RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTEEN eurooppalaisia standardeja Rakennusten energiatehokkuus on päivänpolttava puheenaihe. Se liittyy myös hämmästyttävän laajaksi paisuneeseen ilmastonmuutoskeskusteluun. Esitetään väittämiä, joista ammattilaisenkin on vaikea erottaa fakta fiktiosta. Suomen, kuten koko EU:n, energiankäytöstä rakennusten osuus on noin 40 prosenttia.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) Euroopassa on ponnisteluja rakennusten energiatehokkuuden eteen tehty jo pitkään, mutta vasta Kioton sopimuksen velvoitteet toivat tullessaan lähes koko rakennuskannan kattavia pelisääntöjä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energy Performance of Buildings Directive 2002/91/EY (josta myös Suomessa käytetään usein lyhennettä EPBD) hyväksyttiin vuoden 2002 lopulla, ja sen täytäntöönpano kansallisiin säädöksiin myös Suomessa on vaatinut aikaa ja ponnisteluja. Vuoden 2008 alusta astuivat vihdoin voimaan säädökset energiatehokkuuslaskelmista, energiatodistuksesta ja ilmastoinnin kylmälaitteiden määräaikaistarkastuksista. Samaan aikaan on jo käynnistynyt energiamääräysten tiukentamiseen tähtäävä rakentamismääräysten uudistus. EU:n uusi ilmastostrategia entistä kovempine tavoitteineen ja velvoitteineen tuli myös julkisuuteen tammikuussa 2008. Rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavia säädöksiä ja ohjeistuksia on toki ollut aiemminkin. Nämä ovat kohdistuneet lähinnä yksittäisiin rakennuksen osiin tai järjestelmiin, eivät rakennuksiin kokonaisuutena. Toinen perinteinen ominaisuus on se, että rakentamista ohjaavat dokumentit on annettu kansallisella, jopa paikallisella tasolla. Eri maissa ollaan eri tasolla, eri tilanteissa ja ohjeistusta on uusittu erilaisilla aikatauluilla. Yhdentymiskehitys on käytännössä rajoittunut toistaiseksi tuotteisiin ja komponentteihin. Toisaalta myös rakentaminen kansainvälistyy ja huoli energiasta on yhteinen tuontienergiasta riippuvassa Euroopassa. Tarvitsemme siis yhtenäisiä tai ainakin yhteismitallisia käytännön työkaluja, jotta direktiivien vaatimukset voisivat toteutua myös käytännössä ja koko Euroopassa. Tällaisia työkaluja ovat erityisesti STANDARDIT. EU-komissio antoi vuoden 2004 alussa mandaatin energiatehokkuusdirektiivin edellyttämän standardisoinnin toteuttamiseksi (M 343). Mandaatti tarkoittaa komission toimeksiantoa eurooppalaiselle standardisoimisjärjestölle CENille. Jotta energiatehokkuusdirektiivi toteutuisi myös käytännössä ei vain paperilla on myös työkalut vietävä kentälle. Standardien kohdalla tämä merkitsee mm. sitä, että ainakin keskeisimmät energiatehokkuuteen liittyvät standardit ovat Suomessa saatavissa suomeksi. 2
Energiatehokkuuspaketin synty EU-komissio päätti konsultoituaan jäsenvaltioiden asiantuntijoita, etujärjestöjä ja CENiä, että energiatehokkuusdirektiivin käyttöönoton tukemista varten tarvitaan kiireellisesti standardeja. EPBD-Mandaatti käsitti 40 työkohdetta. Vain pieni osa kohteista oli sellaisia, joissa oli valmis esikuva (eurooppalainen EN- tai maailmanlaajuinen ISO-standardi), joka edellytti vähäistä tai laajempaa päivitystä. Muutama kohde oli toteutettavissa muuttamalla tai laajentamalla käynnissä olevaa työkohdetta. Osa työkohteista oli kuitenkin aloitettava lähes tyhjästä. Työn kuluessa joitakin työkohteita yhdistettiin, toisia taas jaettiin osiin. Kun vielä otetaan huomioon keskeisimmät jo valmiit viitestandardit (säätiedot, terminologia ), puhutaan yli 60 standardin paketista. Tavoitteena oli valmistella lyhyessä ajassa selkeä ja johdonmukainen sarja standardeja, joissa määritellään jäsenvaltioiden kansallisen tason menetelmät. Tästä hyötyvät nopeasti erityisesti ne jäsenvaltiot, joilla on vähäinen kokemus EPBD:stä. Pitkällä ajanjaksolla standardien harmonisointi tulee houkuttelevaksi kaikille jäsenvaltioille. Ylläpitoon ja jatkokehitykseen tarvittavat kulut tulevat olemaan pienempiä kuin tilanteessa, jossa nämä hoidettaisiin joka maassa ja jokaisessa kansallisessa standardisointijärjestössä erikseen. Koko Euroopan kattavan yhtenäisen standardisoinnin etuna on myös, että uusien teknillisten sovellusten käyttöönotto helpottuu, kun energiatehokkuus määritellään ja mitataan yhtenäisellä tavalla. Tästä syntyy teollisuudelle entistä suuremmat markkinat Euroopassa, mistä voi tulla hyötyjä myös maailmanlaajuisilla markkinoilla. CENin laatimien EN-standardien kehitys voi johtaa ISO-standardeihin. ISOstandardit ovat laajassa käytössä ja ne voivat entisestään lisätä Euroopan teollisuuden mahdollisuuksia. EU:n sisäiset alueelliset erot (ilmasto, rakennusperinne ja käyttäjien toiminta) vaikuttavat laskenta-arvoihin ja siten myös energiatehokkuuteen. Energiatehokkuusdirektiivin alaisena kehitettyjen standardien tulee siksi olla riittävän joustavia sopeutuakseen näihin alueellisiin ja kansallisiin eroihin. Standardisarjaan kuuluu 43 standardia Standardisarja koostuu 43 standardista, jotka voidaan luokitella seuraavasti: 1. Standardit, joissa määritellään rakennusten energiatehokkuus, energiasertifiointi, kokonaisenergiankulutus, primäärienergia ja CO 2 päästöt, energiankulutuksen arviointi ja energiatehokkuusluokitus. 2. Rakennusfysiikan standardit, joissa määritellään laskentamenetelmät esim. johtumisesta tai ilmanvaihdosta aiheutuvalle lämmönsiirrolle, lämpökuormille ja kesälämpötiloille, auringon säteilylle sekä rakennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavalle energialle. 3. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien luokittelun ja määrittelyn sisältävät standardit. 4. Huoneiden lämmitykseen sekä kotitalouksien lämminvesijärjestelmiin keskittyneet standardit. Ne käsittelevät lämmöntuotannon tehokkuutta, lämmön siirron ja luovutuksen tehokkuutta ja kotitalouksien lämminvesijärjestelmiä. 5. Tukevat standardit. Ne käsittelevät rakennusten valaistusjärjestelmiä (ml. päivänvalon osuus), rakennusjärjestelmien säätöjä ja automaatiota kiinteistöhuollossa, sisäilmaston luokittelua ja toteuttamiskelpoisten lämmöntuotantomenetelmien taloudellisia näkökohtia. 6. Standardit tarkastuksia varten. Ne käsittelevät lämmityskattiloita ja -järjestelmiä, jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmiä ja ilmanvaihtojärjestelmiä. Näiden standardien välisiä yhteyksiä ja riippuvuussuhteita on selostettu ns. päädokumentissa (Umbrella Document) CEN/TR 15615:2008, jonka liitteessä on määritelty keskeiset rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät käsitteet. 3
Kehitystarpeita tiedossa Suurin osa EPBD-standardeista valmistui vuonna 2007, ja vain muutaman ehdotuksen kohdalla äänestysvaihe siirtyi vuoteen 2008. Koko standardipaketin laajuus on yli 2 200 sivua. Paketin laajuus on herättänyt keskustelua jo standardien laadintavaiheessa. Standardeihin sisältyy taustatietoja ja esimerkkejä, joista monet kuvaavat vallitsevia käytäntöjä useammassa kuin yhdessä maassa ja ovat tarpeellisia myös käytäntöjen tulevan yhdenmukaistamisen kannalta. Jo standardien laadintavaiheessa tuli esille tarpeita uudistaa EPBD-standardeja. Mandaatissa annettu aikataulu oli kuitenkin äärimmäisen tiukka, eikä näin ollen ollut aikaa päällekkäisyyksien ja ristiriitojen systemaattiseen läpikäyntiin, korjaamisesta ja poistamisesta puhumattakaan. Oli myös selvää, että moni direktiivin kannalta tärkeäkin asia jäi puolitiehen syystä tai toisesta. Esimerkiksi ilmastointijärjestelmien tarkastuksen tulisi käsittää menettely koko järjestelmän energiatehokkuuden arvioinnista tämähän edellyttäisi paljon laajempaa tarkastusta kuin mitä nykyresursseilla (sekä raha että henkilöt asettavat rajoituksia) on mahdollista toteuttaa. Toinen perusongelma on se, että monissa maissa valmistelut direktiivien kansalliseksi implementoinniksi olivat jo hyvässä vauhdissa CENin työn käynnistyessä. Kansalliset pelisäännöt tukeutuivat kansallisiin määräyksiin, standardeihin, käytäntöihin jne. tai uusia säädöksiä ja standardeja alettiin laatia kansallisella tasolla. Vain harvat maat suuntasivat panostusta CENin työhön, jolloin uudetkin pelisäännöt lähtivät monissa maissa täysin eri suuntiin. Ongelmaa lisäsi vielä se, että monissa direktiivin yksityiskohdissa on tulkinnanvaraa. Tyypillinen ongelma on se, että vaikeaselkoisen kokonaisuuden vuoksi tulkintoja tehdään yksittäisten kappaleiden ja lauseiden pohjalta tällöin yksittäisenkin sanan käännös, jos se ei kuvaa alkuperäistekstin ajatusta, voi johtaa kansalliset lainsäätäjät ja muut direktiivin käyttäjät harhaan. Suomessa rakennusten energiatehokkuuden pelisääntöjä valmisteltiin vuosina 2003-2005 toteutetussa mittavassa ns. REThankkeessa, johon osallistui noin 70 rakennus- ja talotekniikkaalan yritystä tai yhteisöä, 7 tutkimusyksikköä kaikkiaan hankkeen piirissä oli lähes 200 ammattilaista. RET-hanke valmisteli tausta-aineistoa energiatehokkuusvaatimuksia ja -laskelmia koskevien rakentamismääräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3, D2, D3 ja D5) uusimiselle. RETin aineisto on kuitenkin paljon laajempi ja kunnianhimoisempi kuin lopulta toteutettu D3- ja D5-uudistus. Direktiivin soveltamisala voi laajentua Voidaankin sanoa, että CENin työn nyt lähes valmistuttua, ja EPBD:n kansallisen täytäntöönpanon valmistuessa, olemme the end of the beginning -vaiheessa. Yksi kierros on käyty, monta on vielä edessä. Myös direktiivi on lähdössä uusintakierrokselle jäsenmaista eri hankkeissa ja keskusteluissa saatu palaute on paljastanut monia kehitystarpeita sekä itse direktiivitekstissä että direktiiviä tukevissa standardeissa. Direktiivin uusimisessa pääpaino on tekstin selkiyttämisessä ja kansallisten tulkintojen yhdenmukaistamisessa (laskenta, todistukset, tarkastukset) mahdollisesti myös direktiivin soveltamisalaa tullaan laajentamaan siten, että myös pienten rakennusten korjaukset tulevat direktiivin velvoitteiden piiriin nykyinen 1 000 neliömetrin vähimmäiskoko kun rajaa suurimman osan koko Euroopan rakennuskannasta direktiivin ulkopuolelle! Eurooppa tarvitsee joka tapauksessa yhdenmukaiset pelisäännöt. Energiatehokkuus aikaansaadaan rakenteilla, järjestelmillä ja tuotteilla sekä niitä yhdistävillä palveluilla. Yhdentyvässä Euroopassa on tuotteiden vapaa liikkuvuus yksi peruskysymys. Myös tuotteista tehtävien järjestelmien ja rakenteiden toteutukselle tarvitaan yhtenäiset pelisäännöt. Tässä kehityksessä on vielä paljon tehtävää. Lisää haasteita tuo vielä ilmastonmuutos, jonka torjuntaan EU on asettamassa tiukkoja tavoitteita. 4
Standardeja tehtävä tunnetuksi ja vietävä käytäntöön Standardien kehitys on keskeinen osa tätä kehitysprosessia. Vaikka on mahdollista, että standardit lähtevät uusintakierrokselle ehkä jo aivan lähitulevaisuudessa, on ensin syytä tehdä nykyisiä standardeja tunnetuksi ja myös viedä niitä käytäntöön. Tässä prosessissa taas on tärkeää, että tärkeimmät standardit ovat saatavissa niiden käyttäjän omalla kielellä vasta tällöin standardit ovat paremmin ymmärrettäviä ja virhetulkintojen määrä vähenee. Oman haasteensa tähän tuo vielä paketin laajuus. Kaikista puutteistaankin huolimatta laadittu EPBD-paketti on iso askel kohti yhtenäistä eurooppalaista energiatehokkuuden säännöstöä. Euroopassa on EU:n tuella käynnistynyt useita hankkeita, joissa arvioidaan direktiivin ja sen eri vaatimusten käyttöönottoa eri maissa ja myös tuodaan esille ehdotuksia sekä itse direktiivin että sen toimeenpanoa palvelevien toimenpiteiden ja työkalujen kehittämiseksi. Yksi näistä hankkeista on mittava EPBD Buildings Platform -tietohuoltohanke, jonka sivustolla www.buildingsplatform.org on myös runsaasti tietoa direktiiviin liittyvistä standardeista. Useat hankkeet sisältävät myös standardien arviointiin ja tulevaan kehittämiseen liittyviä osioita. TIETORUUTU: TIETORUUTU: EPBD-standardien laadintaan osallistuneet CENin tekniset komiteat (TC), standardien määrä komiteoittain ja toimialayhteisöt Suomessa komitea EPBD-standardeja TAY BT/TF 173 2 MetSta CEN/TC 89 14 RTT CEN/TC 156 7 MetSta CEN/TC 169 1 SESKO CEN/TC 228 18 MetSta CEN/TC 247 1 MetSta Esimerkkejä standardien aiheista ja keskeisestä sisällöstä Direktiivin artikla 9 edellyttää ilmastointijärjestelmien säännöllisiä tarkastuksia. Tarkastuksessa tulee arvioida ilmastointijärjestelmän tehokkuutta ja mitoitusta koko rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin nähden. Käyttäjille on tarjottava neuvoja ilmastointijärjestelmän mahdollisesta parantamisesta tai vaihtamisesta sekä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Standardi EN 15240 kuvaa, energian kulutuksen näkökulmasta, yleisiä menettelytapoja rakennusten ilmastointijärjestelmien tarkastamiseen. Direktiivi ei suoraan velvoita tarkastamaan järjestelmiä, joihin ei sisälly koneellista jäähdytystä tämän vuoksi pelkän ilmanvaihtojärjestelmän tarkastuksia varten on laadittu standardi EN 15239. Pyrkimykset energiankulutuksen pienentämiseen eivät saa vaarantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, joten myös standardeissa on kiinnitetty huomiota sisäympäristön laatuun. EPBD - paketissa on valmistunut kaksi sisäilmaston laadun kannalta merkittävää standardia: varsinainen sisäilmaston laadun standardi EN 15251 Sisäympäristökriteerit - lämpöolot, ilman laatu, valaistus ja melu sekä ilmateknisten järjestelmien ja laitteiden tehokkuutta käsittelevä EN 13779 Rakennusten ilmastointi - muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tehokkuusvaatimukset Nämä standardit sekä joukko muita energiatehokkuuspaketin standardeja on tarkoitus julkaista myös suomenkielisinä vuoden 2009 loppuun mennessä. 5
Energiatehokkuusdirektiiviin liittyvät standardit Energiatehokkuusdirektiiviin liittyvät standardit on mainittu teknisessä raportissa CEN/TR 15615 ryhmiteltynä aiheen mukaan. Oheisessa luettelossa on mainittu nämä standardit. Niiden standardien suomenkielinen otsikko, jotka tullaan julkaisemaan suomeksi, on lihavoitu. Ryhmän otsikossa on mainittu, onko kyseessä varsinainen energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä standardi vai tukistandardi. Kaikki EN-standardit vahvistetaan Suomessa SFS-EN-standardeiksi. CEN/TR 15615:2008 Selvitys rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvistä eurooppalaisista standardeista ja niiden liittymisestä toisiinsa. Explanation of the general relationship between various European standards and the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD). Umbrella Document Aihealue 1: EPBD-standardeja liittyen rakennusten kokonaisenergiankäytön laskemiseen (perustuen aihealueen 2 standardien tuloksiin) Aihealue 2: EPBD-standardeja liittyen toimitetun energian laskemiseen (perustuen tarvittaessa aihealueen 3 standardien tuloksiin) EN 15217:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Menetelmät rakennusten energiatehokkuuden ilmoittamiseen ja energialuokitteluun (sertifiointiin) Energy performance of buildings - Methods for expressing energy performance and for energy certification of buildings EN 15603:2008 Rakennusten energiatehokkuus. Kokonaisenergiantarve ja energialuokitusten määrittely Energy performance of buildings - Overall energy use and definition of energy ratings EN 15459:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusten energiajärjestelmien taloudellisuuden arviointimenettelyt Energy performance of buildings - Economic evaluation procedure for energy systems in buildings EN 15316-1:2007 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Järjestelmien energiavaatimusten ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 1: Yleistä system energy requirements and system efficiencies - Part 1: General EN 15316-2-1:2007 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Järjestelmien energiavaatimusten ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 2-1: Huonelaitteet Heating systems in buildings Method for calculation of system energy requirements and system efficiencies - Part 2-1: Space heating emission systems EN 15316-4-1:2008 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-1: Lämmöntuottojärjestelmät - polttolaitteet ja lämmityskattilat system energy requirements and system efficiencies - Part 4-1: Space heating generation systems, combustion systems, boilers EN 15316-4-2:2008 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-2: Lämmöntuottojärjestelmät - lämpöpumppujärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-2: Space heating generation systems, heat pump systems EN 15316-4-3:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-3: Lämmöntuottojärjestelmät - aurinkolämpöjärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-3: Heat generation systems, thermal solar systems 6
EN 15316-4-4:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-4: Lämmöntuottojärjestelmät - rakennuskohtaiset lämmön ja sähkön yhteistuotantojärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-4: Heat generation systems, building-integrated cogeneration systems EN 15316-4-5:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-5: Lämmöntuottojärjestelmät - kaukolämmöltä vaadittavat ominaisuudet ja niiden suoritusarvot system energy requirements and system efficiencies - Part 4-5: Space heating generation systems, the performance and quality of district heating and large volume systems EN 15316-4-6:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-6: Lämmöntuottojärjestelmät - aurinkosähköjärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-6: Heat generation systems, photovoltaic systems pren 15316-4-7 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 4-7:Lämmöntuottojärjestelmät - biomassaa käyttävät lämmitysjärjestelmät system energy requirements and system efficiencies - Part 4-7: Space heating generation systems, biomass combustion systems EN 15316-2-3:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 2-3: Lämmönsiirtojärjestelmät rakennuksen sisällä system energy requirements and system efficiencies - Part 2-3: Space heating distribution systems EN 15316-3-1:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 3-1: Lämpimän käyttöveden energiantarpeen määrittäminen system energy requirements and system efficiencies - Part 3-1: Domestic hot water systems, characterisation of needs (tapping requirements) EN 15316-3-2:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 3-2: Lämpimän käyttöveden järjestelmät - jakelujärjestelmä system energy requirements and system efficiencies - Part 3-2: Domestic hot water systems, distribution EN 15316-3-3:2007 ja järjestelmätehokkuuden laskenta. Osa 3-3: Lämpimän käyttöveden järjestelmät - tuottojärjestelmä system energy requirements and system efficiencies - Part 3-3: Domestic hot water systems, generation EN 15243:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Huonelämpötilojen sekä lämpökuormien ja energiatarpeen laskenta käytettäessä ilmastointi- tai säteilyjärjestelmää Ventilation for buildings - Calculation of room temperatures and of load and energy for buildings with room conditioning systems EN 15377-1:2008 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Rakenteisiin asennettavien vesikiertoisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Osa 1: Lämmitys- ja jäähdytystehon suunnitteluarvojen määrittäminen Heating systems in buildings - Design of embedded water based surface heating and cooling systems - Part 1: Determination of the design heating and cooling capacity EN 15377-2 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Rakenteisiin asennettavien vesikiertoisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Osa 2: Suunnittelu, mitoitus ja asennus Heating systems in buildings - Design of embedded water based surface heating and cooling systems - Part 2: Design, dimensioning and installation EN 15377-3:2008 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Rakenteisiin asennettavien vesikiertoisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Osa 3: Uusiutuvien energialähteiden käytön optimointi Heating systems in buildings - Design of embedded water based surface heating and cooling systems - Part 3: Optimizing for use of renewable energy sources EN 15241:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Liikerakennusten ilmanvaihdon ja ilmavuotojen energiahäviöiden laskentamenetelmät Ventilation for buildings - Calculation methods for energy losses due to ventilation and infiltration in commercial buildings EN 15232:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön ja kiinteistönhoidon vaikutus energiatehokkuuteen Energy performance of buildings Impact of building automation, controls and building management EN 15193:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Valaistuksen energiavaatimukset Energy performance of buildings - Energy requirements for lighting 7
Aihealue 3: EPBD-standardeja liittyen lämmityksen ja jäähdytyksen energian tarpeen laskentaan EN ISO 13790:2008 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Lämmityksen ja jäähdytyksen energiantarpeen laskenta (ISO/DIS 13790:2005) Thermal performance of buildings - Calculation of energy use for space heating (ISO 13790:2008) EN 15255:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Huoneen jäähdytyksen tehontarpeen laskenta. Yleiset kriteerit ja validointimenetelmät Energy performance of buildings - Sensible room cooling load calculation - General criteria and validation procedures EN 15265:2007 Rakennusten energiatehokkuus. Sisätilan lämmityksen ja jäähdytyksen energiantarpeen dynaamiset laskentamenetelmät. Yleiset kriteerit ja validointimenetelmät Energy performance of buildings - Calculation of energy needs for space heating and cooling using dynamic methods - General criteria and validation procedures Aihealue 4A: Tukistandardeja (EPBD) - Rakennusosien lämpötekniset ominaisuudet EN ISO 13789:2007 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Johtumisen ja ilmanvaihdon lämmönsiirtokertoimet. Laskentamenetelmä Thermal performance of buildings - Transmission and ventilation heat transfer coefficients - Calculation method (ISO/ DIS 13789:2007) EN ISO 13786:2007 Rakenneosien lämpötekniset ominaisuudet. Dynaamiset lämpötekniset ominaisuudet. Laskentamenetelmät Thermal performance of building components - Dynamic thermal characteristics - Calculation methods (ISO 13786:2007) EN ISO 6946:2007 Rakenne- ja rakennusosat. Lämmönvastus ja lämmönläpäisykerroin. Laskentamenetelmä Building components and building elements - Thermal r esistance and thermal transmittance - Calculation method (ISO 6946:2007) EN ISO 13370:2007 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Lämmön johtuminen maan kautta. Laskentamenetelmät Thermal performance of buildings - Heat transfer via the ground - Calculation methods (ISO 13370:2007) EN 13947:2006 Julkisivujärjestelmän lämpötekniset ominaisuudet. Lämmönläpäisykertoimen laskenta Thermal performance of curtain walling - Calculation of thermal transmittance EN ISO 10077-1:2006 Ikkunoiden, ovien ja luukkujen lämpötekniset ominaisuudet Lämmönläpäisykertoimen laskenta Osa 1: Yleistä Thermal performance of windows, doors and shutters - Calculation of thermal transmittance - Part 1: General (ISO 10077-1:2006) EN ISO 10077-2:2003 Ikkunoiden, ovien ja luukkujen lämpötekniset ominaisuudet Lämmönläpäisykertoimen laskenta Osa 2: Karmien numeeriset menetelmät Thermal performance of windows, doors and shutters - Calculation of thermal transmittance - Part 2: Numerical method for frames (ISO 10077-2:2003) EN ISO 10211:2007 Rakenteiden kylmäsillat. Lämpövirrat ja pintalämpötilat. Yksityiskohtaiset laskentamenetelmät Thermal bridges in building construction - Heat flows and surface temperatures - Detailed calculations (ISO/DIS 10211:2007) EN ISO 14683:2007 Rakenteiden kylmäsillat. Lineaarinen lämmönläpäisykerroin. Yksinkertaistetut menetelmät ja oletusarvot Thermal bridges in building construction - Linear thermal transmittance - Simplified methods and default values (ISO 14683:2007) 8
EN ISO 10456:2007 Rakennusaineet ja -tuotteet. Lämpö- ja kosteustekniset ominaisuudet. Taulukoidut suunnitteluarvot ja menetelmät ilmoitetun lämpöteknisen arvon ja lämpöteknisen suunnitteluarvon määrittämiseksi Building materials and products - Hygrothermal properties - Tabulated design values and procedures for determining declared and design thermal values (ISO/DIS 10456:2007) Aihealue 4B: Tukistandardeja (EPBD) - Ilmanvaihto ja vuotoilmanvaihto EN 13465:2004 Rakennusten ilmanvaihto. Asuinrakennusten ilmavirtojen laskentamenetelmät Ventilation for buildings - Calculation methods for the determination of air flow rates in dwellings EN 15242:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Rakennusten ilmavirtojen ja vuotoilmanvaihdon laskentamenetelmät Ventilation for buildings - Calculation methods for the determination of air flow rates in buildings including infiltration EN 13779:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihto- sekä ilmastointi- ja säteilyjärjestelmien tehokkuusvaatimukset Ventilation for non-residential buildings - Performance requirements for ventilation and room-conditioning systems Aihealue 4C: Tukistandardeja (EPBD) - Ylilämpö ja aurinkosuojaus EN ISO 13791:2004 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Jäähdyttämättömien huonetilojen kesäajan sisälämpötilan laskenta. Yleiset kriteerit ja validointimenetelmät Thermal performance of buildings - Calculation of internal temperatures of a room in summer without mechanical cooling - General criteria and validation procedures (ISO 13791:2004) EN ISO 13792:2005 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Jäähdyttämättömien huonetilojen kesäajan sisälämpötilan laskenta. Yksinkertaistetut menetelmät Thermal performance of buildings - Calculation of internal temperatures of a room in summer without mechanical cooling - Simplified methods (ISO 13792:2005) EN 13363-1:2003+A1:2007 Aurinkosuojaus yhdistettynä lasitukseen. Auringonsäteilyn ja valon läpäisyn laskenta. Osa 1. Yksinkertaistettu menetelmä Solar protection devices combined with glazing - Calculation of solar and light transmittance - Part 1: Simplified method EN 13363-2:2005 Aurinkosuojaus yhdistettynä lasitukseen. Auringonsäteilyn ja valon läpäisyn laskenta. Osa 2. Yksityiskohtainen laskentamenetelmä Solar protection devices combined with glazing - Calculation of total solar energy transmittance and light transmittance - Part 2: Detailed calculation method 9
Aihealue 4D: Tukistandardeja (EPBD) - Sisäolosuhteet ja ulkoilmasto CR 1752:1998 Rakennusten ilmanvaihto. Sisäolosuhteiden suunnittelukriteerit Ventilation for buildings - Design criteria for the indoor environment EN 15251:2007 Sisäympäristön lähtötiedot rakennusten energiatehokkuuden suunnitteluun ja arviointiin ottaen huomioon ilman laatu, lämpöolot, valaistus ja äänitekniset ominaisuudet Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings addressing indoor air quality, thermal environment, lighting and acoustics EN ISO 15927-1:2003 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 1: Yksittäisten säätietojen kuukausikeskiarvot Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 1: Monthly means of single meteorological elements (ISO 15927-1:2003) pren ISO 15927-2:2007 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 2: Tuntitiedot mitoitusjäähdytystehon laskentaan Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 2: Hourly data for design cooling load (ISO/DIS 15927-2:2007) pren ISO 15927-3 :2006 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 3: Pystypintojen viistosadeindeksin laskenta tuulen ja sateen tuntitiedoista. Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 3: Calculation of a driving rain index for vertical surfaces from hourly wind and rain data (ISO/DIS 15927-3:2006) EN ISO 15927-4:2005 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 4: Tuntitiedot lämmityksen ja jäähdytyksen vuotuisen energiantarpeen laskentaan Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 4: Hourly data for assessing the annual energy use for heating and cooling (ISO 15927-4:2005) EN ISO 15927-5:2004 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 5: Tiedot sisätilan lämmityksen mitoitustehon määritykseen Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 5: Data for design heat load for space heating (ISO 15927-5:2004) EN ISO 15927-6:2007 Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 6: Lämmitystarveluku Hygrothermal performance of buildings - Calculation and presentation of climatic data - Part 6: Accumulated temperature differences (degree days) (ISO 15927-6:2007) Aihealue 4E: Tukistandardeja (EPBD) - Määritelmiä ja sanastoja EN ISO 7345:1995 Lämmöneristys. Fysikaaliset suureet ja määritelmät. Thermal insulation - Physical quantities and definitions (ISO 7345:1987) EN ISO 9288:1996 Lämmöneristys. Säteilylämmönsiirtyminen. Fysikaaliset suureet ja määritelmät. Thermal insulation - Heat transfer by radiation - Physical quantities and definitions (ISO 9288:1989) EN ISO 9251:1995 Lämmöneristys. Lämmönsiirtyminen ja materiaaliominaisuudet. Sanasto Thermal insulation - Heat transfer conditions and properties of materials - Vocabulary (ISO 9251:1987) EN 12792:2003 Rakennusten ilmanvaihto. Tunnukset, terminologia ja piirrosmerkit Ventilation for buildings - Symbols, terminology and graphical symbols 10
Aihealue 5: EPBD-standardeja liittyen energiatehokkuuden tarkkailuun ja todentamiseen EN 12599:2000 Rakennusten ilmanvaihto. Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien käyttöönottomenettelyt ja mittausmenetelmät Ventilation for buildings - Test procedures and measuring methods for handing over installed ventilation and air conditioning systems EN 13829:2000 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Ilmanpitävyyden määrittäminen. Painekoe Thermal performance of buildings - Determination of air permeability of buildings - Fan pressurization method (ISO 9972:1996, modified) EN ISO 12569:2000 Lämmöneristys. Rakennusten ilmatilavuuden vaihtuminen. Merkkiainekaasun laimenemismenetelmä Thermal insulation in buildings - Determination of air change in buildings - Tracer gas dilution method (ISO 12569:2000) EN 13187:1998 Rakennusten lämpötekniset ominaisuudet. Vaipan kylmäsiltojen toteaminen. Lämpökamerakuvaus Thermal performance of buildings - Qualitative detection of thermal irregularities in building envelopes - Infrared method (ISO 6781:1983 modified) EN 15378:2007 Rakennusten lämmitysjärjestelmät. Lämmityskattiloiden ja lämmitysjärjestelmien määräaikaistarkastukset Heating systems in buildings - Inspection of boilers and heating systems EN 15239:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Rakennusten energiatehokkuus. Ilmanvaihtojärjestelmien määräaikaistarkastusohjeet Ventilation for buildings - Energy performance of buildings - Guidelines for inspection of ventilation systems EN 15240:2007 Rakennusten ilmanvaihto. Rakennusten energiatehokkuus. Ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastusohjeet Ventilation for buildings - Energy performance of buildings - Guidelines for inspection of air-conditioning systems 11
Standardien myynti SFS-Standardisointi, Asiakaspalvelu Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914 sähköposti: sales@sfs.fi SFS:n julkaisemat standardit ovat saatavissa sekä paperilla että sähköisessä muodossa pdf-tiedostoina. Pdf-versiot maksavat 1,6 kertaa paperiversion hinnan ja ne saa laittaa kolmelle koneelle, mutta ei verkkokäyttöön. SFS-standardeja voi hankkia sekä yksittäin että kestotilauksena. Perinteisen suomeksi julkaistuja SFS-standardeja koskevan kestotilauksen ohella kestotilauksen voi tehdä myös englanniksi pdftiedostoina saatavissa olevista SFS-standardeista. Kestotilaus tehdään SFS-ICS-ryhmittäin ja tämä palvelu varmistaa, että standardit ovat aina ajan tasalla. Verkkokauppa SFS-standardeja voi imuroida SFS-standardisoinnin verkkokaupasta osoitteessa http://sales.sfs.fi. Verkkokaupasta imuroidut SFS-standardit maksavat saman kuin vastaavat painetut versiot. Ne saavat olla käytössä vain yhdellä koneella. Verkkokäyttö SFS-standardeja on mahdollista saada myös verkkokäyttöön. Halutuista SFS-ICS-ryhmistä tehdään kokoelma, jota voidaan käyttää joko asiakkaan omassa verkossa tai ONLINE-palveluna SFS:n serveriltä. Lisätietoja saat asiakaspalvelusta. SFS- ja ISO-standardien luettelo Kaikki voimassa olevat SFS- ja ISO-standardit mainitaan SFS:n verkkosivuilla olevassa luettelossa: http://www.sfs.fi/luettelo SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914 Internet www.sfs.fi, sähköposti sfs@sfs.fi