Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Ohje 12/2016
Ohje 12/2016 2 (86) Osa II Sisällys 1. Asetuksen tarkoitus... 4 2. Soveltamisala... 4 3. Määritelmät... 8 4. Talousveden laatuvaatimukset ja suositukset... 13 4.1. Laatuvaatimukset... 14 4.1.1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset... 15 4.1.2. Kemialliset laatuvaatimukset... 17 4.1.2.1. Akryyliamidi, Epikloorihydriini ja Vinyylikloridi... 19 4.1.2.2. Bromaatti ja trihalometaanit... 19 4.1.2.3. Lähtevän veden nitriitti sekä nitraatin ja nitriitin summa... 20 4.1.2.4. Torjunta-aineet... 20 4.1.3. Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset... 22 4.1.4. Pakattavan veden laatuvaatimukset... 24 4.2. Laatusuositukset... 25 4.2.1 Mikrobiologiset laatusuositukset... 27 4.2.2 Kemialliset laatusuositukset... 28 4.2.3. Radioaktiivisuuden (radonin) laatusuositus... 28 4.2.4. Pakattavan veden laatusuositukset... 29 4.2.5. Muut laatusuositukset... 29 5. Vaatimusten täyttymiskohta... 30 5.1 Vaatimusten täyttymiskohta tankeissa... 31 5.2. Pakattavan ja elintarvikehuoneistoissa käytettävän veden laadun vaatimusten täyttymiskohta... 31 5.3. Verkostossa muuttumattomat muuttujat... 31 5.4. Radonin enimmäisarvon täyttymiskohta... 32 5.5. Vaatimusten täyttymiskohta yhteisessä käytössä olevissa vedenottamoissa... 32 6. Laatuvaatimuksista poikkeamista koskeva menettely... 33 7. Talousveden laadun säännöllinen valvonta... 36 7.1. Näytteenottaja... 37 8. Valvontatutkimusohjelma... 37 9. Määritykset ja tutkimustiheys... 40 9.1. Tutkimustiheys... 40 9.1.1. Päivittäin toimitettu tai tuotettu vesimäärä... 41 9.1.2. Vedenjakelualuekohtainen tutkimustiheys... 42 9.2. Tutkimustiheyden vähentäminen... 43 9.3. Näytteenottopaikka ja ajankohta vedenjakelualueella... 45 9.4. Tutkimukset epäillyssä tai todetussa saastumistilanteessa... 46 9.5. Muuttujat, jotka voidaan tutkia lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta... 46 9.5.1. Pienen asetuksen mukainen kohde ja verkostossa muuttumattomat... 48 9.6. Jaksottainen seuranta... 48 9.6.1. Pois jätettävät kemialliset ja radioaktiivisuuden muuttujat... 49 9.6.2. Viiden vuoden välein tutkittavat muuttujat... 51 9.7. Jatkuva valvonta... 51 9.8. Pakattavan veden valvontatutkimukset... 52 10. Käyttötarkkailu... 53 10.1. Laitoksen toimintaympäristö... 55 10.2. Raakaveden määrä ja laatu sekä vedenkäsittely... 55 10.2.1. Vesienhoitosuunnitelma ja sen seurantaohjelma... 56 10.3. Laitteistojen kunto, lähtevä vesi, verkostovesi ja säiliöt... 56
Ohje 12/2016 3 (86) 11. Talousveden desinfiointi... 57 11.1. Desinfiointivalmius... 59 12. Erityistilannesuunnitelma... 61 12.1. Suunnitelmien yhteen sovittaminen... 63 13. Erityistilannesuunnitelman sisältö ja tarkistaminen... 65 14. Määritysmenetelmät... 70 15. Tutkimuslaboratoriot... 71 16. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoitteet... 71 17. Terveydellisistä laatuvaatimuksista poikkeaminen... 72 17.1. Mikrobiologisista laatuvaatimuksista poikkeaminen... 72 17.2. Kemiallisista ja radioaktiivisuuden laatuvaatimuksista poikkeaminen... 73 17.3. Määräys poikkeuksen hakemiseksi... 74 17.4. Käyttäjän omista laitteista johtuvat laatuvaatimusten poikkeamat... 74 17.5. Yhteisessä käytössä olevien vedenottamoiden veden laadun poikkeamat... 75 18. Laatusuosituksista poikkeaminen... 76 19. Ilmoitukset poikkeamista ja häiriötilanteista muille viranomaisille... 77 20. Vedenkäsittelyn, laitteiden ja materiaalien laadun varmistaminen... 79 20.1. Juomaveden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet... 80 20.2. Talousveden käsittelyssä käytettävät aineet... 82 21. Tiedottaminen ja raportointi... 82 21.1. Säännöllinen tiedottaminen... 82 21.2. Yhteistyössä tiedottaminen... 83 21.3. Poikkeuksesta tiedottaminen... 83 21.4. Tiedottaminen kotitalouksille, joilla on oma kaivo... 84 21.5. Raportointi Euroopan komissiolle... 84 21.6. Radioaktiivisuuden raportointi... 85 21.7. Valviran suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi... 86 22. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset... 86
Ohje 12/2016 4 (86) Osa II Talousvesiasetuksen säännöskohtaiset soveltamisohjeet Sinisissä laatikoissa ja kursiivitekstillä on esitetty suorat lainaukset talousvesiasetuksesta. Lainauksen jälkeen on kirjoitettu soveltamisohjeita ko. säännöksestä. 1. Asetuksen tarkoitus 1 Tarkoitus Tässä asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja - suosituksista ja niiden enimmäisarvoista ja niistä poikkeamisesta, talousveden desinfioinnista ja säännöllisestä valvonnasta, valvontaa varten tarvittavista tutkimuksista, talousveden radioaktiivisista aineista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamisesta sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista asetuksen 1352/2015, jäljempänä talousvesiasetus. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetus (461/2000) korvattiin 27.11.2015 terveydensuojelulain ja säteilylain nojalla annetulla uudella sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella, jossa asetukseen (461/2000) lisättiin väestön säteilysuojelua ja säteilyvalvontaa koskevat säännökset. Talousvesiasetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja -suosituksista ja niiden enimmäisarvoista ja niistä poikkeamisesta, talousveden desinfioinnista ja säännöllisestä valvonnasta, valvontaa varten tarvittavista tutkimuksista, talousveden radioaktiivisista aineista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamisesta sekä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta. Talousvesiasetuksella on saatettu kansallisesti voimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annettu Euroopan unionin neuvoston direktiivi 98/83/EY, jäljempänä juomavesidirektiivi, ja väestön terveyden suojelemisesta ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta annettu Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2013/51/EURATOM, jäljempänä talousveden radioaktiivisuusdirektiivi. 2. Soveltamisala 2 Soveltamisala Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 :ssä tarkoitettua talousvettä, jota: 1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;
Ohje 12/2016 5 (86) Talousvesiasetuksen mukaan valvotaan talousvettä, jota a) käytetään tai b) toimitetaan vedenjakelualueelle talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. a) Käytetään: Käytetään sanalla korostetaan sitä, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvat myös yli 50 käyttäjän vedenjakelualueet, jossa kiinteistöt ottavat veden käyttäjän omilla laitteilla vettä talousvetenä käytettäväksi yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta (ns. kimppakaivosta). Yhteisessä käytössä olevat vedenjakelualueet eivät ole terveydensuojelulaissa tarkoitettuja talousvettä toimittavia laitoksia, mutta koska ne kuuluvat asetuksen soveltamisalaan, niiden veden laatua on valvottava säännöllisesti. Yhteisessä käytössä olevan vesisäiliön, kaivon tai muun vedenottamon omistaja vastaa siinä olevan talousveden laadusta. b) Toimitetaan: Talousveden toimittamiseen pitää olla TsL:n 18 :n mukainen kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksyntä. Tunnusomaista talousveden toimittamiselle on mm. se, että toiminnanharjoittaja perii maksuja käyttäjille toimittamastaan talousvedestä. Jos talousvettä toimitetaan vähemmän kuin 10 m 3 päivässä ja alle 50 henkilön tarpeisiin, talousveden laatua valvotaan pienen talousvesiasetuksen (401/2001) mukaan. 2) toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeista; Talousvettä pakkaavien yritysten talousveden laatua valvotaan talousvesiasetuksen mukaan toimitusmäärästä riippumatta. Pullot ja säiliöt: Pakattuja vesiä ovat kuluttajalle sellaisenaan myytävät talousvettä sisältävät pullot ja säiliöt. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo pakattavien vesien laatua ennen pakkaamista ja talousveden laadun on täytettävä liitteen I laatuvaatimukset ja suositukset. Lisäksi on huomioitava liitteen I A taulukoissa 1 ja 2 pulloissa ja säiliöissä myytävälle talousvedelle säädetyt enimmäisarvot. Pakattuja vesiä (lähdevesi, pakattu talousvesi) sekä luontaista kivennäisvettä (myös ennen pakkaamista) valvotaan elintarvikelain (23/2006) nojalla annetun maa- ja metsätalousministeriön pakatuista vedestä antaman asetuksen (166/2010) mukaan. Siinä on säädetty, että pakatun talousveden on pakkaushetkellä ja markkinoinnin aikana täytettävä kaikki talousvesiasetuksessa veden kemialliselle ja mikrobiologiselle laadulle asetetut vaatimukset. Tankit: Tankeista toimitettavaa talousveden laatua valvotaan talousvesiasetuksen mukaan. Tankeiksi katsotaan mm. matkustaja-aluksilla, saaristossa ja leirintäalueilla käytettävät tankit. Säiliöautojen tankkien ja talousveden kanssa kosketuksissa olevien pintojen hygieniaa on tarkkailtava omavalvonnalla, jos säiliöautolla kuljetetaan talousvettä toimittavan laitoksen tuottamaa vettä talousvetenä käytettäväksi. Tankissa toimitetun veden laadun on täytyttävä siinä kohdassa, jossa vesi otetaan tankista.
Ohje 12/2016 6 (86) Talousvesiasetuksen mukaan valvotaan myös häiriötilanteiden aikana varavetenä esim. tankeista jaettavan talousveden laatua. Tankkien ja säiliöiden pitää olla niin puhtaita, että talousvesi pysyy asetuksen vaatimusten mukaisena. Valvonta on kuvattava vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen erityistilannesuunnitelmassa talousveden laadun turvaamiseksi. Valvontatutkimusohjelmassa on hyvä viitata näihin suunnitelmiin, jotta varavedenjakelun käynnistyessä vedenlaatua valvotaan suunnitellusti. 3) käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 :n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai Talousvesiasetuksen mukaiseen säännölliseen talousveden valvontaan kuuluvat ne elintarvikehuoneistot, joilla on oma kaivo tai vedenottamo. Tällaisia ovat mm. huoneistot, joissa esim. valmistetaan, pestään elintarvikkeita tai käytetään vettä elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevien pintojen puhdistamiseen. Soveltamisalaan kuuluu myös elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvan jään valmistaminen, lukuun ottamatta kokonaisten kalastustuotteiden kylmäketjuun kuuluvan jään valmistamista. Jos elintarvikehuoneisto, jolla on oma vedenottamo, ryhtyy toimittamaan talousvettä loppukäyttäjille (esim. kotitalouksille tai toiselle yritykselle), pitää sen hakea toiminnalleen kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksyntä eli hakea hyväksyntä talousvettä toimittavaksi laitokseksi. Jos elintarvikehuoneisto, jolla on oma vedenottamo, ryhtyy myymään vettä talousvettä toimittavalle laitokselle, siitä tulee lisäksi talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava laitos (tukkulaitos) ja sen tulee hakea hyväksyntä toiminnalleen. Jos talousvettä toimittava laitos toimittaa talousvettä elintarvikehuoneistolle, talousveden laadun valvonta sisältyy talousvettä toimittavan laitoksen ko. vedenjakelualueen valvontatutkimusohjelmaan. Elintarvikehuoneiston sisällä talousveden laadun valvonta kuuluu elintarvikehygieeniseen valvontaan ja se on otettava huomioon toiminnanharjoittajan omavalvontasuunnitelmassa. Elintarvikehuoneistoissa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen tarkoitettua vettä valvotaan talousvesiasetuksen mukaan lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua. Tällöin kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee hallinnollisen päätöksen, että elintarvikehuoneiston vettä valvotaan talousvesiasetuksen (1352/2015) sijasta pienen talousvesiasetuksen (401/2001) mukaan (Taulukko 1). Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi varmistaa, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua esim. tutkituttamalla talousveden laadun tai pyytämällä toiminnanharjoittajalta selvityksen tai selvittämällä itse, onko veden laadussa ongelmia. Jos kunnan terveydensuojeluvi-
Ohje 12/2016 7 (86) ranomainen ei ole tehnyt päätöstä pienen talousvesiasetuksen soveltamisesta, toiminnanharjoittaja voi perustellusta syystä hakea talousvesiasetuksen soveltamatta jättämistä. Elintarvikehuoneiston toiminnan laajuutta arvioidessaan kunnan terveydensuojeluviranomainen huomioi: Käytetäänkö vettä elintarvikkeen valmistukseen vai vain pintojen puhdistukseen Käytetäänkö vettä talousvetenä vai muuhun tarkoitukseen (peseytyminen, siivous, pyykinpesu) Ovatko käsiteltävät tuotteet pakattuja vai pakkaamattomia Talousvettä käyttävien ihmisten lukumäärä Keskimääräinen veden kulutus Sesonkiluonteisuus, kokopäiväisyys Esimerkkejä mahdollisista pienen talousvesiasetuksen mukaisista elintarvikealan toiminnoista: Kioski tai muu pakattuja elintarvikkeita myyvä myymälä Huoltoasema, jossa ei valmisteta elintarvikkeita Pieni kahvila, grilli Leirintäalue, lomakylä, kurssikeskus tai leirikeskus Majoitustoiminta, vuokramökit Seurojentalot Pieni koulu, päiväkoti tai perhepäivähoito 4) käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa. Talousvettä, jota käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa, valvotaan talousvesiasetuksen mukaan, jos toiminnanharjoittajalla on oma vedenottamo tai omaa vedenkäsittelyä. Jos talousvettä toimittava laitos toimittaa toiminnanharjoittajalle talousvettä, talousveden laadun valvonta sisältyy talousvettä toimittavan laitoksen ko. vedenjakelualueen valvontatutkimusohjelmaan. Jos talousvettä, joka on tuotettu omasta vedenottamosta, käytetään osana julkista tai kaupallista toimintaa ja ryhdytään toimittamaan talousvettä loppukäyttäjille (esim. kotitalouksille tai toiselle yritykselle), pitää toiminnanharjoittajan hakea toiminnalleen kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksyntä eli hakea hyväksyntä talousvettä toimittavaksi laitokseksi. Jos talousvettä, joka on tuotettu omasta vedenottamosta, käytetään osana julkista tai kaupallista toimintaa ja sen tuottamaa talousvettä ryhdytään myymään talousvettä toimittavalle laitokselle, tulee toiminnanharjoittajasta lisäksi talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava laitos (tukkulaitos) ja sen tulee hakea hyväksyntä toiminnalleen.
Ohje 12/2016 8 (86) Jos terveydensuojeluviranomainen katsoo, että toiminta on pienimuotoista, valvontaan voidaan soveltaa pientä talousvesiasetusta. Tällöin terveydensuojeluviranomainen tekee asiasta päätöksen. Julkisen ja kaupallisen toiminnan laajuutta arvioidessa kunnan terveydensuojeluviranomainen huomioi: Käytetäänkö vettä talousvetenä vai muuhun tarkoitukseen (peseytyminen, siivous, pyykinpesu) Ovatko käsiteltävät tuotteet pakattuja vai pakkaamattomia Talousvettä käyttävien ihmisten lukumäärä Keskimääräinen veden kulutus Sesonkiluonteisuus, kokopäiväisyys Esimerkkejä mahdollisista pienimuotoisista (alle 50 käyttäjää) pienen talousvesiasetuksen mukaisista kaupallisen ja julkisen alan toiminnoista: Pieni koulu, päiväkoti tai perhepäivähoito Leirintäalue, lomakylä, kurssikeskus tai leirikeskus Virkistys- ja retkeilyalueilla sijaitsevat kaivot Majoitustoiminta, vuokramökit Seurojentalot Taulukko 1. Talousvesiasetusten soveltaminen vedenlaadun valvontaan. STM:n asetus 1352/2015 STM:n asetus 401/2001 10 m 3 vettä/vrk toimittava laitos tai vähintään 50 käyttäjää < 10 m 3 vettä/vrk toimittava laitos ja alle 50 käyttäjää Suuri elintarvikehuoneisto, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä Veden pakkaaminen Pieni elintarvikehuoneisto, jolla oma vedenottamo tai omaa veden käsittelyä* Laaja kaupallinen tai julkinen toiminta, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä Yksittäinen vedenottamo tai kaivo, jolla vähintään 50 käyttäjää Pienimuotoinen kaupallinen ja julkinen toiminta, jolla oma vedenottamo tai omaa veden käsittelyä* Yksittäinen vedenottamo tai kaivo, jolla alle 50 käyttäjää * Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tekemä päätös asetuksen 401/2001 soveltamisesta. 3. Määritelmät 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) veden käyttäjällä vedenjakelualueella olevaa luonnollista henkilöä, kiinteistöä, laitosta tai julkista tai kaupallista toimintaa harjoittavaa, joka käyttää vedenjakelualueella vettä talousvetenä;
Ohje 12/2016 9 (86) Veden käyttäjällä tarkoitetaan vedenjakelualueella olevaa veden loppukäyttäjää, joka on luonnollinen henkilö, kiinteistö, laitos tai julkista tai kaupallista toimintaa harjoittava toiminnanharjoittaja, joka käyttää vedenjakelualueella vettä talousvetenä. Kiinteistöllä ja laitoksella tarkoitetaan esim. sairaalaa, koulua, suurkeittiötä, palvelutaloa ja elintarvikehuoneistoa. Asetus sisältää velvoitteita, joita talousvettä toimittavalla laitoksella ja terveydensuojeluviranomaisella on veden käyttäjiä kohtaan (esim. tiedottamisvelvollisuus). 2) vedenkäyttölaitteilla astianpesukoneita, keittimiä, sellaisia koneita ja laitteita, joissa talousvesi joutuu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa, sekä muita vastaavia laitteita, joissa käytetään talousvettä; 3) veden käyttäjän omilla laitteilla talousvettä toimittavan laitoksen vesijohtoon liitetyn kiinteistön vesijohtoja laitteineen liittämiskohtaan saakka sekä veden käyttäjän omaan talousvedenhankintaan käytettäviä laitteita vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka; Talousvettä toimittavan laitoksen ja liittyjän välisessä liittymissopimuksessa määritellään kiinteistön liittämiskohta laitoksen vesijohtoverkostoon. Liittämiskohdasta alkaa kiinteistön vesilaitteisto talousveden johtamiseksi. Vesilaitteistosta on tarkemmat määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelman julkaisussa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Vesilaitteistoon kuuluu mm. tonttivesijohto varusteineen ja kiinteistön sisäinen vesijohtoverkko. Vesilaitteistosta talousvesi johdetaan käyttöpisteeseen, joka varustetaan vesikalusteilla, esim. vesihanoilla tai sekoittimilla. Käyttäjän omilla laitteilla tarkoitetaan kiinteistön vesilaitteistoa ja siihen liitettyjä vesikalusteita. Käyttäjän omia laitteita ovat myös kiinteistön omat vesisäiliöt ja vedenkäsittelylaitteet. Suomen rakentamismääräyskokoelman julkaisun D1 mukaan vesilaitteistoon ei saa kytkeä ilman rakennusvalvontaviranomaisen erityistä lupaa laitteita, jotka muuttavat veden mikrobiologista tai kemiallista laatua. Kiinteiden aineiden erottamiseen tarkoitettujen mekaanisten suodattimien tai pesu- tai astianpesukonekäyttöön tarkoitettujen vedenpehmennyssuodattimien käyttö ei kuitenkaan vaadi erityistä lupaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman julkaisussa D1 on määrätty, että vesihuoltolaitokseen liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla suoraa yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Jos vesihuoltolaitokseen liitetty vesilaitteisto on tarpeellista liittää myös muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon, voidaan tämä toteuttaa säiliöratkaisulla, jossa vesihuoltolaitoksen vesijohdosta vettä tuovan johdon pään ja ylivuodolla varmistetun ylimmän vedenpinnan välinen ilmaväli on vähintään 50 mm. Veden käyttäjän omilla talousvedenhankintaan käytettävillä laitteilla tarkoitetaan myös vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta käyttöpisteeseen saakka olevia laitteita silloin, kun talousveden hankintaan käytettävät laitteet ovat kiinteistön omaisuutta. Talousveden kulutusta mittaava vesimittari on talousvettä toimittavan laitoksen omaisuutta ja laitoksen vastuulla. 4) vedenjakelualueella sellaista yhtenäistä verkostoaluetta, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos tai, jos vesi otetaan veden käyttäjän omilla laitteilla, niitä
Ohje 12/2016 10 (86) kiinteistöjä, jotka ottavat vettä talousvetenä käytettäväksi yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta; Talousveden laatua valvotaan ja raportoidaan vedenjakelualueittain. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta ja jossa talousvettä toimittavan laitoksen normaalin käytön aikana eri ottamoilta tulevat vedet voivat päästä sekoittumaan keskenään (talousveden laatu on jokseenkin tasaista). Vedenottamolla tarkoitetaan TsL:n 16 :ssä sellaista rakennetta tai laitetta, jolla otetaan pohja- tai pintavettä talousvetenä käytettäväksi. Vedenjakelualueella voi olla monta vedenottamoa, mutta tällöin talousveden laadun on oltava jokseenkin tasaista koko jakelualueella eli eri vedenottamoiden tai käsitellyn veden laadun on oltava jokseenkin samanlaista tai ottamoiden vedet sekoitetaan ennen verkostoon johtamista. Kuvan 1 keltaisen laitoksen kolmen vedenottamon vesi johdetaan vedenkäsittelylaitokselle, jossa vedet sekoittuvat ennen käsittelyä ja verkostoon johtamista. Vedenjakelualueella voi olla myös monta vedenkäsittelylaitosta, mutta tällöin kaikista vedenkäsittelylaitoksista tuotetun talousveden laadun on oltava jokseenkin tasaista. Jos näin ei ole, aluetta ei voi pitää yhtenä vedenjakelualueena. Vedenjakelualueiden katsotaan olevan erillisiä, jos verkostojen väliset varavesiyhteydet pidetään tavallisesti kiinni tai niitä käytetään vain vähän lähinnä putkien kunnossa pysymisen takia. Määritelmän jälkimmäinen osa (ja josta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos) tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tukkulaitokselta vetensä ostavat kaikki asiakaslaitokset muodostavat kukin oman vedenjakelualueensa. Niitä ei voi yhdistää yhdeksi vedenjakelualueeksi, koska veden toimittamisesta ja laadusta vastaa eri toiminnanharjoittaja (eri talousvettä toimittavat laitokset) vaikka niiden vedenlaatu todennäköisesti onkin tasaista. Kuvassa 1 keltaisen ja sinisen talousvettä toimittavan laitoksen A -vedenjakelualueilla toimitetaan laadultaan jokseenkin tasaista vettä. Koska toimittajina ovat eri laitokset, kummallakin laitoksella on omat vedenjakelualueensa. Vedenjakelualueella tarkoitetaan myös aluetta, jossa vesi otetaan veden käyttäjien omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta. Kuvassa 1 on yli 50 käyttäjän yhteisessä käytössä oleva vedenottamo kimppakaivo. Vedenjakelualueena pidetään niitä kiinteistöjä, jotka ottavat vettä talousvetenä käytettäväksi yhteisessä käytössä olevasta vedenottamosta. Talousvedellä ei ole ketään varsinaista toimittajaa, joten kyseessä ei ole talousvettä toimittava laitos. Kuvassa 1 kaikkia muita vedenjakelualueita valvotaan talousvesiasetuksen mukaan paitsi vihreän ja sinisen talousvettä toimittavien laitosten B vedenjakelualueita, joita valvotaan pienen talousvesiasetuksen mukaan. Niillä molemmilla toimitetaan 8 m 3 talousvettä vuorokaudessa 40 käyttäjälle.
Ohje 12/2016 11 (86) Kuva 1. Kolme talousvettä toimittavaa laitosta (keltainen, vihreä ja sininen) sekä kirjaimilla merkittynä niiden vedenjakelualueet, joilla talousveden laatu on jokseenkin tasaista. Sinisen laitoksen vedenjakelualueella C ostettu vesi sekoittuu kolmen vedenottamon veteen ennen käyttäjille toimittamista. Kaikkia muita vedenjakelualueita valvotaan talousvesiasetuksen mukaan paitsi vihreän ja sinisen talousvettä toimittavien laitosten B vedenjakelualueita, joita valvotaan pienen talousvesiasetuksen mukaan. Keltaisen ja sinisen laitoksen A vedenjakelualueiden vedenlaatu raportoidaan Euroopan komissiolle. Varavesiyhteydet, jotka ovat tavallisesti suljettuina, on merkitty karttaan punaisella. Yhteisessä käytössä olevan vedenottamon kimppakaivon talousvettä käyttää 60 käyttäjää, joten talousveden laatua on valvottava talousvesiasetuksen mukaan. 5) talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa; TsL 17 :n mukaan talousveden on oltava terveydelle haitatonta ja muutenkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa. Talousveden saastumisella tarkoitetaan talousveden laadun muuttumista sellaiseksi, että siitä voi aiheutua terveydensuojelulain 1 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa väestölle tai yksilölle. Terveyshaitta voi aiheutua talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisuuden laadun muuttumisen takia. Valviran Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi ohjeissa on koottu toimintaohjeita ja tietoa erilaisista häiriötilanteista kuten esimerkiksi mikrobiolo-
Ohje 12/2016 12 (86) gisesta, kemiallisesta ja radioaktiivisista aineista aiheutuneesta talousveden saastumisesta. Valviran verkkosivulle on koottu julkaisuja varautumisesta. 6) häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää; Häiriötilanne määritellään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010) uhkaksi tai tapahtumaksi, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Siten tilanteiden, jotka voivat aiheuttaa talousveden saastumista, lisäksi häiriötilanne on myös tilanne, jolloin talousveden toimittaminen on oleellisesti vaikeutunut tai estynyt kokonaan. Erityiseesti paineettomassa verkostossa riski verkoston saastumiselle on suuri. Häiriötilanteilla tarkoitetaan terveydensuojelulain 8 :ssä tarkoitettuja erityistilanteita, sillä ennen valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta häiriötilannetta vastaava tilanne oli määritelty erityistilanteeksi, eikä erityistilanne-termiä ole muutettu vielä terveydensuojelulakiin. 7) erityistilannesuunnitelmalla ohjeistusta, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa varautuu talousveden saastumisesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn, selvittämiseen ja poistamiseen häiriötilanteissa terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Erityistilannesuunnitelmalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitettua ohjeistusta talousveteen liittyvien häiriötilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi. Erityistilannesuunnitelmalle ei ole esitetty muotovaatimuksia, vaan ohjeistus voi olla sen muotoista, mikä katsotaan tarkoituksenmukaisimmaksi. Hyvä ohjeistus kuvaa selkeästi ja konkreettisesti sen, mitä talousveden laadun kannalta oleellisissa, ennalta tunnistetuissa häiriötilanteissa kukakin toimija tekee ja mistä vastaa. Ohjeistuksen laatiminen esimerkiksi toimintakorttien muotoon on suositeltava esitystapa. Terveydensuojelulain mukaan varautuminen on tehtävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen, muiden viranomaisten ja laitosten yhteistyönä. Muita viranomaisia, jotka tulevat kyseeseen erityistilanneohjeistusta laadittaessa, ovat esimerkiksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoituksesta vastaava, ELY-keskus ja pelastuslaitos. Laitoksilla tarkoitetaan etenkin talousvettä toimittavaa laitosta ja sille vettä toimittavaa laitosta (ns. tukkulaitosta) tai toista talousvettä toimittavaa laitosta, joka ostaa tai myy vettä. Muita asianosaisia laitoksia ovat sellaiset, joiden toiminta voi vaikuttaa talousveden laatuun ja saatavuuteen (esimerkiksi sähköverkkoyhtiöt, jäteveden puhdistuslaitokset, teollisuuslaitokset ja muut ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvolliset, joiden toiminta voi vaikuttaa veden laatuun) tai joille talousveden laadulla on erityisen suuri merkitys (esimerkiksi sairaalat ja elintarvikehuoneistot).
Ohje 12/2016 13 (86) 8) enimmäisarvolla laatuvaatimusmuuttujan suurinta sallittua määrää tai pitoisuutta talousvedessä ja laatusuositusmuuttujan tavoitetasoa tai suurinta hyväksyttävissä olevaa pitoisuutta talousvedessä. Laatuvaatimusmuuttujan enimmäisarvolla tarkoitetaan mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisuutta kuvaavan muuttujan suurinta sallittua määrää tai pitoisuutta talousvedessä. Laatusuositusmuuttujan enimmäisarvolla tarkoitetaan tavoitetasoa, johon on pyrittävä, jotta talousvesi täyttää TsL:n 17 :n 1 momentissa säädetyn vaatimuksen, että se on muutenkin kuin terveydelliseltä laadultaan tarkoitukseensa soveltuvaa. Talousvesiasetuksen liitteen I taulukossa 4 (Laatusuositukset) enimmäisarvolla tarkoitetaan tavoitetason sijasta suurinta hyväksyttävissä olevaa pitoisuutta niiden muuttujien osalta, joille voidaan määrittää selkeä pitoisuus. 4. Talousveden laatuvaatimukset ja suositukset 4 Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi aiheutua terveyshaittaa ihmisille. Talousveden on täytettävä liitteen I taulukossa 1-3 ja 5 esitetyt laatuvaatimukset. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Se ei saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa eikä vedenkäyttö-laitteissa. Käyttökelpoisuuteen perustuvat talousveden laatusuositukset on esitetty liitteen I taulukossa 4 ja 6. Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset ja -suositukset on annettu liitteen I taulukossa 2-4. Talousveden laadun säännöllisellä valvonnalla kunnan terveydensuojeluviranomainen varmistuu, että talousveden laatu on talousvesiasetuksen vaatimusten mukaista. Lisätutkimuksia on syytä tehdä aina, kun tarve vaatii tai on selvitettävä liittyykö veden laadun heikkenemiseen terveyshaittoja. Talousveden laadun säännöllisessä valvonnassa ja raportoinnissa uusintatutkimuksella voidaan korvata alkuperäinen tutkimustulos vain kemiallisten laatuvaatimusten osalta, josta on säädetty talousvesiasetuksen 17 :n 2 momentissa. Mikrobiologisen laatuvaatimuksen tutkimustuloksen voi korvata uusintanäytteen tuloksella ainoastaan silloin, jos laboratorioon tulleessa näytteenottolomakkeessa on merkintä epätavanomaisesta tapahtumasta kuten että korkki putosi maahan tai että näyteastiassa oli likaa. Laatusuosituksen tuloksia ei voi korvata talousveden laadun raportoinnissa.
Ohje 12/2016 14 (86) Taulukko 2. Säännöllisen valvonnan tutkimustuloksista voidaan korvata uusintanäytteen tuloksella vain kemiallisten laatuvaatimusten tuloksia. Mikrobiologinen laatuvaatimumutimutusuositus Kemiallinen laatuvaati- Radioaktiivinen laatuvaa- Mikrobiologinen laa- Muut laatusuositukset Korvaaminen * X uusintanäytteen tuloksella * Tuloksen voi uusia ainoastaan, jos laboratorioon tulleessa näytteenottolomakkeessa on merkintä epätavanomaisesta tapahtumasta kuten, että korkki putosi maahan tai että näyteastiassa oli likaa. 4.1. Laatuvaatimukset Ihmiselle turvallista talousveden laatua määriteltäessä lähtökohtana on, että talousveden käyttö tavanomaisina määrinä ei aiheuta haittaa terveydelle. Talousvedessä esiintyvien, ihmisille haitallisten aineiden, enimmäisarvot asetetaan tällä perusteella. Nämä pitoisuudet eivät kuitenkaan ole veden käsittelyn tavoitepitoisuuksia vaan talousvedessä näiden aineiden määrän tulisi olla niin vähäinen kuin on yleensä mahdollista. Enimmäisarvoja määriteltäessä on käytetty varmuusmarginaalia, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon yksilöiden väliset herkkyyserot veden sisältämille aineille ja kohtuulliset vaihtelut vedenkulutuksessa. Toisaalta esim. fluoridin osalta terveyssyistä ei ole tarpeen pyrkiä huomattavasti enimmäisarvoa pienempään pitoisuuteen. Talousveden mikrobiologista laatua valvotaan indikaattorimikrobien avulla. Koska varsinaisia taudinaiheuttajia tutkitaan vedestä vain epäiltäessä saastumista tai häiriötilanteen aikana, ei taudinaiheuttajamikrobeille ole säädetty enimmäisarvoja. Yleinen vaatimus on, että talousvesi ei saa sisältää taudinaiheuttajia määrinä, jotka aiheuttavat terveyshaittaa. Talousvesiasetuksen 4 sisältää yleisen vaatimuksen, että talousvesi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa. Tällä perusteella annetaan talousveden terveydelliset laatuvaatimukset. Talousvesiasetuksessa on annettu laatuvaatimukset yleisimmille terveyteen vaikuttaville muuttujille ja muuttujien enimmäisarvot ovat sitovia. Mittausepävarmuutta ei huomioida muuttujan pitoisuuden tulkinnassa. Esimerkiksi elohopean laatuvaatimus on 1,0 µg/l, jolloin pitoisuus 1,1 µg/l on suurempi kuin sille säädetty enimmäisarvo, vaikka mittausepävarmuus olisi 30 %. Laatuvaatimuksia käsitellään kappaleessa 4.1. Asetettujen enimmäisarvojen lisäksi asetus edellyttää, ettei talousvedessä esiinny muitakaan aineita, pieneliöitä tai loisia sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla haittaa ihmisten terveydelle. Soveltamisohjeen osassa III on esitetty terveysperusteisten laatuvaatimusten enimmäisarvojen perusteet. Paikallisista tekijöistä riippuen voi olla tarpeen selvittää talousvedestä myös muita kuin talousvesiasetuksen liitteessä I mainittuja muuttujia, jotta veden turvallisuus pystyttäisiin varmistamaan. Mahdollisten lisämääritysten tarve on selvitettävä kussakin tapauksessa erikseen. Paikallisia tekijöitä ovat esimerkiksi poikkeuksellinen raakaveden laatu tai käsittelymenetelmä, epäilys haittaaineiden kulkeutumisesta raakaveteen, vesijohtoverkon sekä vedenjakelulaitteiden kunto ja materiaalit, vedenottamon haavoittuva sijainti ja sellaisten laitosten sijaitseminen pohjavesialueella, joiden toiminta voi vaikuttaa raakave-
Ohje 12/2016 15 (86) den laatuun. Jos pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma, siitä löytyy yleensä kattavasti tietoa paikallisista tekijöistä. Vesihuoltolaitoksella on selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus VHL:n 15 :n mukaan. TsL:n 20 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa asettaa toiminnanharjoittajalle talousveden laatua koskevia tarkkailuvelvoitteita. Valvontatutkimusten suunnittelussa ja tulosten tulkinnassa voidaan soveltaa Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisemia enimmäissuosituspitoisuuksia eräille terveydelle haitallisille aineille, joita asetus ei sisällä. Jos kemikaalille ei ole terveysperusteisia raja-arvoja, siihen liittyvä terveyshaitta ja -riski on arvioitava yksityiskohtaista riskinarviomenettelyä käyttäen. Riskinarviota on kuvattu THL:n verkkosivulla ja julkaisussa Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA -hankkeen loppuraportti. Terveyshaittaa arvioitaessa on tiedettävä altistuminen, kemikaalin vaarallisuus ja pitoisuus. Laskelmissa otetaan huomioon suun kautta juotu ja ruuan mukana nautittu tilavuus. Kemikaali voi aiheuttaa terveyshaittaa jo pesuvetenä käytettäessä tai hengitysteitse altistuttaessa esim. suihkun aikana. Mahdollisen terveyshaitan lisäksi on selvitettävä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa kemikaalin lähde kuten, onko aine pilaantuneesta maaperästä tai liukeneeko aine putkimateriaalista. Osa kemikaaleista voi liueta verkostoveteen muoviputkien läpi. Aineiden kulkeutuminen ja hajoaminen maaperässä on erilaista ja osa aineista liikkuu maaperästä pohjaveteen helposti. Pilaantumisen laajuuden ja keston arviointia helpottaa, jos tiedetään, paljonko kemikaalia on levinnyt ympäristöön. Laatuvaatimusten poikkeamista tiedottamisesta on kerrottu kappaleessa 17. 4.1.1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja veden käyttäjille. Haitallisilla pieneliöillä ja loisilla tarkoitetaan kaikkia vedessä mahdollisesti esiintyviä bakteereja, viruksia, alkueläimiä, matoja ym., jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. TsL 17 :n mukaan talousveden on oltava terveydelle haitatonta. Todennäköisimmät terveyshaitat aiheutuvat ihmisen ja tasalämpöisten eläinten suolistoperäisten mikrobien (bakteerit, virukset, alkueläimet) leviämisestä veden välityksellä. Mahdollisia veden välityksellä leviäviä suolistoperäisiä taudinaiheuttajia on olemassa useita kymmeniä. Koska kaikkien mahdollisten taudinaiheuttajien etsiminen talousvedestä ei ole mahdollista eikä järkevää, talousveden mikrobiologisten laatuvaatimusten täyttymisen valvonta perustuu suolistoperäistä saastumista osoittavien indikaattoribakteereiden tutkimiseen. Indikaattoribakteereiden esiintyminen vedessä on osoitus suolistoperäisestä saastumisesta, jolloin on olemassa riski suolistoperäisten taudinaiheuttajien esiintymiselle. Jos näytteessä on Escherichia coli -bakteereja tai suolistoperäisiä enterokokkeja, kunnan terveydensuojeluviranomaisen pitää yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa selvittää syy bakteerien esiintymiseen. Mikrobiologisen laatuvaatimuksen valvontatutkimuksen tulosta ei voi korvata uusintanäytteen tuloksella lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa ylitys johtuu selkeästä ja dokumentoidusta esim. näytteen ottamisessa tapahtu-
Ohje 12/2016 16 (86) neesta kontaminaatiosta tai osoituksesta, että näytteenottovälineet eivät olleetkaan puhtaita (ks. Taulukko 2). Jos laboratorioon tulleessa näytteenottolomakkeessa on merkintä epätavanomaisesta tapahtumasta, kuten että korkki putosi maahan tai että näyteastiassa oli likaa, voi tuloksen uusia. Tällöin uusintanäyte on otettava välittömästi kontaminoituneen näytteen tuloksen tultua ilmi. Talousvesiasetuksen liitteen I taulukossa 1 on esitetty talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset. Talousvesi ei saa sisältää Escherichia coli -bakteeria (E. coli bakteeri) eikä enterokokkeja 100 ml:n näytteessä. E. coli -bakteerin ja enterokokkien määritysmenetelmiä on käsitelty soveltamisohjeen osassa III. Talousvesiasetuksen liite I: Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo Yksikkö Escherichia coli 0 pmy/100 ml Enterokokit 0 pmy/100 ml Koska vesi ei ole suolistoperäisten taudinaiheuttajamikrobien eikä indikaattoribakteerien luontainen kasvuympäristö, mikrobit alkavat kuolla veteen joutuessaan. Laatuvaatimuksina käytetyt suolistoperäiset indikaattoribakteerit saattavat tuhoutua vesiympäristössä nopeammin kuin taudinaiheuttajamikrobit. Indikaattoribakteerit kuolevat myös helpommin klooridesinfioinnin vaikutuksesta kuin monet taudinaiheuttajamikrobit. Tästä syystä Suomessa ja muuallakin maailmassa on vesivälitteisiä epidemioita, vaikka vedestä ei kyettäisi osoittamaan indikaattoribakteereita. Epidemian aikana veden desinfiointia onkin jatkettava niin kauan, että talousveden lisäksi myös jakeluverkosto puhdistuu. Indikaattorimikrobien lisäksi on tutkittava yleisimpiä taudinaiheuttajamikrobeja kuten esim. noroviruksia ja kambylo -bakteereja. Keittokehotus on pidettävä yllä riittävän pitkään, kunnes lisänäytteiden avulla voidaan todeta talousveden laadun olevan turvallista ja täyttävän myös sille asetetut vaatimukset. Epidemian syntymiseen riittää lyhytaikainen vedenlaatuhäiriö, jonka tapahtuminen juuri näytteenottohetkellä on epätodennäköistä. Edes oikein ajoitettu näytteenotto ei takaa saastumisen havaitsemista, sillä indikaattoribakteerit ovat saattaneet tuhoutua ennen taudinaiheuttajia. Yleensä epidemiat tulevatkin ilmi sairastumisten kautta. Laitoksen tehokas käyttötarkkailu on avainasemassa talousveden laatumuutosten nopeassa havaitsemisessa. Veden mikrobiologisen laadun varmennuksessa on syytä kiinnittää riittävästi huomiota mikrobiologisten riskien tunnistamiseen ja minimoimiseen koko vedenjakelujärjestelmässä (raakavesi, vedenkäsittely, laitoksen vedenjakeluverkosto rakenteineen ja laitteineen, kiinteistön verkosto). Tämä onnistuu käyttämällä riskienhallintajärjestelmää ja kytkemällä riskienhallinta ja hallintatoimenpiteiden seuranta osaksi jokapäiväistä toiminnan käyttötarkkailua. Jokaisella talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla valmius desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan tai muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakave-
Ohje 12/2016 17 (86) den tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta (katso kappale 11.1). 4.1.2. Kemialliset laatuvaatimukset Talousveden terveydellisin perustein annetut kemialliset laatuvaatimukset on esitetty asetuksen liitteen I taulukossa 2. Tästä poikkeuksena ovat torjuntaaineet, joille säädetyt raja-arvot on asetettu geneeriseltä pohjalta suojelemaan torjunta-aineilta yleisellä tasolla. TsL 18 :n mukainen hyväksyntä talousvettä toimittavaksi laitokseksi voidaan myöntää vasta, kun kaikki laatuvaatimukset täyttyvät. Muitakaan kemiallisia aineita kuin asetuksessa mainittuja muuttujia ei saa olla talousvedessä terveydelle haitallisina pitoisuuksina. Jos tällaisia aineita löydetään, niiden haitallisuus terveydelle ja veden käyttökelpoisuudelle selvitetään tapauskohtaisesti. Eri aineiden esiintymistä talousvedessä ja enimmäisarvojen perusteita on käsitelty tarkemmin soveltamisohjeen osassa III. Kemiallisten laatuvaatimusten poikkeamat on tarkistettava uusintanäytteellä, joka on otettava välittömästi poikkeaman tultua ilmi. Tällöin tarkistetaan, ettei laatuvaatimusta suurempi pitoisuus johtunut esim. näytteen ottamisessa tapahtuneesta kontaminaatiosta tai analysointivirheestä. Jos uusintanäytteen tulos täyttää laatuvaatimuksen, säännöllisen valvonnan raportoinnissa voidaan korvata alkuperäinen tulos uusintanäytteen tuloksella (ks. Taulukko 2). Kemiallisia enimmäisarvoja johdettaessa on käytetty turvallisuuskertoimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei talousveden keskimääräistä suuremmastakaan käytöstä aiheudu terveyshaittaa. Näin ollen enimmäispitoisuuden lyhytaikainen, lievä ylittyminen ei aiheuta välitöntä terveyshaittaa. Veden laadun parantamistoimiin on kuitenkin ryhdyttävä viipymättä. Jos veden laadun parantaminen välittömästi ei ole mahdollista ja jos muut terveydensuojelulain 17 :n ja tämän asetuksen 6 :n mukaiset edellytykset täyttyvät, talousvettä toimittava laitos voi hakea poikkeusta laatuvaatimusten täyttämisestä AVI:lta (ks. kappale 6). Uusi aloittava laitos ei voi hakea poikkeusta vaan kaikkien laatuvaatimusten on täytyttävä. Kemiallisten muuttujien pitoisuudet eivät saa olla suurempia kuin laatuvaatimusten pitoisuudet ellei talousvettä toimittavalla laitoksella ole voimassa olevaa määräaikaista AVI:n myöntämää poikkeusta. Talousvettä toimittavan laitoksen poikkeushakemuksessa on oltava suunnitelma korjaustoimenpiteistä aikatauluineen eli määräaikaisen poikkeuksen aikana muuttujan pitoisuus on saatava asetuksessa säädettyä enimmäisarvoa pienemmäksi. Talousvesiasetuksen liite I: Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo Yksikkö Huomautus Akryyliamidi 0,10 μg/l (1) Antimoni 5,0 μg/l Arseeni 10 μg/l Bentseeni 1,0 μg/l
Ohje 12/2016 18 (86) Bentso(a)pyreeni 0,010 μg/l Boori 1,0 mg/l Bromaatti 10 μg/l (2) 1,2-dikloorietaani 3,0 μg/l Elohopea 1,0 μg/l Epikloorihydriini 0,10 μg/l (1) Fluoridi 1,5 mg/l Kadmium 5,0 μg/l Kloorifenolit yhteensä 10 μg/l (3) Kromi 50 μg/l Kupari 2,0 mg/l (4) Lyijy 10 μg/l (4) Nikkeli 20 μg/l (4) Nitraatti (NO 3- ) 50 mg/l (5) Nitriitti (NO 2- ) 0,50 mg/l (5) Polysykliset aromaattiset 0,10 μg/l (6) hiilivedyt yhteensä Seleeni 10 μg/l Syanidit 50 μg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni 10 μg/l yhteensä Torjunta-aineet 0,10 μg/l (7 ja 8) Torjunta-aineet yhteensä 0,50 μg/l (7) Trihalometaanit yhteensä 100 μg/l (2 ja 9) Uraani 30 μg/l Vinyylikloridi 0,50 μg/l (1) Huomautukset 1) Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä. Vedessä todetun aineen enimmäisarvona sovelletaan toteamisrajaa. 2) Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen. 3) Tarkoitetut yhdisteet ovat tri-, tetra- ja pentakloorifenoli. 4) Näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa. 5) Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1. 6) Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bent-so(ghi)peryleeni ja indeno-(1,2,3cd)-pyreeni. 7) Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä
Ohje 12/2016 19 (86) muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita. 8) Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin enimmäisarvo on 0,030 μg/l 9) Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani. 4.1.2.1. Akryyliamidi, Epikloorihydriini ja Vinyylikloridi Talousveden laatuvaatimuksissa on enimmäisarvot monomeerisille yhdisteille, joita käytetään erilaisissa veteen lisättävissä tai veden kanssa kosketuksissa olevissa polymeereissä (apukoagulantit, muovit, pinnoitteet). Pitoisuus lasketaan tuoteselosteen mukaan enimmillään polymeerista irtoavasta tai liukenevasta määrästä ja laskettua pitoisuutta verrataan laatuvaatimukseen. Jos muuttuja mitataan vedestä, enimmäispitoisuutena pidetään WHO:n terveysperusteista raja-arvoa, jotka ovat akryyliamidille 0,50 µg/l, epikloorihydriinille 0,40 µg/l ja vinyylikloridille 0,30 µg/l. Monomeeristen yhdisteiden valvontavelvoite ei koske kaikkia talousvettä toimittavia laitoksia (talousvesiasetuksen liite II, 3. Jaksottaisen seurannan muuttujat). Taulukon mukaan akryyliamidi, epikloorihydriini ja vinyylikloridi voidaan jättää tutkimatta seuraavissa tapauksissa (ks. kappale 9.6.1): Talousvesiasetuksen liite II, (3. Jaksottaisen seurannan muuttujat) Seuraavat määritykset voidaan jättää pois: Akryyliamidi Epikloorihydriini Vinyylikloridi jos veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja jos veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja jos vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä, eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia 4.1.2.2. Bromaatti ja trihalometaanit Talousvesiasetuksessa on annettu enimmäisarvot desinfioinnin sivutuotteista bromaatille (10 µg/l) ja trihalometaanien kokonaispitoisuudelle (100 µg/l). Bromaattia saattaa syntyä otsonoinnin tai kloorauksen sivutuotteena edellyttäen, että vedessä on bromidia. UV-desinfioinnissa ei synny bromaattia. Trihalomeetanit ovat kloorauksen sivutuotteita, joiden määrää kloorattavan veden suuri orgaanisen aineksen pitoisuus kasvattaa. Asetuksessa edellytetään, että desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiin pitoisuuksiin. Bromaatin ja trihalometaanien valvontavelvoite ei koske kaikkia talousvettä toimittavia laitoksia (talousvesiasetuksen liite II, 3. Jaksottaisen seurannan muuttujat). Taulukon mukaan bromaatti ja trihalometaanit voidaan jättää tutkimatta seuraavissa tapauksissa (ks. kappale 9.6.1):
Ohje 12/2016 20 (86) Talousvesiasetuksen liite II, (3. Jaksottaisen seurannan muuttujat) Seuraavat määritykset voidaan jättää pois: Bromaatti Trihalometaanit jos vettä ei käsitellä otsonilla tai desinfioida kloorikemikaaleilla jos vettä ei desinfioida kloorikemikaaleilla 4.1.2.3. Lähtevän veden nitriitti sekä nitraatin ja nitriitin summa Talousvesiasetuksen taulukon 2 huomautuksen 4 mukaan nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on 0,10 mg/l. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa 1. Summalaskussa nitriittipitoisuus on tutkittava käyttäjän hanasta otetusta näytteestä ja nitraattipitoisuus voidaan tutkia muualtakin verkostosta (ks. kappale 9.5.). 4.1.2.4. Torjunta-aineet Torjunta-aineet ovat laaja joukko aineita, joiden terveydelliset haittavaikutukset ovat hyvin erilaisia. Myös torjunta-aineiden hajoamistuotteet saattavat olla terveydelle haitallisia. Talousvesiasetuksessa torjunta-aineilla tarkoitetaan orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita. Torjunta-aineita on tutkittava, jos pohjaveden muodostumisalueella tai pintavesistön valuma-alueella on käytetty torjunta-aineita. On suositeltavaa, että jokaisen uuden vedenottamon vedestä tutkitaan laaja-alaisesti torjunta-aineet. Pintavettä raakavetenään käyttävien laitosten toimittamasta talousvedestä on lähtökohtaisesti aina tutkittava torjunta-aineet, jos ei ole täyttä varmuutta siitä, että kyseisellä valumaalueella ei ole käytetty mitään torjunta-aineita (ks. kappale 9.6.1). Enimmäisarvo torjunta-aineiden ja niiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteiden kokonaismäärälle on 0,5 µg/l. Yksittäisen torjunta-aineen enimmäisarvo on 0,10 µg/l lukuun ottamatta aldriinia, dieldriinia, heptaklooria ja heptaklooriepoksidia, joiden enimmäisarvo on 0,030 µg/l. Yleisimmin havaitut torjunta-aineet ja niiden CAS -numerot (Chemical Abstract Service) on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Torjunta-aineita ja niiden CAS -numerot. Torjunta-aine tai sen hajoamistuote CAS numero 1 Aklonifeeni 74070-46-5 2 (Aminometyyli)fosfonihappo (AMPA) 1066-51-9 3 Atratsiini (ATZN) 1912-24-9 4 Atroksistrobiini 131860-33-8 5 Bentatsoni (BTS) 25057-89-0 6 Bromasiili (BRS) 314-40-9 7 Bronopoli 52-51-7 8 Desetyyliatratsiini (DEA) 6190-65-4 9 Desetyyli-desisopropyyliatratsiini (DEDIA) 3397-62-4 10 Desisopropyyliatratsiini (DIA) 30125-63-4
Ohje 12/2016 21 (86) 11 Dietyylitoluamidi (DEET) 134-62-3 12 Dikamba 1918-00-9 13 Diklobeniili 1194-65-6 14 2,6-diklooribentsoamidi (BAM) 2008-58-4 15 2,4-dikloorifenoksietikkahappo (2,4 D) 94-75-7 16 2,4-dikloorifenoli 120-83-2 17 Diklorproppi 120-36-5 18 Dimetoaatti 60-51-5 19 Diuroni (DIU) 330-54-1 20 α-endosulfaani 959-98-8 21 β-endosulfaani 33213-65-9 22 Endosulfaanisulfaatti 1031-07-8 23 Endriini 72-20-8 24 Etofumesaatti 26225-79-6 25 Etyleenitiourea 96-45-7 26 Glyfosaatti 1071-83-6 27 Heksaklooribentseeni 118-74-1 28 Heksatsinoni 51235-04-2 29 Imidacloprid 138261-41-3 30 Isoproturoni (IPT) 34123-59-6 31 2-(4-kloorifenoksi)propionihappo (2,4,-DP) 3307-39-9 32 4-kloori-2-metyylifenoli (4-kloori-o-kresoli) 1570-64-5 33 4-kloori-3-metyylifenoli (4-kloori-m-kresoli) 59-50-7 34 Klopyralidi 1702-17-6 35 Kloridatsoni 1698-60-8 36 Lenasiili 2164-08-1 37 Lindaani, gamma-hch 58-89-9 38 Mekoproppi (MCPP) 93-65-2 39 Mekoproppi (MEP) 7085-19-0 40 Metalaksyyli 57837-19-1 41 Metalaksyyli-M 70630-17-0 42 Metamitroni 41394-05-2 43 Metamitroni-desamino 36993-94-9 44 Metatsakloori 67129-08-2 45 Metolakloori (MTKS) 87392-12-9 46 Metributsiini 21087-64-9 47 Metributsiini-desamino 35045-02-4 48 Metsulfuroni-metyyli 74223-64-6 49 Metyylikloorifenoksietikkahappo (MCPA) 94-74-6 50 Penkonatsoli 66246-88-6 51 Pentaklooribentseeni 608-93-5 52 Pikloraami 1918-02-1 53 Piperonyylibutoksidi 51-03-6