JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 2/2014 Kokous: Keskiviikko 19.2.2014 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 4 (FL227) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä: Dekaani, professori Henrik Kunttu 1-11 Varadekaani Jussi Kukkonen 1-11 Professori Paul Greenlees 1-11 Professori Ari Jokinen Professori Juha Karvanen 1-11 Professori Mikko Salo 1-11 Professori Jani Onninen Professori Jan Lundell 1-11 Professori Juha Knuutinen 1-11 Professori Kari J. Eskola 1-11 Professori Jari Ylänne Yliopistonlehtori, dosentti Olli Pentikäinen 1-7,9-11 Yliopistonopettaja, dosentti Elisa Vallius Lehtori, dosentti Rose Matilainen 1-11 Yliopistonlehtori, dosentti Manu Lahtinen Tutkijatohtori, FT Juha Lehrbäck 1-11 Akatemiatutkija, dosentti Sara Taskinen Laboratorioinsinööri, FT Jaana Kumpulainen 1-11 Yliopistonlehtori, dosentti Timo Sajavaara Opiskelija Viivi Hyppönen 1-11 Opiskelija Toni Lamminaho Opiskelija Jarno Linnera 1-11 Opiskelija Miikka Kilkkilä Opiskelija Pyry Mäkelä 1-10 Opiskelija Teppo Salminen Opiskelija Elina Sorri 4-11 Opiskelija Riku Martikkala Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen, 040 770 7777, marja.e.korhonen@jyu.fi 1 Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen Hallinto- ja muiden asioiden käsittelymenettelystä Jyväskylän yliopistossa tehdyn hallituksen päätöksen (14.10.2009) mukaan kutsu tiedekuntaneuvoston kokoukseen on lähetettävä vähintään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Kokouskutsu on lähetetty 14.2.2014. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteeri. 3 Esityslistan hyväksyminen Hallinto- ja muiden asioiden käsittelymenettelystä tehdyn päätöksen (14.10.2009) mukaan kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Esityslista hyväksytään kokouksen aluksi puheenjohtajan esittelystä. voi pakottavassa tapauksessa läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Hyväksytään esityslista liitteen A / asia 3 mukaisesti. Puheenjohtaja Sihteeri Henrik Kunttu Dekaani Marja Korhonen Opintoasiainpäällikkö
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta LIITE A / Asia 3 Laboratorioins., FT Jaana Kumpulainen Valmistelijat: Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen, puh. 040 770 7777, marja.e.korhonen@jyu.fi Lista 1. Lista 2. Lista 3. Lista 4. Lista 5. Lista 6. Lista 7. Lista 8. Ilmoitusasiat Professori, Ph.D. Stefan Geissin hakemus matematiikan dosentiksi Fil. tri Timo Karppisen hakemus soveltavan fysiikan dosentiksi Lääketieteellisen fysiikan dosentin arvon myöntäminen fil. tri Mika Kapaselle Väitöskirjan arvostelu Ympäristöteknologian dosentin arvon myöntäminen fil. tri Prasad Kaparajulle Ympäristömikrobiologian professorin tehtävään ottaminen; esitys kutsumismenettelyyn ryhtymistä varten Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta 2015: Opiskelijamäärät; esitys hallitukselle
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 1 Valmistelijat: Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen, puh. 040 770 7777, marja.e.korhonen@jyu.fi 4. Ilmoitusasiat Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa suoritetut tutkinnot 15.1. 12.2.2014 (Liite A) Merkitään tiedoksi.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 2 5. Professori, Ph.D. Stefan Geissin hakemus matematiikan dosentiksi Professori, Ph.D. Stefan Geiss on jättänyt tiedekunnalle 17.12.2013 hakemuksen matematiikan dosentin arvoa varten. Liite A. Yliopistolain 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito. Yliopisto ja dosentti sopivat erikseen niistä suorituksista sekä niistä korvauksista, joita yliopisto opetus- ja muihin tehtäviinsä tarvitsee. Yliopisto voi myös antaa tilojaan dosenttiensa käyttöön (Yliopistolaki HE 7/2009). Yliopiston johtosäännön 19 :n mukaan dosentin arvon myöntää tiedekuntaneuvosto. Toimittuaan stokastiikan professorina vuosina 2000 2013 Jyväskylän yliopistossa professori Geiss siirtyi professoriksi Innsbruckin yliopistoon. Jyväskylässä toimiessaan Geiss loi stokastiikan koulutuspolun, johti SA:n rahoittamaa tutkimushanketta ja ohjasi viisi väitöskirjaa. Geiss on yhä tieteellisesti hyvin aktiivinen ja osallistuu laitoksen väitöskirjatöiden ohjaukseen. Professori Kilpeläinen pitää Geissin dosentuuria laitoksen ja stokastiikan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeänä. Kilpeläisen mukaan Geiss on selvästi pätevä matematiikan dosentiksi. Liite B. Geissin tieteelliseen toimintaan ja opetukseen liittyvät ansiot on arvioitu professorin virkojen täytön yhteydessä Jyväskylän ja Innsbruckin yliopistoissa ja hänet on todettu ansioituneeksi ja nimitetty professorin virkaan molemmissa yliopistoissa. Hänen julkaisutuotantonsa on ollut aktiivista ja korkeatasoista myös viimeisten vuosien aikana. Edellisen perusteella ei ole tarpeen pyytää asiantuntijalausuntoa Geissin tieteellisistä ansioista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Geissin kiistattomien opetusansioiden ja aiemmin antaman opetusnäytteen perusteella uutta opetusnäytettä hänen opetustaitonsa arvioimiseksi ei tarvita tässä yhteydessä. Liitteet: Professori, Ph.D. Stefan Geissin dosenttihakemus ja CV (Liite A) Professori Tero Kilpeläisen lausunto (Liite B) 1. Todetaan, että professori Geissilla on kiistattomat näytöt dosentilta vaadittavista perusteellisista tiedoista omalta alaltaan, kyvystä itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvästä opetustaidosta. 2. Myönnetään professori, Ph.D. Stefan Geissille matematiikan dosentin arvo. 1. 2.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 3 6. Fil. tri Timo Karppisen hakemus soveltavan fysiikan dosentiksi Fil. tri Timo Karppinen on jättänyt tiedekunnalle 2.1.2014 hakemuksen soveltavan fysiikan dosentin arvoa varten. Liite A. Yliopistolain 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito. Yliopisto ja dosentti sopivat erikseen niistä suorituksista sekä niistä korvauksista, joita yliopisto opetus- ja muihin tehtäviinsä tarvitsee. Yliopisto voi myös antaa tilojaan dosenttiensa käyttöön (Yliopistolaki HE 7/2009). Yliopiston johtosäännön 19 :n mukaan dosentin arvon myöntää tiedekuntaneuvosto. FT Karppinen on toiminut akateemisissa tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa vuosina 1988 2011 erikoisalanaan ultraääneen perustuvien mittausmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen. Tällä hetkellä hän toimii mittausmenetelmien spesialistina Metso Automation Oyj:ssä. Karppinen suoritti tohtorin tutkinnon fysiikan alalta vuonna 2008 Helsingin yliopistossa. Sen jälkeen hän on jatkanut tutkimustyötään, ohjannut opinnäytetöitä ja laboratoriotöitä ja toiminut laskuharjoitusassistenttina. Karppinen on tehnyt luun rakenteeseen liittyvää tutkimusyhteistyötä fysiikan laitoksen tutkijoiden kanssa. Hänen kaksi viimeisintä julkaisuaan liittyvät tähän yhteistyöhön. Fysiikan laitoksen johtaja pitää hyödyllisenä tutkimusyhteistyötä ja verkostoitumista teollisuuden kanssa mm. opiskelijoiden työllistymisen kannalta ja dosentuuria laitoksen kannalta perusteltuna. Liite B. Professori Maalampi esitys asiantuntijoiksi fil. tri Karppisen tieteellisten ansioiden ja kelpoisuuden arvioimista varten on professori Jyrki Kauppinen (Turun yliopisto) ja professori (emeritus) Pekka Meriläinen (Aalto-yliopisto), varalle professori Timo Hämäläinen (Itä-Suomen yliopisto). Dosentilta edellytettävän opetusnäytteen ja opetuksessa vaadittavan kielitaidon arvioi laitoksen opetusnäytteiden arviointiryhmä. Arviointiryhmä voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hänen opetuskykynsä on opetusnäytteen, opettajan pedagogisten opintojen perusteella tai vastaavalla tavalla aiemmin arvioitu. (Dekaanin ohje 16.3.2010). Liitteet: Fil. tri Timo Karppisen dosenttihakemus ja CV (Liite A) Professori Jukka Maalammen lausunto (Liite B) Pyydetään professori Jyrki Kauppiselta (Turun yliopisto) ja professori (emeritus) Pekka Meriläiseltä (Aalto-yliopisto) lausunto fil. tri Timo Karppisen ansioista ja kelpoisuudesta soveltavan fysiikan dosentin arvoa varten. Asia pantiin pöydälle.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 4 7. Lääketieteellisen fysiikan dosentin arvon myöntäminen fil. tri Mika Kapaselle Fil. tri Mika Kapanen jätti 5.11.2013 tiedekunnalle hakemuksen lääketieteellisen fysiikan dosentin arvoa varten. Liite A. Yliopistolain 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito. Yliopisto ja dosentti sopivat erikseen niistä suorituksista sekä niistä korvauksista, joita yliopisto opetus- ja muihin tehtäviinsä tarvitsee. Yliopisto voi myös antaa tilojaan dosenttiensa käyttöön (Yliopistolaki HE 7/2009). Yliopiston johtosäännön 19 :n mukaan dosentin arvon myöntää tiedekuntaneuvosto. päätti kokouksessaan 13.11.2013 pyytää dosentti Maunu Pitkäseltä (Tampereen yliopistollinen sairaala) ja professori, ylifyysikko Sauli Savolaiselta (Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala) lausunnon Kapasen ansioista ja kelpoisuudesta lääketieteellisen fysiikan dosentin arvoa varten. Molemmat asiantuntijat ovat antaneet lausuntonsa Kapasen tieteellisistä ansioista ja kelpoisuudesta Kapasen hakemaan dosentuuriin. Liitteet B ja C. Dosentilta edellytettävän opetusnäytteen arvioi laitoksen opetusnäytteiden arviointiryhmä. Arviointiryhmä voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hänen opetuskykynsä on opetusnäytteen, opettajan pedagogisten opintojen perusteella tai vastaavalla tavalla aiemmin arvioitu. (Dekaanin ohje 16.3.2010). Kapanen pitää 14.2.2014 opetusnäytteen aiheesta "Kudoksen mikroverenkierron eli perfuusion mallintaminen ja määrittäminen. Fysiikan laitoksen opetusnäytteiden arviointiryhmä kuuntelee ja arvioi opetusnäytteen ja antaa siitä kirjallisen lausunnon, joka toimitetaan tiedekuntaneuvostolle. Liitteet: Fil. tri Mika Kapasen hakemus ja CV (Liite A) Dosentti Maunu Pitkäsen lausunto (Liite B) Professori Sauli Savolaisen lausunto (Liite C) Fysiikan laitoksen opetusnäytteiden arviointiryhmän lausunto Kapasen opetusnäytteestä (Liite D) 1. Päätetään fil. tri Mika Kapasen opetustaidosta fysiikan laitoksen opetusnäytteiden arviointiryhmän antaman lausunnon perusteella. 2. Edellyttäen, että fil. tri Mika Kapasen todetaan omaavan dosentilta edellytettävän hyvän opetustaidon, myönnetään hänelle lääketieteellisen fysiikan dosentin arvo. 1. Todettiin, että fil. tri Mika Kapasella on dosentilta vaadittava hyvä opetustaito. 2. Myönnettiin fil. tri Mika Kapaselle lääketieteellisen fysiikan dosentin arvo.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 5 Professori Henrik Kunttu, pj Lehtori, dosentti Rose Matilainen Opiskelija Viivi Hyppönen Professori Paul Greenlees Tutkijatohtori, FT Juha Lehrbäck Opiskelija Jarno Linnera Professori Juha Karvanen Laboratorioins., FT Jaana Kumpulainen Opiskelija Pyry Mäkelä Opiskelija Elina Sorri Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen, puh. 040 770 7777, marja.e.korhonen@jyu.fi 8. Väitöskirjan arvostelu Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 22 :n mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatko-opiskelijan on suoritettava jatkokoulutuksen opinnot, osoitettava tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Jyväskylän yliopiston johtosäännön (11.12.2013) 14 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on arvostella väitöskirjat. voi tilapäisesti siirtää dekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi väitöskirjojen arvostelun tarkastajien lausuntojen perusteella. siirsi kokouksessaan 15.1.2014 varadekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi tiedekuntaneuvoston 31.12.2017 päättyväksi toimikaudeksi väitöskirjojen arvostelun lausuntojen perusteella kiistattomissa tapauksissa silloin, kun tiedekuntaneuvosto on toimikautenaan kesä- tai jouluajan vuoksi estynyt käsittelemään asiaa. Väitöskirjat arvostellaan matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa käyttäen arvolauseasteikkoa kiittäen hyväksytty - hyväksytty - hylätty. arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän esityksen perusteella. Tiedekunnalla on arvostelusta päättäessään käytettävissään vastaväittäjän lausunnon lisäksi esitarkastajien lausunnot ja mahdollisesti työn ohjaajan lausunto esitarkastajien käsikirjoitukseen esittämien korjausten huomioon ottamisesta käsikirjoituksessa, kustoksen ja oppiaineen pääedustajan näkemys arvolauseeksi sekä kustoksen laatima selostus väittelijän puolustautumisesta väitöstilaisuudessa. Laitoksen johtaja laatii tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos työ esitetään hyväksyttäväksi arvolauseena kiittäen hyväksytty. Liitteet: FM Mikko Ylilaurin väitöskirjan arvostelu (Liite A) arvostelee väitöskirjan. arvosteli yksimielisesti väitöskirjan liitteen mukaisesti. Päätöksentekoon osallistuivat läsnä olleet tiedekuntaneuvoston jäsenet opiskelijajäseniä lukuun ottamatta. Dosentti Pentikäinen ei osallistunut päätöksentekoon.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 6 9. Ympäristöteknologian dosentin arvon myöntäminen fil. tri Prasad Kaparajulle Fil. tri Prasad Kaparaju haki 4.11.2013 tiedekunnalta ympäristöteknologian dosentin arvoa. Liite A. Yliopistolain 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito. Yliopisto ja dosentti sopivat erikseen niistä suorituksista sekä niistä korvauksista, joita yliopisto opetus- ja muihin tehtäviinsä tarvitsee. Yliopisto voi myös antaa tilojaan dosenttiensa käyttöön (Yliopistolaki HE 7/2009). Yliopiston johtosäännön 19 :n mukaan dosentin arvon myöntää tiedekuntaneuvosto. päätti kokouksessaan 18.12.2013 pyytää professori Jaakko Puhakalta (Tampereen teknillinen yliopisto) ja professori Mika Sillanpäältä (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) lausunnon fil. tri Kaparajun tieteellisistä ansioista ja kelpoisuudesta ympäristöteknologian dosentiksi. totesi samassa kokouksessa, että fil. tri Kaparajulla on aiemmin annetun opetusnäytteen ja dokumentoitujen opetusansioiden perusteella dosentilta vaadittava hyvä opetustaito. Molemmat asiantuntijat ovat antaneet lausuntonsa fil. tri Kaparajun tieteellisistä ansioista ja kelpoisuudesta Kaparajun hakemaan dosentuuriin. Liitteet B ja C. Liitteet: Fil. tri Prasad Kaparajun hakemus ja CV (Liite A) Professori Jaakko Puhakan lausunto (Liite B) Professori Mika Sillanpään lausunto (Liite C) Myönnetään fil. tri Prasad Kaparajulle ympäristöteknologian dosentin arvo.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 7 10. Ympäristömikrobiologian professorin tehtävään ottaminen; esitys kutsumismenettelyyn ryhtymistä varten Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen johtaja, professori Mikko Mönkkönen esittää, että ympäristömikrobiologian professorin tehtävä täytetään kutsumalla siihen filosofian tohtori, dosentti Marja Tiirola. Kyseessä on bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ympäristömikrobiologian professorin tehtävä. Rekrytoinnin tavoitteena on muodostaa vahva yhteys laitoksen sisällä solu- ja molekyylibiologian, akvaattisten tieteiden, ympäristötieteiden, genetiikan ja evoluutiotutkimuksen välille sekä vahvistaa erityisesti ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksiin kohdistuvaa tutkimusta laitoksella. Ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksiin kohdistuva ympäristötutkimus ja vahva akvaattisten ja terrestristen ekosysteemien toiminnan tutkimus muodostavat yhdessä laitoksen suurimman painoalan. Ympäristötieteen tutkimus keskittyy bio- ja ympäristötieteiden laitoksella ihmisen toiminnan aiheuttamien ympäristöongelmien ja -riskien havaitsemiseen, ennaltaehkäisyyn, korjaamiseen ja seurantaan. Tavoitteena on erityisesti etsiä ympäristönsuojelulle kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja luonnonvarojen käyttöön, tuotantoon, talouteen sekä monimuotoisuuden säilyttämiseen. Ympäristömikrobiologian professori syventää tutkimuksen ja opetuksen integraatiota laitoksen vahvuusalueilla. Tehtävään valittavan odotetaan vahvistavan ja kehittävän edelleen bio- ja ympäristötieteiden laitoksella tehtävää ympäristömikrobiologian tutkimusta sekä antavan ja kehittävän alan opetusta ja tutkijankoulutusta. Tehtäviin kuuluu myös kansainvälisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön kehittäminen ja osallistuminen oman osaamisalueensa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tehtäviin kuuluu myös kansainvälisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön kehittäminen sekä osallistuminen yhteistoimintaan sektoritutkimuslaitosten kanssa ja oman osaamisalueensa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tehtävään rekrytoitavalta henkilöltä edellytetään korkeatasoisia tieteellisiä näyttöjä ympäristömikrobiologiassa Yliopistolain (558/2009) 33 :n mukaan professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Professorin tehtäviä ja toimintaympäristöä on kuvattu tehtävän täyttämistä varten laaditussa täyttösuunnitelmassa. Liite A. Yliopistolain (558/2009) 33 :n mukaan professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta silloin, kun tehtävään voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan määräajaksi. Tehtävään voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset. Dosentti Tiirola on kansainvälisesti tunnustettu ympäristömikrobiologian tutkija. Hän on opiskellut limnologiaa ja metsänhoitotieteitä (MMM) Helsingin yliopistossa ja väitellyt tohtoriksi molekyylibiologiasta Jyväskylän yliopistossa (2002). Tiirola on ollut vierailevana tutkijana European Molecular Biology Laboratory'ssa (EMBL, Saksa, 1 kk) 2002 ja University of Warwick'ssa, UK, 2005 (6 kk). Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa post doc -tutkijana ja tutkijana (2002 2007), akatemiatutkijana (2007 2012) ja yliopistonlehtorin tehtävässä 1.8.2012 alkaen. Tiirola nimitettiin Tampereen teknillisen yliopiston ympäristömikrobiologian dosentiksi vuonna 2007. Vuonna 2009 Tampereen Teknillisen yliopiston biotekniikan professorin tehtävään (molekulaarinen mikrobio-
logia, jonka sovellusalue on ympäristö- ja kestävä biotekniikka, opetusalana biokemian, mikrobiologian, molekyylibiologian ja biotekniikan perusopetus) Tiirola sai ulkomaisilta arvioitsijoilta parhaat lausunnot (sijat 1/1/5). Vuonna 2013 hänet arvioitiin toiseksi kärkihakijaksi Jyväskylän yliopiston ympäristötieteen ja -teknologian professorin tehtävää täytettäessä. Tehtävä oli kansainvälisesti haettavana ja siihen saatiin yhteensä 15 hakemusta. Tiirola on johtanut useita ympäristömikrobiologiaan liittyviä tutkimushankkeita ja hankkinut niille täydentävää tutkimusrahoitusta noin 1,8 milj. (2007 2013). Tiirola on vuodesta 2010 alkaen johtanut pohjoismaista isotooppitutkijoiden verkostoa (NordSIR). Hän johtaa myös uuden Life+ Environment "N-SINK" -hankkeen demonstraatio-osuutta (2013 2017). Tiirolalle on myönnetty erittäin arvostettu ja kilpailtu European Research Council'in (ERC) Consolidator rahoitus, 2 milj. (2014 2019) ensimmäisenä Jyväskylän yliopistossa. Tiirolalla on 45 kansainvälistä referoitua julkaisua hyvissä sarjoissa. Hän on pitänyt esitelmiä kansainvälisissä konferensseissa, symposioissa ja kokouksissa. Hän on toiminut lukuisien tieteellisten julkaisusarjojen referoijana. Tutkimustyönsä ohella Tiirola on ohjannut opinnäytetöitä ja väitöskirjatöitä ja pitänyt useita mikrobiologian kursseja. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot 1994. Ympäristötieteen ja -teknologian professorin tehtävän kansainvälisen haun yhteydessä vuonna 2013 saatiin hyvä kuva alan tutkijoista. Tämän kartoituksen ja edellä mainitun European Research Council'in teettämän kansainvälisen arvioinnin ja rahoituspäätöksen perusteella on ilmeistä, ettei kyseessä olevaan ympäristömikrobiologian professorin tehtävään ole saatavissa dosentti Marja Tiirolaa pätevämpää ja sopivampaa henkilöä. Esityksen kutsumismenettelyn käyttämisestä tekee tiedekuntaneuvosto (Rehtorin päätös 14.12.2009, kohta 3.2). Kutsumismenettelyyn ryhtymisestä päättää rehtori. Dekaani on asettanut kutsuttavaksi ehdotetun professorin tehtävään ottamisesta tehtävän päätöksen valmistelemista varten valmisteluryhmän, johon kuuluvat professori Mikko Mönkkönen, professori Jussi Kukkonen, professori Jari Ylänne, yliopistonlehtori Olli Pentikäinen, opiskelija Pyry Mäkelä, dekaani Henrik Kunttu ja hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen. Liitteet: Ympäristömikrobiologian professorin tehtävän täyttösuunnitelma (Liite A) Dosentti Marja Tiirolan CV (Liite B) Esitetään rehtorille tehtävän täyttösuunnitelman hyväksymistä ja että ympäristömikrobiologian professorin tehtävän täyttämiseksi ryhdytään toimiin dosentti Marja Tiirolan kutsumiseksi tehtävään.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Pöytäkirja 2/2014 Lista 8 Professori Juha Karvanen Tutkijatohtori, FT Juha Lehrbäck Opiskelija Elina Sorri Laboratorioins., FT Jaana Kumpulainen Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen, puh. 040 770 7777, marja.e.korhonen@jyu.fi 11. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta 2015: Opiskelijamäärät; esitys hallitukselle Tiedekunta jatkaa opiskelijavalinnan ja valintayhteistyön kehittämistä muiden luonnontieteellisten tiedekuntien kanssa ottaen huomioon valtakunnalliset opiskelijavalintauudistukset. Opiskelijoiden sisäänottoa pienennettiin yliopiston strategian mukaisesti vuoden 2011 opiskelijavalintoihin 10 prosenttia: tiedekuntaan otetaan luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen kesän yhteisvalinnassa yhteensä 280 opiskelijaa. Hakukohteita vähennettiin vuodesta 2013 vuoteen 2014 siten, että nanotieteiden koulutusohjelma ei ole erillinen hakukohde, vaan siihen valitaan opiskelijat fysiikan, kemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskelijoiden joukosta ensimmäisen syyslukukauden alussa. Myös aineenopettajakoulutuksiin valitaan opiskelijat matematiikan aineenopettajakoulutusta lukuun ottamatta vasta syyskuussa. Vuoden 2014 opiskelijavalintaan akvaattisten tieteiden sekä ympäristötieteen ja -teknologian hakukohteet yhdistettiin. Laitos esittää tämän yhdistelmän purkamista vuoden 2015 opiskelijavalintoihin siten, että hakukohteet ja aloituspaikkamäärät ovat kuten vuonna 2013. Muita muutoksia ei esitetä aloituspaikkamääriin tai hakukohteisiin vuoteen 2014 verrattuna. Kesän yhteisvalinnan lisäksi tiedekuntaan voidaan ottaa opiskelijoita resurssien mukaan aikaisempien opintojen perusteella: esimerkiksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella ja siirto-opiskelijoina muista yliopistoista ja Jyväskylän yliopiston muista tiedekunnista. Yliopiston strategian mukaisesti rekrytointia maisterivaiheeseen pyritään lisäämään. Tiedekunnan maisterikoulutuksiin esitetään yhteensä 80 aloituspaikkaa, näistä tiedekunnan kansainväliseen maisterikouluun 50 aloituspaikkaa. Yliopistolain (558/2009) 36 :n mukaan yliopisto ottaa opiskelijat ja päättää opiskelijavalinnan perusteista. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 4 :n mukaan yliopiston hallitus päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä. Johtosäännön 14 :n mukaan tiedekuntaneuvosto tekee hallitukselle esityksen otettavien opiskelijoiden määrästä. Liite: Suunnitelma uusien opiskelijoiden sisäänotoksi vuonna 2015 (Liite A) Tehdään yliopiston hallitukselle liitteen mukainen esitys matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2015 otettavien opiskelijoiden määrästä.