Katsaus Ruotsin taimituotantoon
Metsätalous ja uudistaminen Ruotsissa 23 milj. ha metsämaata Omistus: 50 % pienet yksityisomistajat 31 % yhtiöt ja isot yksityisom. 14 % valtion yhtiöt 5 % yhteisöt 200.000 ha uudistetaan/vuosi: 75 % istutus 20 % luontainen uudistaminen 5 % kylvö
Ruotsin taimituotanto 384 miljoonaa tainta v. 2011 - Valtaosa kuusen taimia Muut havupuut Koivu Muut lehtipuut Mänty Kuusi Kontorta mänty
Taimituotanto Ruotsissa 384 miljoonaa tainta v. 2011-81 % paakkutaimia Paljasjuuritaimia Paakkutaimia
Ruotsin taimituotanto > 80 % männyistä ja >60 % kuusista siemenviljelyssiemenestä 90 80 70 60 50 % Norway Kuusi spruce 40 Scots Mänty pine 30 20 10 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Taimituotanto Ruotsissa Viisi isoa tuottajaa ja useita pieniä Muut Holmen Södra Odlarna Svenska Skogsplantor Bergvik Norrplant (SCA) Arvioidut tuotanto-osuudet
Taimituotannon haasteita - Juuriston kehitys paakuissa
Taimituotannon haasteita - Juuriston kehitys paakuissa 1970-luku - Kopparfors ja Paperpot - Juurten kiertyminen ongelmana - Kriittinen ajanjakso 1970-1983 Photos from Dalarna university
Taimituotannon haasteita - Juuriston kehitys paakuissa 1980-luku - Hiko ja Planta 80 - Sisäpuolen ohjauslistat, tuuletusaukot ja kohokasvatus (air pruning) Photos from Dalarna university
Taimituotannon haasteita - Juuriston kehitys paakuissa 1990-2000 -luvut - Starpot - Jackpot - Powerpot - Kuparipinnoitteet ja kohokasvatus (air pruning) Photos from Dalarna university
Taimituotannon haasteita - Tukkimiehentäi
Taimituotannon haasteita - Tukkimiehentäi 1975 DDT kiellettiin metsätaloudessa 1979 Permetriini tuli käyttöön 1970-1980 luvut Mekaanisia suojia testataan (esim. Tenokragen, Plantstrumpan) 1990-luku Suojien kehitystyö jatkuu (BetaQ, Bugstop, NEW, Panth) 2003 Permetriinin käyttö kiellettiin
Taimituotannon haasteita - Tukkimiehentäi 2013 Kemiallisina valmisteina vain Merit Forest WG, Forester, Hylobi Forest - FSC-sertifioinnissa voidaan käyttää poikkeusluvalla Merit Forest valmistetta - Useita lupaavia mekaanisia suojia
Taimituotannon haasteita - Tukkimiehentäi Bugstop/Bugwax Conniflex MultiPro Valokuvat Claes Hellqvist, SLU
Taimituotannon haasteita - Tukkimiehentäi Kemiallisesti käsiteltyjä taimia ei käytössä vuonna 2015 / Sveaskog
Taimituotannon haasteita - Ympäristö
Taimituotannon haasteita - Ympäristö Kasvinsuojeluaineiden käyttö Tonnia tehoainetta vähentynyt Sienitaudit Herbisidit Hyönteiset
Taimituotannon haasteita - Ympäristö Kasvinsuojeluaineiden käyttö vähentynyt Nykyiset valmisteet vähemmän haitallisia Hygienia ja puhdistustoimenpiteet tarhoilla Vältetään tarpeetonta ennakkotorjuntaa Biobed imeytysaltaat estävät huuhtoutumista Useimmat sienitautiaineet harmaahomeen torjuntaan Hyönteistorjunta-aineet tukkimiehentäin torjuntaan
Taimituotannon haasteita - Ympäristö Ravinteiden harkittu käyttö Tutkimus v. 2000: n. 50 % typestä huuhtoutuu, enemmän paljasjuuritaimilla, vähemmän vanhemmilla taimilla. Toimenpiteet: Tarpeenmukainen lannoitus Johtokyvyn mittaaminen puristenesteestä Typen sitominen kosteikkoaltaissa Arginiini-lannoitteet (argrow)
Taimituotannon haasteita - Ympäristö Energian käyttö Tutkimus v. 1998: 47-132 g CO 2 / taimi Bio-polttoaineet Energiatehokkaat kasvihuoneet Lämmityksen säätö LP-kankaiden käyttö kylmällä säällä Kasvihuoneen lämpötilan lasku yön ajaksi Pakkasvarastot täynnä Taimien varastointi ulkona
Taimituotannon haasteita - Tehokas taimituotanto
Taimituotannon haasteita - Tehokas taimituotanto Yksi-siemen kylvö: Vaatii hyvän itävyyden Lähes kaikki siemen lajiteltu ja IDS-käsitelty
Taimituotannon haasteita - tehokas taimituotanto LP-käsittely: Yksivuotiailla taimilla aloitetaan tavallisesti heinäkuun puolivälissä elokuun alussa Kesto 4 viikkoa, 16 tunnin yöjakso Toisena vuonna myös kesäkäsittely kesä-heinäkuussa ennen istutusta Ensimmäisen vuoden männyt lyhyt LP toukokuussa, jotta muodostuisi kaksoisneulaset 2-vuotiaan taimen tapaan
Taimituotannon haasteita - Tehokas taimituotanto Taimien koko istutuspaikan mukaan: Minitaimi 10-15 ml Powerpot 25 ml Paakut 50-120 ml Avomaalle koulitut Pluggplus, TePlus Photos: Högskolan Dalarna, SCA, Södra
Taimituontannon haasteita - Tehokas taimituotanto Mikrotaimien koulinta Kasvihuonetilan käyttö taloudellisempaa Varastointikustannukset alhaisemmat Koulitut taimet voidaan jatkokasvattaa ulkona
Taimituotannon haasteita - Tehokas taimituontanto Turvallinen varastointi kestävätkö taimet pakkasvarastoinnin? Verson kuiva-ainepitoisuuden mittaaminen Elektrolyyttivuototestin käyttö Geenitesti pakkaskestävyyden määrittämiseksi (ColdNSure)
Taimituotannon haasteita - Parempaa metsänviljelyaineistoa Luontainen metsikkö 100 % 1. sukupolven siemenviljelykset 110-115 % Uuden sukupolven siemenviljelykset 120-125 % Eliittipuista otetut pistokkaat >130 % Olemme tässä
Taimituotannon haasteita - Osaamisen kehittäminen PLANTaktuellt-lehti ja PLANTskolan-opetuspaketti
Taimituotannon haasteita - Osaamisen kehittäminen ja internet-palvelut www.kunskapdirekt.se
Kunskap Direkt taimituottajan nettipalvelu
Taustatietoja, muistilistoja, käytännön ohjeita, interaktiivisia harjoitteita N.1500 nettisivua N. 50 laskentatyökalua N. 40 lyhyttä opetusfilmiä
Planter s guide - päätöksenteon apuväline metsänuudistamismateriaalin valintaan
Minkälaista viljelymateriaalia tietylle kohteelle? Missä valittua siemenerää voidaan käyttää? Mitkä ovat riskit versus mahdollisuudet?????
Ohjelma Vertailee saatavissa olevia sv-siemeneriä ja metsikkösiemeneriä Laskee päivänpituuden (leveysasteen) ja lämpösumman perusteella odotettavissa olevan pituuskasvun ja menestymisen (elossaolon) Mallit ottavat huomioon geneettisen hyödyn, kloonien lähtöisyysalueen, siemenviljelmän sijainnin, taustapölytyksen, valintahyödyn Ilmoittaa odotetun tuoton indeksinä (%). Indeksi 100= paikallinen alkuperä Siemenalan toiminnanharjoittajien käytössä
Vaihe 1 valitse puulaji
Vaihe 2 määrittele uudistuskohde
Siemenviljelmät luokiteltu indekseillä Tuottoindeksi (pituus x elossaolo) Elossaolo, 30 vuotta
Siirto jalostamattomalla metsikkösiemenerällä Leveysaste Indeksi Elossaolo Siirto etelään Paikallinen alkuperä Siirto pohjoiseen
Siemenviljelmän tietoja Teknisiä tietoja Omistajatietoja Suositeltu istutusalue
Planter s guide 2 kehitteillä Tehdään Ruotsin ja Suomen yhteistyönä Yhdistää tiedot männyn osalta 60-leveysasteen pohjoispuolella Ilmastoindekseihin perustuvat ennustemallit apuna tulevissa valinnoissa Julkiseksi 2013-2014
Planter s guide 2 kehitteillä Kaikki Suomen ja Ruotsin siemenviljelmät taimituottajien ja metsänomistajien käytettävissä materiaalin valinnassa
Lisää taimituottajille palvelussa Kunskap Direkt Metsätalouteen ja uudistamiseen laskentatyökaluja Laskentatyökalu pakkas/hallavioitusriskin arviointiin PLANTskolan (Taimikasvatuskoulu) Opetusfilmejä istutuksesta Laskentatyökaluja tukkimiehentäin tuhoriskin arviointiin Välineitä lämpösumman määrittämiseen ja paljon muuta
Metsänjalostus ja talous
Hallariski metsänhoitotoimet, taimilaji ja alkuperä vaikuttavat
Welcome to visit www.kunskapdirekt.se
also in the mobile: mobil.kunskapdirekt.se