Ammatillisen koulutuksen jaosto 26.5.2009 29 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Opetussuunnitelma, 30 ov
KÄSITELTY NEUVOTTELUKUNNASSA: Opetussuunnitelman laatija täyttää seuraavat kohdat perustuen neuvottelukunnan tai muun asiantuntijatyöryhmän kokouksen pöytäkirjaan tai muistioon. Neuvottelukunta: Sähköalan neuvottelukunta Aika: 29.4.2009 klo 14 Paikka:, Ojahaantien toimipiste Läsnä: Ari Ylinen Varia Harri Kontio Varia Aaro Ahtiainen Vantaan Energia Tapio Heikkilä InfoCare CS Oy Jussi Kuusela Amplit Oy Pasi Puittinen Plus Verkot Oy Taito Vekkeli ABB Drives Oy opiskelijajäsen Marco Kanninen Varia asiantuntija Kari Ruusula Varia HYVÄKSYTTY TOIMIELIMESSÄ: Päivämäärä 4.5.2009
SISÄLLYSLUETTELO 1., 30 ov...2 1.1 Tutkinnon osan kuvaus...2 1.2 Opinnot...2 1.3 Kytkennät muihin opintoihin...2 1.4 Arvioinnin toteutus...2 1.5 Arviointikeskustelun toteuttaminen...3 1.6 Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla tutkinnonosan ammattiosaamisen näytöt toteutetaan...3 1.7 Tutkinnonosan näyttöympäristö...3 1.8 Tutkinnonosan näyttöön varattava aika...3 1.9 Arvosanan määräytyminen...4 1.10 Arvioinnin kohteet ja -kriteerit...5 2. Elektroniikan ja sähköopin perusteet, 13 ov...8 2.1 Ammattitaitovaatimukset...8 2.2 Keskeinen sisältö...8 2.3 Toteutustapa...9 2.4 Arvioinnin toteutus...9 2.5 Arvioinnin kohteet ja -kriteerit...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Tietotekniikan perusteet, 7 ov...10 3.1 Ammattitaitovaatimukset...10 3.2 Keskeinen sisältö...10 3.3 Toteutustapa...10 3.4 Arvioinnin toteutus...11 3.5 Arvioinnin kohteet ja -kriteerit...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. Sähköturvallisuus ja asennustekniikka, 10 ov...12 4.1 Ammattitaitovaatimukset...12 4.2 Keskeinen sisältö...12 4.3 Toteutustapa...12 4.4 Arvioinnin toteutus...13 4.5 Arvioinnin kohteet ja kriteerit...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
1., 30 ov 1.1 Tutkinnon osan kuvaus Tämä tutkinnon osa pakollinen tutkinnon osa kaikille tieto- ja tietoliikennealan perustutkinnon suorittajille. Tutkinnon suorittaja tuntee elektroniikan rakenneosat ja yleisimmät mittalaitteet. Hän tietää niiden toimintaperiaatteet ja käytön niin, että hän pystyy työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentamaan annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden. Suorittaa ja osaa analysoida mittauksia elektronisista laitteista. Tutkinnon suorittaja tietää sulautettujen järjestelmien käytön mahdollisuudet. Tutkinnon suorittaja osaa asentaa käyttöjärjestelmän tietokoneeseen, liittää tietokoneen tietokoneverkkoon ja hakea opintoihinsa liittyviä elektronisten laitteitten ja komponenttien datatietoja. Tutkinnon suorittaja työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita. 1.2 Opinnot Elektroniikan ja sähköopin perusteet, 13 ov Tietotekniikan perusteet, 7 ov Sähköturvallisuus ja asennustekniikka, 10 ov 1.3 Kytkennät muihin opintoihin Tutkinnon osa suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tutkinnon osan suorittaminen antaa valmiudet suuntautumisopintoihin. Matematiikan ja fysiikan opinnot tukevat opintojaksojen suoritusta ja ne suoritetaan rinnakkain niiden kanssa. Työturvallisuuskoulutus on suoritettava hyväksytysti ennen työssäoppimisjaksoa. 1.4 Arvioinnin toteutus Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. 2
1.5 Arviointikeskustelun toteuttaminen Arviointikeskustelu on osa opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen tai työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnissa opettaja ei välttämättä osallistu varsinaisen suorituksen seuraamiseen, mutta hän vastaa arviointikeskustelun järjestämisestä, jossa päätetään opiskelijan arviointi. Arviointikeskustelu toteutetaan mahdollisimman nopeasti arvioitavan suorituksen jälkeen ja siihen osallistuvat opettajan lisäksi opiskelija ja työpaikoilla opiskelijan arviointiin nimetty työpaikan edustaja. Arviointikeskustelun aikana opiskelijan osaamista verrataan opetussuunnitelmassa esitettyihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Keskustelun aikana päätetään yhdessä arviointi tai näyttöarvosana. Arviointiin liittyy myös opiskelijan tekemä itsearviointi. Opiskelijan itsearviointi huomioidaan arviointikeskustelussa ja arviointipäätöstä tehtäessä. Opiskelija tekee itsearvioinnin saman aineiston pohjalta kuin muutkin arvioijat. Hänet perehdytetään ennen arvioinnin aloittamista asioihin, joihin kyseinen arviointi kohdennetaan sekä arvioinnissa käytettäviin arviointikriteereihin. Hän vertaa omaa suoritustaan niihin ja tekee osaamisestaan arviointiehdotuksen opettajalle ja mahdollisesti työelämää edustavalle arvioijalle. 1.6 Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla tutkinnonosan ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Tämän tutkinnonosan näyttö muodostuu seuraavista osanäytöistä ON1 Elektroniikan peruskomponentteja sisältävän kytkennän rakentaminen, mittaaminen ja dokumentointi. ON2 Tietokonelaitteiston käyttötehtävä ON3 Sähköasennusten toteutus, testaus ja dokumentointi 1.7 Tutkinnonosan näyttöympäristö Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan ensisijaisesti oppilaitoksessa, mutta voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös työssäoppimispaikassa. 1.8 Tutkinnonosan näyttöön varattava aika Näyttöön on varattava riittävästi aikaa ja sitä suunniteltaessa muistettava, että kyseessä on opiskelijan arviointiin liittyvä tilanne, jonka tarkoitus ei ensisijaisesti ole mitata hänen työsuorituksen nopeuttaan. Näytöt suoritetaan opiskelijoiden lukujärjestyksen mukaisten opiskelupäivien aikana. 3
Opiskelijat suorittavat opintoihin liittyvän näytön opintovuoden aikana. Opettaja tai työpaikkaohjaaja antaa luvan näytön suorittamiseen siinä vaiheessa, kun hän arvioi opiskelijan suoritettujen opintojen antavan riittävät valmiudet näytön suorittamiseen. 1.9 Arvosanan määräytyminen Tutkinnonosan arvosana määräytyy opinnoista ja näytöistä saatujen arvosanojen perusteella. Tutkinnon osan opintojen yhteydessä järjestettävistä näytöistä annetaan omat erilliset arvosanat, jolloin ne ovat osanäyttöjä. Tyydyttävän T1 vaatimukset Näytöt on arvioitu vähintään arvosanalla T1 Tutkinnon osan opinnot on arvioitu vähintään arvosanalla T1 Työssäoppiminen on suoritettu vähintään arvosanalla T1 Hyvän H2 vaatimukset Näytöt on arvioitu vähintään arvosanalla H2 Tutkinnon osan opinnot on arvioitu vähintään arvosanalla T1. Ainakin yhden opintojakson arvosana on parempi kun T1. Työssäoppiminen on arvioitu vähintään arvosanalla H2. Kiitettävän K3 vaatimukset Näytöt on arvioitu arvosanalla K3. Tutkinnon osan opinnot on arvioitu arvosanoilla H2-K3. Vähintään yksi opintojakso on arvioitu arvosanalla K3. Työssäoppiminen on arvioitu vähintään arvosanalla H2 4
1.10 Arvioinnin kohteet ja -kriteerit Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna työskentelee työskentelee suunnitelman työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan mukaan suunnitelman mukaan tai sitä muuttaen ja soveltaen Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys osaa suorittaa työkokonaisuuksia henkilökohtaisen ohjauksen avulla toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta työskentelee pääosin oma-aloitteiseti, taloudellisesti ja joutuisasti hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti työskentelee oma-aloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Mittaukset ja työvälineet Elektroniikan rakentaminen Sähkö ja elektroniikkaasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Teknologia ja tietotekniikka ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suorittaa mittauksia ohjeiden mukaisesti osaa tehdä mallinmukaisia elektronisia laitteita ja osaa ladata ohjelman sulautettuun järjestelmään osaa kiinnittää sähköiset laitteet ja elektroniikan komponentit oikein käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti suorittaa materiaalien ja tarvikkeiden valinnat ohjeiden mukaisesti, tietää laitteissa käytettävät komponentit ja tuntee kaapeleiden ja johtimien materiaalin osaa ohjattuna käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon osaa suorittaa mittauksia ja ohjeistettuna säätää niitä tarpeiden mukaisesti etenee melko itsenäisesti työskentelyssään, tarvitsee silti ohjausta käyttää hyväksyttyjä elektroniikan komponenttien, kaapeleiden ja johtimien asennustapoja osaa valita tarkoituksenmukaiset työvälineet eri työtilanteissa osaa suorittaa materiaalien valinnat ja käsittelee materiaaleja oikein osaa itsenäisesti käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon 5 osaa suorittaa mittauksia, jotka vaativat mittareiden asetuksien muuttamista osaa ratkaista ongelmia elektronisia laitteita rakentaessaan ja tehdä niissä itsenäisiä komponentti- ja työmenetelmävalintoja saa itsenäisesti aikaan oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset käyttää työvälineitä tehokkaasti ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista sekä huomioi kestävän kehityksen toiminnassaan osaa käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon itsenäisesti annettujen vaatimusten mukaisesti
Kestävä kehitys Estetiikka noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ja ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Datatietojen hallinta Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Viestintä ja mediaosaaminen osaa hakea oikeita datatietoja Ohjattuna tunnistaa laatuvaatimukset hahmottaa fysikaalisten suureiden merkityksen sähkötekniikassa pystyy laatimaan kirjallisisa raportteja ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee keskeisimmät tunnistaa laitteiden kytkentäkaavioista selvittää piirustusten ja elektroniikan piirrosmerkit keskei- kaavioiden avulla lait- simmät komponentit tarvitsee neuvoja datatietojen tulkinnassa tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa pystyy olemaan yhteydessä ulkopuolisiin tahoihin esim. toimittajiin ja asiakkaisiin teen toiminnan osaa tulkita itsenäisesti komponenttien ja materiaalien datatietoja osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan pystyy esiintymään tarvittaessa erilaisissa medioissa ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelman-ratkaisu ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suoriutuu tiedonhankinnassa hankkii tietoa ohjeiden mu- ohjattuna kaan suunnittelee työtään, suunnittelee oman työnsä ja mutta uusissa tilanteissa arvioi työnsä onnistumista tai työympäristön työn kuluessa muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta 6
Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky selviytyy tutuista tilanteista,mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimisja työyhteisössään tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitseeajoittain ohjausta pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein. selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä työskentelee ergonomisesti oikein. toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii opiskelu- ja työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa työskentelee huolellisesti ja tarkasti tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian 7
2. Elektroniikan ja sähköopin perusteet, 13 ov 2.1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija / Tutkinnon suorittaja osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja tuntee elektroniikan mittalaitteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista osaa valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly) osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä mitata niistä virtoja ja jännitteitä osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen huomioiden osaa dokumentoida työtehtäviään osaa käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia) ja tietää mikrokontrollerin toimintaperiaatteen 2.2 Keskeinen sisältö Teoreettisen sähkötekniikan perusteet. Elektroniikan analogiset ja digitaaliset peruskomponentit Peruskytkennät ja perussovellukset Yleismittarin ja oskilloskoopin käyttö Piirikaavioiden tulkinta ja laatiminen Piirilevyn valmistaminen Komponenttien juottaminen ESD-suojaus 8
2.3 Toteutustapa Tietopuolinen opetus Sähkötekniikan perusteet Peruskomponenttien teoria Peruskytkentöjen teoria Piirikaavioiden laatiminen Käytännön harjoitukset Käytännön harjoitustehtävät toteutetaan siten, että niihin sisältyy mahdollisimman monipuolisesti opetussuunnitelman oleelliset kohdat komponenttien mittaaminen piirikaavioiden tulkinta piirilevyn valmistaminen peruskytkentöjen ja sovellusten rakentaminen yleismittarin ja oskilloskoopin käyttö Työssäoppiminen ESD-suojauksen toteutus ja huomiointi omassa toiminnassa. Kokoonpano-, kytkentä- tai asennuskuvien tulkinta työssäoppimispaikan ja tehtävien edellytysten mukaan. Laatuvaatimusten huomiointi omassa työssä; (mm. työn laatu, dokumenttien säilytys, tarvittavien raporttien täyttäminen ) Työssäoppimispaikkoina ovat sähkö-, elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoliikennealan kokoonpanoa, asennusta ja kauppaa harjoittavat yritykset. Itsenäinen opiskelu Yksi opintoviikko edellyttää opiskelijalta 40 tunnin työpanosta viikossa. Jokaiseen opintojaksoon sisältyy itsenäisesti tehtäviä opiskelutehtäviä, jotka opintojen vaiheesta riippuen ovat lähiopetusta tukevia kotitehtäviä, tiedonhankintatehtäviä tai sähköpostin käyttöä. Itsenäinen työskentely tukee opintojaksolle annettujen tavoitteiden saavuttamista ja ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta hänelle annetuista tehtävistä. Opetuksen tukena voidaan käyttää myös verkko-oppimisympäristöä. 2.4 Arvioinnin toteutus Arviointi tapahtuu osanäytön ja harjoitustöiden perusteella. Arvioinnissa noudatetaan tutkinnonosan kohdan 1.10. mukaista taulukkoa. 9
3. Tietotekniikan perusteet, 7 ov 3.1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija / Tutkinnon suorittaja osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP- osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja suorittaa hyväksytysti TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n Tietokoneen käyttäjän A-kortin tai osaa niitä vastaavat tiedot osaa dokumentoida työtehtäviään 3.2 Keskeinen sisältö 3.3 Toteutustapa Tietokoneen käyttötaidot Käyttöjärjestelmät ja oheislaitteet Tietokone verkossa Tietopuolinen opetus ja käytännön harjoitukset Tietotekniikan perusteet (sovellusohjelmat, peruskäyttö, dokumenttien laatiminen) atk-luokassa Ohjelmien ja lisälaitteiden asennus Tiedonhaku internetistä Alakohtaisiin suunnittelu- ja simulointiohjelmiin tutustuminen Tietokoneen A-kortin vaatimukset Itsenäinen opiskelu Yksi opintoviikko edellyttää opiskelijalta 40 tunnin työpanosta viikossa. Jokaiseen opintojaksoon sisältyy itsenäisesti tehtäviä opiskelutehtäviä, jotka opintojen vaiheesta riippuen ovat lähiopetusta tukevia kotitehtäviä, tiedonhankintatehtäviä tai sähköpostin käyttöä. Itsenäinen työskentely tukee opintojaksolle annettujen tavoitteiden saavuttamista ja ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta hänelle annetuista tehtävistä. Opetuksen tukena voidaan käyttää myös verkko-oppimisympäristöä. 10
3.4 Arvioinnin toteutus Arviointi tapahtuu osanäytön ja harjoitustöiden perusteella. Arvioinnissa noudatetaan tutkinnonosan kohdan 1.10. mukaista taulukkoa. 11
4. Sähköturvallisuus ja asennustekniikka, 10 ov 4.1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja suorittaa hyväksytysti tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilölle sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen, työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita. osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti 4.2 Keskeinen sisältö Asennustekniikka Sähköturvallisuus Asennustekniikan perusteet käytännössä 4.3 Toteutustapa Asennustekniikka toteutetaan luokka- ja työsaliopetuksena. Opetuksessa tehdään erilaisia asennustekniikan harjoituksia. Tietopuolisesti opiskellaan sähköalan piirrosmerkkejä, kaavioita ja kytkentöjä. Sähköturvallisuus opiskellaan luokkaopetuksena, jonka lopuksi opiskelijat suorittavat sähkötyöturvallisuuskokeen. Asennustekniikan perusteet käytännössä. Työssäoppimisjaksolla opitaan ammattialalla vaadittava käyttäytyminen ja keskeiset menettelytavat. Työssäoppimispaikkoina ovat sähkö- ja elektroniikka-alan kokoonpanoa, asennusta ja kauppaa harjoittavat yritykset. 12
Itsenäinen opiskelu Yksi opintoviikko edellyttää opiskelijalta 40 tunnin työpanosta viikossa. Jokaiseen opintojaksoon sisältyy itsenäisesti tehtäviä opiskelutehtäviä, jotka opintojen vaiheesta riippuen ovat lähiopetusta tukevia kotitehtäviä, tiedonhankintatehtäviä tai sähköpostin käyttöä. Itsenäinen työskentely tukee opintojaksolle annettujen tavoitteiden saavuttamista ja ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta hänelle annetuista tehtävistä. Opetuksen tukena voidaan käyttää myös verkko-oppimisympäristöä. 4.4 Arvioinnin toteutus Arvosana muodostetaan opinnoista ja näytöstä saatujen arvosanojen perusteella. Opintojen arviointi perustuu opiskelun aikana tehtyihin teoria- ja työharjoituksiin, tentteihin, työaikojen noudattamiseen, työturvallisuuden noudattamiseen, työssäoppimisen arviointiin ja opiskelijan työyhteisössä tarvittavien valmiuksien kehittymiseen. Opintojen yhteydessä järjestettävästä osanäytöstä annetaan oma arvosana. Sähköturvallisuus arvioidaan sähkötyöturvallisuuskokeen ja muun osaamisen perusteella. Sähkötyöturvallisuuskoe arvioidaan hyväksytty - hylätty periaatteella. Arvioinnissa noudatetaan tutkinnonosan kohdan 1.10. mukaista taulukkoa. 13