä on käytäntönä, että kaupungin asukkaaksi tulee ilmoittautua. Käsittelyprosessi on todella pitkä ja se täytyy käydä läpi, mikäli kaupungissa oleskelee yli 3 kuukautta. Toimistoon tutustumisen helpottamiseksi sain ennen harjoittelun alkua toimistomme käsikirjan, josta kävi ilmi harjoittelijoiden tehtäviä ja muita toimiston asioita. Koin käsikirjan erittäin hyödylliseksi, sillä sen kautta tehtäviin pääsi jo vähän sisälle ennen varsinaista harjoittelun aloitusta. Harjoittelun alkaessa sain rauhassa perehtyä erilaisiin materiaaleihin ja toimistomme henkilökunta kertoi toimiston pääasiallisista työskentelyn painopisteistä. Alkuvaiheessa tietoa tuli paljon, ja selkeää kokonaiskuvaa oli vaikea saada, mutta pikkuhiljaa se muotoutui päivittäisen työskentelyn kautta. Sain tehdä erittäin laajasti erilaisia tehtäviä ja työtehtävät vastasivat odotuksiani erittäin hyvin. Työhöni kuului paljon raportointia, tiedottamista, EU-politiikkojen seuraamista, seminaareissa ja tapahtumissa käyntiä sekä vierailuryhmien koordinointia. Toimistollamme oli joustava työaika, mutta perus työaika oli www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 5/92

klo 9-17 maanantaista perjantaihin. Työyhteisöön sopeutuminen oli helppoa, etenkin kun toimistollamme työskentelee aina samanaikaisesti kaksi harjoittelijaa. Toimiston muu henkilökunta otti meidät molemmat erittäin avoimesti vastaan, ja auttoivat aina tarvittaessa. Kielitaitooni kuuluu suomen lisäksi englanti, ruotsi ja ranska. Harjoittelussa pääasiallisina työkielinä olivat suomi ja englanti, mutta ranskan ymmärtämisestä oli erittäin paljon hyötyä käytännön asioissa. Englannin kielen taitoni kehittyi paljon erityisesti kirjoituksen osalta, sillä pääsin kirjoittamaan itselleni aivan uudenlaisia tekstejä. Myöskin sanavarastoni laajentui, sillä pääsin tutustumaan erittäin erilaisiin sanastoihin riippuen käsiteltävistä asioista. Brysselissä eläminen on suurin piirtein saman hintaista kuin suomessa. Vuokrien taso sekä ruuan hinta oli lähes sama, joskin paikoitellen hieman kalliimpi. Brysselissä liikkuminen oli erittäin edullista, ja matkustusyhteydet muualle erittäin toimivat. Suorat lennot suomeen ovat tosin kalliit, mutta vaihdon kanssa matka on kohtuuhintainen. Brysselistä löytyy paljon harrastusmahdollisuuksia, niin kuin suurkaupungista voi olettaa. Kuntosalijäsenyydet ovat sopuhintaisia ja ryhmäliikuntaa on runsaasti tarjolla. Myös lenkkeilyyn on suhteellisen hyvät puitteet, sillä Brysselin kaupunkialueella on paljon erikokoisia puistoalueita. Sään puolesta Bryssel ei ole optimaalisin kohde, sillä kaupungissa sataa melko paljon. Sade on kuitenkin usein kevyttä, joten sateenvarjon kanssa kulkiessa pärjää oikein hyvin. Kaupungin ilma on saastunutta suuren yksityisautoilijoiden määrän vuoksi, jonka näen suurimpana miinuksena muuten mukavassa ja mielestäni suhteellisen turvallisessa kaupungissa. Brysselissä harjoitteluapuraha ei riitä elinkustannuksiin, mikäli maksettavana on vuokra ja ruuat. Itselläni harjoittelupaikka kattoi asumiskustannukset ja ruuan, ja siitä huolimatta apuraha pelkästään ei ollut riittävä. Rahojen riittävyys tietysti riippuu paljolti siitä, mitä vapaa-ajalla haluaa tehdä. Suoritin Erasmus-harjoitteluni pääaineeni maisterivaiheen pakollisena harjoitteluna ja saan kuuden kuukauden mittaisesta harjoittelustani 10 opintopistettä. Harjoittelustani suurin hyöty tulee ehdottomasti saadusta kokemuksesta sekä verkostosta, joka sen aikana on muodostunut Brysseliin. Harjoittelun kautta olen saanut myös todellisen kuvan siitä, miten päätöksenteko ja asiat yleensä EU:ssa toimivat, jota en olisi saanut pelkästään opintojen kautta. Universiteit Antwerpen, Antwerpen, 25.09.2017 15.12.2017 Maa: Belgia Kaupunki: Antwerpen Vaihtoaika: 25.09.2017 15.12.2017 Vaihto-ohjelma: Erasmus Yliopisto: Universiteit Antwerpen Etukäteisjärjestelyt menivät suht hyvin. Antwerpenin yliopisto otti minuun yhteyttä noin kuukausi sen jälkeen, kun Tampereen yliopisto oli hyväksynyt minut vaihtoon. Haku Antwerpenin yliopistoon tapahtui sähköisesti Mobility Online -nimisen järjestelmän kautta. Hakemuksen teko kannattaa aloittaa ajoissa, koska erilaisten dokumenttien keräämiseen www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 6/92

meni ainakin itsellä jonkin verran aikaa. Muistaakseni Antwerpenin yliopisto päivitti kurssitiedot todella myöhään nettisivuilleen, minkä vuoksi omat kurssisuunnitelmat menivät lopulta uusiksi. Saimme haltuumme lopullisen kurssiaikataulun vasta orientaatiopäivillä, jonka jälkeen taisi olla noin viikko aikaa palauttaa muutettu Learning Agreement. Kurssitarjontaa sai aina myös hieman etsiä yliopiston nettisivuilta, mutta muuten kurssien infot, kuten sisällöt ja vaatimukset aiemmista kursseista, oli ihan hyvin selostettu englanniksi. Otin erillisen matkavakuutuksen ennen vaihtoon lähtöä, sille ei kyllä loppupeleissä tullutkaan tarvetta, mutta suosittelen toki silti sen ottamista. Saavuin kohdemaahan noin viikko ennen orientaatiopäiviä, koska osallistuin yliopiston järjestämälle Survival on arrival -intensiivikielikurssille, joka kesti muistaakseni 5 päivää ja maksoi noin 70 euroa. Suosittelen ehdottomasti kurssille osallistumista, sillä siellä tutustuu todella helposti muihin vaihtareihin. Kielikurssiporukasta hitsaantui tiivis ryhmä ja hengailimme melko paljonkin yhdessä. Paikallinen ESN järjesti halukkaille vaihtareille tutorit. Minäkin sain tutorin, mutta en ikinä edes tavannut häntä henkilökohtaisesti. Facebookin välityksellä viestittelimme hieman, ja sain häneltä kyllä aina apua minua askarruttaneisiin kysymyksiin. En asunut vaihdon aikana asuntolassa, vaan asuin parin ranskalaisen opiskelijan kanssa isossa talossa lähellä yliopistoa ja asuntoloita. Vuokrani oli 440 e/kk. Opiskelija-asuntolat olivat noin 300-350e/kk. Itse en mennyt asuntolaan, koska olin kuullut huonoja kokemuksia edellisiltä vaihtareilta asuntoloiden tasosta. Hankin oman kämppäni Facebook-ryhmän kautta, ryhmän nimi on Kot in Antwerpen, sinne tulee paljon ilmoituksia vuokrattavista kämpistä. Etsin kämppää myös Kotwebin kautta, mutta nettisivut eivät toimineet hyvin, esim. suodatukset, eivätkä vuokraisännät koskaan vastanneet viesteihini. Antwerpenissa on myös todella vaikea saada vuokrakämppää alle vuodeksi. Jälkikäteen ajateltuna voisin kuitenkin suositella asuntolaa, mikäli ei jaksa stressata asunnon hankkimisesta. Asuntolassa myös tutustuu hyvin uusiin ihmisiin. Kämppää kannattaa myös hakea läheltä yliopistoa eli 2000- postinumeron alueelta. Opiskelu oli hyvin erilaista verrattuna omiin opintoihini Utalla. Utalla olen tottunut pelkkiin luentoihin ja kirjatentteihin. Vaihdossa sen sijaan oli luentojen lisäksi ryhmätöitä, esseitä ja esitelmiä. Kävin kursseja laskentatoimesta ja johtamisesta. Opetuksen taso oli mielestäni ihan kiitettävä, ehkä välillä turhan koulumainen. Joillain kursseilla pidettiin myös suullisia tenttejä, mutta itsellä oli lopulta vain kirjatenttejä. Monilla kursseilla olisi pitänyt hankkia kirja, mutta itse opiskelin vain kurssidiojen avulla ja pärjäsin niillä suht hyvin. Yliopistossa oli käytössä paikallinen Moodle eli Blackboard, jonne luennoitsijat lisäsivät luentodiansa. Kirjastossa kirjoja oli yleensä vain yksi-kaksi kappaletta, e-kirjoja ei ollut. Heuristics-kurssille piti hankkia oma kirja, mikäli kurssin halusi tenttiä ja saada siitä nopat, kirja maksoi muistaakseni 14 euroa yliopiston kirjakaupasta. Antwerpenissa opiskelu vaati mielestäni hieman enemmän töitä kuin Tampereella. Käytin opinnoissa vain englannin kieltä, ja pärjäsin kursseilla hyvin kielitaidollani. Joillain luennoitsijoilla oli todella vahva aksentti, joten välillä oli vaikea saada selkoa heidän puheesta. Hollannin kielen kielikurssit olisivat maksaneet todella paljon, monia satasia, joten jätin ne väliin. Minulla kaikki vaihdossa suoritetut opinnot merkattiin lopulta täysimääräisinä valinnaisiin opintoihin. Vapaa-ajalla tuli matkusteltua melko paljon naapurimaihin sekä myös Belgian sisällä. Belgiassa nuoret pääsevät matkustamaan junalla hyvin edullisesti. Lisäksi naapurimaihin pääsee todella edullisesti busseilla, kuten Flixbussilla. Bussit toki olivat usein myöhässä ja www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 7/92

matkustusajat pitkiä. Yliopistolla voi urheilla, jos hankkii Plus Passin (25e), itse kävin välillä pelaamassa futsalia. Opiskelijat pystyvät hankkimaan myös Culture Cheques -nimisiä lipukkeita, joilla pääsee todella edullisesti tai jopa ilmaiseksi erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Sää oli yllättävän hyvä, olin varautunut siihen, että Belgiassa sataisi todella usein, mutta lopulta sadepäiviä ei hirveän montaa osunut kohdalle. Elinkustannukset olivat aika lailla Suomen tasoa, lähinnä alkoholi oli todella paljon halvempaa. Kävin koulun ruokalassa ainoastaan pari kertaa, muuten kokkailin itse. Kouluruoka oli kalliimpaa kuin Suomessa, mitään annoksia ei saanut annostella itse, salaatti maksoi vielä erikseen, eikä ruoka ollut läheskään niin hyvää kuin Suomessa. Yliopiston läheisyydessä on monia ruokapaikkoja, joista etenkin paikalliset opiskelijat hakivat usein evästä. Vaihto oli todella hyödyllinen kokemus mielestäni. Opin paljon uutta itsestäni ja muista kulttuureista, sain opiskella eri aiheita, mihin olen tottunut, englannin kielen taitoni kehittyi huimasti vaihdon aikana ja sain uusia ystäviä eri puolilta maailmaa. Suosittelen lämpimästi jokaiselle vaihtoon lähtöä. Universiteit Antwerpen, Antwerpen, 25.09.2017 29.01.2018 Maa: Belgia Kaupunki: Antwerpen Vaihtoaika: 25.09.2017 29.01.2018 Vaihto-ohjelma: Erasmus Yliopisto: Universiteit Antwerpen Vietin siis syyslukukauden 2017 vaihto-opiskellen Universiteit Antwerpenissa, Belgian Antwerpenissa. Lukukausi alkoi syyskuun lopussa ja loppui helmikuun alussa. Belgian valitsin, sillä se ei varsinaisesti kuulu lomakohdelistalleni, mutta halusin silti käydä siellä. Etsin myös tavallaan valtiota, jossa voisin mahdollisesti kuvitella joskus työskenteleväni. Lisäksi Belgiasta on helppo matkustaa muualle Eurooppaan. Viimeinen tärkeä valintakriteeri oli oman kampukseni sijainti kaupungin keskustassa. Muut Universiteit Antwerpenin kampukset ovat kohtuullisen kaukana Antwerpenin keskustasta. Hakuprosessi toimi mielestäni kohtuullisen hyvin, Suomen päässä erinomaisesti. Universiteit Antwerpenin (UA) sivuilta löytyy kattavasti tietoa englanniksi opetettavista kursseista tiedekunnittain, ja sain ainakin itse hyvän kuvan kurssitarjonnasta. Käytännössä heidän sivuiltaan löytyy TaY:n opetusohjelmaa vastaavat tiedot kursseista ja niiden toteuttamisaikatauluista. Aloitin hakuprosessin ja vaadittavien dokumenttien täyttämisen heti vaihtohakupäätösten julkistamisen jälkeen ajoissa keväällä. UA:n hakuprosessin deadline oli toukokuussa, mutta lähetin paperit Mobility Onlinen kautta jo maaliskuussa. Ratkaisuni perustui siihen, että mitä pikemmin aloitan hakuprosessin, sitä nopeammin pääsen asunnonhakuvaiheeseen, mikä maksimoi todennäköisyyteni saada asunto hyvällä sijainnilla. Ensimmäisen virheen tein kuitenkin asuntotyyppiä valitessani. www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 8/92

Matkavakuutuksen otin omasta vakuutusyhtiöstäni. Koska se korvasi sairastapauskuluni, en koskaan ottanut paikallista sairausvakuutusta, jota kovasti suositeltiin. Järjestely sujui mainiosti ja jouduinkin matkavakuutustani käyttämään kaaduttuani portaat alas. Matkavakuutukseni on voimassa vuoden, mutta vain 3kk putkeen. Tämän vuoksi jouduin ottamaan jatkoajan matkavakuutukseeni. UA tarjosi myös 2 viikon intensiivikurssia hollannin kieleen ennen lukukauden alkua syyskuussa. En kuitenkaan osallistunut sille, koska työskentelin vielä syyskuussa. Vaikken puhukaan hollantia enkä ranskaa, elämä Belgiassa oli kielen puolesta helppoa. Kaikki puhuvat englantia, ja ruotsin ja saksan tuntemuksella hollanninkin ymmärtäminen onnistuu pääpiirteittäin. Paikallisen ESN:n järjestämä Buddy Program oli yksi vaihtoni parhaimmista jutuista. Ilmoittauduin ohjelmaan ja sain jo syyskuun alussa oman Buddyn, josta tulikin paras ystäväni Belgiassa. Hän auttoi minua valtavan paljon käytännön asioiden kanssa ja tutustutti minut omiin ystäviinsä, joiden kanssa vietinkin suurimman osan vaihdostani. Kuten jo aiemmin totesin, suurin virhe vaihdossani oli asuntola-asumukseen hakeminen. Hain siis asuntoa yliopiston Mobility Onlinen hakuprosessin kautta, ja sainkin tarjouksen heinäkuussa. Asunto odotti minua valmiina syyskuussa ja vuokranantajan toimisto oli samassa korttelissa, minkä vuoksi avaimen hakeminen saapuessani oli helppoa. Vuokraa maksoin 360e/kk, ja vuokravakuus oli 350e. Vuokra-asuntojen hinnat Antwerpenissa ovat minusta noin Tampereen hintatason mukaisia. Minulla oli oma huone talossa, joka sijaitsi minuutin kävelymatkan päässä UA:n keskustakampukselta ja muutaman minuutin päässä rautatieasemalta ja keskustasta. Sijainti oli siis timanttinen, asumisolot eivät niinkään. Keittiön ja kahden suihkun jakaminen 15 henkilön kanssa on lievästi sanottuna epämiellyttävää. Belgiassa on tapana muuttaa vanhempien luota vasta noin 26-vuotiaana, mikä näkyy asuntolaelämässä. Myös vuokraehdot olivat sangen epäilyttäviä. Tuntui ahdistavalta laittaa nimi paperiin, jossa esimerkiksi myönnyn olemaan vastuussa kaikista varkauksista samalla, kun vuokraisännällä on lupa tulla huoneeseeni omalla avaimellaan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Kyselin ehdoista UA:n International Relations Officesta, mutta he vakuuttivat vuokranantajan olevan pitkäaikainen kumppani ja ehtojen olevan normaaleja. Kaikki sujui lopulta hyvin, mutta minusta sopimusehtojen tarkoitus on taata kummankin sopijapuolen oikeudet, ei antaa vuokranantajalle mahdollisuutta sopimuksen hyväksikäyttöön. Moni suositteli asunnon hankkimista yliopiston kautta, ja asuntolakokemuksestani huolimatta allekirjoitan suosituksen. Lähes kaikki UA:n hakuprosessin kautta haetut asunnot/huoneet ovat Universiteitsbuurt-nimisessä kaupunginosassa, jossa UA:n keskustakampuskin sijaitsee. Sijainti on aivan keskustassa ja siten ideaali sekä juhlimiseen, opiskeluun että ostoksiin. Lisäksi asunnon hankkiminen yksityisiltä markkinoilta on usein hieman riskialttiimpaa. Moni ei käännä vuokrasopimuksia englanniksi ja yksityisessä asunnossa/huoneessa asuessa pitää myös miettiä esimerkiksi palovakuutusta. Yksityisten asuntojen minimivuokra-aika on yleensä vuosi, jolloin ne eivät sovellu yhden vaihtolukukauden asunnoksi. Opiskelin UA:ssa pääainettani laskentatoimea. Valitsin sekä kandi- että maisterikursseja, ja ne olivat mielestäni melko haastavia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Useimmat kursseista olivat luentopohjaisia ja tenttiin päättyviä ja sisälsivät erilaisia ryhmätöitä tai muita palautettavia töitä. Kurssit olivat kolmen tai kuuden opintopisteen arvoisia. Kursseilla vaadittiin usein asioita, joita ei opetettu ja joita ei löytynyt netistä eikä kurssikirjasta. Tämänkaltaiset tehtävät turhauttivat minua ja jätinkin kaksi sellaista kurssia kesken. Tenttejä www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 9/92

järjestetään vain kahdesti vuodessa, tammikuussa ja elokuussa. UA:ssa on vain kaksi lukukautta neljän periodin sijaan, joten kaikki syksyn kurssit valitaan kerralla ja kaikki tentit tehdään tammikuun aikana. Tämän vuoksi en ottanut stressiä opiskelusta, vaan keräsin kokemuksia opintopisteitä enemmän. Kursseille ilmoittautuminen oli melko säännösteltyä. Learning Agreementin piti vastata kurssi-ilmoittautumisia, ja muutokset sen B-osaan piti tehdä kahden viikon kuluessa lukukauden alkamisesta. Tämä oli myös deadline kurssilta poistumiselle. Se ei oikein toiminut, sillä eräs kursseistani ei edes ehtinyt alkaa kahden viikon kuluessa eivätkä kurssin työmäärä ja tehtävien absurdit vaatimukset tulleet selväksi niin pian kurssin alkaessa. Muutoin dokumenttien allekirjoittamisessa ei ollut mainittavia ongelmia, allekirjoituksen sai kaikkeen muutamassa päivässä. Professorit eivät mielestäni ole pedagogisesti kovin lahjakkaita, eikä kirjoja löydy kirjastosta. Ilmeisesti Belgiassa on tapana ostaa kaikki kurssikirjat ja myydä ne sitten eteenpäin. Ainejärjestöt kuitenkin järjestävät käytettyjen kirjojen myyntitapahtumia ja niitä myydään myös yliopiston sähköpostilistalla. UA:ssa opetetaan laajasti englanniksi, jolloin hollannin kieltä ei opiskelussa tarvitse. Tietotekniset palvelut ovat käytännössä identtiset TaY:n palveluiden kanssa: BlackBoard vastaa Moodlea, SiSa vastaa NettiOpsua. UA:lla on tarjolla myös samankaltaiset liikuntamahdollisuudet kuin Atalpalla. Plus Pass maksaa 25e ja sillä saa osallistua ryhmäliikuntatunneille yliopistolla ja urheilujoukkueisiin. Esimerkiksi ESN Antwerpenilla on omat jalkapallo- ja futsaljoukkueensa, jotka ottelevat säännöllisesti. Muutoin elämä Belgiassa muistuttaa kovasti Suomea. Ihmiset puhuvat hyvää englantia, kaduilla on suhteellisen turvallista, sää on karmea ja elintarvikkeet olutta lukuun ottamatta samaa hintaluokkaa. EU-kansalaisen pitäisi hakea oleskelulupaa, mikäli oleskelu jatkuu yli 3 kuukautta. Tämä on kuitenkin turhaa koomisen byrokraattisessa Belgiassa, sillä vaihtolukukausi ehtii yleensä loppua jo ennen oleskelulupahakemuksen käsittelyä. En itse edes yrittänyt hakea kyseistä lupaa, eikä ongelmia ainakaan toistaiseksi ole seurannut. Erojakin löytyy muutamia. Käteistä käytetään huomattavasti enemmän ja jotkin kaupat eivät hyväksy Visa-kortteja lainkaan. Myös ainoastaan käteistä vastaanottavia pubeja löytyy paljon. Junamatkustaminen on älyttömän halpaa. Alle 26-vuotias nuori voi ostaa 10 matkan GoPasslipun, jossa yksi matka vastaa kahden belgialaisen aseman väliä, riippumatta vaihtojunien määrästä. Yksi matka maksaa lipulla 5,20e. Myös muualle Eurooppaan, kuten Pariisiin, Düsseldorfiin, Kölniin, Amsterdamiin jne. pääsee näppärästi junalla tai bussilla. Bussit eivät ole järin laadukkaita, mutta ne ovat hyvin edullisia. Junat sen sijaan sekä toimivat VR:n vastaavia paremmin että ovat pääasiassa hyväkuntoisia. Uskoisin, että kurssieni hyväksilukeminen valinnaisiin opintoihin onnistuu vaivatta Tampereen Yliopistossa. Vaihtolukukausi opetti mielestäni tärkeitä työelämätaitoja. Ryhmätöistä ja esitelmistä sai itsevarmuutta akateemisen englannin puhumiseen ja tiimityötaitoja tilanteissa, joissa eri opiskelukulttuurit kohtaavat. Lisäksi vaihdosta saa perspektiiviä myös Suomeen ja kotimaata on helppo arvostaa uudella tavalla kotiin palattuaan. Vaihdosta huikean tekevät kuitenkin ystävät. Vietettyäni suurimman osan ajasta belgialaisten kanssa, olen iloinen, että sain elinikäisiä ystäviä ja mahdollisuuden todella tutustua belgialaiseen elämäntapaan. www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 10/92

Universiteit Gent, Gent, 20.09.2017 04.02.2018 Maa: Belgia Kaupunki: Gent Vaihtoaika: 20.09.2017 04.02.2018 Vaihto-ohjelma: Erasmus Yliopisto: Universiteit Gent 20.9.2017-4.2.2018, Universiteit Gent, Belgia, Erasmus Vietin yhden syyslukukauden mittaisen vaihtojaksoni Belgian hollanninkielisellä alueella Gentin yliopistossa. Vaihtoon hakeminen ja ylipäätään muutkin etukäteisjärjestelyt sujuivat yllättävän nopeasti ja mutkattomasti. Pientä päänvaivaa aiheutti korkeintaan lukujärjestyksen kasaaminen, sillä itselleni sopivien kurssien löytäminen tuntui aluksi hieman haasteelliselta. Tästäkään ei olisi kuitenkaan tarvinnut etukäteen murehtia, sillä kurssien vaihtaminen itselle sopivimpiin onnistui kätevästi vielä paikan päällä Belgiassa. Kun olin saanut tiedon hyväksytyksi tulemisesta Tampereelta, Gentistä oltiin yhteydessä nopeasti ja selkeästi jo varsin pian keväällä. Kaikki muodolliset kuviot hyväksytyksi tulemisesta asunnon saamiseen sainkin hoidettua viimeistään alkukesän aikana, mikä helpotti vaihtoon lähtemistä huomattavasti. Hankin matkaa varten erillisen, koko matkan ajan kestävän matkavakuutuksen, joka olisi kattanut sairastumisiin liittyvät kulut, mikäli sellaisia olisi tullut. Matkatavaravakuutus kuului kotivakuutukseeni, joten sellaista en erikseen hankkinut. Belgiassa on erinomaiset ja halvat junayhteydet, joten Gentiin saapuminen Brysselin Zaventemin kentältä sujui mutkattomasti. Asuin vaihtoni ajan yliopiston asuntoloissa (University Halls of Residence), ja saavuin siis samana päivänä kuin suuri osa muistakin vaihtareista. Tämän vuoksi ESN Gentin väkeä oli jo Gent-Sint-Pietersin juna-asemalla tulijoita vastassa. Muutenkin meidät toivotettiin tervetulleiksi eri infotilaisuuksissa varsin hyvin. Oma tiedekuntani (Faculty of Political and Social Sciences) järjesti heti ensimmäisellä viikolla infotilaisuuden, ja muutenkin tiedekunnan viestintä vaihtareita kohtaan oli mielestäni hyvää. ESN Gent piti myös huolen siitä, että jokaisella viikolla (tammikuun tenttikautta lukuun ottamatta) järjestettiin useampia tapahtumia, ja ESN järjesti myös useita matkoja esimerkiksi Pariisiin ja Kölniin. ESN ja yliopisto järjestivät myös buddy-toimintaa, jossa jokaiselle halukkaalle vaihtarille olisi löytynyt belgialainen kaveri, joka olisi opastanut tuntemaan kaupunkia jne. Tämä toiminta toimi varsin vaihtelevalla tavalla osalla hyvin, osaan vaihtareista taas ei koskaan otettu mitään yhteyttä. Kaiken kaikkiaan kontaktit paikallisiin opiskelijoihin jäivät aika vähäisiksi, kenties ESN-porukkaa lukuun ottamatta. Suosittelen yliopiston vaihtareiden asuntolaa asuinpaikaksi varsin lämpimästi, sillä siellä asuu suuri osa Gentin sadoista vaihtareista. Mikäli asuntolaan haluaa, paikkaa sieltä kannattaa hakea heti hyväksytyksi tulemisen jälkeen, sillä paikkoja ei riitä kaikille vaihtareille. 424 euron vuokra oli korkeampi kuin yksityiseltä saatavissa soluasunnoissa, mutta olisin taatusti jäänyt ulkopuolelle monesta sosiaalisesta tapahtumasta ja kaveruudesta, jos olisin asunut jossakin muualla. Vuokraan myös kuului sähkö ja vesi sekä kaapelilla yhdistettävä nettiyhteys, joka oli tosin rajoitettu aika vähäiseen käyttöön (tämä ongelma kuitenkin ratkeaa käyttämällä Athena-sovellusta). Asunnot ovat vähän kolkkoja suomalaisiin mukavuuksiin tottuneille, mutta niissä on kuitenkin oma kylpyhuone ja jääkaappi. Keittiö jaetaan www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 11/92

asuntolahengessä noin parinkymmenen muun kanssa, joten siellä oli välillä hiukan epäsiistiä ja toisinaan bileiden takia hiukan meluisaa. Itseäni tämä ei kuitenkaan haitannut. Asuntolat eivät tosin ole ihanteellisimpia paikkoja silloin, jos bilettäminen ei yhtään kiinnosta. Asuntola sijaitsee aivan kaupungin tunnetuimman bilekadun vieressä, mikä on osalle asukkaista (muun muassa itselleni) plussaa, osalle taas epäsiisteyden ja meluisuuden kannalta iso miinus. Asuntolan toinen ikävä puoli on kuitenkin se, ettei niissä ole wifi-yhteyttä huoneissa tai keittiöissä, joten netinkäyttöä varten on yhdistettävä tietokone kaapeliin tai lähdettävä jompaankumpaan oleskeluun tarkoitetuista common roomeista. Osallistuin syksyn aikana yliopiston järjestämälle 50 euron hintaiselle, vaihtareille suunnatulle hollannin kurssille, mutta itselleni se ei osoittautunut oikeastaan lainkaan hyödylliseksi, sillä Gentissä pärjää erinomaisesti englannilla. En joutunut kertaakaan tilanteeseen, jossa en olisi pärjännyt englannin avulla. Kurssi järjestettiin ilta-aikaan kolmen tunnin kertarysäyksenä kerran viikossa, mikä ei ole itselleni muutenkaan ihanteellisin aika opiskella. Suosittelen kurssia siis lähinnä sellaisille, joilla on oikeasti motivaatiota oppia hollantia, sillä arkiseen elämään sitä ei oikeastaan tarvitse. Opiskelin viestintää, joskin jouduin ottamaan kursseja myös esimerkiksi sosiologian puolelta. Maisteriopintoja oli omalta alaltani aika huonosti tarjolla englanniksi, joten suurin osa ottamistani kursseista vaati paljon itseopiskelua. Tämä tosin sopi itselleni oikein hyvin. Kurssien taso oli hyvin vaihteleva. Koska jouduin ottamaan paljon kandiopintoihin kuuluvia kursseja, niiden taso tuntui huomattavasti alkeellisemmalta kuin Suomessa eräällä jopa lähempänä lukiotasoisia sisältöjä kuin yliopistoa. Samalla professorit ja opiskelijat itse tuntuivat olevan todella ylpeitä koulutuksestaan ja ennen kaikkea sen haastavuudesta. Kurssien läpäiseminen vaikuttaa olevan hieman haastavampaa kuin Suomessa, ja myös opetusmenetelmät näillä minun kursseillani tuntuivat painottavan enemmän vuorovaikutusta. Massaluentojen sijaan niissä painottuivat ryhmäkeskustelut tunneilla, ja etukäteen luettavia artikkeleita ja tehtäviä tuntui myös olevan enemmän. Opintojen viimeinen kuukausi (minun tapauksessani tammikuu) koostuu kokonaan tenteistä, joten parin viikon ajan kaikki todellakin linnoittautuvat huoneisiinsa ja kirjastoihin lukemaan aamusta iltaan. Tenttien haastavuutta ei siis kannata aliarvioida, sillä niihin panostetaan kovasti, ja arvostelu on myös vaihtareita kohtaan välillä kurssista riippuen aivan yhtä ankaraa. Kannattaa myös huomioida, että yliopisto on Belgiassa hieman hierarkkisempi laitos kuin Suomessa, joten esimerkiksi tenttien uusimisessa ei mielellään välttämättä jousteta yhtä helposti kuin täällä, vaan paikalle olisi mentävä uusimaan aivan kasvokkain. Opiskelu tuntui siis olevan Suomeen verrattuna hassusti yhtä aikaa helpompaa ja haastavampaa. Kurssien sisällöt olivat kenties helpompia, mutta esseesuoritukset ja tentit eivät olleet mikään läpihuutojuttu, sillä lukemista on moninkertaisesti enemmän, ja esimerkiksi esseiltä saatetaan hyvin vaatia minimissään 25 lähdeviitettä, mikä tuntuu ainakin itselleni aika paljolta. Vaihtareiden kannattaa myös varautua suullisiin tentteihin. Itselläni oli vain yksi kirjoitettu monivalintatentti ja neljä suullista tenttiä. Niitä ei kuitenkaan olisi tarvinnut etukäteen jännittää, sillä ne olivat kuitenkin varsin leppoisia tilanteita. Itse en joutunut ostamaan opintojani varten ensimmäistäkään kirjaa, mutta oikeastaan lähes kaikki tietämäni vaihtarit joutuivat. Vapaa-ajalla Belgiassa ei todellakaan tarvitse tylsistyä. Maa on ihanteellinen matkusteluun, sillä Belgian sisäiset junaliput saa Go Passilla vitosella per suunta, ja esimerkiksi busseilla ja myös Brysselistä lentäen pääsee halvalla naapurimaihin saakka. Opiskelijakulttuuri on myös www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 12/92

todella aktiivista. ESN Gent myös järjesti todella paljon erilaisia tapahtumia ja matkoja, joista tosin varsin monet liittyivät tavalla tai toisella bilettämiseen. Yliopisto järjestää myös liikuntapalveluita, joihin en kuitenkaan osallistunut. Aivan asuntoloiden vieressä on myös yksityinen kuntosali, jonne aika moni vaihtari hankki kuukausikortin. Belgialainen ote elämään on aika rento ja välillä myös hiukan hällä väliä -tyylinen, joten aivan kaikki ei suju samalla mutkattomuudella kuin Suomessa. Mitään sen kummempaa kulttuurishokkia en kuitenkaan tullut kokeneeksi, ja belgialaiset ylipäätään jäivät aika etäisiksi niin sanotussa vaihtarikuplassa elävälle. Ylipäätään ihmiset olivat hyvin ystävällisiä ja avuliaita, ja lähestulkoon kaikki puhuvat todella hyvää englantia. Oletin, että maa olisi ollut kovinkin byrokraattinen, mutta sitä se ei oikeastaan ollut. Vaihtareiden täytyy hakea oleskelulupaa Gentin kaupungilta, mutta tämäkin prosessi sujui varsin nopsasti yhdellä sähköpostilla ja yhdellä viiden minuutin tapaamisella virkailijan kanssa. Belgian hintataso on kenties hiukan halvempi kuin Suomessa, mutta mitään merkittäviä eroja en oikeastaan havainnut. Belgiassa käytetään paljon enemmän käteistä kuin Suomessa. Esimerkiksi yliopiston ruokaloissa tai joissakin ruokakaupoissa ei pysty maksamaan kortilla. Kouluruoka on hieman kalliimpaa kuin Suomessa eikä tasoltaan läheskään yhtä laadukasta, mutta kyllä silläkin pärjää. Moni kuitenkin taisi lähes pääasiassa laittaa ruokaa itse. Itse en missään vaiheessa hankkinut belgialaista liittymää, vaan pärjäsin hyvin suomalaisella liittymälläni, johon kuuluu samanhintaisena puhelut Euroopassa sekä 10 gigaa mobiilidataa. Suosittelen tätä vaihtoehtoa kaikkien helpoimpana varsinkin asuntolassa asuville, sillä siellä ei wifiä ole. En juurikaan saa korvattua oman tutkintoniohjelmani kursseja vaihdossa suorittamillani kursseilla, näillä näkymin ainoastaan yhden viidestä. Kaikki vaihdossa suoritetut kurssit saa kuitenkin hyväksiluettua Tampereen yliopiston tutkintoon esimerkiksi valinnaisina opintoina, eli opintopisteet eivät mene hukkaan. Belgiaan vaihtoon lähtevän kannattaa myös muistaa se, että lukukausi saattaa jatkua hieman tenteistä riippuen helmikuun ensimmäiselle viikolle saakka, joten kotimaassa jo alkavien kurssien kanssa saattaa joutua tekemään korvaavia suorituksia. Uskon kuitenkin vaihtojakson monista eri kokemuksista, esimerkiksi kasvaneesta kielitaidosta, olevan hyötyä tulevaisuuden kannalta. Kaiken kaikkiaan vaihtojakso osoittautui todella käymisen arvoiseksi ja omalla kohdallani elämää mullistavaksi kokemukseksi, jota voin erittäin lämpimästi suositella kaikille. Paikkana Gent on kaunis ja vireä opiskelijakaupunki, jossa on helppo nauttia opiskelijaelämästä vaihdon ajan. Institut des Hautes Etudes des Communications, Brussel, 04.09.2017 22.12.2017 Maa: Belgia Kaupunki: Brussel Vaihtoaika: 04.09.2017 22.12.2017 Vaihto-ohjelma: Erasmus www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 13/92

Yliopisto: Institut des Hautes Etudes des Communications Vaihto-opiskeluja edeltäneet etukäteisjärjestelyt sujuivat melko vaivatta. Ennen lähtöä tuli täyttää muutamia lomakkeita, kuten Learning Agreement sekä hoitaa käytännönasioita. Olen ollut aiemmin lukiovaihdossa Yhdysvalloissa, jonne vaadittiin huomattavasti enemmän etukäteisjärjestelyjä. Belgiaan lähtiessä riitti, kun täytti muutaman vaihtoyliopiston vaatiman lomakkeen. Lisäksi kurssivalintojen tekeminen oli helppoa, koska vaihtoyliopistollani oli selkeät kurssilistat, joista englanninkieliseen vaihto-ohjelmaan hyväksytyt saivat valita mieleisensä kurssit. Lähteminen oli siis helppoa. Saavuin Brysseliin muutaman päivän ennen orientaatioviikon alkua. Olin jo aiemmin saanut kohdeyliopistostani paikallisen tuutorin, joka tarjoutui tulemaan minua vastaan lentokentälle. Olin hyvin onnekas tuutorini suhteen, sillä joidenkin ystävieni tuutoreista ei kuulunut koskaan mitään. Myös asunnon löytäminen oli minulle helppoa. Sain huoneen neljän hengen solusta belgialaisen ystäväni avustuksella. Asunto sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä yliopistosta ja maksoi 415 euroa. Jaoin WC:n sekä suihkun kolmen muun tytön kanssa. Sen sijaan jokaisella oli huoneessaan oma pieni keittiö, joten usein minusta tuntui, että asuin yksin, sillä saattoi mennä viikko ilman, että näin muita asunnossa asuvia. Olen tyytyväinen asuntooni, sillä sen keskeisen sijainnin ansiosta minun ei tarvinnut murehtia, miten pääsisin esimerkiksi luennoille. Hankin siitä huolimatta julkisen liikenteen matkakortin, joka maksoi reilut 50 euroa. Sijoitus matkakorttiin kannattaa, sillä kortti toimii kaikissa kaupungin sisäisissä julkisissa kulkuneuvoissa ja sitä saa käyttää rajattomasti vuoden ajan. Huomionarvoista belgialaisten asunnoissa on se, että hyvin harvassa asunnossa (ei edes taloyhtiössä) on pyykkitupa. Sen vuoksi lähes kaikki pesevät pyykkinsä yleisissä pesuloissa. Tämä vaati hieman totuttelua, mutta muutaman kerran jälkeen siihen tottui. Pesin pyykit yhdessä ystäväni kanssa, joten loppujen lopuksi pyykinpesu olikin melko hauskaa puuhaa. Ranskaa en osannut sanaakaan ennen vaihtoon lähtöä, mutta se ei ollut ongelma juuri sen vuoksi, että opiskelin englanniksi. Olin kuitenkin yllättynyt, miten joidenkin asioiden hoitaminen Brysselissä tuotti ongelmia ranskan taidottomuuteni vuoksi. Läheskään jokainen asiakaspalvelija ei osannut englantia, minkä vuoksi välillä joidenkin asioiden hoitaminen tuotti haasteita. Myös maan byrokraattisuus yllätti. Odotin myös, että maassa noudatettaisiin tarkemmin aikatauluja. Esimerkiksi vaihtoyliopistossa kurssien päättymispäiviä sekä kokeiden ajankohtia sai odottaa hyvin pitkään. Kärsivällisyys onkin oiva taito Belgiassa eläessä. Olin päättänyt, että opiskelen Belgiassa ollessani ranskaa. Aloitin opinnot viikon kestävällä intensiivikurssilla ja jatkoin sen jälkeen lukukauden kestävälle vaihto-opiskelijoille tarkoitetulle ranskan kurssille. Epäonnekseni kurssin opettaja vaihtui kesken kurssin, minkä jälkeen ranskan opiskelu oli kamalaa. Opettajamme odotukset olivat hyvin korkealla, eikä hän hyväksynyt virheitä. Myös ranskan koe oli hyvin vaativa alkeisryhmämme tasoon nähden. Loppujen lopuksi opin hirveän määrän kielioppisääntöjä, mutta lausuminen ja sanastoosaamiseni ei kehittynyt tasolle, jota olisin toivonut. www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 14/92

Lisäksi osallistuin seuraaville kursseille: Vested Interest and Current Affairs; Communication on European Interests Groups; Leadership, Innovation and Change Management sekä Multimedia. Suosittelen erityisesti Communication on European Interest Groups -kurssia. Kurssilla vierailimme muun muassa Euroopan parlamentissa ja eräässä lobbaritoimistossa. Kurssi olikin hyvää vaihtelua ainaiseen kirjojen pänttäämiseen, sillä pääsimme käytännössä näkemään ja tekemään asioita. Koska lähdin vaihtoon maisteriopiskelijana, olin tottunut opiskeluissa akateemiseen otteeseen. Opiskelu Ihecs:ssa oli kuitenkin koulumaista. En esimerkiksi kirjoittanut yhtäkään esseetä koko syksyn aikana. Kursseilla ei käytetty juuri lainkaan akateemisia lähteitä, eikä lukemista muutenkaan ollut lähes ollenkaan. Kaikista kokeista selvisi läsnäololla ja muistiinpanoilla. Kurssit olivatkin melko helppoja, eikä niitä varten tarvinnut uhrata tunteja opiskeluun. Ranskan koetta lukuunottamatta kaikilla kursseillani oli suullinen koe. Suullisella koella tarkoitettiin noin 15 minuutin mittaisia keskusteluja kurssin opettajan kansssa. Keskustelussa opettaja kyseli asioita kurssiin liittyen. Koin kokeet melko helpoiksi, eikä niiden läpäiseminen tuottanut ongelmia. Brysseli vaihtokohteena oli hyvä ja silmiä avaava kokemus. En tiennyt Belgiasta paljoakaan, enkä ollut vieraillut siellä aiemmin, joten lähdin matkaan avoimin mielin ja sain ilokseni huomata tehneeni vaihtokohteeni suhteen hyvän valinnan. Kaupunki itsessään on täynnä mahdollisuuksia, sillä tapahtumia riittää jokaiselle päivälle. Tylsyydestä ei tarvitse kärsiä! Lisäksi verkostoituminen erilaisten ihmisten kanssa on helppoa, ei pelkästään Erasmuksen, mutta myös kaupungin kansainvälisen ilmapiirin ansiosta. Kaupungissa järjestetäänkin viikoittain runsaasti verkostoitumiseen tarkoitettuja tapahtumia. Suosittelen myös piipahtamaan Eurokorttelin Place de Luxembourgilla torstai-iltana, mikäli mielii tavata EUharkkareita tai etsii harjoittelupaikkaa Brysselin EU-elimistä. Belgia on keskeisen sijaintinsa vuoksi erinomainen vaihtokohde, mikäli haluaa vaihtonsa aikana matkustella. Pääsin vaihtoni aikana kiertämään kaikissa Belgian rajanaapurimaissa. Matkustelu olikin erittäin edullista ja helppoa. Esimerkiksi Brysselistä pääsee Amsterdamiin (ja takaisin) alle 30 eurolla alle kolmessa tunnissa. Myös maan sisällä matkustelu on helppoa. Alle 26-vuotias voi ostaa 10-matkan matkalipun reilulla 50 eurolla ja piipahtaa päiväretkellä esimerkiksi satumaisessa Bruggessä tai Gentissä. Luonnollisestikin kaljan ja vohveleiden luvatussa maassa kyseisten herkkujen nauttiminen on erittäin edullista suomalaiselle. Sen sijaan ruokaostokset ja ulkona syöminen on lähes yhtä kallista kuin Suomessa, joten mikäli toiveena on edullinen vaihtokohde Brysseli ei ole paras vaihtoehto. Suomalaiselle maa on kuitenkin hinnoiltaan kohtalainen, joten Erasmus-rahalla, Kelan tuella ja säästöillä pärjää varmasti. Belgialaiset ovat rentoja ja tunnelma Brysselissä on aito. Kaupungin keskusta on melko epäsiisti, mutta kun viitsii lähteä ulkopuolelle keskustasta kohtaa ihastuttavia asuinalueita ja www2.uta.fi/opiskelunopas/matkakertomukset2?field_country_value=belgia 15/92