Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2012

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2012 JPP-Kalibrointi Ky 2013

ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu)

TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson kunnissa Kouvolassa ja Iitissä olivat yhteensä noin 3 700 t, hiukkaspäästöt noin 1 400 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt noin 16 t. Tärkeimmät päästölähteet olivat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos, UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos, Saint- Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Vuosi 2012 oli Pohjois-Kymenlaaksossa hyvin sateinen. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana ja sateisena, mutta varsin pian sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi. Kylmä sää jatkui helmikuussa, joskin välissä oli lumisateita ja myös lyhyt suojasään jakso. Keväällä vaihtelivat pakkasjaksot ja lumisateet. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä. Koko kesän säätä leimasi epävakaisuus ja osin myös sateisuus. Sää jatkui sateisena syksyn alussa syys-lokakuussa, joskin lämpötila oli tällöin tavanomaista korkeampi. Sää kylmeni huomattavasti lokakuun puolessa välissä. Loppuvuotta luonnehti pakkasjaksojen ja runsaiden lumisateiden vuorottelu. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla olivat 10-69 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 5-48 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 16 μg/m 3. Vuonna 2012 typpidioksidin pitoisuudet olivat keskimäärin alhaisimmat koko 2000-luvulla. Aiempiin vuosiin verrattuna typpidioksidipitoisuudet olivat erityisen alhaisia touko-heinäkuussa sekä joulukuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot olivat Kouvolan Käsityöläiskadulla 15-46 μg/m 3 ja Kuusankosken Mäkikylässä 15-32 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason 50 μg/m 3 ylityksiä ei mitattu vuonna 2012. Vuonna 2012 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Pitoisuudet olivat jonkin verran aiempia vuosia korkeampia pakkasilla helmikuussa ja Kouvolan keskustassa myös marraskuussa. Sateisina kesäkuukausina hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat aiempia vuosia alhaisempia. Vuonna 2012 aloitettiin pienhiukkasten (PM2,5) mittaus Kuusankosken Mäkikylässä. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 6,7 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen rajaarvon ja altistumiskaton.

Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella olivat 0,2-0,7 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2012 olivat hieman alhaisempia kuin edellisinä vuosina. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä talven pakkasjakso tammihelmikuussa sekä marraskuussa.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE..... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 4 4. SÄÄOLOSUHTEET... 4 5. TYPEN OKSIDIT (NOx)... 6 5.1 Päästöt.........6 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 7 5.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa... 8 6. HIUKKASET... 10 6.1 Päästöt... 10 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 11 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Pohjois- Kymenlaaksossa... 12 6.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa... 14 6.5 Pölyepisodit vuonna 2012 Pohjois-Kymenlaaksossa 15 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 17 7.1 Päästöt... 17 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 18 7.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa... 18 8. ILMANLAATUINDEKSI... 20 8.1 Yleistä... 20 8.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa... 21 9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 23 LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset 24 LIITE 2 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus.... 28 LIITE 3 Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2012...30 LIITE 4 Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2012..32 LIITE 5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2012.... 34

LIITE 6 Rikkidioksidin päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2012.35 LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 2006-2012 mittauksista...37

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2012 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa on järjestetty yhteistarkkailuna, johon Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan lisäksi osallistuvat alueen tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (YAMK) Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2012 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan keskustassa, Kuusankoskella Urheilukentäntiellä ja Kuusankosken Mäkikylässä. Ilman lämpötilatiedot on saatu käyttöön Käsityölaiskadulta ja Mäkikylästä PM-mittalaitteilta ja Kuusankoskelta UPM Kymmene Oyj:n tehtaalta. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2012 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Kouvolan Käsityöläiskatu kaupunkitausta (keskusta) x x Kuusankosken Urheilukentäntie teollisuus/esikaupunki x Kuusankosken Mäkikylä teollisuus/kaupunkitausta x x Kuusankosken Urheilukentäntie TRS Kuusankosken Mäkikylä PM 10, PM 2,5 Kouvolan Käsityöläiskatu NO, NO 2, PM 10

4 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Pohjois-Kymenlaaksoa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun on varsin paikallisia ja ne vaikuttavat enemmänkin alueen yleiseen taustailmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7 ja liitteissä 3-6. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan viimeisin päivitys koskee vuotta 2011, joten tässä raportissa on tämän tietokannan sisältämien päästöjen osalta käytetty vuoden 2011 lukuja. Päästöissä ovat mukana taajamien päästöjen lisäksi myös hajaasutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2012 oli Pohjois-Kymenlaaksossa hyvin sateinen. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Kuusankoskella lämpötilan vuosikeskiarvo UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaan sääasemalla oli 5,8 C. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana ja sateisena, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi. Kylmä sää jatkui helmikuussa, joskin välissä oli lumisateita ja myös lyhyt suojasään jakso. Maaliskuussa sää vaihteli nopeasti pakkasten ja

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 5 runsaiden lumisateiden välillä. Pakkasia ja sateita jatkui huhtikuussakin. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin lämpötila kohosi jo lähelle hellerajaa. Kesä alkoi epävakaisena, sateisena ja tavanomaista viileämpänä, joskin Kouvolan Anjalankoskella mitattiin kesäkuun ylin lämpötila koko maassa (+27,0 o C 16.6.). Koko kesän säätä leimasi epävakaisuus ja osin myös sateisuus. Kouvolan Utissa hellepäiviä koko kesänä oli 9 kpl, mikä oli eniten koko Suomessa kesällä 2012. Sää jatkui sateisena syksyn alussa syyskuussa, joskin lämpötila oli tällöin tavanomaista korkeampi. Tosin syyskuun alkupuolella mitattiin myös jo yöpakkasiakin. Tavanomaista lämpimämpi sää jatkui aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja pakkasta oli jo päiväaikaankin. Marraskuun alussa sää jälleen lämpeni huomattavasti, mutta marraskuun viimeisellä viikolla sää kylmeni huomattavasti uudelleen tuoden mukanaan pakkasia ja lumisateita. Joulukuussa hyvin kylmät pakkasjaksot ja erittäin runsaat lumisateet vuorottelivat. 30,0 Ilman lämpötila Kouvolan Kuusankoskella vuonna 2012 20,0 10,0 oc0,0-10,0 Lämpötila Keskiarvo -20,0-30,0 Kuukauden sademäärä Kouvolan Anjalassa vuonna 2012 mm 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuukauden sademäärä

6 5. TYPEN OKSIDIT (NOX) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2012 olivat Pohjois-Kymenlaaksossa noin 3 700 tonnia. Päästöt olivat noin 500 t pienemmät kuin vuonna 2011. Stora Enso Oyj:n päästöt olivat vuonna 2012 noin puolet edellisen vuoden päästöistä ja Vamy Oy:n voimalaitoksen päästöt putosivat noin 1/10:aan aiemmasta. Typen oksidien päästöjä pienensi myös Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n tuotantolaitoksen toiminnan päättyminen. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). t/a 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Typen oksidien päästöt Kouvolassa v. 2006-2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY MUUT LAITOKSET

7 250 Typen oksidien päästöt Iitissä v. 2006-2012 t/a 200 150 100 TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2012 olivat UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos ja tieliikenne. 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita osallistuu alailmakehän otsonin muodostumiseen. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

8 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO2) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan Käsityöläiskadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO2 Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 10-69 150 Vuorokausiarvot 5-48 70 ja 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO2 Korkein mitattu pitoisuus Käsityöläiskadul la (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 82 200 0 18 vuosikeskiarvo 12 40 - - ja typen oksidien (NO + NO2) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon NOx Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO2) 16 30

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 9 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvikuukausina tammi- ja helmikuussa sekä lokakuussa. Selvästi alhaisimmillaan pitoisuudet olivat toukokuussa, jolloin pitoisuudet olivat jopa poikkeuksellisen alhaiset. Kaikki pitoisuudet jäivät selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. 160 140 120 Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla v. 2012 Pitoisuus (ug/m3) 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksideja on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006 lähtien. Sitä ennen mittaus sijaitsi Hallituskadulla lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Typpidioksidin vuosikeskiarvo on ollut lievässä laskussa Kouvolan keskustassa koko 2000-luvun ajan. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2012 Pitoisuus (ug/m3) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hallituskatu Käsityöläiskatu Raja-arvo

10 6. HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2012 olivat noin 1 400 tonnia. Teollisuus- ja energiantuotantolaitoksista Saint-Gobain Weber Oy Ab:n ja Vapo Oy:n päästöt hieman kasvoivat ja vastaavasti Vamy Oy:n voimalaitoksen päästöt laskivat vuonna 2012. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet hieman koko 2000-luvun ajan. Kokonaishiukkaspäästöön vaikuttavat ratkaisevasti erilaiset hajapäästöt, joiden määrässä on eri vuosina huomattavia eroja arvioissa. t/a 1400 1200 1000 800 600 400 Hiukkaspäästöt Kouvolassa v. 2006-2012 KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY VAPO OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

11 t/a 180 160 140 120 100 80 Hiukkaspäästöt Iitissä v. 2006-2012 TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Valtaosa Pohjois-Kymenlaakson hiukkaspäästöistä on pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Seuraavaksi suurin päästölähde on tieliikenne. 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM10), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM2,5) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.

12 Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m 3. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kouvolan Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kuusankosken Mäkikylässä (μg/m 3 ) 15-46 70 15-32 70

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 13 ja suhteessa raja-arvoihin Kouvolan Käsityöläiskadulla PM10 Käsityöläiskatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 49 50 0 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - - ja suhteessa raja-arvoihin Kuusankosken Mäkikylässä PM10 Mäkikylä Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 35 50 0 35 Vuosikeskiarvo 11 40 - - Kouvolan Käsityöläiskadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhti-toukokuussa katupölyjakson aikaan sekä helmikuussa, joka oli talven kylmin kuukausi. Myös marraskuussa pölypitoisuudet kävivät koholla. Mäkikylässä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammi-maaliskuussa. 80 70 60 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot v. 2012 Pitoisuus (ug/m3) 50 40 30 20 10 0 Kouvola Käsityöläiskatu Kuusankoski Mäkikylä Ohjearvo

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 14 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006. Tätä ennen mittauksia tehtiin Hallituskadulla, mikä sijaitsee lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Kuusankosken Mäkikylässä mittaukset on aloitettu vuonna 2007. Vuonna 2012 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2012 Pitoisuus (ug/m3) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kouvola Hallituskatu Kouvola Käsityöläiskatu Kuusankoski Mäkikylä Raja-arvo 6.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Kuusankosken Mäkikylässä pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvikuukausina tammi- ja helmikuussa sekä joulukuussa. Tällöin esiintyi kovia pakkasia, jolloin lämmityksen ja tieliikenteen päästöt olivat suuria ja laimenivat ajoittain huonosti. Heinäkuun kohonneet pienhiukkaspitoisuudet voivat liittyä kaukokulkeumaan. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kuusankosken Mäkikylässä v. 2012 30,0 25,0 Pitoisuus (ug/m3) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kuusankoski Mäkikylä WHO:n esitys ohjearvoksi

15 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Mäkikylässä vuonna 2012 oli 6,7 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vertailuarvoa aiemmilta vuosilta ei ole, koska PM2,5-mittaukset Kouvolassa aloitettiin vuonna 2012. 6.5 Pölyepisodit vuonna 2012 Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2012 maalis-huhtikuun vaihteeseen. Kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät kuitenkin hyvin lyhytaikaisiksi, eivätkä vuorokausikeskiarvot ylittäneet yhtään kertaa raja-arvotasoa 50 μg/m 3. Toukokuun lopulla PM10-pitoisuudet kävivät myös koholla, mikä voi liittyä keskustan katujen puhdistukseen hiekoitussepelistä. Helmikuussa ja maaliskuussa pakkasjaksoilla oli lyhytaikaisia PM10- pitoisuushuippuja, jotka ovat aiheutuneet tieliikenteen pakokaasuista ja lämmityksen päästöistä. Marraskuussa ennen lumien tuloa esiintyi myös jonkin verran katupölyä Kouvolan keskustassa. Kuusankosken Mäkikylässä kylmän helmikuun aikaisten lämmityksen päästöjen vaikutus näkyy kohonneina PM10-pitoisuuksina. Kovin selvää katupölyepisodia Mäkikylän tuloksissa ei ole havaittavissa, vaikkakin lyhytaikainen PM10-piikki tuloksissa huhtikuun alussa onkin. Kesän ja alkusyksyn aikana Mäkikylässä oli muutama yksittäinen hyvin lyhytaikainen pölypiikki, joiden aiheuttajat ovat hyvin todennäköisesti olleet joitakin mittausaseman lähilähteitä. Kahdessa seuraavassa kuvassa hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 μg/m 3, mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 11.1). Kuvat osoittavat PM10-episodien esiintymistä vuoden 2012 aikana.

01.01.12 15.01.12 29.01.12 12.02.12 26.02.12 11.03.12 25.03.12 08.04.12 22.04.12 06.05.12 20.05.12 03.06.12 18.06.12 02.07.12 16.07.12 30.07.12 13.08.12 27.08.12 10.09.12 24.09.12 08.10.12 22.10.12 05.11.12 19.11.12 04.12.12 18.12.12 Pitoisuus (ug/m3) 01.01.12 15.01.12 29.01.12 12.02.12 26.02.12 11.03.12 25.03.12 08.04.12 22.04.12 06.05.12 20.05.12 03.06.12 18.06.12 02.07.12 16.07.12 30.07.12 13.08.12 27.08.12 10.09.12 24.09.12 08.10.12 22.10.12 05.11.12 19.11.12 04.12.12 18.12.12 Pitoisuus (ug/m3) 16 Kouvolan Käsityöläiskadun PM10-tuntipitoisuudet v. 2012 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 PM10 Huonon ilmanlaadun raja 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuusankosken Mäkikylän PM10-tuntipitoisuudet v. 2012 PM10 Huonon ilmanlaadun raja Kuusankosken Mäkikylässä pienhiukkaspitoisuudet olivat selvimmin koholla helmikuun pakkasjakson aikana. Samaan aikana mittausasemalla olivat koholla myös PM10-pitoisuudet. Myös maaliskuun alussa pakkasjakson aikana Mäkikylässä olivat lyhyen aikaa koholla sekä PM2,5- että PM10-pitoisuudet. Seuraavassa kuvassa pienhiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 50 μg/m 3, mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 11.1). Kuvat osoittavat PM2,5- episodien esiintymistä vuoden 2012 aikana.

01.01.12 16.01.12 31.01.12 15.02.12 02.03.12 17.03.12 01.04.12 16.04.12 02.05.12 17.05.12 01.06.12 16.06.12 02.07.12 17.07.12 01.08.12 16.08.12 01.09.12 16.09.12 01.10.12 16.10.12 01.11.12 16.11.12 01.12.12 16.12.12 Pitoisuus (ug/m3) 17 Kuusankosken Mäkikylän PM2,5-tuntipitoisuudet v. 2012 PM2,5 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Huonon ilmanlaadun raja 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Hajurikkiyhdisteiden (pelkistyneet rikkiyhdisteet) päästöjä Pohjois- Kymenlaaksossa aiheuttavat UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt rikkinä ilmoitettuna vuonna 2012 olivat 16 tonnia (vastaa 32 t rikkidioksidia). 60 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Kouvolassa v. 2006-2012 t/a 50 40 30 20 10 UPM-KYMMENE OYJ/KYMI SCHAEFFER KALK FINLAND OY 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 18 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 7.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Kuusankoskella mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat: TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,2 0,7 10 Pitoisuudet olivat enimmillään alle 1/10 ohjearvotasosta 10 μg/m 3. Pitoisuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua vuoden aikana. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa viime vuosina. Pitoisuustasojen vaihtelu eri vuosina ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävää, koska pitoisuudet kaiken kaikkiaan ovat olleet alhaisia. Pitoisuus (ug/m3) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella v. 2012 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

19 12,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Kuusankoskella v. 1994-2012 10,0 Pitoisuus (ug/m3) 8,0 6,0 4,0 2,0 vuosikeskiarvo ohjearvo 0,0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vuonna 2012 Kuusankosken Urheilukentäntiellä 99,965 % mittausajasta pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet olivat alle 3 ug/m 3, mitä voidaan pitää ns. hajutunnin rajana. Vuonna 2012 suurin mitattu tuntikeskiarvo TRS-yhdisteille oli 6,7 ug/m 3. Hajutuntien määrä on selvästi vähentynyt Urheilukentäntien mittausasemalla vuosien 2006-2008 tasosta. Vuonna 2012 ns. hajutunneiksi luokittui vain 9 tuntia mittausaineistosta. 300 250 Hajutuntien lukumäärä Kuusankosken Urheilukentäntiellä v. 2006-2012 Hajutuntien lukumäärä 200 150 100 50 Hajutunnit 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

20 8. ILMANLAATUINDEKSI 8.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

21 8.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan keskimääräinen ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalis-huhtikuun vaihteen katupölyjakso sekä helmikuun pakkasjakso. Myös loppuvuodesta marraskuussa oli yksittäisiä lyhyitä jaksoja, jolloin kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua. Marraskuussa, kun lunta ei vielä ollut maassa, joinakin pakkaspäivinä ilmassa oli katupölyä Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin tasaiset koko vuoden, joten ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ei vaihdellut merkittävästi. Kuusankosken Mäkikylässä ilmanlaatu oli pääosan vuotta varsin hyvä. Ilmanlaatu luokittui tyydyttäväksi merkittävimmin tammi- ja helmikuussa. Tällöin ilmanlaatua heikensivät pienhiukkasten kohonneet pitoisuudet. Indeksiarvot eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat huomattavasti eri mittausasemilla. Muun muassa Kuusankosken mittausaseman alhaiset indeksiarvot johtuvat siitä, että asemalla mitataan vain haisevia rikkiyhdisteitä, eikä esimerkiksi tieliikenteen epäpuhtauksia. Kouvolan keskustan ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

22 Kuusankosken Urheilukentäntien ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuusankosken Mäkikylän Ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

23 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kokonaisuutena Pohjois-Kymenlaaksossa päästöissä ilmaan ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat pääosin olleet hienoisessa laskussa, tosin eri vuosina päästöissä on voinut olla vaihteluita mm. tuotantomäärien vaihtelusta johtuen. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt teollisuudesta ovat jonkin verran pienentyneet. UPM Kymmene Oyj:n Kuusankosken tehtaalla otettiin uusi hajukaasujen talteenottolinja käyttöön vuonna 2008. Tieliikenteet päästöt ovat olleet laskussa koko 2000-luvun. Tiedot hajapäästöistä ovat puolestaan tarkentuneet, mikä on vaikuttanut merkittävästi raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2012 talvi, erityisesti helmikuu oli varsin kylmä, mikä ajoittain heijastui heikentyneenä ilmanlaatuna. Vuosi oli kauttaaltaan sateinen, joskin lämpöolosuhteiltaan varsin keskimääräinen. Vuonna 2012 ilmanlaatu Kouvolan keskustassa oli keskimäärin hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan maalis- huhtikuussa sekä pakkasten aikaan helmikuussa ja marraskuussa. Ilmanlaatu Kuusankosken Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä oli pääosin hyvä. Mäkikylässä kohonneet hiukkaspitoisuudet heikensivät ilmanlaatu jonkin verran kylmän alkutalven aikana. Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä teollisuuden päästöt ja hajapäästöt. Tieliikenteen vaikutus on suurin Kouvolan keskustan Käsityöläiskadun mittausasemalla. Keskeisimmin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankoskella ovat viime vuosina olleet alhaisia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei viime vuosina ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Katupölyn vaikutukset Kouvolan keskustassa ovat viime vuosina jääneet vähäisiksi. Tosin mittausasema Käsityöläiskadulla ei kuvaa keskustan huonointa ilmanlaatua katupölyn tai myöskään liikenteen pakokaasujen suhteen.

24 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

25 KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKATU Osoite: Käsityöläiskatu, KOUVOLA Koordinaatit: 60.86926 : 26.7056 Mittausparametrit: NO, NO2, PM10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa puistossa, lähellä parkkipaikkaa ja kapeita katuja. Kävelykatu on noin 100 m päässä asemasta. Matkaa vilkkaammin liikennöidyille Salpausselänkadulle ja Kouvolankadulle on 150-200 m. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.2006. Tällöin asema siirrettiin Hallituskadulta ja sen luonne muuttui liikenneasemasta enemmän kaupunkitausta-asemaksi.

26 KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄ Osoite: Vanhainkodintie 12, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.89444 : 26.59167 Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 60 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan lounaispuolella alueella, jolla on pientaloasutusta. Alue on osin myös maatalousvaltaista. Mittausaseman läheisyydessä sijaitsee Saint- Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka. PM 2,5: TEOM 1400 A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2007. PM 2,5-mittaus on aloitettu vuonna 2012.

27 KUUSANKOSKEN URHEILUKENTÄNTIE Osoite: Urheilukentäntie, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.9072 : 26.63439 Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 55 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan itäpuolella noin 800 1500 m:n etäisyydellä UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaista esikaupunkialueen puistossa. Lähimpiin liikenneväyliin on matkaa noin 250 m. Mittausasemalla seurataan UPM Kymmene Oyj:n tehtaan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Monitor Labs, malli 9850 + TRSkonvertteri PPM-Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa 1.4.1991 alkaen. TRS-mittaus on aloitettu 1.3.1994.

28 Liite 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT SEKÄ TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla (Monitor Labs, malli 9850), johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRSkonvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9841B). Hengitettävien hiukkasten mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Käsityöläiskatu TEOM, malli 1400A, Mäkikylä TEOM, malli 1400). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400A). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas -ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten typenoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden mittalaitteiden nolla- ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti (validiteetti): Käsityöläiskatu NO 90 % Käsityöläiskatu NO2 90 % Käsityöläiskatu PM10 97 %

29 Mäkikylä PM10 99 % Mäkikylä PM2,5 98 % Kuusankoski TRS 98 % Kaasumittalaitteille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

30 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2012 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BIM FINLAND <1 <1 1 1 1 1 GASUM OY 15 19 23 19 15 10 13 KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos 4 3 Hinkismäen voimalaitos 19 13 8 17 19 15 20 KYMIN VOIMA OY 492 480 459 315 434 448 441 MYLLYKOSKI PAPER OY 3 3 4 3 3 3 39 NOVITA OY 1 1 1 1 1 1 1 RAISIOAGRO OY RECTICEL OY <1 1 1 1 1 RUUSUTARHAT SUUTARI OY 7 7 SAINT-GOBAIN WEBER OY AB 145 199 119 86 119 93 95 SCHAEFFER KALK FINLAND OY 4 4 95 76 50 45 71 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY 7 6 5 5 5 4 4 SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB 58 62 27 75 84 74 STORA ENSO OYJ 291 299 310 292 320 756 353 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 882 828 976 918 858 866 990 Voikkaa 139 VAMY OY 396 377 374 326 365 320 - VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos 37 34 16 13 Utin varuskunnan lämpökeskus 8 9 8 Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 19 18 15 19 VARI OY 2 4 WIENERBERGER OY AB 2 3 3 1 2 2 2 TIELIIKENNE 935 886 776 725 689 684 640 RAIDELIIKENNE 135 117 125 100 103 107 107 VESILIIKENNE 23 23 23 24 19 22 22 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 363 370 354 295 355 278 278 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 165 191 189 209 236 201 201 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 77 85 145 94 148 129 129

31 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2012 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TEOLLISUUS 8 2 6 5 5 7 7 TIELIIKENNE 126 120 112 105 100 96 92 RAIDELIIKENNE 17 14 16 13 13 13 13 VESILIIKENNE 7 7 7 7 6 6 6 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 38 36 18 28 30 29 29 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 26 35 25 28 29 24 24

32 HIUKKASPÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2012 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY 11 10 5 4 5 3 3 MYLLYKOSKI PAPER OY 3 NOVITA OY RAISIOAGRO OY 4 3 3 3 <1 <1 <1 RECTICEL OY RUUSUTARHA SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB 7 9 13 11 19 19 29 SCHAEFFER KALK FINLAND OY 3 3 1 <1 1 1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB <1 <1 <1 3 4 3 STORA ENSO OYJ <1 <1 <1 5 4 1 <1 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 183 103 57 22 11 11 13 Voikkaa 4 VAMY OY 13 1 8 7 15 16 - VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos 20 18 13 11 Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 9 Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 17 17 15 18 VARI OY WIENERBERGER OY AB 1 1 1 TIELIIKENNE 46 45 40 39 36 35 33 RAIDELIIKENNE 3 2 3 2 2 2 2 VESILIIKENNE 2 2 1 1 1 1 1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 29 28 25 21 22 18 18 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 303 336 479 520 604 547 547 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 357 358 453 470 331 541 541

HIUKKASPÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2012 (yksikkö tonnia) 33 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TEOLLISUUS 18 6 10 12 7 4 4 TIELIIKENNE 7 6 6 6 6 5 5 RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 VESILIIKENNE 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 2 3 2 2 3 2 2 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 55 96 66 71 72 68 68 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 51 48 49 49 47 49 49

PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2012 (yksikkö tonnia rikkiä) 34 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BIM FINLAND GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY RECTICEL OY RUUSUTARHAT SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB SCHAEFFER KALK FINLAND OY 1 1 1 1 <1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ Kymi 53 37 26 24 28 18 16 Voikkaa VAMY OY VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos Utin varuskunnan lämpökeskus Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus VARI OY WIENERBERGER OY AB TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

35 RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2012 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY 63 78 75 53 147 42 89 MYLLYKOSKI PAPER OY 5 NOVITA OY RAISIOAGRO OY RECTICEL OY <1 RUUSUTARHAT SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB 185 186 167 74 71 72 67 SCHAEFFER KALK FINLAND OY 1 1 <1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB 3 3 1 2 2 2 STORA ENSO OYJ 18 8 6 4 1 3 13 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 50 56 17 1 6 16 25 Voikkaa 2 VAMY OY 88 242 145 120 150 136 - VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos 3 4 4 7 4 7 4 Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 6 9 9 6 6 Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 17 18 12 22 26 14 22 VARI OY WIENERBERGER OY AB 25 29 29 12 22 24 17 TIELIIKENNE 1 1 1 1 1 1 <1 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 2 2 2 6 <1 <1 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 107 131 107 114 124 107 107 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 3 3 1 <1 3 3 3

36 RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2011 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TEOLLISUUS 3 1 3 2 2 2 TIELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 15 19 15 16 16 16

37 Liite 7 TUNNUSLUVUT VUOSIEN 2006-2012 MITTAUKSISTA TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLAISKADULLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 49 48 56 63 64 68 Helmikuu 74 48 52 79 76 69 Maaliskuu 85 81 42 52 78 55 55 Huhtikuu 62 56 87 37 59 56 54 Toukokuu 71 50 53 46 44 43 10 Kesäkuu 34 47 28 36 32 36 27 Heinäkuu 48 26 21 30 38 38 28 Elokuu 50 49 38 41 30 34 Syyskuu 43 36 31 44 31 29 Lokakuu 42 50 46 42 39 56 Marraskuu 53 48 55 (*) 38 42 55 36 (*) Joulukuu 39 40 37 76 47 44 22 Ohjearvo 150 150 150 150 150 150 150 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 28 27 32 44 31 48 Helmikuu 42 26 31 43 48 37 Maaliskuu 44 41 26 27 38 24 29 Huhtikuu 25 24 39 20 25 26 18 Toukokuu 36 26 23 19 21 20 5 Kesäkuu 16 22 11 18 16 17 14 Heinäkuu 18 18 10 15 20 16 19 Elokuu 19 25 15 18 15 15 Syyskuu 20 22 16 24 16 14 Lokakuu 22 30 23 24 23 28 Marraskuu 27 25 32 (*) 22 24 26 20 (*) Joulukuu 25 25 19 51 27 22 14 Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 70 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

38 TYPPIDIOKSIDIN SUURIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA 2006 94 2007 101 2008 120 2009 115 2010 97 2011 151 2012 82 Raja-arvo 200 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) KOUVOLAN KESKUSTASSA Hallituskatu 1991 25 1992 23 1993 23 1994 27 1995 24 1996 1997 29 1998 42 1999 27 2000 21 2001 26 2002 25 2003 21 2004 21 Käsityöläiskatu 2005 20 2006 15 (*) 2007 16 2008 14 (*) 2009 13 2010 16 2011 14 2012 12 Raja-arvo 40 40 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

39 TYPENOKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) KOUVOLAN KESKUSTASSA 1991 44 1992 46 1993 45 1994 52 1995 50 1996 1997 43 1998 53 1999 43 2000 34 2001 36 2002 38 2003 35 2004 32 Hallituskatu Käsityöläiskatu 2005 32 2006 18 (*) 2007 20 2008 17 (*) 2009 18 2010 21 2011 18 2012 16 Kriittinen taso 30 30 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

40 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 15 41 26 22 25 22 Helmikuu 25 59 22 25 36 42 Maaliskuu 28 94 41 34 43 19 36 Huhtikuu 51 29 66 52 39 53 46 Toukokuu 58 21 30 25 35 24 38 Kesäkuu 46 24 23 17 17 30 19 Heinäkuu 30 12 15 17 30 21 Elokuu 46 23 17 16 20 15 Syyskuu 24 23 22 20 20 12 16 Lokakuu 14 22 13 17 21 21 15 Marraskuu 14 13 27 27 20 29 46 Joulukuu 21 53 22 25 26 12 19 Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 70 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 18 25 23 26 Helmikuu 14 39 24 32 Maaliskuu 26 14 27 18 31 Huhtikuu 48 41 17 27 24 21 Toukokuu 81 23 27 (*) 29 26 24 Kesäkuu 36 28 11 23 35 15 Heinäkuu 31 223 9 38 23 23 Elokuu 30 27 17 21 28 16 Syyskuu 28 22 19 23 22 Lokakuu 56 18 20 22 16 Marraskuu 20 18 15 28 22 Joulukuu 20 21 19 18 20 Ohjearvo 70 70 70 70 70 70 70 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

41 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3) Kouvola Käsityöläiskatu 2006 64 Kuusankoski Mäkikylä 2007 124 117 2008 97 351 2009 72 28 2010 46 69 2011 64 36 2012 49 35 Raja-arvo 50 50 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON YLITYKSET (kpl) Kouvola Kuusankoski Käsityöläiskatu Mäkikylä 2006 5 0 2007 9 9 2008 6 4 2009 2 0 2010 0 2 2011 1 0 2012 0 0 Sallittu 35 35

42 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) Kouvola Kouvola Kuusankoski Hallituskatu Käsityöläiskatu Mäkikylä 1992 19 1993 20 1994 18 1995 18 1996 18 1997 20 1998 20 1999 20 2000 20 2001 20 2002 22 2003 23 2004 21 2005 20 2006 16 (*) 2007 14 24 (*) 2008 15 18 (*) 2009 13 10 (*) 2010 14 (*) 11 2011 14 11 2012 13 11 Raja-arvo 40 40 40 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

43 PIENHIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m3) (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ 2012 Tammikuu 15,8 Helmikuu 22,5 Maaliskuu 12,5 Huhtikuu 8,9 Toukokuu 10,1 Kesäkuu 7,4 Heinäkuu 12,0 Elokuu 7,4 Syyskuu 10,6 Lokakuu 9,6 Marraskuu 9,3 Joulukuu 14,2 WHO:n esitys ohjearvoksi 25 PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ 2012 6,7 Raja-arvo 25 WHO:n esitys ohjearvoksi 10 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKELLA 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tammikuu 1 2 0 0,8 0,4 Helmikuu 1 3 0 1,0 0,5 Maaliskuu 1 1 1 0 0,4 0,7 Huhtikuu 1 1 1 1 (*) 0,7 0,2 Toukokuu 2 1 2 1 0,6 0,3 0,5 Kesäkuu 1 1 2 1 0,5 0,5 0,3 Heinäkuu 3 1 3 1 0,8 0,5 0,4 Elokuu 3 1 1 (*) 1 0,6 0,7 0,5 Syyskuu 1 2 0 1 0,7 0,6 0,3 Lokakuu 1 2 0 1 0,2 0,4 0,4 Marraskuu 1 1 0 1 0,6 0,2 Joulukuu 1 1 0 (*) 1 (*) 0,3 0,6 0,5 Ohjearvo 10 10 10 10 10 10 10 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

44 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) KUUSANKOSKELLA 1994 1,5 1995 1,6 1996 1,9 1997 0,8 1998 0,3 1999 0,3 2000 0,4 2001 0,3 2002 0,2 2003 0,7 2004 0,4 2005 0,7 2006 0,8 2007 0,6 2008 0,6 2009 0,3 2010 0,3 2011 0,3 2012 0,2