YLIOPISTOT UNIVERSITETEN 2002 OPETUSMINISTERIÖ
OPETUSMINISTERIÖ KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTO YLIOPISTOYKSIKKÖ
Toimittajat: Iiris Patosalmi ja Juho Korpi Käännös: Gunilla Peltoniemi Ulkoasu: Osmo Leppälä/ Station Mir Oy Painotyö: Painotalo Miktor 2003 ISSN 1239-3932 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yliopistoyksikkö Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, 00023 Valtioneuvosto
Sisältö 6 Yliopistolaitos vuonna 2002 8 Tavoitteet 10 Opiskelijavalinta ja peruskoulutus 13 Tieteellinen jatkokoulutus 14 Tutkimus 16 Aikuiskoulutus 16 Kansainvälinen yhteistyö 17 Yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja alueellinen kehittäminen 17 Ohjaus ja voimavarat 19 Tilastot 26 Säädökset 27 Yhteystietoja Yliopistot Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu
VUOSI 2002 V uosi 2002 oli yliopistojen voimavarojen lisääntymisen, laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksen vuosi. Korkeakoulujen kehittämislain mukaisesti vuonna 2002 yliopistolaitoksen toimintamenomäärärahat kasvoivat 40 miljoonaa euroa palkankorotusten kustannusvaikutusten lisäksi. Yliopistojen toimintamenot lisääntyivät yhteensä 63,6 miljoonaa euroa. Kehittämislain muutos merkitsee vuosina 2003-2004 perusrahoituksen kasvua vielä vähintään 50 miljoonaa euroa palkankorotusten lisäksi. Tämä antaa mahdollisuudet yliopistojen vakaalle kehitykselle ja voimavarojen suuntaamiselle toiminnan laadun kehittämiseen. Korkeakoulujen alueellista vaikutusta pohtineen työryhmän ehdotusten perusteella käynnistettiin useita hankkeita. Opetusministeriön oma aluestrategia valmistui keväällä 2002. Yliopistoyksikössä on valmisteltu toimenpideohjelmaa korkeakoulujen alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Yliopistot laativat myös yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa vuoden 2002 loppuun mennessä yhteiset aluestrategiat. Osana ns. tulevaisuuspakettia alueelliseen kehittämiseen suunnattiin erikseen lähes 3,4 miljoonaa euroa. Kesällä 2002 valmistui OECD:n tekemä Suomen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Siinä Suomen korkeakoulupolitiikka sai varsin myönteisen arvioinnin sisältäen eräitä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöhön liittyviä kehittämisehdotuksia. Euroopan unionissa on kiinnitetty entistä enemmän huomioita yliopistojen merkitykseen osaamisyhteiskunnan kehittämisessä. Euroopan unionin valtion päämiehet asettivat Lissabonissa tavoitteeksi dynaamisen, tietoon perustuvan talousalueen luomisen Euroopassa. Tämän yhteisen tavoitteen toteutumisen seurannassa on arvioitu mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tasoa Euroopan eri maissa. Suomi on tässä arviossa aivan Euroopan kärjessä ja yliopistoilla on siinä keskeinen rooli. Yliopistojen strategiseen johtamiseen kiinnitettiin vuoden 2002 aikana entistä enemmän huomiota. Tulosohjausjärjestelmän kehittämistä pohtinut työryhmä korosti ehdotuksessaan tulosohjauksen kehittämistä strategisen ohjauksen suuntaan. Tähän linjaan liittyy yliopistoille syksyllä 2002 ensimmäistä kertaa opetusministeriöstä annettu kirjallinen palaute toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja kehittämistarpeista strategisilla painoalueilla. Yli- 4
opistoissa toimeenpantiin mm. perusopetuksen kehittämisstrategioita, joiden tavoitteena on opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen ja opintoaikojen lyheneminen. Yliopistoissa suoritettiin ylempiä korkeakoulututkintoja lähes 12 100, joka on 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tohtorintutkintoja suoritettiin 1 224, mikä on 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikki yliopistot ovat saavuttaneet tai saavuttamassa tulossopimuskaudeksi 2001-2003 asetetut tutkinto-tavoitteet. Tätä on tukemassa monissa yliopistoissa käynnistyneet opetuksen laadun ja kehittämisen hankkeet sekä toteutetut koulutuksen laajennushankkeet. Yliopistoissa jatkettiin ulkopuolisen rahoituksen hallinnon ja tilinpidon laadun kehittämistä. Kaikissa yliopistoissa tehtiin toimenpiteitä menettelytapojen parantamiseksi ja sisäisen ohjeistuksen ja valvonnan kehittämiseksi. Monissa yliopistoissa kehitetään hallinnon laatujärjestelmiä, joiden osaksi rahoituksen korkeatasoinen hallinnointi ja hyvien menettelytapojen noudattaminen liitetään. Yliopistojen sisäisen kustannuslaskennan kehittämisen tarve tiedostettiin. Opetusministeriön yliopistoyksikön strategiatyössä on tunnistettu yliopistojen vaikuttavuuden kriittisiksi menestystekijöiksi turvatut toimintaedellytykset, yliopistojen laadun ja tehokkuuden jatkuva parantaminen, toimivat opiskeluprosessit, yliopistojen merkityksen vahvistaminen innovaatiojärjestelmässä, yliopistolaitoksen yhteistyörakenteet sekä kansainvälinen korkeakoulupolitiikka. Euroopan unionissa on yliopistopolitiikan asialistalle nostettu samat kehittämiskohteet. Näiden tekijöiden tukeminen tullee muodostamaan yliopistojen kehittämisen kansalliset painoalueet tulevina vuosina. Helsingissä maaliskuun 10. päivänä 2003 Markku Mattila Opetusministeriö Yliopistoyksikön johtaja 5
Lapin yliopisto Yliopistolaitos vuonna 2002 Oulun yliopisto Vaasan yliopisto Kuopion yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi Turun kauppakorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu 6
YLIOPISTOT monitieteisiä yliopistoja 10 muita tiedekorkeakouluja 6 taidekorkeakouluja 4 OPISKELIJAT uusia opiskelijoita 21 000 uusia opiskelijoita suhteessa ikäluokkaan 31,4 % perustutkinto-opiskelijoita 144 300 jatko-opiskelijoita 21 900 opiskelijoita yhteensä 170 000 TUTKINNOT alempia korkeakoulututkintoja 2 600 ylempiä korkeakoulututkintoja 12 100 lisensiaatin tutkintoja 650 tohtorin tutkintoja 1 200 HENKILÖKUNTA opettajia 7 800 tutkimushenkilökuntaa 5 600 tutkijakoulujen tutkijaopiskelijoita 1 600 muuta henkilökuntaa budjettivaroin 8 900 muuta henkilökuntaa ulkopuolisin varoin 5 000 RAHOITUS budjettirahoitus ja rakentamisinvestoinnit 1 123 milj. euroa ulkopuolinen rahoitus 642 milj. euroa budjettirahoituksen osuus BKT:stä 0,83 % Rahoituspäätökset: Suomen Akatemian rahoitus yliopistoille 112 milj. euroa Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoitus yliopistoille 84 milj. euroa TILAT tilat (1 000 hyötyneliömetriä) 2 036 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS opiskelijoita 85 100 TÄYDENNYSKOULUTUS opiskelijoita 88 600 TUNNUSLUKUJA VUONNA 2002 uusia opiskelijoita opettajaa kohden 2,7 opiskelijoita opettajaa kohden 21,7 ylempiä korkeakoulututkintoja opettajaa kohden 1,5 tohtorintutkintoja professoria kohden 0,6 budjettirahoitteiset menot (ilman tilakustannuksia) opiskelijaa kohden 5 266 euroa 7
V Tavoitteet altioneuvosto hyväksyi joulukuussa 1999 koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1999-2004. Suunnitelmakaudella 1999-2004 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen painopisteitä ovat mm. koulutuksen perusturvan varmistaminen ja rahoitusperustan turvaaminen, informaatioteknologia opetuksessa ja tutkimuksessa, kansainvälinen yhteistyö, elinikäinen oppiminen, tutkimustoiminnan kehittäminen, arviointi sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutus. Yliopistojen osalta painopisteitä ovat mm. yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen, koulutuksen laatu, opetuksen ja oppimisen kehittäminen, tutkijakoulutuksen vahvistaminen, alueellinen vaikuttavuus ja profiloitumisen edistäminen sekä rakenteellinen kehittäminen. Tutkimuksessa painopisteitä ovat tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän turvaaminen, tutkimustoiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen sekä tutkimustuloksien tehokas hyödyntäminen. 8
YLIOPISTOLAITOKSELLE ASETETUT YHTEISET TAVOITTEET VUONNA 2002 Laadulliset tavoitteet Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Määrälliset tavoitteet Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000-19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkintoopiskeluun 1 000 opiskelijaa. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina 2001-2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista 5 400 opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Voimavarat Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. 9
kaavio 1 Opiskelijavalinnat 2002. Hyväksyttyjen osuus hakeneista aloittain Teknillistieteellinen Luonnontieteellinen Farmasia Teologinen Hammaslääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Terveystieteet Kauppatieteellinen Humanistinen Yhteiskuntatieteellinen Lääketieteellinen Musiikki Oikeustieteellinen Eläinlääketieteellinen Liikuntatieteellinen Kasvatustieteellinen Taideteollinen Psykologia Kuvataide Teatteri ja tanssi Lähde: KOTA 0 10 20 30 40 50 kaavio 2 40 000 30 000 20 000 10 000 Vuosina 1984 2002 suoritetut ylioppilastutkinnot ja kaikki uudet yliopisto-opiskelijat 0 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Ylioppilastutkinnot Uudet opiskelijat Lähde: KOTA, Tilastokeskus ja Ylioppilastutkintolautakunta OPISKELIJAVALINTA JA PERUSKOULUTUS Y liopistoihin jätettiin noin 109 500 hakemusta. Valintakokeisiin osallistui noin 67 700 hakijaa, joista hyväksyttiin noin 28 400. Hyväksytyistä noin 16 100 oli naisia. Syksyllä 2002 opintonsa aloitti 21 000 uutta opiskelijaa. Yliopistoista opiskelupaikan vastaanottaneista 23 000 opiskelijasta 46 % oli 20 vuotiaita tai nuorempia. Hyväksyttyjen osuus hakeneista oli suurin teknillistieteellisellä, luonnontieteellisellä ja farmasian aloilla ja pienin teatterin ja tanssin, kuvataiteen sekä psykologian aloilla. Yliopisto-opiskelijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 %. Yliopistoissa oli yhteensä 170 000 opiskelijaa, joista perustutkinto-opiskelijoita oli yhteensä 144 300 ja jatko-opiskelijoita 21 900. Opiskelijoista 53,2 % oli naisia. Tutkintoja suoritettiin kertomusvuonna 17 500. Tutkintomäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 5 %. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin lähes 12 100, näin ollen vuosille 2001-2003 asetettua 12 700 maisterintutkinnon tavoitetta ei saavutettu. Edelliseen vuoteen verrattuna maisterintutkintojen määrä lisääntyi 4,3 %. Keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika oli 6,0 vuotta (mediaani). Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin reilut 2 600, mikä on 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne pysyi ennallaan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 20-64 -vuotiaiden työttömyysaste oli 3,6 %, kuten edellisenäkin vuonna. Samoin tutkijakoulutuksen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden 20-64 -vuotiaiden työttömyysaste oli 2,2 % kuten edellisenäkin vuonna. Yliopistot kehittivät valmistuneiden sijoittumista edistävää toimintaa mm. tehostamalla neu- 10
kaavio 3 Yliopisto-opiskelijat 1994 2002 Lähde: KOTA 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Opiskelijat yhteensä Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat kaavio 4 Alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot 1984 2002 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Lähde: KOTA vonta- ja ohjauspalveluita sekä opiskelijoiden harjoittelua. Tutkintojärjestelmän selkiyttämistä sekä opetuksen ja oppimisen tehostamista edistäviä toimenpiteitä jatkettiin kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Yliopistojen tutkintorakennetta pohtinut työryhmä jätti esityksensä kaksiportaisen tutkintorakenteen kehittämiseksi. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen on tarkoitus siirtyä kaikilla koulutusaloilla 1.8.2005 alkaen. Opintojen kulkuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Opetusministeriö on osoittanut tulossopimuskaudeksi 2001-2003 yhteensä noin 5 milj. euroa yliopistojen opetuksen ja ohjauksen kehittämishankkeisiin. Yliopistojen laatimat perustutkintoja ja -opetusta koskevat kehittämisstrategiat otettiin huomioon tutkintorakennetyöryhmän työssä. Opinto-ohjauksen kehittäminen käynnistettiin vuonna 2001 valmistuneen arvioinnin pohjalta. Yliopistojen opiskelijavalintoja koskeva arviointi valmistui joulukuussa 2002, sen pohjalta on tarkoitus laatia toimenpideohjelma yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaisesti jatkettiin virtuaaliyliopiston toimeenpanoa. Yliopistot ja niiden väliset verkostot jatkoivat verkkoopetuksen kehittämistä ja tarjosivat opiskelijoille satoja verkkokursseja, joissa suoritettiin kymmeniätuhansia opintoviikkoja. Yliopistojen henkilökunnalle tarjottiin tukitoimia kuten pedagogista ja teknistä tukea sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Virtuaaliyliopiston portaalin kehittämistä jatkettiin edelleen. Osana koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpanoa toteutettiin vuosina 1998-2002 tietoteollisuusohjelmaa tietoteollisuuden ja digitaalisen 11
viestinnän alojen työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Ohjelma on lisännyt asteittain yliopistojen alan perusopiskelijoiden määriä yli 1 000 verrattuna vuoden 1998 tasoon. Vuosina 1998-2002 aloitti yliopistoissa yhteensä noin 5 200 uutta opiskelijaa alan muuntokoulutusohjelmissa. Ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuonna 2002 alan koulutuksen aloitti yli 1 000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 1998 ja alan muuntokoulutuksen aloitti 1 650 opiskelijaa. Kertomusvuonna tietoteollisuusohjelmaan kohdennettiin noin 23,9 milj. euroa. Opettajakunnan korkean ikärakenteen ja vailla muodollista pätevyyttä olevien opettajien suurehkon määrän vuoksi käynnistetty opettajankoulutuksen laajennusohjelma jatkui. Ohjelmalla lisätään opettajakoulutuksen koulutuspaikkoja vuosina 2001-2003 noin 3 000:lla nykyisestä. Suurimpia ryhmiä ovat matemaattis-luonnontieteellisen alan aineiden- ja kieltenopettajat sekä luokanopettajat. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen kehittämisohjelma LUMA päättyi vuoden 2002 lopussa. Ohjelman arvioinnin suoritti kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka piti ohjelmaa pääosin onnistuneena, mutta suositteli useita jatkotoimia. Matematiikan ja kemian yliopisto-opetuksen kehittämishankkeet trilateraalisena kansainvälisenä yhteistyönä (Suomi-Ruotsi- Unkari) saatettiin päätökseen. Liiketoimintaosaamista osana innovaatiojärjestelmän toimivuutta sekä palvelujen ja yritystoiminnan kehittämistä vahvistettiin ohjelman mukaisesti. Yliopistojen lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrää nostettiin 550:stä 600:aan. Lääkärien muuntokoulutusmahdollisuuksia selvitettiin. Muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien koulutusmäärien lisäystarve kohdistettiin farmasian, psykologian, terveystieteiden, ravitsemustieteen ja sosiaalityön aloille. Psykologian, matkailun, tulevaisuuden tutkimuksen, tilastotieteen, sosiaalityön ja viestintätieteiden sekä terveystieteiden aloilla sekä Venäjää ja Kaakkois- Aasiaa koskevassa opetuksessa ja tutkimuksessa jatkettiin verkostomuotoista yhteistyötä. Koulutuksen laatuun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämät koulutuksen laatuyksiköt olivat: Helsingin yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Psykologian laitos Suomen kielen laitos Taloustieteen laitos Joensuun yliopisto: Kemian laitos Oulun yliopisto: Arkkitehtuurin osasto Biokemian laitos Historian laitos Matemaattisten tieteiden laitos Tampereen yliopisto: Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Historiatieteen laitos Lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen lisensiaatin peruskoulutus Turun yliopisto: Biokemian koulutusohjelma Sosiaalipolitiikan laitos Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Tuotantotalouden osasto Teknillinen korkeakoulu: Koneensuunnittelun laboratorio Tietojenkäsittelyn perusopetus Helsingin kauppakorkeakoulu: Kielten ja viestinnän laitos Sibelius-Akatemia: Esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkö DocMus Teatterikorkeakoulu: Ruotsinkielinen näyttelijätyön laitos Taiteen keskustoimikunnan nimeämät taiteellisen toiminnan huippuyksiköt olivat: Teknillinen korkeakoulu: Arkkitehtiosasto Sibelius-Akatemia: Pianon koulutuslinja Taideteollinen korkeakoulu: Valokuvataiteen osasto 12
kaavio 5 Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1984 2002 Lähde: KOTA 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Lisensiaatin tutkinnot Tohtorin tutkinnot kaavio 6 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Naisia (%) uusista opiskelijoista, ylemmistä korkeakoulututkinnoista ja tohtorin tutkinnoista 1992 2002 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Uudet opiskelijat Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorin tutkinnot Lähde: KOTA TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS T ohtorintutkintojen määrä lisääntyi 1,7 %. Kertomusvuonna tohtorin tutkintoja suoritettiin 1 224, edellisenä vuonna määrä oli 1 203. Lisensiaatin tutkintoja suoritettiin 654 (edellisenä vuonna 695). Tutkijakoulujärjestelmän alkaessa vuonna 1995 keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin tutkijakoulutuksen laadun ja jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen, väitöskirjatyöhön käytettävän ajan lyhentäminen ja väittelyiän alentaminen, tutkimusryhmien yhteistyön tehostaminen ja kansainvälisen koulutusja tutkimusyhteistyön lisääminen. Tutkijakoulujärjestelmän on arvioinneissa todettu edesauttaneen tutkijanuran ammattimaistumista. Tutkijakoulujärjestelmä on lisännyt jatkokoulutuksen järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta sekä lisännyt kansainvälisiä koulutustapahtumia ja tutkimusyhteistyötä. Myös väittelyikä on alentunut. Tutkijakouluista valmistuneista työelämään siirtyneistä tohtoreista noin 30 % oli suorittanut tohtorintutkinnon alle 30-vuotiaana. Keskimääräinen tohtorintutkinnon suorittamisikä oli 32 vuotta - naisten ikäkeskiarvo oli hieman korkeampi (33,5) kuin miesten (31,7). Valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet hyvin. Vuonna 2002 yliopistoissa toimi 108 tutkijakoulua. Niissä työskenteli yhteensä 4 000 päätoimista tutkijaopiskelijaa. Tutkijaopiskelijoista 1 426 sai rahoituksensa opetusministeriön, noin 500 Suomen Akatemian ja loput yliopistojen ja säätiöiden kautta. Vuoden 2002 aikana tehtiin päätös tutkijakoulujärjestelmän laajentamisesta niin, että vuoden 2003 alusta järjestelmään kuuluu 114 tutkijakoulua. Luonnontieteen ja tekniikan aloilla tutkijakouluja on 45 (43,3 % tutkijaopiskelijapaikoista), bio- ja ympäristötieteissä 13 koulua (15,2 % tutkijaopiskelijapaikoista), kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden aloilla 40 koulua (24,3 % tutkijaopiskelijapaikoista) ja terveystieteiden aloilla 16 koulua (17,2 % tutkijaopiskelijapaikoista). Valtaosa tutkijakouluista on verkostotyyppisiä usean yliopiston yhteisiä hankkeita, joista koordinointivastuussa on 15 yliopistoa. Kaikki yliopistot ovat mukana tutkijakouluverkostossa. Tutkijakoulujärjestelmän yksi keskeinen saavutus on yliopistojen välisen yhteistyön lisääntyminen. Opetusministeriö asetti tutkijankoulutuksen kehittämistyöryhmän syyskuussa 2002. Työryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää tutkijakoulujen kehittämistarpeita ja arvioida järjestelmän toimivuutta. 13
kaavio 7 Suomen Akatemian rahoituspäätökset tieteenaloittain 2002 kaavio 8 Tutkimushenkilökunnan* määrän kehitys 1994 2002 5 6 1 8 000 7 000 6 000 4 3 2 1 Lääketiede ja hoitotiede 17 % 2 Luonnontieteet 45 % 3 Humanistiset tieteet 11 % 4 Yhteiskuntatieteet 14 % 5 Tekniikka 9 % 6 Maatalous- ja metsätieteet 4 % 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lähde: Suomen Akatemia * vuodesta 1995 mukana myös tutkijakoulujen tutkijaopiskelijat Lähde: KOTA kaavio 9 60 50 40 30 20 10 0 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus yliopistoittain vuosina 2000-2002 (*), milj. HY TY TKK OY JY TAY TTY ÅA KY JOY HY = Helsingin yliopisto TY = Turun yliopisto TKK = Teknillinen korkeakoulu OY = Oulun yliopisto JY = Jyväskylän yliopisto TAY =Tampereen yliopisto TTY = Tampereen teknillinen yliopisto ÅA = Åbo Akademi KY = Kuopion yliopisto JOY = Joensuun yliopisto * Yliopistokohtainen tutkimusrahoitus kymmenen eniten Akatemian rahoitusta saaneen yliopiston osalta ja rahoituksen kehitys 2000 2002 2000 2001 2002 Lähde: Suomen Akatemia TUTKIMUS T utkimusrahoituksen myönteinen kehitys jatkui. Kasvu oli voimakkainta yksityisellä sektorilla, mutta myös julkinen tutkimusrahoitus kasvoi jonkin verran. Vuonna 2002 opetusministeriön osuus valtion tutkimusrahoituksesta on 41,6 %. Opetusministeriö käytti vuonna 2002 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 582 milj. euroa. Valtaosa opetusministeriön tutkimusrahoituksesta osoitettiin yliopistoille ja Suomen Akatemialle. Vuoden 2002 alussa käynnistettiin tutkimuksen toinen huippuyksikköohjelma. Ohjelmaan valittiin vuosille 2002-2007 16 uutta huippuyksikköä. Huippuyksiköiden kokonaismäärä nousi 42:een. Tutkimuksen huippuyksiköiden saama rahoitus Suomen Akatemialta on yhteensä noin 24 milj. euroa. Tutkimuksen arviointitoiminta oli vireää. Vuoden 2002 aikana valmistui useita Suomen Akatemian toimeenpanemia kansainvälisiä arviointeja mm. kaupunkitutkimusohjelman, lama-tutkimusohjelman, ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimuksen arvioinnit sekä naistutkimuksen ensimmäinen valtakunnallinen arviointi. Tietoliikenne-elektroniikka (Telectronics) tutkimusohjelma arvioitiin yhdessä Tekesin ETX- ja TLX-teknologiaohjelmien kanssa. Suomen Akatemian elektroniikan materiaalien ja mikrosysteemien -tutkimusohjelma EMMA:n perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tieteellinen laatu arvioitiin erinomaiseksi syksyllä 2002 valmistuneessa kansainvälisessä arvioinnissa. Suomen kansallista toimintaa CERN -järjestössä koskeva arviointiraportti julkistettiin kertomusvuoden alussa. Arvioinnin pohjalta laadittiin kansallinen CERN -strategia, jolla pyritään varmistamaan suomalaisten tutkijoiden näkyvä osallistuminen tutkimukseen sekä edistetään Suomen ja CERN:in välistä teknologian siirtoa. Biotekniikan julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi valmistui joulukuussa 2002. Kansainvälinen 14
Suomen Akatemian nimeämät tutkimuksen huippuyksiköt olivat: Helsingin yliopisto: Antiikin ja keskiajan kreikankieliset asiakirjat, arkistot ja kirjastot Englannin kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimusyksikkö Helsingin bioenergetiikan tutkimusryhmä Kasvimolekyylibiologian ja metsäpuiden biotekniikan tutkimusyksikkö Kehitysbiologian tutkimusohjelma Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä Mikrobivarantojen tutkimusyksikkö Molekulaarisen neurobiologian ohjelma Rakennevirologian tutkimusohjelma Syövän biologian tutkimusohjelma Talouden rakenteet ja kasvu (RAKA) Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto: Mielen historian tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi: Varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutumisen tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu: Datasta tietoon -tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Ilmatieteen laitos: Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikka, kemia ja biologia Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: Helsingin aivotutkimuskeskus (HBRC) Helsingin yliopisto, Kansanterveyslaitos ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA): Ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikkö Helsingin yliopisto, Kansanterveyslaitos ja Folkhälsän: Tautigeenien tutkimusyksikkö Joensuun yliopisto: Metsäekologian tutkimusryhmä Jyväskylän yliopisto: Evoluutioekologia JYFL:n Ydin ja materiaalifysiikan tutkimuslaitos Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto: Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Kuopion yliopisto: Verisuonitautien ja tyyppi 2 diabeteksen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto: Kollageenitutkimusyksikkö Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto: Populaatiogeneettisten analyysien yksikkö Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto: Mitokondrioiden biogeneesin ja mitokondriotautien tutkimusyksikkö (FinMIT) Turun yliopisto: BioCity, Soluliikenne Miehen lisääntymisterveys Åbo Akademi: Formaalit menetelmät ohjelmointitekniikassa Prosessikemian tutkimusryhmä Tampereen teknillinen yliopisto: Hydrauliikan ja automatiikan laitos Signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu: Ohjatun kudosten uusiutumisen sekä lääke-, hammaslääkeja eläinlääketieteellisten biomateriaalien tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu: Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmä Kylmälaboratorio: fysiikan ja aivotutkimuksen yksiköt Laskennallisen materiaalifysiikan tutkimusryhmä (COMP) Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus Neuroverkkojen tutkimusyksikkö Älykkäiden ja uusien radioiden tutkimusyksikkö VTT: VTT:n teollinen biotekniikka, VTT asiantuntijapaneeli arvioi, että biotekniikan tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnattu erityisrahoitus on tuottanut erinomaisia tuloksia. Suomen Akatemian toiminnan arvioinnin valmistelu aloitettiin syksyllä 2002, jolloin opetusministeriö asetti arvioinnin kotimaisen johtoryhmän. Opetusministeriön nimeämä tutkimuseettinen neuvottelukunta aloitti kolmevuotiskautensa 2001-2004. Neuvottelukunta pyrkii edistämään hyvän tieteellisen käytännön ja eettisesti oikeiden tutkimustapojen noudattamista. Neuvottelukunta julkaisi keväällä 2002 tutkimuseettiset ohjeet. Opetusministeriö jakoi valtion tiedonjulkistamispalkinnon tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä kahdeksalle yksityiselle henkilölle tai ryhmälle. Palkinnoista kaksi oli elämäntyöpalkintoa, ne luovutettiin professori Kaari Urtiolle ja ministeri Max Jakobsonille. 15
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ kaavio 10 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Opiskelijamäärät aikuiskoulutuksessa 1994 2002 1994 1996 1998 2000 2002 Avoin yliopisto-opetus, opiskelijat (netto) Y Täydennyskoulutus, opiskelijat AIKUISKOULUTUS Lähde: KOTA liopistojen rooli avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjänä oli vahva ja opetusta annettiin lähes kaikilla koulutusaloilla. Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistujia oli lähes 85 100, mikä on noin 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimien yliopisto-opintojen perustella hyväksyttiin tutkintoopiskelijoiksi noin 696 opiskelijaa, mikä on noin 70 % avoimen yliopiston väylälle asetetusta tavoitteesta. Ikäihmisten yliopistossa oli lähes 9 500 opiskelijaa (edellisenä vuonna noin 10 800). Täydennyskoulutuksessa kursseja järjestettiin yhteensä lähes 4 100, joista 20 opintoviikon laajuisia erikoistumisopintoja oli noin 330. Täydennyskoulutukseen osallistui 17 % vähemmän opiskelijoita kuin edellisenä vuonna, yhteensä yli 88 600 opiskelijaa (edellisenä vuonna 106 700). Opetusministeriö osoitti tulossopimuksissa noin 12,6 milj. euroa avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen. Lisäksi opetusministeriö osoitti yliopistoille erillisrahoitusta erityisesti täydennyskoulutusta koskeviin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin (ns. TÄTIprojekti). Aikuiskoulutuksen laatuyliopistot olivat: Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Y liopistot lisäsivät edelleen kansainvälistä toimintaansa sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Suomalaisista tutkijoista ja opettajista työskenteli 10,5 % ulkomaisissa korkeakouluissa vähintään kahden viikon ajan. Kansainvälinen opiskelijavaihto lisääntyi pääasiassa monenvälisten vaihto-ohjelmien kautta, mutta opiskelijavaihdolle asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Kertomusvuonna 3 807 suomalaista yliopisto-opiskelijaa osallistui opiskelijavaihtoon ulkomailla, kun määrä edellisenä vuonna oli 3 983. Suomeen saapuvien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9,1 %, kertomusvuonna yhteensä 3 784 yliopisto-opiskelijaa saapui opiskelemaan Suomeen (edellisenä vuonna heitä oli 3 468). Yliopistoissa oli 4 063 tutkintoa suorittavaa ulkomaista opiskelijaa, joista 1 426 jatko-opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista tuli Euroopan maista ja seuraavaksi eniten Aasiasta. Yliopistot osallistuivat aktiivisesti EU:n viidennen t&k-puiteohjelman (1998-2002) hakukierroksiin. Vuoden 2002 lopussa suomalaisia oli mukana noin 1 400 projektissa. Yliopistojen osuus suomalaisista osallistujista oli 32 %, tutkimuslaitosten 29 % ja yritysten 31 %. Vuoden 2002 aikana tehtiin EU:n kuudetta t&k-puiteohjelmaa koskevat päätökset ja ensimmäiset hakukierrokset avautuivat joulukuussa 2002. Yliopistot osallistuivat myös aktiivisesti COSTyhteistyöhön. COST tukee monikansallisia ja tieteidenvälisiä tutkimusverkostoja tarjoamalla kansallisesti rahoitetuille tutkimusprojekteille yhteistyömahdollisuuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan EU:n tukema tutkimusyhteistyö on monipuolistanut yliopistojen kansainvälistä yhteistyötä sekä johtanut uusiin yhteistyöaloitteisiin. Korkeakoulutuksen kansainväliselle toiminnalle vuonna 2001 valmistuneen kansainvälistymisstrategian vuoteen 2010 mukaisia toimia jatkettiin, tavoitteena vahvistaa suomalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Opetusministeriö laati Venäjä-toimintaohjelman vuosille 2003-2007, jonka tarkoituksena on lisätä yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistaa suomalaista Venäjä-asiantuntemusta. 16
kaavio 11 Yliopistojen opiskelijavaihto 2002 Japani Kiina Saksa Ranska Espanja Italia Venäjä Iso-Britannia Yhdysvallat Viro Puola Unkari Alankomaat Ruotsi Itävalta Tsekki Belgia Muut kaavio 12 Sokrates Yliopiston oma vaihtosopimus Free mover/opiskelu tai harjoittelu Nordplus Muu opiskelijavaihto Suurimmat opiskelijavaihto-ohjelmat 2002 0 200 400 600 800 1 000 Lähteneet Tulleet Lähde: CIMO Lähteneet Tulleet 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Lähde: CIMO YHTEISKUNNALLINEN PALVELUTEHTÄVÄ JA ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN OHJAUS JA VOIMAVARAT K orkeakoulujen alueellista kehittämistä on jatkettu korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen kehittämistarpeita pohtineen työryhmän esitysten pohjalta. Opetusministeriö julkisti keväällä 2002 oman aluestrategiansa vuoteen 2013 tavoitteena erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen aluevaikutusten vahvistaminen. Yliopistoilta edellytettiin vuoden 2002 loppuun mennessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiset aluestrategiat. Korkeakoulut ovat myös osallistuneet erillisten alueellisten kehittämisohjelmien (osaamis- ja aluekeskusohjelmat) toimintaan. Tekniikan alalle asetettiin selvitysmies arvioimaan tekniikan alan alueellisia koulutustarpeita. Myös yliopistokeskusten (Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori) yhteistyötä kehitettiin kertomusvuoden aikana. Alueellinen tehtävä on otettu huomioon myös yliopistojen rahoitusmallia kehitettäessä. V uonna 2002 tehtiin päätös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun nimen muuttamisesta Lappeenrannan teknilliseksi yliopistoksi ja Tampereen teknillisen korkeakoulun muuttamisesta Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. Vaasan yliopistolle annettiin koulutusvastuu teknillistieteelliselle koulutusalalle. Korkeakoulujen kehittämislain 3 muutettiin joulukuussa 2001. Kehittämislain mukaisesti vuonna 2002 yliopistolaitoksen toimintamenomäärärahat kasvoivat 40 milj. euroa palkankorotusten kustannusvaikutusten lisäksi. Osana ns. tulevaisuuspakettia alueelliseen kehittämiseen suunnattiin lähes 3,4 milj. euroa. Korkeakoulujen kehittämisestä annetun lain 3 :n muuttamisen yhteydessä eduskunta edellytti hallitukselta selvitystä yliopistojen tilakustannuksista aiheutuvista ongelmista. Opetusministeriö kutsui selvitysmieheksi tutkimuspäällikkö Pekka Pajakkalan, 17
kaavio 13 A Osuus valtion menoista 1 4 3 Opetuksen, tieteen ja kulttuurin määrärahat (%) valtion talousarviossa ja lisätalousarviossa sekä niiden jakautuminen toimialoittain 2002 2 B Toiminnan mukainen jakautuminen 6 5 4 7 3 1 2 kaavio 14 1 200 1 000 800 600 400 Yliopistojen toimintamenojen (milj. ) kehitys tilinpäätöstietojen mukaan 1995 2001*, määrärahojen reaalikehitys** * Esitetyssä määrärahojen kehitystä koskevassa tarkastelussa on eliminoitu budjettiteknisten muutosten vaikutukset määrärahoihin. Kiinteistöhallinnon järjestelyistä aiheutuneet muutokset on eliminoitu vuosien 1995-2001 määrärahoista. 1 Opetus, tiede ja kulttuuri 16 % 2 Sosiaaliturva ja terveydenhuolto 23% 3 Muut 49% 4 Valtionvelka 12 % 1 Yliopisto-opetus ja -tutkimus 21 % 2 Ammattikorkeakouluopetus 6 % 3 Yleissivistävä opetus 31 % 4 Ammatillinen koulutus 9 % 5 Aikuiskoulutus 5 % 6 Opintotuki 12 % 7 Muut 16 % 200 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 ** Määrärahat on muutettu käyttäen indeksiä, jossa valtion palkkausmenojen indeksillä on painotus 2/3 ja tukkuhintaindeksillä painotus 1/3. joka luovutti muistionsa opetusministeriölle toukokuussa 2002. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan selvitysmiehen jatkotoimia. Tulosohjausjärjestelmän kehittämistä pohtinut työryhmä jätti esityksensä lokakuussa 2002. Päätökset yliopistojen tulosohjausjärjestelmästä ja toimintamenorahoituksen muotoutumisperusteista kaudeksi 2004-2006 tehdään vuoden 2003 alussa. Osana ohjausprosessin kehittämistä yliopistot saivat syksyllä 2002 ensimmäistä kertaa opetusministeriöltä kirjallisen palautteen mm. raportoinnin laadusta, toiminnan tuloksellisuudesta, ja kehittämistarpeista strategisilla painopistealueilla. Opetusministeriön ja yliopistojen välille neuvoteltiin liitesopimukset vuoden 2003 voimavaroista. Valtion budjetissa osoitettiin yliopistoille toimintamenoina 1,09 miljardia euroa. Yliopistojen perusrahoituksen taso säilytettiin ja lisärahoitusta kohdennettiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, kuten tietoyhteiskuntahankkeisiin, tietoteollisuusohjelmaan ja yliopistojen tutkimusedellytysten parantamiseen. Yliopistojen toimintamenot lisääntyivät vuonna 2002 yhteensä 63,6 milj. euroa. Toimintamenoihin sisältyi kaikkiaan 89,4 milj. euroa rahoitusta valtakunnallisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Tällä rahoituksella tuettiin valtakunnallisia painoaloja, kuten koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiahankkeita (37,5 milj. euroa), virtuaaliyliopistohankkeita (8,9 milj. euroa), opettajankoulutusta (7,4 milj. euroa), opetuksen kehittämishankkeita (1,4 milj. euroa) sekä liiketoimintaosaamiseen liittyviä hankkeita (3,9 milj. euroa). Lääkärikoulutuksen laajentamiseen osoitettiin rahoitusta 3,8 milj. euroa. Toimintamenoista osoitettiin tuloksellisuuden arviointiin perustuvaa rahoitusta 23,9 milj. euroa, josta 17,8 milj. euroa jaettiin tutkimuksen, koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja taiteellisen toiminnan huippuyksiköiden perusteella. Tuloksellisuuskriteereinä olivat myös opintojen kulku ja tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. Yliopistojen täydentävä rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 6,4 %. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 36,4 %. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan vaikuttavuutta on parannettu strategisella suunnittelulla ja tavoitteita tarkentamalla. Lisäksi ulkoiseen toimintaan liittyviä menettelytapoja ja ohjeita on uusittu ja kustannuslaskentaa kehitetty. Yliopistojen toimintaedellytykset paranivat uusien tilojen käyttöönoton ja vanhojen tilojen korjaamisen myötä. Merkittäviä uusia tiloja ovat Helsingin yliopiston Biokeskus 3, Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan rakennus, Oulun yliopiston Tietotalo, Kuopion yliopiston Mediteknia ja Teknillisen korkeakoulun Mikroelektroniikkakeskus. Tilakustannuksiin yliopistot käyttivät yhteensä noin 228 milj. euroa. 18
kaavio 15 A Yliopistojen kokonaisrahoitus 2002 1 B Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen jakautuminen rahoituslähteittäin 2002 5 6 1 2 1 Ulkopuolinen rahoitus, yhteensä 642 milj., 36,4 % 2 Budjettirahoitus ja rakentamisinvestoinnit, yhteensä 1122 milj., 63,6 % 4 1 Suomen Akatemia 18 % 2 Tekes 14 % 3 Kotimainen yritysrahoitus 13 % 4 Muu kotimainen rahoitus 40 % 5 EU 11 % 6 Muu ulkomainen rahoitus 4 % 3 2 Tilastot 20 Yliopistot 2002 20 Opiskelijavalinnat 2002 Yliopistojen laatutyön ja laadunvarmistusjärjestelmien kehittämistä jatkettiin edelleen. Yliopistojen arviointeja toteutettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston ohjelman mukaisesti. Vuonna 2002 valmistuivat seuraavat yliopistoja koskevat arvioinnit: maisteriohjelmien arviointi, yliopisto-opetuksen paikallista itsearviointia koskeva arviointi, avoimen yliopisto-opetuksen arviointi, viestintäalan korkeakoulutusta koskenut arviointi, Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi sekä yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi. Käynnissä olivat rakentamistekniikan koulutusohjelmien sekä kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arvioinnit sekä Itä-Suomen yliopistojen (Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja Teknillisen korkeakoulun seuranta-arvioinnit. Lääninhallitusten kautta rahoitetut eri ohjelmiin liittyvät rakennerahastohankkeet ovat kohdistuneet mm. laajoihin koulutusohjelmiin, tietoyhteiskunnan ja opetusteknologian kehittämiseen ja yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa tutkimustuloksia hyödyntämällä, työelämän muutoksia ennakoimalla ja yritysten henkilöstöä kouluttamalla. Ohjelmien avulla yliopistojen alueellinen vaikuttavuus on parantunut ja hankkeet ovat edistäneet oppilaitosten ja elinkeinoelämän verkottumista ja muita opetusministeriön strategisia toiminnallisia painopisteitä. 21 Yliopistojen täydennyskoulutus ja avoin yliopisto-opetus 1994-2002 22 Koulutusalat 2002 22 Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan 1995-2002 23 Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2002 23 Yliopistojen henkilökunnan työskentely ulkomailla ja yliopistojen ulkomaiset opettaja- ja tutkijavierailut 1994-2002 24 Opetushenkilökunta 1994-2002 24 Naisten osuus (%) opetushenkilökunnasta 1994-2002 24 Muu henkilökunta 1994-2002 25 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta valmistumisen jälkeen 25 Ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste 1989-2001 19
Yliopistot 2002 Lähde: KOTA Uudet Opiskelijat Perus- Jatko- Ylemmät Tohtorin opiskelijat yhteensä tutkinto- tutkinto- korkeakoulu- tutkinnot opiskelijat opiskelijat tutkinnot % % % % % % Helsingin yliopisto 4 282 20,4 37 685 22,2 30 924 21,4 5 582 25,4 2 274 18,8 352 28,8 Joensuun yliopisto 1 177 5,6 7 158 4,2 6 409 4,4 749 3,4 636 5,3 61 5,0 Jyväskylän yliopisto 1 827 8,7 14 150 8,3 12 303 8,5 1 645 7,5 1 168 9,7 97 7,9 Kuopion yliopisto 897 4,3 5 759 3,4 4 599 3,2 798 3,6 384 3,2 82 6,7 Lapin yliopisto 571 2,7 3 981 2,3 3 677 2,5 304 1,4 332 2,7 7 0,6 Oulun yliopisto 2 414 11,5 15 346 9,0 13 035 9,0 1 809 8,2 1 164 9,6 105 8,6 Tampereen yliopisto 1 464 7,0 14 813 8,7 12 163 8,4 1 796 8,2 988 8,2 95 7,8 Turun yliopisto 1 674 8,0 15 261 9,0 12 578 8,7 2 055 9,4 1 069 8,9 118 9,6 Vaasan yliopisto 614 2,9 4 860 2,9 4 466 3,1 394 1,8 321 2,7 14 1,1 Åbo Akademi 893 4,2 6 834 4,0 5 997 4,2 837 3,8 512 4,2 65 5,3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 922 4,4 5 035 3,0 4 528 3,1 507 2,3 469 3,9 24 2,0 Tampereen teknillinen yliopisto 1 279 6,1 11 731 6,9 9 968 6,9 1 763 8,0 703 5,8 58 4,7 Teknillinen korkeakoulu 1 602 7,6 14 763 8,7 12 166 8,4 2 597 11,8 940 7,8 99 8,1 Helsingin kauppakorkeakoulu 466 2,2 4 170 2,5 3 782 2,6 388 1,8 360 3,0 17 1,4 Svenska handelshögskolan 308 1,5 2 390 1,4 2 211 1,5 179 0,8 245 2,0 9 0,7 Turun kauppakorkeakoulu 277 1,3 2 184 1,3 1 962 1,4 222 1,0 187 1,5 6 0,5 Kuvataideakatemia 25 0,1 224 0,1 214 0,1 10 0 18 0,1 1 0,1 Sibelius-Akatemia 155 0,7 1 514 0,9 1 384 1,0 130 0,6 111 0,9 8 0,7 Taideteollinen korkeakoulu 121 0,6 1 717 1,0 1 576 1,1 141 0,6 148 1,2 3 0,2 Teatterikorkeakoulu 45 0,2 395 0,2 364 0,3 31 0,1 46 0,4 3 0,2 YHTEENSÄ 21 013 100 169 970 100 144 306 100 21 937 100 12 075 100 1 224 100,0 Opiskelijavalinnat 2002 Hakeneet Valintakokeisiin Hyväksytyt Uudet osallistuneet opiskelijat Teologinen 1 004 827 326 310 Humanistinen 15 752 11 247 3 889 2 952 Taideteollinen 3 019 2 895 373 237 Musiikki 827 773 160 155 Teatteri ja tanssi 2 380 2 207 102 59 Kasvatustieteellinen 19 188 6 403 2 539 2 115 Liikuntatieteellinen 901 371 122 115 Yhteiskuntatieteellinen 11 265 7 168 2 465 1 988 Psykologia 2 731 1 851 221 197 Terveystieteet 1 436 673 424 342 Oikeustieteellinen 2 959 2 325 538 514 Kauppatieteellinen 11 170 7 728 2 969 2 191 Luonnontieteellinen 18 166 10 667 6 869 3 861 Maatalous-metsätieteellinen 1 522 1 292 480 448 Lähde: KOTA Teknillistieteellinen 11 646 7 109 5 644 4 428 Lääketieteellinen 2 957 2 496 610 595 Hammaslääketieteellinen 259 222 83 85 Eläinlääketieteellinen 402 346 55 56 Farmasia 1 319 1 032 460 340 Kuvataide 580 46 37 25 YHTEENSÄ 109 483 67 678 28 366 21 013 20
Opetus- Tutkimus- Tutkijakoulujen Muu Tilinpäätös 1 000 henkilökunta henkilökunta tutkijaopiskelijat henkilökunta (ei sis. maksull. palv.toim.) % % % % % 1 628 20,7 1 341 24,0 369 23,6 3 622 26,1 270 327 24,1 Helsingin yliopisto 395 5,0 145 2,6 61 3,9 571 4,1 50 432 4,5 Joensuun yliopisto 692 8,8 343 6,1 155 9,9 949 6,8 82 552 7,4 Jyväskylän yliopisto 325 4,1 274 4,9 86 5,5 712 5,1 47 474 4,2 Kuopion yliopisto 195 2,5 57 1,0 11 0,7 307 2,2 23 303 2,1 Lapin yliopisto 855 10,9 474 8,5 139 8,9 1 455 10,5 116 294 10,4 Oulun yliopisto 595 7,6 337 6,0 83 5,3 970 7,0 74 763 6,7 Tampereen yliopisto 792 10,1 517 9,2 155 9,9 1 203 8,7 98 490 8,8 Turun yliopisto 162 2,1 25 0,4 8 0,5 180 1,3 19 117 1,7 Vaasan yliopisto 344 4,4 212 3,8 84 5,4 521 3,8 42 388 3,8 Åbo Akademi 206 2,6 230 4,1 29 1,9 282 2,0 28 765 2,6 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 336 4,3 539 9,6 130 8,3 772 5,6 60 318 5,4 Tampereen teknillinen yliopisto 501 6,4 926 16,5 201 12,8 1 447 10,4 107 575 9,6 Teknillinen korkeakoulu 152 1,9 76 1,4 17 1,1 188 1,4 21 134 1,9 Helsingin kauppakorkeakoulu 97 1,2 21 0,4 11 0,7 87 0,6 10 338 0,9 Svenska handelshögskolan 103 1,3 48 0,9 6 0,4 138 1,0 11 252 1,0 Turun kauppakorkeakoulu 23 0,3 0 0 0 0 25 0,2 3 061 0,3 Kuvataideakatemia 248 3,2 4 0,1 8 0,5 144 1,0 21 631 1,9 Sibelius-Akatemia 144 1,8 28 0,5 11 0,7 216 1,6 23 676 2,1 Taideteollinen korkeakoulu 56 0,7 2 0 2 0,1 89 0,6 9 788 0,9 Teatterikorkeakoulu 7 849 100 5 599 100,0 1 566 100 13 878 100 1 122 678 100 Yliopistojen täydennyskoulutus ja avoin yliopisto-opetus 1994 2002 1994 1996 1998 2000 2002 Täydennyskoulutus, kursseja 3 339 4 267 5 209 5 198 4 072 - lyhyet (- 5 pv) 1 502 1 977 2 597 2 690 1 863 - erikoistumisopinnot* 566 328 - muut kurssit 1 837 2 290 2 612 1 942 1 881 opiskelijoita 96 024 108 951 133 622 121 221 88 572 kurssipäiviä (1 pv = 6 opetustuntia) 50 809 59 318 66 791 55 484 42 146 Avoin yliopisto-opetus, opiskelijoita 67 971 74 934 77 477 80 002 85 075 *Vuodesta 1999 lähtien Lähde: KOTA 21
Koulutusalat 2002 Uudet Opiskelijat Tutkinnot Alemmat Ylemmät Lisensiaatin Koulutusalat opiskelijat yhteensä yhteensä korkeakoulu- korkeakoulu- tutkinnot tutkinnot tutkinnot % % % % % % Teologinen 310 1,5 2 636 1,6 224 1,3 25 1,0 164 1,4 11 1,7 Humanistinen 2 952 14,0 27 143 16,0 2 512 14,3 616 23,5 1 701 14,1 99 15,1 Taideteollinen 237 1,1 2 591 1,5 312 1,8 102 3,9 207 1,7 0 0 Musiikki 155 0,7 1 514 0,9 151 0,9 31 1,2 111 0,9 1 0,2 Teatteri ja tanssi 59 0,3 432 0,3 53 0,3 3 0,1 47 0,4 0 0 Kasvatustieteellinen 2 115 10,1 14 363 8,5 2 301 13,1 508 19,4 1 500 12,4 45 6,9 Liikuntatieteellinen 115 0,5 766 0,5 95 0,5 14 0,5 71 0,6 2 0,3 Yhteiskuntatieteellinen 1 988 9,5 16 981 10 1 609 9,2 282 10,8 1 172 9,7 61 9,3 Psykologia 197 0,9 1 916 1,1 240 1,4 7 0,3 193 1,6 26 4,0 Terveystieteet 342 1,6 2 880 1,7 371 2,1 11 0,4 312 2,6 8 1,2 Oikeustieteellinen 514 2,4 4 685 2,8 550 3,1 39 1,5 468 3,9 27 4,1 Kauppatieteellinen 2 191 10,4 17 318 10,2 1 885 10,8 237 9,0 1 554 12,9 36 5,5 Luonnontieteellinen 3 861 18,4 25 674 15,1 2 287 13,1 447 17,1 1 391 11,5 165 25,2 Maatalous-metsätieteellinen 448 2,1 3 519 2,1 341 1,9 10 0,4 277 2,3 10 1,5 Teknillistieteellinen 4 428 21,1 36 443 21,4 2 689 15,4 0 0 2 332 19,3 153 23,4 Lääketieteellinen 595 2,8 8 007 4,7 1 314 7,5 0 0 396 3,3 1 0,2 Hammaslääketieteellinen 85 0,4 559 0,3 79 0,5 0 0 39 0,3 0 0 Eläinlääketieteellinen 56 0,3 548 0,3 76 0,4 0 0 33 0,3 0 0 Farmasia 340 1,6 1 771 1,0 389 2,2 277 10,6 89 0,7 9 1,4 Kuvataide 25 0,1 224 0,1 29 0,2 10 0,4 18 0,1 0 0 YHTEENSÄ 21 013 100 169 970 100 17 507 100 2 619 100 12 075 100 654 100 *erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri, erilliset kasvatustieteelliset opinnot Lähde: KOTA Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan 1995 2002, käyvin hinnoin, Milj. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 % Yliopistot 245,0 258,6 305,5 313,5 323,3 346,4 349,8 377,7 27 % Yliopistolliset sairaalat 0 0 60,5 60,5 60,5 59,4 56,7 56,7 4 % Suomen Akatemia 77,1 84,4 138,6 142,9 155,5 153,8 187,1 184,9 13 % Tekes 263,0 246,2 327,0 374,9 410,8 394,5 400,1 398,5 29 % Valtion tutkimuslaitokset 199,0 196,1 196,2 204,3 208,0 215,8 219,8 234,4 17 % Muu julkinen rahoitus 146,2 153,4 156,1 153,5 117,0 129,7 137,7 140 10 % YHTEENSÄ 930,3 938,7 1 183,9 1 249,6 1 275,1 1 299,6 1 351,2 1 392,2 100 % Suomen Akatemian rahoitus sisältää myöntämisvaltuudet ja määrärahat vuodesta 1997 ja Tekesin rahoituksen vuodesta 1995 alkaen. Lähde: Tilastokeskus 22
Tohtorin Muut* tutkinnot tutkinnot % % 24 2,0 0 0 Teologinen 96 7,8 0 0 Humanistinen 3 0,2 0 0 Taideteollinen 8 0,7 0 0 Musiikki 3 0,2 0 0 Teatteri ja tanssi 69 5,6 0 0 Kasvatustieteellinen 8 0,7 0 0 Liikuntatieteellinen 94 7,7 0 0 Yhteiskuntatieteellinen 14 1,1 0 0 Psykologia 40 3,3 0 0 Terveystieteet 16 1,3 0 0 Oikeustieteellinen 58 4,7 0 0 Kauppatieteellinen 284 23,2 0 0 Luonnontieteellinen 44 3,6 0 0 Maatalous-metsätieteellinen 204 16,7 0 0 Teknillistieteellinen 227 18,5 690 91,3 Lääketieteellinen 11 0,9 29 3,8 Hammaslääketieteellinen 6 0,5 37 4,9 Eläinlääketieteellinen 14 1,1 0 0 Farmasia 1 0,1 0 0 Kuvataide 1 224 100 756 100 Yhteensä Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2002*, Milj. Yliopisto Milj. % Helsingin yliopisto 52,1 35,4 Joensuun yliopisto 5,2 3,5 Jyväskylän yliopisto 14,8 10,1 Kuopion yliopisto 4,5 3,1 Lapin yliopisto 1,5 1,0 Oulun yliopisto 13,2 9,0 Tampereen yliopisto 8,0 5,4 Turun yliopisto 14,0 9,5 Vaasan yliopisto 0,2 0,1 Åbo Akademi 6,7 4,6 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1,1 0,7 Tampereen teknillinen yliopisto 6,3 4,3 Teknillinen korkeakoulu 16,7 11,4 Helsingin kauppakorkeakoulu 1,9 1,3 Svenska handelshögskolan 0 0 Turun kauppakorkeakoulu 0,5 0 Sibelius-Akatemia 0 0 Taideteollinen korkeakoulu 0,4 0,3 Teatterikorkeakoulu 0 0 YHTEENSÄ 147,1 100 * Luvuissa ovat mukana myös tutkimusvirkojen aiheuttamat kustannukset laskennallisina arvoina. Lähde: Suomen Akatemia Yliopistojen henkilökunnan työskentely ulkomailla ja yliopistojen ulkomaiset opettaja- ja tutkijavierailut 1994 2002 (vähintään 1kk:n työskentely) Tutkijoita tai Keski- Ulkomaisia Keskiopettajia määräinen tutkijoita määräinen ulkomailla, työskentely- tai opettajia, työskentelyhenk. lkm aika, kk/hlö henk. lkm aika, kk/hlö 1994 958 5,1 1 309 4,7 1995 986 5,0 1 357 5,0 1996 992 4,6 1 065 4,4 1997 939 4,1 1 201 4,2 1998 912 4,1 1 108 4,6 1999 825 4,3 1 170 4,6 2000 741 4,6 1 153 4,9 2001 735 4,2 1 030 5,2 2002 664 4,2 1 076 5,0 Lähde: KOTA 23
Opetushenkilökunta 1994 2002* Yhteensä Professorit Yliassistentit Assistentit Lehtorit Päätoimiset Laskennallinen tuntiopettajat tuntiopetus 1994 7 722 1 980 614 1 805 1 853 401 1 069 1995 7 550 2 023 623 1 772 1 909 341 882 1996 7 737 2 070 657 1 750 1 953 348 958 1997 7 706 2 126 686 1 721 1 947 330 896 1998 7 290 2 011 649 1 530 1 891 312 897 1999 7 270 2 048 672 1 489 1 870 298 893 2000 7 387 2 106 689 1 473 1 913 277 929 2001 7 562 2 175 677 1 405 2 027 257 1 021 2002 7 849 2 195 695 1 375 2 210 238 1 136 *Vuodesta 1998 lähtien henkilötyövuosien määrä, aikaisempina vuosina virkojen ja toimien lukumäärä Lähde: KOTA Naisten osuus (%) opetushenkilökunnasta 1994 2002 Professorit Yliassistentit Assistentit Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat 1994 15,0 29,6 37,8 44,4 67,6 1995 15,9 27,9 40,9 47,9 65,1 1996 16,4 28,6 38,3 48,8 57,2 1997 17,7 30,0 39,2 54,9 66,7 1998 18,4 30,0 42,7 51,0 59,6 1999 17,9 33,3 45,3 53,9 59,7 2000 20,1 36,9 52,3 58,4 81,2 2001 20,4 33,7 47,5 54,1 66,9 2002 21,2 36,8 48,9 54,1 65,5 Lähde: KOTA Muu henkilökunta 1994 2002* Yhteensä Budjetti- Suomen Muut varoin Akatemia rahoituslähteet 1994 14 675 7 805 1 173 5 697 1995 15 791 8 315 1 266 6 210 1996 17 284 8 730 1 393 7 161 1997 17 514 9 040 1 296 7 178 1998 19 043 9 852 1 709 7 482 1999 19 800 10 167 1 896 7 737 2000 19 502 10 031 2 064 7 407 2001 20 377 10 550 2 228 7 599 2002 21 043 10 892 2 344 7 807 * Vuosina 1995-2002 budjettivaroin tehdyissä henkilötyövuosissa ovat mukana myös tutkijakoulujen vakanssit. Lähde: KOTA 24
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta valmistumisen jälkeen Tutkinnon Ylemmän PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VUODEN KULUTTUA (%) suorittamis- korkeakoulututk. Työttömät kahden vuosi suorittaneet Palkansaajat Yrittäjät Opiskelijat Muut Työttömät vuoden kuluttua (%) 1991 8 411 75,5 2,0 8,3 6,1 8,1 9,4 1992 8 714 70,3 2,0 8,6 7,3 11,8 8,0 1993 9 427 72,2 2,1 9,4 6,4 9,9 13,8 1994 9 616 61,1 1,6 19,2 3,6 14,6 5,3 1995 9 784 77,6 1,5 7,5 7,2 6,2 4,5 1996 10 227 81,8 1,3 7,7 3,8 5,3 3,5 1997 10 661 83,2 1,7 6,0 4,9 4,2 1998 11 306 83,3 1,1 5,1 5,1 3,7 3,3 1999 11 834 84,5 1,2 4,2 4,5 3,5 2,8 2000 11 489 84,7 1,2 3,9 3,5 3,3... Lähde: KOTA Ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste 1989 2001*, 20 64 -vuotiaat 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001*) Ylemmät korkeakoulututkinnot 0,9 0,9 2,0 3,7 5,1 4,9 4,3 5,4 4,5 4,0 3,9 3,6 3,6 Miehet 0,8 0,9 2,1 3,6 4,8 4,4 4,0 4,9 4,0 3,6 3,5 3,2 3,3 Naiset 1,0 0,9 2,0 3,8 5,5 5,4 4,7 6,0 5,0 4,5 4,3 3,9 3,9 Tutkijakoulutus tai vastaava 0,6 0,5 0,8 1,4 1,8 1,9 2,0 2,7 3,0 2,5 2,5 2,2 2,2 Miehet 0,5 0,5 0,8 1,4 1,7 1,9 2,0 2,6 2,8 2,3 2,2 2,0 1,9 Naiset (1.0) (0.6) (1.0) 1,5 2,2 2,1 2,1 2,9 3,4 3,0 3,1 2,8 2,7 *) ennakkotieto, ( ) = työnhakijoita alle 30 Lähde:Tilastokeskus 25