Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja ja tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista säädetään yliopistolaissa (558/2009), yliopistoasetuksessa (115/1998), valtioneuvoston antamassa asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), opetusministeriön asetuksessa yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005), opetusministeriön asetuksessa yliopistojen maisteriohjelmista (1665/2009) sekä Jyväskylä yliopiston tutkintosäännössä (11.3.2010). Nämä tiedekuntaneuvoston 26.9.2013 päättämät pysyväismääräykset täydentävät ja tarkentavat yliopiston tutkintosääntöä. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot Tiedekunnassa voidaan suorittaa alempina korkeakoulututkintoina psykologian kandidaatin (PsK) ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin (YTK) tutkinnot ylempinä korkeakoulututkintoina psykologian maisterin (PsM), yhteiskuntatieteiden maisterin (YTM) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot sekä tieteellisinä jatkotutkintoina psykologian lisensiaatin (PsL), yhteiskuntatieteiden lisensiaatin (YTL), psykologian tohtorin (PsT), yhteiskuntatieteiden tohtorin (YTT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot sekä erikoistumiskoulutuksena psykologian lisensiaatin (PsL) tutkintoon sisältyen erikoispsykologin koulutus ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatin (YTL) tutkintoon sisältyen erikoissosiaalityöntekijän koulutus. Psykologian kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen pääaine on psykologia. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen pääaineena voi olla filosofia, sosiologia, sosiaalityö, yhteiskuntapolitiikka tai valtio-oppi. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen pääaineena voi olla kehityspsykologia. Yhteiskuntatieteiden maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon pääaineena voi lisäksi olla sukupuolentutkimus. Filosofian maisterin tutkinnon pääaine on psykologia. Filosofian tohtorin tutkinnon pääaineena voi olla filosofia, sukupuolentutkimus, psykologia, sosiologia, sosiaalityö, yhteiskuntapolitiikka tai valtio-oppi. Tiedekunnassa koordinoidaan kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmaa, kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaa (Master s Degree Programme in Cultural Policy) sekä kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelmaa (Master s Degree Programme in Development & International Cooperation). 1
Kansalaisyhteiskunnan maisteriohjelman pääaineena yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voi olla filosofia, sosiaalityö, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka tai valtio-oppi. Kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pääaineena yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voi olla filosofia, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka tai valtio-oppi. Kansainvälisen kehitysyhteistyön englanninkielisen maisteriohjelman pääaineena yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voi olla filosofia, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka tai valtio-oppi. Lisäksi tiedekunnassa tarjotaan opintokokonaisuuksia joko tiedekunnan omilta oppialoilta tai yhteistyössä muiden tiedekuntien kanssa järjestettäviä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Tiedekunta on myös mukana avoimessa yliopistossa järjestettävissä tiedekunnan oppiaineiden sekä monitieteisten opintokokonaisuuksien järjestämisessä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Psykologian tai yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään 180 opintopisteen laajuiset opinnot. Opinnot järjestetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa kandidaatin tutkinto kolmessa vuodessa päätoimisesti opiskellen. Opiskelijan tulee suorittaa pääaineessaan perus- ja aineopinnot, yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot sekä sivuaineopinnot. Tutkinnon kokonaislaajuutta ei ole rajattu. Yliopistolaissa on asetettu alemman korkeakoulututkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi kolme lukuvuotta. Sivuaineopinnot Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatin tutkintoa varten kaksi vähintään 25 opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta. Perusopintoja vastaavaksi sivuaineeksi voidaan opetussuunnitelman määrittelemissä rajoissa lukea myös jonkin yliopiston tai taidekorkeakoulun opetussuunnitelman mukainen vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus, josta on kokonaisuusmerkintä. Aineopintoja vastaavaksi sivuaineeksi voidaan opetussuunnitelman määrittelemissä rajoissa vastaavasti lukea vähintään 35 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus. Jyväskylän yliopiston opiskelijoilla on vapaa suoritusoikeus tiedekunnan oppiaineiden perus- ja aineopintoihin lukuun ottamatta psykologian ja sosiaalityön aineopintoja. Muiden kuin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on haettava sivuaineoikeutta psykologian aineopintoihin. Sosiaalityön aineopinto-oikeutta on myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden haettava erillisessä sivuainehaussa. Kieli- ja viestintäopinnot Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään 15 opintopistettä kieli- ja viestintäopintoja, joista pakollisia on 12 opintopistettä ja valinnaisia 3 opintopistettä. 2
Äidinkieli Äidinkielen opintojen tulee harjaannuttaa opiskelijaa äidinkielellä tapahtuvaan suulliseen ja kirjalliseen viestintään. Opiskelijan tulee suorittaa äidinkielen kirjoitusviestintää 3 opintopistettä ennen kandidaatin tutkintoon sisältyvän maturiteetin suorittamista. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa. Lisäksi toisen kotimaisen kielen opinnoissa tulee saavuttaa taito, joka opiskelun, oman alan seuraamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Toisen kotimaisen kielen opintoja tulee suorittaa 3 opintopistettä. Vieras kieli Vieraan kielen opinnoissa opiskelijan on saavutettava sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Pakolliset kieliopinnot sisältävät yhden tai kahden vieraan kielen opinnot. Pääaineesta riippuen yhdessä vieraassa kielessä suoritetaan 6 opintopisteen laajuiset opinnot (kirjallinen ja suullinen kielitaito) tai kahdessa vieraassa kielessä molemmissa 3 opintopisteen laajuiset opinnot (kirjallinen kielitaito). Valtio-opissa ja filosofiassa opiskelijoilta vaaditaan vieraan kielen taito (akateeminen taso) vähintään kahdessa vieraassa kielessä. Kieli- ja viestintäopintoja voidaan integroida muihin opintoihin. Opiskelija voi suorittaa ylimääräisiä kieliopintoja vähimmäisopintopistemäärän lisäksi. Mikäli opiskelija on suorittanut jossain kielessä perusopintokokonaisuuden, hänet vapautetaan ko. kielen pakollisista kieliopinnoista. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet sekä ulkomailla koulusivistyksensä saaneet opiskelijat suorittavat alempaa korkeakoulututkintoa varten 15 opintopisteen laajuiset kieliopinnot, joiden ei tarvitse sisältää toista kotimaista kieltä. Näiden kieliopintojen kielitaitotaso ja suomen kielen asema kieliopinnoissa sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen yhteydessä. Yleisopinnot Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa yleisopintoina vähintään henkilökohtaista opintojen suunnittelua (HOPS I ja HOPS II). Muista vaadittavista yleisopinnoista päätetään pääaineittain opetussuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Harjoittelu, työelämävalmiudet Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy pakollista harjoittelua sosiaalityössä. Kandidaatin tutkielma Kandidaatin tutkielmalla tarkoitetaan pienimuotoista tutkielmaa, jonka lähtökohtana on jokin selvästi määritelty tutkimusongelma. Kandidaatin tutkielma laaditaan pääaineessa ja sen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen kielenkäyttöön. Kandidaatin tutkielman teke- 3
mistä tuetaan seminaareissa tai muulla ohjauksella. Kandidaatin tutkielma voi olla enintään kolmen henkilön yhteisesti laatima. Hyväksyttyä ja arvosteltua kandidaatin tutkielmaa ei voi uusia. Kypsyysnäyte Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sen jälkeen kun äidinkielen opinnot on suoritettu ja kandidaatin tutkielma jätetty tarkastukseen. Mikäli kandidaatintutkielman tekemisestä on kulunut huomattavasti aikaa, tulee kypsyysnäytteen aiheesta neuvotella erikseen maturiteetti-opintojakson tentaattorin kanssa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tenttitilaisuudessa ja sen tarkastaa sisällön osalta tutkielman ohjaaja sekä asianomaisen kielen tarkastaja. Silloin kun opiskelijalta ei vaadita tutkintoasetuksen mukaista kielitaitoa, opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Oikeudesta käyttää kypsyysnäytteen kirjoittamisessa muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä päättää tiedekunnan dekaani. Toisen alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Mikäli opiskelija haluaa suorittaa toisen alemman korkeakoulututkinnon aiemmin suoritetun alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi ja siihen sisältyy määrällisesti ja laadullisesti vastaava määrä tiedekunnan edellyttämiä kieliopintoja ja yleisopintoja, ei opiskelijan tarvitse suorittaa näitä uudelleen. Pakollisten kieliopintojen osalta todistukseen merkitään tästä erillinen maininta. Näistä opinnoista voi saada uudelleen opintopisteet suoritettavaan tutkintoon. Yleisopintojen osalta tarkistetaan, että ne on suoritettu. Mikäli opiskelija on sisällyttänyt aiempaan tutkintoon jostain oppiaineesta opintoja ja hän tekee myöhemmin kokonaisuuden loppuun, niin tulee tästä erillinen maininta todistukseen, mutta aiemmassa tutkinnossa olleista opinnoista ei anneta enää pisteitä maisterin tutkintoon. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Filosofian tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään 120 opintopisteen laajuiset opinnot. Psykologian maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään 150 opintopisteen laajuiset opinnot. Opinnot filosofian tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa varten järjestetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto kahdessa vuodessa ja psykologian maisterin tutkintoa varten siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto kahdessa ja puolessa vuodessa päätoimisesti opiskellen. Opiskelijan tulee suorittaa pääaineessaan syventävät opinnot sekä muita opintoja niin että tutkinnon laajuus täyttyy. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 80 opintopistettä ja niihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma. Ennen yhteiskuntatieteiden kandidaatin tai psykologian kandidaatin tutkinnon suorittamista opiskelija saa suorittaa korkeintaan 30 opintopisteen edestä pääaineensa syventäviä opintoja. 4
Tutkinnon kokonaislaajuutta ei ole rajattu. Yliopistolaissa on asetettu ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi yhteiskuntatieteellisellä alalla kaksi lukuvuotta ja psykologian maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta. Sivuaineopinnot ja täydentävät opinnot Sivuaineet suoritetaan yleensä alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Ylempään korkeakoulututkintoon voidaan sisällyttää pääaineen syventävien opintojen lisäksi sivuaineopintokokonaisuus, erikoistumisopintoja tai muita valinnaisia opintoja niin että tutkinnon laajuus täyttyy. Pääaineen täydentävät opinnot tulevat kyseeseen esimerkiksi silloin, kun edeltävään korkeakoulututkintoon (esimerkiksi amk-tutkintoon) ei ole sisältynyt maisterin tutkinnon pääaineen perus- ja aineopintoja. Täydentävät opinnot ovat usein perus- ja aineopintotasoisia opintoja, ja ne on mahdollista liittää maisterin tutkintoon, jos ne eivät ole sisältyneet edeltävään tutkintoon. Psykologian täydentäviä oman oppiaineen perus- ja aineopintoja ei pääsääntöisesti sisällytetä maisterin tutkintoon. Kieli- ja viestintäopinnot Kieli- ja viestintäopinnot suoritetaan yleensä alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Mikäli tiedekunnan vaatimusten mukaisia kieli- ja viestintäopintoja ei ole suoritettu alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä, opiskelijan tulee suorittaa/täydentää ne ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Kieli- ja viestintäopintoja voidaan integroida muihin opintoihin. Valtio-opin ja filosofian pääaineopiskelijoiden tulee saavuttaa vieraan kielen taito (akateeminen taso) kahdessa vieraassa kielessä, mikäli sitä ei ole saavutettu alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Harjoittelu, työelämävalmiudet Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyy pakollista käytännön harjoittelua psykologiassa, sosiaalityössä ja Development & International Cooperation -maisteriohjelmassa. Muissa pääaineissa opintoihin voi sisällyttää opintopisteitä vapaaehtoisesta harjoittelusta. Harjoittelu voidaan suorittaa yliopiston myöntämän harjoittelutuen turvin tai ilman tukea. Harjoittelutukea saava opiskelija ei voi valmistua harjoittelun aikana. Pro gradu -tutkielma Pro gradu -tutkielma laaditaan pääaineessa. Tutkielman tekeminen on tieteellinen tutkimusprosessi, joka edellyttää taitoa määritellä tutkimusongelmat perustellusti, hankkia tietoa aihetta käsittelevistä julkaisuista, valita oikeat tutkimusmenetelmät ja soveltaa niitä perustellulla tavalla sekä tehdä tulosten pohjalta relevantit johtopäätökset. Tutkielman tekeminen on itsenäistä työtä, jota seminaarit ja/tai henkilökohtainen ohjaus tukevat. Tutkielma voi olla enintään kolmen henkilön yhteisesti laatima. Kypsyysnäyte Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, mikäli hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. 5
Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tenttitilaisuudessa sen jälkeen kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastukseen. Kypsyysnäytteen tarkastaa pro gradu -tutkielman ohjaaja. Oikeudesta käyttää kypsyysnäytteen kirjoittamisessa muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä päättää tiedekunnan dekaani. Tiedekunnan englanninkielisten maisteriohjelmien kypsyysnäytteiden osalta kieli voi olla englanti. Kandidaatin ja maisterin tutkinto eri pääaineissa Opiskelijan on mahdollista suorittaa maisterin tutkinto eri pääaineessa kuin kandidaatin tutkinto. Tällöin edellytetään, että uuden pääaineen perus- ja aineopinnot pää- tai sivuaineen laajuisina (tai niitä vastaavat opinnot) ovat sisältyneet kandidaatin tutkintoon tai tehty sen lisäksi ja opiskelija on saanut opinto-oikeuden uuteen pääaineeseen. Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen kannalta tarpeellisia täydentäviä opintoja, mm. yleisopintoja tai kieliopintoina toinen vieras kieli. Maisterin tutkinto ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta Asetuksen nro 464/1998 (1 ) ja yliopistolain nro 558/2009 (7 ) mukaan ammattikorkeakoulututkinto rinnastuu kandidaatin tutkintoon. Kandidaatin ja maisterin tutkinto-oikeuden saaneet voivat, jos heillä on amk-tutkinto, jättää kandidaatin tutkinnon suorittamatta ja jatkaa suoraan maisterin tutkintoon. Perehtyäkseen alaan ja saadakseen valmiudet syventäviin opintoihin tai esim. opettajakelpoisuuksia varten opiskelijan täytyy silti yleensä suorittaa pääaineen perus- ja aineopinnot ja mahdolliset muut pääaineen määräämät täydentävät opinnot. Amk-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnoilla voi korvata kandidaatin tutkintojen vastaavia kieliopintoja, ei kuitenkaan maturiteettia. Kuulustelut Tiedekunnan yleisiä kuulustelutilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa. Yleiseen kuulustelutilaisuuteen tulee ilmoittautua Korppi-järjestelmässä viimeistään viikkoa aiemmin. Kesä- ja heinäkuun tentteihin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti toukokuun loppuun mennessä. Oppiaineet ja maisteriohjelmat päättävät tuottamiensa opintojaksojen kuulustelumahdollisuuksista tiedekunnan yleisinä kuulustelupäivinä, kurssien tenttipäivinä tai etenttinä siten, että jokaista opintojaksoa on mahdollista tenttiä 3-5 kertaa lukuvuodessa, ellei opetussuunnitelmassa toisin mainita. Kahden tieteenalan yhteinen tutkielma Poikkeustapauksissa tutkielma hyväksytään kahden eri tieteenalan tutkielmaksi edellyttäen, että - tutkielmaa on työstetty yhtä aikaa molempien tieteenalojen osalta, - asiasta on neuvoteltu etukäteen kummankin tieteenalan graduohjaajan kanssa - tästä tiedotetaan etukäteen laitoksen opinnäytetöistä vastaavalla amanuenssille - tutkielma osoittaa laatijansa hallitsevan kummankin tieteenalan tieteelliset menetelmät ja tutkielmaa varten kerätty aineisto edustaa riittävässä määrin kumpaakin tieteenalaa, sekä - tutkielman sekä kypsyysnäytteen on tarkastanut kummankin tieteenalan edustaja samanaikaisesti. Tarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon ja arvolause-ehdotukset voivat olla tieteenalojen osalta erilaiset. - graduntarkastajista sovitaan molempien tieteenalojen kesken - tutkielman etusivulle merkitään, että kyseessä on kahden tieteenalan yhteinen tutkielma eli kummankin tieteenalan nimet 6
Yhteisen tutkielman laajuudeksi hyväksytään ko. tieteenalojen tutkielmien yhteenlaskettu opintopistemäärä. Lisäksi opiskelija saa jatkokoulutuskelpoisuuden molempiin tutkielman osoittamiin tieteenaloihin edellyttäen, että hän on suorittanut muut ko. tieteenalan jatkokoulutuskelpoisuuteen vaadittavat opinnot. Pro gradu -tutkielman tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu Opiskelijan tulee jättää pro gradu -tutkielmansa laitoksen opinnäytetöistä vastaavalle amanuenssille. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on määrätyt pro gradujen jättöpäivät siten, että niitä on tasaisesti lukuvuoden aikana ja että tarkastajilla on noin kuukausi aikaa tarkastusta varten. Laitoksen johtaja määrää pro gradu -tutkielman tarkastajat oppiaineen edustajan ehdotuksesta. Pro gradu -tutkielmia hyväksytään ja arvostellaan lukukausien aikana noin kerran kuukaudessa pääsääntöisesti tiedekuntaneuvoston kokouspäivinä. Opiskelijalla on oikeus antaa vastine tarkastajien lausunnosta ennen tutkielman hyväksymistä ja arvostelua. Mikäli opiskelija antaa vastineen, tiedekuntaneuvosto päättää arvostelusta. Tiedekuntaneuvosto voi päättää kolmannen tarkastajan nimeämisestä tutkielmalle. Tarkastajien lausunto toimitetaan opiskelijalle sähköpostitse ja opiskelijalla on 14 päivää aikaa vastineen antamiseen. Dekaani päättää pro gradu -tutkielmien hyväksymisestä ja arvostelusta tarkastajien lausunnon perusteella. Mikäli dekaanin kanta poikkeaa tutkielman tarkastajien esityksestä, pro gradu -tutkielman arvostelee tiedekuntaneuvosto. Tutkinnon myöntäminen ja tutkinnoista annettavat todistukset Tutkintoja myönnetään dekaanin päätöksellä jatkuvasti. Lukukausien aikana tutkintotodistuksen saa noin kahden viikon kuluessa. Kesäaikana ja lukukausien lopun ruuhka-aikoina tutkintotodistuksen saaminen kestää kauemmin. Tutkintoon sisällytettävät opinnot tulee olla merkittyinä opintosuoritusrekisteriin ennen tutkinnon anomista. Opintorekisterissä tulee olla merkinnät myös muissa tiedekunnissa suoritetuista opinnoista ja opintokokonaisuuksista. Tutkintoa anotaan yliopiston yhteisellä tutkintolomakkeella, jonka saa yliopiston verkkosivuilta tai tiedekunnan palvelukeskuksesta. Tutkintotodistusta ei voi muuttaa tutkinnon myöntämisen jälkeen. Todistuksiin merkittävät opinnot (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Pääaineen opinnot Kandidaatin tutkintotodistukseen merkitään pääaineen perus- ja aineopintojen opintokokonaisuudet, niiden laajuus sekä arvosanat. Kandidaatin tutkielman todetaan sisältyneen aineopintoihin, mutta sen aihetta, laajuutta tai arvostelua ei merkitä näkyviin. Maisterin tutkintotodistukseen merkitään pääaineen syventävät opinnot, niiden laajuus ja arvosana. Pro gradu -tutkielman nimi ja arvostelu merkitään todistukseen omana kohtanaan. Sivuaineopinnot 7
Sivuaineet merkitään tutkintotodistuksiin opintokokonaisuuksina, joiden laajuus ja arvosana merkitään näkyviin. Suoritettuaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot opiskelijan tulee pyytää opintokokonaisuuden kokoamista ao. tiedekunnasta tai laitokselta. Todistuksiin merkitään ilman arvostelua niiden tieteenalojen opinnot, joissa on suoritettu vähintään 20 opintopistettä. Muualla suoritetut sivuaineopinnot merkitään todistukseen siten, että todistuksesta käy ilmi suorituspaikka ja opintopistemäärä sekä mahdollisesti arvostelu ko. yliopistosta saadun todistuksen mukaisesti. Yleisopinnot ja muut opinnot Opinnot, jotka eivät tule opintokokonaisuuksina näkyviin sekä yleisopinnot yhdistetään ja niiden laajuus ilmoitetaan todistuksessa omana kohtanaan ilman arvostelua. Kieliopinnot Kieliopinnot merkitään tutkintotodistukseen suullisen ja kirjallisen kielitaidon osalta erikseen ilman arvostelua. Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvostellaan asteikolla hyvät tiedot tai tyydyttävät tiedot (suullinen ja kirjallinen osuus erikseen). Kieliopintojen opintopistemäärä sisältyy todistuksessa muihin opintoihin. Sivuaineopinnot muiden tiedekuntien opiskelijoille Muiden tiedekuntien opiskelijat voivat ilman eri hakemusta opiskella tiedekunnan kaikkien oppiaineiden perusopinnot. Lukuun ottamatta psykologiaa ja sosiaalityötä muiden tiedekuntien opiskelijat voivat ilman eri hakemusta opiskella tiedekunnan oppiaineiden aineopinnot. Psykologian ja sosiaalityön aineopintojen suoritusoikeutta tulee hakea yliopiston sivuainehaussa. Syventävien opintojen suoritusoikeutta tiedekunnan oppiaineisiin voi hakea yliopiston sivuainehaussa siinä vaiheessa kun aineopintokokonaisuus on suoritettu. Syventävien opintojen suoritusoikeutta ei voi hakea psykologiaan. Maisterin tutkinnon suoritusoikeus Jyväskylän yliopiston opiskelija voi hakea maisterin tutkinnon suoritusoikeutta yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen pääaineeseen opiskelijavalinnan ulkopuolella silloin kun hänellä on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto ja hänelle on myönnetty sivuaineoikeus kyseisen pääaineen syventäviin opintoihin. Hakuaika on jatkuva ja tutkinnon suoritusoikeutta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Dekaani päättää tutkinnon suoritusoikeuden myöntämisestä oppiaineen lausunnon perusteella. Siirtyminen suorittamaan maisterin tutkintoa Opiskelija, joka on pääsykokeessa saanut kandidaatin ja maisterin tutkinnon suoritusoikeuden tiedekunnan pääaineeseen, ja jolla on ennestään suoritettuna alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, voi hakea hyväksymisensä jälkeen oikeutta siirtyä suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa. Edellytyksenä siirtymiselle on, että edelliseen tutkintoon on sisältynyt tai sen lisäksi on suoritettu tulevan tutkinnon pääaineessa perus- ja aineopinnot ja laitoksen riittäväksi katsomat yleis- ja kieliopinnot. Opiskelijalta voidaan edellyttää täydentävinä opintoina yleis- ja kieliopintoja. 8
Pääaineen vaihtaminen Tiedekunnan opiskelija voi hakea pääaineen vaihtamista vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia käsitellään kerran vuodessa. Hakuaika päättyy huhtikuun lopussa. Oikeudesta vaihtaa pääainetta päättää dekaani sen laitoksen / oppiaineen lausunnon perusteella, jonka pääaineeseen opiskelija hakee vaihtoa. Mikäli dekaanin kanta poikkeaa laitoksen esityksestä, asian ratkaisee tiedekuntaneuvosto. Pääaineen vaihdon ensisijaisena perustana ovat aikaisempien opintosuoritusten määrä ja laatu. Pääaineen vaihto merkitsee aiemman pääaineen opinto-oikeuden menettämistä. Pääaineiden vaihdot ovat mahdollisia myös tiedekunnan eri koulutusalojen sekä kauppatieteellisen koulutusalan kesken. Poikkeuksena on psykologia, jota opiskelemaan voi päästä vain pääsykokeen kautta. FM-tutkintoa pääaineena psykologia voi hakea opiskelemaan pääaineenvaihdon kautta. FMtutkinto pääaineena psykologia ei anna ammattipätevyyttä toimia psykologina. Tutkintovaatimusten muuttaminen Voimassaolevaa opetussuunnitelmaa voidaan yksittäisen opiskelijan kohdalla hakemuksesta muuttaa siten, että pakollisen opintojakson tilalla suoritetaan sisällöltään erilainen opintojakso kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Opetussuunnitelmaa voidaan muuttaa enintään 20 opintopisteen verran muiden kuin syventävien opintojen osalta. Opetussuunnitelman muuttaminen ei saa vaarantaa tutkinnolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Dekaani päättää opetussuunnitelman muuttamisesta oppiaineen pääedustajan ehdotuksen perusteella. Oppiaineen pääedustajan tulee ehdotuksessaan ottaa huomioon opiskelijan tutkintoa varten suorittamat opinnot kokonaisuudessaan. Hyväksilukeminen Tiedekunnassa noudatetaan yliopiston tutkintosääntöä sekä erillisiä linjauksia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa (JY:n aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteet, rehtorin 5.2.2013 tekemä päätös, joka täydentää Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 33 :ä). Opintosuoritusten vanheneminen Loppuun suoritetut opintokokonaisuudet eivät vanhene. Tiedekunta päättää keskeneräisten opintojen ja opintojaksojen vanhenemisajoista. Voimaantulo Nämä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja ja tutkintoja koskevat päivitetyt pysyväismääräykset astuvat voimaan 24.4.2014 alkaen. 9