Tulosta vihkoseksi Historian KAUPUNKIOPAS keisarien konstantinopoli jalan halki historian Noin 2,5 kilometrin mittainen kävelyretki halki Itä-Rooman keisareiden Konstantinopolin alkaa Hagia Sofian museosta. Historialliset kohteet sijaitsevat aivan modernin Istanbulin keskellä. Istanbul Turkki Konstantinoksen obeliski 7 Konstantinuksen pylväs Theodosiuksen obeliski Basilikan vesisäiliö 4 Milion 5 2 3 6 Käärmepylväs 8 1 Hagia Sofia Suuren palatsin mosaiikkimuseo 9 Arkeologinen museo 10 Hagia Irene 1 Hagia Sofia Osoite: Ayasofya Meydani, Sultanahmet, Fatih, Istanbul Loistelias kirkko oli valtakunnan sydän Kun ottomaanien sulttaani Mehmet II joukkoineen valloitti Konstantinopolin vuonna 1453, hän meni heti kaupungin kuuluisimpaan rakennukseen Hagia Sofiaan nähdäkseen omin silmin Bysantin maineikkaimman kirkon. Perimätiedon mukaan sulttaani raivostui kaunista rakennusta tuhonneelle ja ryöstelleelle sotilaalle niin, että käski teloittaa tämän heti. Sulttaanin into nähdä Hagia Sofia kertoo kirkon merkityksestä aikalaisille. 530-luvulla rakennettu kirkko toimi alusta asti Bysantin valtakunnan hengellisen elämän keskuksena, ja siitä tuli valtakunnan kuuluisin kirkko. 30 metriä leveä kupoli ja värikkäät mosaiikit ja seinämaalaukset tekivät vaikutuksen keneen hyvänsä. Kirkon arvokkaimpia tilaisuuksia olivat kruunajaiset, jossa kaupungin piispa laski kruunun uuden keisarin päähän. Konstantinopolin jouduttua ottomaanien valtaan kirkkoon lisättiin minareetit ja se muutettiin moskeijaksi. Mosaiikit peitettiin kipsilaastilla islamin kuvakiellon vuoksi. Kipsi poistettiin vuonna 1935, jolloin Hagia Sofiasta tehtiin museo. Miljoonat kävijät vuosittain voivat saada siellä aavis tuksen Konstantinopolin suuruudesta. Hagia Sofia toimi vuosisatoja moskeijana, mutta monet sen seinämaalauksista ovat kristilliseltä kaudelta. Seuraavaksi: Basilikan vesisäiliö, 150 m
2 Basilikan vesisäiliö Osoite: Alemdar Mahellesi, Seftali Sokak No. 6, Fatih, Istanbul Vesi varastoitiin koristeellisiin säiliöihin Konstantinopolin suuruuden aikana kaupunki sai vettä sadasta maanalaisesta säiliöstä. Ne takasivat kaupungin vedensaannin myös kuivuuden tai piirityksien aikana. Suurin niistä oli Basilikan vesisäiliö Hagia Sofian lähellä. Kuuluisan vesisäiliön rakennutti kunnianhimoisena uudistajana tunnettu keisari Justinianus I. Historiallisten lähteiden mukaan rakennustöihin osallistui 7 000 työläistä. Keisarin mielestä Konstantinopo- Seuraavaksi: Milion, 50 m lin suuruus piti näkyä myös maan alla, joten vesisäiliöön rakennettiin 336 koristeellista kreikkalaista pylvästä. Vesisäiliö valmistui 500-luvun puolivälissä. Siihen mahtui 80 000 kuutiometriä vettä, ja siitä otettiin vettä myös keisarin palatsiin. 1980-luvulla Basilikan vesisäiliö restauroitiin ja sieltä poistettiin yli 50 000 tonnia mutaa, minkä jälkeen se avattiin yleisölle. Himmeä valaistus, klassinen musiikki ja veden tippumisäänet tarjoavat kävijälle ainutlaatuisen aistielämyksen. Vanha vesisäiliö on tunnelmallinen paikka, jossa järjestetään usein klassisen musiikin konsertteja. Säiliön pylväikköä pääsee ihastelemaan kävelysilloilta. Muistomerkkiin oli kaiverrettu etäisyydet muihin valtakunnan kaupunkeihin. Bridgeman & emrah sütcü 3 Milion Osoite: Sultanahmet Meydani, Sultanahmet, Fatih, Istanbul Valtakunnan tiet kohtasivat Milionissa Konstantinus Suuri haaveili siitä, että uusi pääkaupunki ottaisi Rooman paikan valtakunnan keskuksena. Antiikin lähteiden mukaan hän nimesi uuden pääkaupungin Uudeksi Roomaksi ja määräsi Rooman kuuluisimmat rakennukset ja muistomerkit kopioitavaksi. Yksi niistä oli Milliarium Aureum eli pylväs, johon oli kaiverrattu etäisyydet valtakunnan tärkeisiin kaupunkeihin. Konstantinopoliin rakennettu muisto merkki oli ni- meltään Milion, joka oli bysanttilaislähteiden mukaan tetrapylon. Tetrapylon oli Roomassa tärkeille risteyspaikoille pystytetty katettu nelikulmainen rakennelma, jonka joka sivulla oli iso portti. Milionin katolle oli sijoitettu Konstantinusta ja hänen äitiään Helenaa esittävä veistos, jonka hahmot katsoivat itään. Milion selvisi ehjänä Konstantinopolin valloituksesta mutta tuhoutui myöhemmin. Vuosina 1967 68 alkuperäisen Milionin jäännökset kaivettiin esiin myöhemmin rakennettujen rakennusten perustusten alta. Osa sitä pystytettiin Yerebatan Caddes- ja Divan Yolu Caddes -katujen risteykseen. Seuraavaksi: Thedosiuksen obeliski, 400 m Theodosiuksen obeliski 4 Osoite: Sultanahmet Meydani, Fatih, Istanbul 5 Obeliski ylistää kahta hallitsijaa 18,5 metrin korkuinen obeliski seisoi alun perin muinaisessa Egyptissä Karnakin kaupungin temppelin edessä, mutta vuonna 390 se siirrettiin Konstantinopoliin keisari Theodosius I:n käskystä. Obeliskin sivuja koristavat hieroglyfit ylistävät farao Thutmosis III:ta (1479 1425 eaa.). Neli kulmaisen pylvään jalustan reliefit taas esittävät kohtauksia keisari Theodosiuksen hallintokaudelta. Jalustassa kiitetään keisari Theodosius I:tä. 30-metrinen obeliski oli päällystetty pronssilla. emrah sütcü Konstantinoksen obeliski Osoite: Sultanahmet Meydani, Fatih, Istanbul Ristiritarit riisuivat obeliskin Bysanttilaisissa lähteissä ei kerrota, milloin tämä karkean näköinen obeliski pystytettiin, mutta nimensä se sai keisari Konstantinos VII:n mukaan, joka antoi kunnostaa sen 900-luvun alussa. Kunnostuksen jälkeen obe liskia peittivät tiettävästi isot kullatut pronssilevyt, joissa kuvattiin keisari Basileios I:n 800-luvulla saavuttamia voittoja. Kun ristiritarit vuonna 1204 ryöstivät Konstantinopolin, he irrottivat obeliskin arvokkaat levyt ja sulattivat ne. Seuraavaksi: Kons tantinoksen obeliski, 75 m Seuraavaksi: käärmepylväs, 40 m
6 Käärmepylväs Osoite: Sultanahmet Meydani, Fatih, Istanbul Kreikkalaisten pyhä pylväs koristi areenaa Konstantinus Suuri oli sitä mieltä, että uudessa pääkaupungissa piti olla Rooman Circus Maximuksen veroinen näyttävä areena, jonne asukkaat saattoivat kerääntyä seuraamaan kilpa-ajoja. Hippodromista tuli itse asiassa vielä Circus Maximustakin suurempi. Se oli noin 450 metriä pitkä ja 130 metriä leveä, ja siellä oli tilaa 100 000 katsojalle. Areenan keskellä oli spinaksi kutsuttu alue, johon keisarit pystyttivät eri puolilta Seuraavaksi: Konstantinuksen pylväs, 500 m valtakuntaa kerättyjä patsaita ja muistomerkkejä. Siellä komeilivat myös Theodosiuksen ja Konstantinoksen obeliskit. Yksi muistomerkeistä oli niin sanottu käärmepylväs, joka oli peräisin Apollonin temppelistä Delfoista ja jonka kreikkalaiset olivat pystyttäneet persialaissotien jälkeen voittonsa kunniaksi. Pylväs esitti kolmea yhteenkietoutunutta käärmettä, ja sen päähän oli sijoitettu iso kultainen malja, jonne papit asettivat uhrilahjoja. Niinkin myöhään kuin 1600-luvulla käärmepylväs oli vielä lähes ehjä, mutta nykyisin siitä on jäljellä enää vain jalusta. Yhtä alkuperäisistä käärmeenpäistä voi ihailla Arkeologisessa museossa, joka on myös oppaan reitin varrella. Käärmepylvästä käytettiin uhrauksissa. Konstantinoksen obeliski Käärmepylväs Theodosiuksen obeliski Sivustossa byzantium1200.com on nähtävillä video, jossa voi seurata kilpa-ajoja Hippodromilla. Skannaa QR-koodi älypuhelimellasi, niin näet videon. bridgeman & emrah sütcü Vaikka keisarillinen pylväs on kärsinyt vaurioita, se on edelleen vaikuttava monumentti. scanpix & Emrah Sütcü 7 Konstantinuksen pylväs Osoite: Yeniçeriler Caddesi, Beyazit, Istanbul Keisarin pylväs muistuttaa kaupungin synnystä Useita vuosia kestäneiden rakennustöiden jälkeen Konstantinus Suuri järjesti toukokuussa 330 juhlallisen seremonian, jossa Byzantion julistettiin valtakunnan pääkaupungiksi. Konstantinus oli aiemmin kääntynyt kristinuskoon ensimmäisenä roomalaisena keisarina ja saanut vuosien taistelun jälkeen valtakunnan itäisen ja läntisen osan yhdistettyä. Uuden pääkaupungin oli tarkoitus symboloida uutta aikakautta. Seuraavaksi: Suuren palatsin mosaiikkimuseo, 750 m Tilaisuuden kunniaksi Konstantinus antoi pystyttää 50 metriä korkean pylvään, jonka huipulla komeili häntä itseään esittävä kultainen patsas. Pylväs on joutunut aikojen kuluessa kokemaan kovia. Esi merkiksi vuonna 1150 hirmumyrsky irrotti pylvään yläosan, ja ryöstöretket, maanjäristykset ja tulipalot ovat aiheuttaneet lisää vaurioita. 1700-luvulla sulttaani Abdul Hamid I kunnostutti pylvään, joka on yksi kaupungin parhaita esimerkkejä itäroomalaisesta taiteesta.
8 Mosaiikkimuseo Osoite: Hacımimi Mahellesi, Lüleciler Arastası Sokagi, Istanbul Mosaiikit herättävät palatsin elämään 1930 1950-luvuilla turkkilaiset arkeo logit löysivät Hagia Sofian lähellä tehdyissä kaivauksissa suuren määrän mosaiikkeja. Taidokkaasti sommitellut kuvat olivat peräisin 500-luvulta, ja ne olivat peittäneet keisarillisen perheen asuntona toimineen palatsin pihaa. Mosaiikkien ympärille perustettiin museo, joka sijaitsee suurin piirtein keisarillisen palatsin kohdalla. Mosaiikkien yhteenlaskettu pinta-ala on 1 872 neliömetriä, ja niissä on kuvattu luonto- ja metsästyskohtauksia. getty images Seuraavaksi: Arkeologinen museo, 800 m Monet vanhoista mosaiikeista esittävät kohtauksia luonnosta ja niissä esiintyy eksoottisia eläimiä. Museossa on runsaasti patsaita ja hautakiviä eri vuosisadoilta. emrah sütcü 9 Arkeologinen museo Osoite: Cankurtaran Mahellesi, Alemdar Caddesi, Fatih, Istanbul Sulttaani keräsi kaikki aarteet museoon Keisarien Konstantinopolista ja sen suuruuden ajasta on jäänyt valtavasti monenlaisia muistoja jälkipolville, muun muassa patsaita, reliefejä ja koruja. Monet näistä menneisyyden aarteista ovat nykyisin esillä Istanbulissa Arkeolo gisessa museossa. Museo perustettiin vuonna 1891, kun silloinen sulttaani määräsi, että Ottomaanien valtakunnan arkeologisia aarteita oli suojeltava. Laki pakotti maan kaikki kuvernöörit keräämään arkeologiset löydöt alueeltaan ja lähettämään ne Istan buliin, ja muutamassa vuodessa museo sai kerättyä ainutlaatuisen kokoelman. Arkeologisessa museossa on nykyisin noin miljoona esinettä eri aikakausilta. Joukossa on runsaasti esineistöä myös Konstantinopolin keisarilliselta kaudelta. Vierailijat voivat muun muassa tutustua lukuisiin Bysantin keisareiden patsaisiin, ja myös Itä-Rooman aikainen uskonnollinen taide on runsaasti edustettuna. Taide-esineiden lisäksi museossa on myös muuta arkeologista aineistoa, kuten osia kaupunginmuurista ja hippodromista eli kilpa-ajoareenasta. Seuraavaksi: Hagia Irene, 100 m 10 Hagia Irene Osoite: Cankurtaran Mahallesi, Fatih, Istanbul Vanha kirkko on akustiikan helmi Arkeologisen museon vieressä sijaitsee Hagia Irene, Konstantinopolin ensimmäinen kristitty kirkko. Konstantinus Suuri aloitti sen rakentamisen 300-luvun alkupuolella, ja se toimi kaupungin pääkirkkona siihen saakka, kunnes Hagia Sofia valmistui. Samoin kuin monet muut Konstantinopolin rakennukset myös Hagia Irene on vaurioitunut toistuvissa maan järistyksissä. 700-luvulla kirkko oli lähes raunioina, kun Konstantinos VII määräsi sen korjattavaksi. Hagia Irene on yksi harvoista kirkoista, jota ei ole muutettu moskeijaksi. Tuolloin kirkkoon tehtiin myös paljon mosaiikkeja ja seinämaalauksia. Hagia Ireneä ei muutettu otto maanien valtakaudella moskei jaksi kuten kävi monille muille kirkoille. Rakennus on siksi säilyttänyt monia alkuperäisiä piirteitään, ja se on kaupungin ainoa kirkko, jossa on edelleen atrium eli esihalli. Nykyisin kirkossa pidetään usein klassisen musiikin konsertteja sen upean akustiikan vuoksi. Käynti Hagia Irenessä vaatii erityisluvan, jonka saa Hagia Sofia -museosta.
KÄY MYÖS TÄÄLLÄ! Kurkista Konstantinopolin valloitukseen Jos ottomaanien hyökkäys Konstantinopoliin kiinnostaa, käy Panorama 1453 -museossa. Siellä on esillä valtava 360 asteen panoraama, jossa kuvataan kohtauksia taiste luista. Maalauksiin on kuvattuna kaikkiaan 10 000 sotilasta, ja visuaalista elämystä täydentävät musiikki, tykinlaukaukset ja kavioiden kopse. Museo sijaitsee Topkapin kulttuuripuistossa vanhan kaupunginmuurin vieressä. Museon läheiselle Topkapin asemalle pääsee vanhasta kaupungista Sultanahmetin aukiolta raitiovaunulla T1. Seisomalla kupolin alla katsoja pääsee keskelle Konstantinopolin taistelua. all over press/getty