Porin ilmanlaatu. Mittaustulokset 2009. Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2010

PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Toukokuu 2010 Mittausaineisto, tulokset ja raportointi: Jari Lampinen 2

3

TIIVISTELMÄ Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Verrattaessa suurteollisuuden 2009 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin 2005 2009 olivat ne rikkidioksidin osalta 1 316 t pienemmät, typpidioksidin osalta 358 t pienemmät, hiukkasten osalta 67 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta 427 703 suuremmat. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilman laadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi tausta-asema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemista saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, - paineesta ja kosteudesta. Lisäksi Porin verkkoon on liitetty yksi mittausasema Rauman keskustasta, Hallikadulta, jossa mittauskomponentit ovat hengitettävät hiukkaset sekä typen oksidit. Pori vastaa myös Rauman tulosten lähettämisestä Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin (www.ilmanlaatu.fi) Tulokset päivitetään portaaliin kerran tunnissa, jossa ne ovat nähtävillä. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla 2009 oli hyvä 59 vrk:tta, tyydyttävä 179 vrk:tta, välttävä 85 vrk:tta, huono 34 vrk:tta sekä erittäin huono 4 vrk:tta. Määräävät komponentit mittausjaksolla olivat hengitettävät hiukkaset 77 % ja typen oksidit 23 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla 2003 2009 tuloksia on vuosien 2007 ja 2008 kohdalla havaittavissa ilmanlaadun merkittävä huononeminen. Vuosi 2009 oli kuitenkin koko jakson huonoin. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen 711/2001 raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ilmanlaatuohjearvot ylittyivät Porissa hengitettävien hiukkasten kohdalla tammikuussa. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katukunnossapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin joulukuussa. Pitoisuus oli 5 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi huhtikuussa, jolloin tuntiarvo 94 g/m 3 oli 63 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi tammikuussa ollen 59 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 84 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna 2009. Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 47,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin tammikuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 3,4 mg/m 3. 4

PORIN ILMANLAATU 2009 SISÄLTÖ JOHDANTO...7 1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2009...8 2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA...9 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT...9 3.1 MITTAUSPARAMETRIEN TILASTOLLINEN MÄÄRITTELY OHJEARVOJEN OSALTA... 10 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT...11 4.1 MITATTAVAT KOMPONENTIT, MITTAUSASEMIEN SIJAINTI JA MITTAUSJAKSOT... 11 4.2 MITTAUSJÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS... 11 4.3 MITTAUSTIETOJEN KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY... 12 4.4 PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT... 12 4.4.1 Rikkidioksidi...12 4.4.2 Typpidioksidi...12 4.4.3 Hiilimonoksidi...12 4.4.4 Hengitettävät hiukkaset...12 5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT...13 5.1 SÄÄASEMAT... 13 5.2 VALLITSEVAN TUULEN SUUNTA... 13 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA...15 6.1 RIKKIDIOKSIDI, SO 2... 15 6.1.1 Itätulli 3...15 6.1.2 Lampaluoto...16 6.2 TYPPIDIOKSIDI, NO 2... 19 6.2.1 Itätulli 3...19 6.3 HIILIMONOKSIDI, CO... 20 6.3.1 Itätulli 3...20 6.4 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET, PM 10... 23 6.4.1 Itätulli 3...23 6.5 ILMANLAATUINDEKSI... 25 6.6 HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA... 27 6.7 MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS... 27 6.8 LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ... 27 6.9 LISÄTIETOJA PORIN KAUPUNGIN MUISTA ILMANSUOJELUJULKAISUISTA... 27 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO...27 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS)...28 9 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2009...29 9.1 RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 29 9.2 TYPPIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 30 9.3 HIUKKASPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 30 9.4 HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (FOSS.), PISTELÄHTEET... 31 10 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA 2006...32 5

LIITTEET: LIITE 1 PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT LIITE 2 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 3 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA LIITE 4 LUONTOTALO ARKKI, SÄÄASEMA LIITE 5 YMPÄRISTÖVIRASTON, SÄÄASEMA 6

JOHDANTO Raporttiin on koottu Porin ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 2009. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Ilmantarkkailujärjestelmän tulevasta ylläpidosta on sovittu 13.11.2009 ilmanlaatutyöryhmän kokouksessa. Sopimuskausi on kolmivuotinen, käsittäen vuodet 2010 2012. Palvelun tuottajana on Porin kaupungin ympäristövirasto. Palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Porin ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2009 olivat: Kari Hannus (pj) Jari Grönvall Arja Valli Vesa Törölä Ari Savola Katriina Heikkilä Niina Törn Jenni Forsell Matti Lankiniemi (siht.) Porin kaupunki, hallintokeskus PVO-Lämpövoima Oy Fortum Power and Heat Oy Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Sachtleben Pigments Oy Corenso United Oy Ltd Corenso United Oy Ltd Porin kaupunki, ympäristövirasto Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2009 kahdesti. Tietoa reaaliaikaisesta ilman laadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Porin kaupunki puhelin 044 701 1218 ympäristövirasto Jari Lampinen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pori.fi Valtakatu 11 internet: http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/ 28100 Pori 7

1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2009 Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2009 olivat 40 538. Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Teollisuuden ja energiantuotantolaitoksien maksuosuudet kokonaiskustannuksista olivat 75 %, eli 30 403 ja Porin kaupungin ympäristölautakunnan 25 %, eli 10 135. Puolet teollisuuden maksuosuudesta 15 202 jaettiin tasaeriin seitsemän toiminnanharjoittajan kesken ja toinen puoli osuutta viiden suurimman laitoksen kesken suhteutettuina laitoskohtaisiin päästömääriin. Maksuosuuksien määräytyminen on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1 Maksuosuuksien määräytyminen 2009 Maksuosuudet ( ) Kokonaismaksuosuus ( ) Päästöjen suhteessa ( ) Tasaosuus/laitos ( ) Toiminnanharjoittajat (7) 30 403 2 172 Päästöjen suhteessa (5) 15 202 Porin kaupunki, ymp. lautakunta 10 135 Yhteensä 40 538 Kustannuslaskenta on tehty laitoksilta saatujen vuoden 2008 päästötietojen perusteella. Laskentakomponenteiksi on yhteisesti sovittu rikkidioksidi, typen oksidit sekä hiukkaset. Päästötiedot ja laitoskohtaiset kustannusosuudet käyvät ilmi taulukoista 2 ja 3. TAULUKKO 2 Laitosten päästötiedot 2008 Laitos SO 2 t/a NO 2 t/a hiukk. t/a yht. t/a %-osuus osuus Sachtleben Pigments Oy 1 128 122 45 1 295 23,10 3 512 Fortum Oy 414 740 31 1 185 21,10 3 208 PVO- Lämpövoima Oy 259 403 16 678 12,10 1 839 Porin Prosessivoima Oy 682 437 33 1 152 20,50 3 116 Pori Energia Oy 640 631 29 1 300 23,20 3 527 Yhteensä 3 123 2 333 154 5 610 100,00 15 202 TAULUKKO 3 Laitoskohtaiset kustannusosuudet 2009 Laitos kiinteä osuus %-osuus yhteensä ( ) Sachtleben Pigments Oy 2 172 3 512 5 684 Fortum Power and Heat Oy 2 172 3 208 5 380 PVO- Lämpövoima Oy 2 172 1 839 4 011 Porin Prosessivoima Oy 2 172 3 116 5 288 Pori Energia Oy 2 172 3 527 5 699 Corenso United Oy, Ltd 2 172 2 172 Boliden Harjavalta Oy 2 172 2 172 Porin kaupungin ymp. ltk. 10 135 10 135 Yhteensä 25 339 15 202 40 541 8

2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA Porin kaupungin ympäristötoimisto myi vuonna 2009 Rauman kaupungille ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Porissa valvottiin Rauman keskustan Hallikadun mittausaseman toimintaa sekä linkitettiin mittaustulokset Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin. Kuukausittain mittaustulokset editoitiin J. Pulkkisen Kalibrointi Ky:n toimesta Mikkelissä, josta myös ostettiin neljä kertaa vuodessa analysaattoreiden kalibrointipalvelut. Editoidut tulokset siirrettiin Porin Enview 2000 SQL-tietohallinto-osaston tietokantaan. Mittaustuloksia vertailtiin kansallisiin ohjearvoihin sekä Euroopan yhteisön asettamiin raja-arvoihin. 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaatuun liittyvissä säädöksissä oli Suomessa voimassa pitkään 19 päivänä kesäkuuta1996 annettu valtioneuvoston päätös raja- ja kynnysarvoista (481/1996) sekä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 19 päivänä kesäkuuta 1996 annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) 3, jossa säädettiin ohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi. Ohjearvot muutettiin asetuksella sitoviksi raja-arvoiksi. Nämä säädökset kumottiin Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001), jossa on annettu raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksista ulkoilmassa. Valtioneuvoston asetus astui voimaan 15.8.2001. Asetuksen on tullut muutos (784/2003), joka astui voimaan 9.9.2003. Syynä 1996 asetukselle oli EY:n ilmanlaatudirektiivien istuttaminen kansalliseen lainsäädäntöömme. Sitovien raja-arvojen lisäksi ilmanlaatuasetukseen sisällytettiin sellaisenaan kumotun valtioneuvoston päätöksen (481/1996) mukaiset kynnysarvot pilaantumisen arviointiperusteiksi alailmakehän otsonille. Raja-arvot perustuvat EY:n ilmanlaatua koskevaan puitedirektiiviin, ja sen nojalla annettuihin kahteen niin sanottuun johdannais- eli tytärdirektiiviin (1999/30/EY ja 2000/69/EY). Otsonin kynnysarvot perustuvat EY:n direktiiviin vuodelta 1992 (92/72/ETY). Nämä kynnysarvot on puolestaan kumottu valtioneuvoston asetuksella alailmakehän otsonista (783/2003), jossa on säädetty tavoitteet otsonipitoisuuksille. Otsoniasetus perustuu ilmanlaadun kolmanteen johdannaisdirektiiviin (2002/3/EY) TAULUKKO 4 Ohjearvot ilman epäpuhtauksille Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) Rikkidioksidi (SO 2) Ohje-arvo (20 o C, 1 atm) Tilastollinen määrittely 20 mg/m 3 tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 250 µg/m 3 80 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 9

TAULUKKO 5 Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo µg/m 3 Keskiarvon laskenta-aika Ylitysten lkm. / kalenterivuosi Voimaantulo Hiilimonoksidi (CO) 10 000 8-tuntia 2) - voimassa Typpidioksidi (NO 2) 200 40 tunti kalenterivuosi 18 tuntia - 1.1.2010 1.1.2010 3) Rikkidioksidi (SO 2) 350 125 20 tunti 24-tuntia vuosi / talvi 24 tuntia 3 vuorokautta voimassa voimassa voimassa Hengitettävät hiukkaset (PM 10) Lyijy (Pb) 1) 1) 50 40 24-tuntia kalenterivuosi 0,5 1) kalenterivuosi 35 vrk / vuosi - - voimassa voimassa voimassa Bentseeni (C 6H 6) 5 kalenterivuosi - 1.1.2010 1) 2) 3) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8-tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 1.1.2010 saakka raja-arvo on vuoden tuntiarvojen 98 %-pisteenä 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta Validiteetti Tuntiarvojen ajallisen edustavuuden pitää olla kokonaismittausajasta 75 %. Vuorokausi ja kuukausivaliditeetit ovat määritelty erikseen. Vuorokausiarot hyväksytään jos tunteja on 13 eikä mittausvuorokaudessa ole yli 6 tunnin yhtäjaksoista katkoa. Hiilimonoksidi, CO Tuntiohjearvoon on verrattu mittaustulosten tuntikeskiarvoja ja 8-tunnin ohjearvoon kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vrk-ohjearvon sallii yhden 70 µg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy jos 50 µg/m 3 vrk-pitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa. Rikki- ja typpidioksidi, SO 2, NO 2 Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuden vrk-keskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (1 %) kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 o C eli 293 Kelvin-astetta (K) ja ilmanpaineena 101,3 kilopaskallia (kpa). 10

4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT 4.1 Mitattavat komponentit, mittausasemien sijainti ja mittausjaksot Porin mittausasemat sijaitsevat Itätullissa, Luontotalo Arkissa 30.9.2009 saakka, ent. Suomen Pankin talossa Valtakatu 11, 1.10.2009 alkaen sekä Lampaluodossa. Rauman aseman sijaintipaikka on Hallikadulla. Porissa ja Raumalla mitattavat komponentit sekä mittauspaikat selviävät taulukoista 6 sekä 7. TAULUKKO 6 Porissa mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi, SO 2 Lampaluoto jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi, SO 2 Itätulli 3 jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi, NO 2 Itätulli 3 jatkuva Monitor Labs Inc. 9941B Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 jatkuva Thermo Environmental 48 Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Itätulli 3 jatkuva Eberline FH 62 I-R Säätiedot, t-suunta, t-nop Lampaluoto jatkuva SMA-300 Säätiedot, t-suunta, l-tila, t-nop, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine Keskusta jatkuva SMA-300 TAULUKKO 7 Raumalla mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Typpidioksidi, NO 2 Hallikatu jatkuva Thermo Electron 42 C Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hallikatu jatkuva Eberline FH 62 I-R 4.2 Mittausjärjestelmän tekninen toteutus KUVA 1 Mittausjärjestelmän toimintakaavio 2009 11

4.3 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset mittausasemilta kerätään SQL tietokantaan lankapuhelinverkon välityksellä tunnin välein. Lampaluodon sääasemalla on lokakuusta alkaen Envidas for Windows tiedonkeruuohjelma. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset, eli editoinnit. Mittaustuloksista laaditaan kuukausi- ja vuosiraportit. 4.4 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät 4.4.1 Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. 4.4.2 Typpidioksidi Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminesenssimenetelmää (SFS 5425). Typen oksideja sisältävä ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit pelkistyvät typpimonoksidiksi. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpimonoksidimolekyylejä. Viritetystä tilasta molekyyli palaa perustilaan emittoimalla ylimääräisen energian. Säteilyn intensiteetti riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen typpimonoksidipitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidipitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena. 4.4.3 Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin mittauksiin käytetään ei-dispersiivistä infrapunamenetelmää. Menetelmä perustuu hiilimonoksidin absorption mittaamiseen säteilyn infrapuna-alueella, missä hiilimonoksidilla on voimakas absorptiomaksimi. Vertaamalla absorptiovoimakkuutta tunnettua pitoisuutta vastaavaan vertailuilmaan saadaan hiilimonoksidipitoisuus. 4.4.4 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. perustuu - säteilyn vaimenemiseen, jossa laite imee vakionopeudella ilmaa lasikuituisen nauhasuodattimen läpi ja näyteilman sisältämät hiukkaset jäävät nauhalle, jolloin nauhan läpi pääsevän -säteilyn määrä vähenee. Mitä suurempi on näyteilman sisältämä hiukkasmäärä, sitä nopeammin -säteilyn läpäisy heikkenee 12

5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT 5.1 Sääasemat Sääasemalla Luontotalo Arkin sääasemalla mitattiin tuulen suuntaa, nopeutta, ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta sekä suhteellista kosteutta 1.1. 30.9.2009 ja Ympäristöviraston kiinteistöllä 1.10. 31.12.2009. Lampaluodon mittausasemalla mitataan tuulen suuntaa ja nopeutta 1.1. 31.12.2009 TAULUKKO 8 Sääasemien sijainnit ja niiden mittausparametrit Mittauspaikka Mittausjakso Mittausparametrit Luontotalo Arkki 1.1. 30.9.2009 T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine Ympäristövirasto 1.10. 31.12.2009 T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine Lampaluoto 1.1. 31.12.2009 T-suunta, -nopeus 5.2 Vallitsevan tuulen suunta Tuulen ajalliset jakaumat eri ilmansuuntiin vuonna 2009 Luontotalo Arkin sääasemilla on esitetty kuvassa 2, 3 ja 4. Tuulisektorit osoittavat tuulen kulkusuunnan, nopeuden sekä ajallisen edustavuuden prosentteina. Luontotalo Arkin sääasemalla vallitsevat tuulen suunnat ovat välillä SSE-S-W. Ent. Suomen Pankin sääasemalla vallitsevat tuulen suunnat ovat välillä SSE-S-W. Lampaluodossa vallitseva tuulen suunta on SSW. KUVA 2 Luontotalo Arkin tuuliruusu tammi-syyskuu 2009 13

KUVA 3 Ympäristöviraston tuuliruusu syys- joulukuu 2009 KUVA 4 Lampaluodon tuuliruusu 2009 14

6 TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA 6.1 Rikkidioksidi, SO 2 Rikkidioksidia mitataan Itätullin kaupunginosassa sekä Lampaluodossa. Itätullin asema sijaitsee kaupunkikeskustassa ja siellä mitataan pääasiassa liikenneperäisiä päästöjä. Tosin ajoittain viidennen kaupunginosan pistelähteet näkyvät mittaustuloksissa. Lampaluodon mittausasema on tyypiltään tausta-asema. 6.1.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 8 ja 9 sekä kuvissa 5 ja 6. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys selviää kuvasta 7. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 8 Itätullin rikkidioksidin mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 8 6 8 12 6 98,0 2. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 11 5 9 18 7 98,1 3. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 9 4 10 17 5 97,9 4. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 7 5 8 14 5 97,8 5. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 5 2 5 14 2 98,0 6. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 7 3 7 12 4 92,1 7. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 8 2 6 16 3 97,9 8. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 8 2 10 27 4 85,5 9. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 3 1 2 4 1 93,6 10. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 5 2 5 22 3 97,9 11. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 6 3 6 14 4 98,1 12. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 12 5 12 26 6 97,9 TAULUKKO 9 Itätullin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 8 11 9 7 5 7 8 8 3 5 6 12 % ohjearvosta 3 4 4 3 2 3 3 3 1 2 2 5 Vrk-pitoisuus 6 5 4 5 2 3 2 2 1 2 3 5 % ohjearvosta 8 6 5 6 3 4 3 3 1 3 4 6 15

6.1.2 Lampaluoto Mittauspiste sijaitsee Lampaluodon kylässä, entisen koulun pihassa. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 95 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 5 ja 6. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys selviää kuvasta 8. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 10 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulokset kk Dimenssio Asema Monitor Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 0 1 1 1 2 1 98,1 2. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 1 1 1 1 1 98,1 3. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 1 1 1 1 1 97,4 4. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 0 2 1 1 2 1 97,9 5. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 2 4 4 1 90,8 6. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 3 4 4 5 5 4 91,1 7. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 4 4 5 7 4 94,0 8. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 0 1 1 2 2 1 85,5 9. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 2 3 3 2 93,6 10. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 2 1 97,9 11. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 2 1 98,1 12. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 1 1 2 2 1 91,6 TAULUKKO 11 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Lampaluoto SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 1 1 1 2 2 4 4 1 2 2 2 1 % ohjearvosta 0,4 0,4 0,4 1 1 2 2 0,4 1 1 1 0,4 Vrk-pitoisuus 1 1 1 1 2 4 4 1 2 1 1 1 % ohjearvosta 1 1 1 1 3 5 5 1 3 1 1 1 16

80 70 pitoisuus µg/m 3 60 50 40 30 20 Itätulli Lampaluoto. 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 5 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntipitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 250 g/m 3 80 70 pitoisuus µg/m 3 60 50 40 30 20 Itätulli Lampaluoto 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 6 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 80 g/m 3 17

Rikkidioksidin tuntiarvot Itätullissa ja Lampaluodossa 1992-2009 pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 92 1993 94 1995 97 98 99 2000 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2009 KUVA 7 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1992-2009 pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 92 93 94 1995 97 98 99 2000 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2009 KUVA 8 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Lampaluodossa 1992-2009 18

6.2 Typpidioksidi, NO 2 6.2.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Itätullissa mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat peräisin suurimmalta osin liikenneperäisistä lähteistä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvassa 9 Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 12 Itätullin typpidioksidin mittaustulokset Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 27 94 59 90 134 71 98,1 2. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 26 85 47 75 95 53 97,9 3. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 20 58 31 45 69 36 97,8 4. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 17 57 31 39 84 32 97,6 5. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 13 47 24 33 62 26 94,7 6. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 16 39 25 35 49 30 92,0 7. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 16 37 24 28 47 25 97,7 8. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 19 41 28 54 52 37 85,4 9. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 22 57 33 47 74 33 93,5 10. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 14 58 28 45 168 31 98,0 11. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 11 34 18 28 42 21 98,2 12. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 22 74 40 77 84 56 97,9 TAULUKKO 13 Itätullin typpidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 NO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 94 85 58 57 47 39 37 41 57 58 34 74 % ohjearvosta 63 57 39 38 31 26 25 27 38 39 23 49 Vrk-pitoisuus 59 47 31 31 24 25 24 28 33 28 18 40 % ohjearvosta 84 67 44 44 34 36 34 40 47 40 26 57 19

250 pitoisuus µg/m 3 200 150 100 50 Tuntipitoisuus Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 9 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vrk-pitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 150 g/m 3 ja vuorokausiarvolle 70 g/m 3 Mittaustulosten tunti- ja vrk-arvojen vertailu ohjearvoihin 2000 2009 TAULUKKO 14 Typpidioksidin tuntiarvojen- ja toiseksi suurimman vrkarvon vuosikeskiarvojen vertailu 2000 2009 Vuosi Tuntiarvojen vuosi k.a. g/m 3 Vuorokausiarvojen vuosi k.a g/m 3 2000 52,8 32,1 2001 55,3 36,8 2002 67,6 42,0 2003 73,1 42,9 2004 71,6 37,9 2005 67,0 34,6 2006 60,0 35,5 2007 58,1 33,1 2008 54,8 30,3 2009 56,8 32,3 6.3 Hiilimonoksidi, CO 6.3.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset ovat taulukoissa 15 ja 16 sekä kuvassa 10 pitkän aikavälin kehitys tuntiarvojen sekä 8 h:n liukuvan keskiarvopitoisuuksien osalta käyvät ilmi kuvista 11 ja 12. 20

Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 15 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,5 3,4 1,6 3,8 5,9 1,8 99,7 2. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,5 0,4 1,8 3,3 0,7 100,0 3. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,3 0,4 0,7 0,3 99,9 4. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,4 0,2 0,4 0,8 0,3 88,5 5. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 0,4 0,3 0,4 0,5 0,3 95,6 6. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,4 0,5 0,6 0,4 94,0 7. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,1 0,3 0,2 0,3 0,4 0,2 99,9 8. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,4 0,3 0,4 0,5 0,3 87,2 9. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 1,0 0,6 0,8 1,5 0,6 95,6 10. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,5 0,7 1,8 2,8 0,7 99,9 11. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,8 0,4 1 1,3 0,5 100,0 12. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,7 0,7 2,1 2,8 1,1 99,9 TAULUKKO 16 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 CO ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 3,4 1,5 0,5 0,4 0,4 0,5 0,3 0,4 1,0 1,5 0,8 1,7 % ohjearvosta 17 7,5 2,5 2,0 2,0 2,5 1,5 2,0 5,0 7,5 4,0 8,5 8 h:n keskiarvo 3,8 1,8 0,4 0,4 0,4 0,5 0,3 0,4 0,8 1,8 1,0 2,1 % ohjearvosta 47,5 22,5 5,0 5,0 5,0 6,3 3,8 5,0 10,0 22,5 12,5 26,3 pitoisuus mg/m3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo KUVA 10 Hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat tuntipitoisuudet ja 8 h:n liukuvat keskiarvot. Ohjearvo 8h:n liukuvalle keskiarvolle on 8 mg/m 3 ja tuntiarvolle 20 mg/m 3 21

Hiilimonoksidin tuntiarvot ja 8 h:n liukuvat keskiarvot Itätullissa 1994-2009 pitoisuus mg/m 3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 94 95 96 97 98 99 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2008 2009 KUVA 11 Hiilimonoksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1994 2009 pitoisuus mg/m 3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 KUVA 12 Hiilimonoksidin 8 h:n liukuvan keskiarvon kehitys Itätullissa 1994-2009 22

6.4 Hengitettävät hiukkaset, PM 10 6.4.1 Itätulli 3 Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen (alle 10 m) pölyn osuus. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurin vuorokausiohjearvo on 70 g/m 3. Ohjearvo on ylittynyt, mikäli kalenterikuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo on suurempi kuin 70 g/m 3. Suurin vrk-pitoisuus Porissa 75 g/m 3 mitattiin tammikuussa, jolloin myös ohjearvo ylittyi. Mittausjaksolla 1998 2009 ohjearvoylityksiä on esiintynyt viitenätoista (15) kuukautena. Suurin mitattu tuntipitoisuus 428 g/m 3 esiintyi joulukuussa. Koko vuoden validiteetti oli 96 %. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 17 ja 18 sekä kuvassa 13. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2009 TAULUKKO 17 Itätullin hengitettävien hiukkaspitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 25 143 75 120 178 84 99,4 2. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 16 70 31 58 117 32 97,9 3. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 25 117 62 97 267 63 99,2 4. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 29 91 44 83 138 57 92,8 5. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 16 53 25 48 250 30 95,7 6. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 14 46 24 33 65 25 93,9 7. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 13 37 16 37 48 21 92,8 8. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 15 67 30 57 109 32 86,6 9. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 13 56 25 45 104 25 95,5 10. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 17 95 38 94 146 46 97,7 11. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 17 107 59 99 139 71 100,0 12. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 18 103 41 174 428 63 100,0 TAULUKKO 18 Itätullin hengitettävien hiukkasten mittaustulosten vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 PM 10 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vrk-pitoisuus 75 31 62 44 25 24 16 30 25 38 59 41 % ohjearvosta 107 44 89 63 36 34 23 43 36 54 84 59 23

120 110 100 90 Pitoisuus µg/m3 80 70 60 50 40 30 20 10 Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 13 Hiukkasten (PM 10 ) verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 70 g/m 3. Taulukossa 19 on esitetty hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) Porin keskustassa (Itätullissa) vuosina 1998 2009. Merkillepantavaa on keväisin esiintyvä runsas katupöly, joka aiheuttaa ohjearvon ylityksiä (70 g/m 3 ) vilkkaassa keskustan liikenneympäristössä lähes vuosittain. Ylitykset on merkitty punaisella. Lisäksi rakennusten purkaminen ja varsinainen rakentaminen saavat aikaan hetkellisiä pitoisuuspiikkejä. TAULUKKO 19 Hiukkaspitoisuuksien vuorokausiarvot (PM 10 ) Itätullissa 1998 2009 vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo 1998 29 46 87 72 34 26 27 19 42 28 55 36 1999 28 27 40 86 41 30 34 28 39 25 47 48 2000 48 28 90 83 76 27 33 26 36 34 47 16 2001 18 22 91 62 29 27 28 28 45 28 36 51 2002 70 58 73 75 48 32 28 58 37 39 32 52 2003 50 46 73 48 29 33 33 24 - - - - 2004-34 48 57 45 25 14 27 25 31 29 12 2005 17 42 85 69 27 23 22 29 35 41 55 32 2006 - - 35 75 67 - - - - - 21 31 2007 36 26 109 53 22 25 18 28 26 20 31 37 2008 42 68 51 89 37 25 13 16 25 17 30 35 2009 75 31 62 44 25 24 16 30 25 38 59 41 24

Mittaustuloksien vertaaminen raja-arvoihin VNp 711/2001 Hengitettäville hiukkasille vuorokausiarvojen raja-arvo on 50 g/m 3 ja vuosikeskiarvo 40 g/m3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pitoisuuksia laskettaessa tulee huomioida pitoisuutta vastaavan ajanjakson ilman lämpötila sekä vallitseva ilmanpaine. Porissa 24-tunnin raja-arvon numeroarvo 50 g/m 3 ylittyi Itätullissa 12 kertaa mittausjakson 2009 aikana, joten raja-arvoihin verrattavaa pitoisuusylitystä hengitettävien hiukkasten osalta ei esiintynyt. TAULUKKO 20 Raja-arvojen 50 g/m 3 vuorokausiylitykset Itätullissa 2009 päivä 2.1. 3.1. 16.1. 19.3. 23.3. 24.3. 25.3. 26.3. 27.3. 8.4. 12.11. 20.12. vrk- pit. g/m 3 75 59 84 61 60 63 62 55 60 57 59 63 6.5 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa kuntalaisille päivittäin vallitsevasta ilman laadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on 5. Tuntiindeksin käyttöön liittyy myös omia rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Indeksi-lukuarvon laskennassa otettaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), hengitettävä pöly (PM 10 ) sekä hiilimonoksidi (CO). Kullekin epäpuhtaudelle määritetään aliindeksi siten, että kutakin mittaustulosta verrataan syksyllä 1996 voimaan tulleeseen ilmanlaadun enimmäisohjearvoon. Tulokset on selvitetty kuvassa 14 sekä taulukoissa 21 ja 22. Taulukosta 23 käy selville ilmanlaadun luokittelu indeksin perusteella. Taulukossa 24 on esitetty ilmanlaadun indeksin laskennan taitepisteet. Ilmanlaatuindeksin laskentatulokset 2009 200 Erittäin huono Indeksi 150 100 75 50 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 0 ta hel ma hu to ke hei el sy lo ma jo KUVA 14 Ilmanlaatuindeksit Itätullissa laskettuna 1-tunnin arvojen perusteella 25

TAULUKKO 21 Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu Itätullissa 2003 2009 mittausvuorokausien perusteella. Vuosi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Vuorokausia yht. Tunteja yht. 2003 274 72 3 0 0 349 8 376 2004 280 69 0 0 0 349 8 376 2005 301 59 0 0 0 360 8 640 2006 144 138 46 6 0 334 8 016 2007 106 203 44 10 2 365 8 760 2008 88 186 67 20 5 366 8 784 2009 59 179 85 34 4 361 8 664 TAULUKKO 22 Ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin ajallisen edustavuuden mukaan 2009 Indeksin määräävin komponentti Ajallinen edustavuus % SO 2 - NO 2 23 CO - PM 10 77 TAULUKKO 23 Ilman laadun luokittelu indeksin perusteella Laatu Lukuarvo Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä 0-50 ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä 51 75 hyvin epätodennäköisiä mahdollisia herkillä väestöryhmillä Välttävä 76 100 epätodennäköisiä Huono 101 150 Erittäin huono 151- mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä TAULUKKO 24 Indeksilaskennan taitepisteet mittauskomponenteittain Indeksin arvo NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) SO 2 (µg/m 3 ) PM10 (µg/m 3 ) Hyvä (< 50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono (100-150) Erittäin huono (>150) <40 <4 < 20 < 20 41-70 5-8 21 80 21-50 71 150 9-20 81 250 51 100 151 200 21 30 251 350 101 200 >201 >31 >351 >201 26

6.6 Häiriöt mittausasemilla Mittausjaksolla ei esiintynyt merkittäviä analysaattorien laitevaurioita eikä mittaushäiriöitä. Kantakaupungissa esiintyi muutama lyhyt sähkökatos. 6.7 Mittaustulosten laadunvarmistus Typen oksidien ja rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain Enview-käyttöjärjestelmän ohjatessa toimintoja. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. 6.8 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Porin ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit 1996-2009 ovat osoitteesta http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/raportit.htm. 6.9 Lisätietoja Porin kaupungin muista ilmansuojelujulkaisuista Muita ilmansuojelunraportteja joita ovat: Porin kasvihuonekaasutase 1990 ja 1997, Katsaus Porin katupölyhaittoihin 2/2002, Perustietoa hiukkasista sekä katupölystä 3/2002, Kasvihuonekaasupäästöt 2000; Teollinen energiantuotanto ja liikenne 4/2002 sekä 2/2003, Porin kaupungin ilmanlaatu 1992 2002 on ladattavista osoitteesta http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/muut.html. 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset kaikissa mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin Itätullissa joulukuussa. Pitoisuus oli 5 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi huhtikuussa, jolloin tuntiarvo 94 g/m 3 oli 63 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi tammikuussa ollen 59 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 84 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna 2009. Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 47,5 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin syyskuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 3,8 mg/m 3. Hengitettävien hiukkasten (alle 10 m) pitoisuuksia mitattiin Itätullissa. Tulokset vaihtelivat vuodenaikojen mukaan siten, että matalimmat pitoisuudet esiintyivät kesällä. Talvi ja syksykuukausina nousivat selvästi. Pitoisuushuippu oli tammikuussa, jolloin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 75 g/m 3. Se aiheutti vuorokausiohjearvoon 70 g/m 3 verrattavan ohjearvoylityksen. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli Itä- 27

tullin asemalla 12 kpl. Tämä tulos ei kuitenkaan aiheuttanut raja-arvon ylittymistä. Rajaarvo ylittyy jos vuorokausipitoisuus ylittää tason 50 g/m 3 yli 35 kertaa vuoden aikana. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2009 oli hyvä 16 %, tyydyttävä 50 %, välttävä 24 %, huono 9 % sekä erittäin huono 1 %. Määräävät komponentit koko vuoden mittausajasta olivat hengitettävät hiukkaset 77 % ja typen oksidit 23 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla 2003 2009 välisen jakson tuloksia hyvään ilmanlaatuun, oli vuosi 2009 jakson huonoin. 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) TRS-pitoisuuksien selvittäminen antaa tietoa hajurikkiyhdisteiden määristä. Porissa niitä syntyy mm. puunjalostusteollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. TRS:n kemiallisia yhdisteitä ovat mm. rikkivety, metyylimerkaptaani ja dimetyylisulfidi. Näiden yhdisteiden kokonaismääriä kutsutaan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääriksi. Pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat pahalta jo pienissä pitoisuuksissa. TRS-mittauksia ei suoritettu yhteistarkkailuna vuonna 2008. Pitoisuuksien seurantaa suorittaa Corenso United Ltd Oy:n päästömittauksin. Velvoitteena lupaviranomaisen, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa, jossa määritellään mm. hajukaasujen poistamiseen tarkoitetun kattilan häiriöajat verrattuna tehtaan prosessin käyntiaikaan. Häiriöaika saa olla kalenterivuodenaikana enintään 1 %. Kuvasta 15 havaitaan tuotantolaitoksen häiriöaikojen kehitys vuosina 1996 2009. Kuntalaisilmoituksia ympäristövirastoon koskien Corenso United Ltd, Oy:n hajurikkipäästöjä vuonna 2009 ei saapunut yhtään kappaletta. 5 HAJUKAASUJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖAJAT 2009 4,5 SOIHDUN PALOAIKA % KÄYNTIAJASTA 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 RAJA-ARVO 2,0 %, 22.7.2004 asti RAJA-ARVO 1,0 % 2 1,73 1,17 0,9 0,87 0,43 0,48 0,53 0,37 0,41 0,35 0,28 0,21 KA 1996 KA 1997 KA 1998 KA 1999 KA 2000 KA 2001 KA 2002 KA 2003 KA 2004 KA 2005 KA 2006 KA2007 KA2008 Lähde: Corenso United Ltd, Oy, Jenni Forsell 0,05 TAMMI KK-RAJA-ARVO 1,0 % VUOSIRAJA-ARVO 0,5 % 0,35 0,35 0,00 0,02 0,06 0,03 0,06 0,09 0,08 0,03 0,06 0,097 HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU KESKIARVO KUVA 15 Corenso United Ltd Oy Porin tehtaiden hajukaasujärjestelmän häiriöajat 1996 2009 28

9 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2009 Porin alueella toimii lauhde-, lämpö- ja prosessivoimalaitoksia. Niissä tuotetaan energiaa sähkönä, lämpönä ja prosessihöyrynä. Sähköä tuotetaan paikalliseen ja valtakunnalliseen kulutukseen. Lämmöntuotannosta suurin osuus tuotannosta on kaukolämpöä, jota toimitetaan Poriin ja Ulvilaan. Lauhdevoimalaitosten tuotantovuorokausien määrä riippuu Suomen sähkömarkkinatilanteesta ja ne vaihtelevat huomattavasti ajanjaksolla 1990 2009. Tuotantovuorokausien lukumäärät eivät käy selville kuvista 16 19. Vuosipäästöt 2009 olivat rikkidioksidin osalta 2 519 t, typen oksidien osalta 2 839 t, hiukkasten osalta 156 t sekä hiilidioksidin osalta 3 570 889 t. Verrattaessa suurteollisuuden 2009 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin 2005 2009 olivat ne rikkidioksidin osalta 1 316 t pienemmät, typpidioksidin osalta 358 t pienemmät, hiukkasten osalta 67 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta 427 703 suuremmat. 9.1 Rikkidioksidipäästöt, pistelähteet 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 PVO Oy Pori Energia Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy 2 000 1 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 KUVA 16 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten SO 2 päästöt 1990 2009 29

9.2 Typpidioksidipäästöt, pistelähteet 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 PVO Oy Pori Energia Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy 2 000 1 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 KUVA 17 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten NO 2 päästöt 1990 2009 9.3 Hiukkaspäästöt, pistelähteet 1200 1000 800 600 400 PVO Oy Pori Energia Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy 200 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 KUVA 18 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten hiukkaspäästöt 1990 2009 30

9.4 Hiilidioksidipäästöt polttoperäiset, pistelähteet 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 PVO Oy Pori Energia Oy PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 KUVA 19 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten CO 2 päästöt 1990 2009 Taulukon 25 mukaan polttoperäiset hiilidioksidipäästöt taulukossa esitetyillä jakeilla vuonna 2008 olivat 70,8 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO 2 ekv.). TAULUKKO 25 Polttoperäiset hiilidioksidipäästöt 1990 2008 (milj. tonnia CO2) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Öljyt 25,6 26,1 26,5 26,4 26,3 25,8 25,9 26,0 24,4 Kivihiili & muu hiili 12,9 14,4 16,1 21,7 19,4 11,2 19,1 16,8 12,2 Maakaasu 7,8 8,5 8,4 9,3 9,0 8,2 8,8 8,1 8,3 Turve 6,5 9,1 9,6 10,6 9,3 7,2 9,8 10,7 8,5 Sekapolttoaineet (REF, MWS, ym.) 0,06 0,07 0,09 0,13 0,15 0,18 0,17 0,21 0,25 Muut puupolttoaineet 14,1 14,8 15,4 16,4 17,0 16,5 17,4 16,2 17,1 Yhtensä 67,0 73,0 76,1 84,5 81,2 69,1 81,2 78,0 70,8 Lähde: Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/khkinv/suominir_2010.pdf 31

10 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa päästöistä tulee tieliikenteestä. Liikenteen päästöt ovat Suomessa kasvaneet yli puolella vuoteen 1980 verrattuna pääasiassa tieliikenteen kasvun vuoksi. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja polttoaineen keskikulutus on tieliikenteen osalta pysynyt lähes samana. (VTT Lipasto 2001). Lähde: VTT Lipasto 2006 Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 m) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syvälle hengitystiehyeihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta. 32

LIITE 1 (5) PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT 2009 Keskusta (Itätulli ja Luontotalo Arkki) Meri-Pori (Lampaluoto) Rauma 33

ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 2 (5) Osoite: Mikonkatu Mittausparametrit: SO 2, NO x, CO, PM 10, KKJ: 6819683:1542797 Näytteenottokorkeus: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta + 4 m, merenpinnasta + 7,5 m kaupungin keskusta liikenne Mittausmenetelmät: Monitor Labs 9841 B NO x kemiluminesenssi Thermo Electron Inst. Model 43 A SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 48 CO IR-absorptio Eberline FH 62 IR PM 10 -säteilyn absorptio Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195 34

LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA JA SÄÄASEMA LIITE 3 (5) Osoite: Kirrinnokantie 20 Mittausparametrit: SO 2 ja sääasema KKJ: 6836676:1527294 Näytteenottokorkeus SO2: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta +3 m, merenp. +3,6 m haja-asutusalue taustamittausasema Meri-Porin tuotantolaitokset Mittausmenetelmät: Thermo Environmental SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 43 A Sääasema Näytteenottokorkeus Mittauslaitteet: maanpinnasta +8 m SMA 300 tuulen suunta ja -nopeus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195 35

LUONTOTALO ARKKI, SÄÄASEMA LIITE 4 (5) Osoite: Pohjoispuisto 7 Mittausparametrit: sääasema KKJ: 6820324:1542538 Näytteenottokorkeus: Ympäristö: maanpinnasta + 25 m, merenp. + 6,7 m kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: Sääasema SMA-300 tuulensuunta ja nopeus, lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 1

YMPÄRISTÖVIRASTON SÄÄASEMA LIITE 5(5) Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: sääasema KKJ: 6820106:1542355 Näytteenottokorkeus: Ympäristö: maanpinnasta + 25 m, merenp. + 6,7 m kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: Sääasema SMA-300 tuulensuunta ja nopeus, lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 1

Porin kaupunki p. (02) 621 1216 Ympäristövirasto f. (02) 621 1210 Valtakatu 11 www.pori.fi/ymparisto 28100 Pori 2