Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007
Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K. Lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 87, 2007. Kelan tutkimusosaston ja opetusministeriön yhteishanke Toisen asteen opiskelu on tärkeä vaihe yksilön koulutuspolulla 98 % hakee toisen asteen koulutukseen suoraan perusopetuksen päättyessä 95 % aloittaa koulutuksen Tästä huolimatta toimeentulon järjestämisestä ei juurikaan tietoa
Tutkimusaineistot Keväällä 2006 toteutettu postikysely 1663 vastaajaa Vastausaste 39 % (ilman keskeyttäneitä ~43 %) Alhaisen vastausasteen vuoksi käytetty mahdollisimman laajasti erilaisia rekisteri-tietoja Aikasarjoja mahdollista muodostaa vasta 1997/98 alkaen Tulonjakotilaston tulojakaumat 1995 ja 2004
Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä Miten toisen asteen opiskelijat rahoittavat opintojensa aikaisen toimeentulon ja mikä on opintotukijärjestelmän rooli toimeentulon järjestämisessä. Koettu toimeentulo. Elämäntilanne: ketä toisen asteen opiskelijat ovat: ikä, asuminen, perheasema, jne. Erot lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa suorittavien välillä Opintotukijärjestelmän kehitys ja erityispiirteet toisen asteen näkökulmasta
Toimeentulon järjestäminen toisella asteella Opiskelija itse (Opintolaina, työ) Valtio (Opintoraha ja asumistuki) Tarveharkinta Perhe (Taloudellinen tuki)
Vanhempien taloudessa asuvien osuus iän mukaan % Vanhempiensa taloudessa asuvien osuus lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa 100 96.4 94.6 90 80 78.4 86.2 Lukio 70 71.6 60 63.6 Ammatillinen 50 40 39.6 30 29.4 20 10 14.7 9.1 0 17 18 19 20 21 22 23 Ikä
Vanhempien elatusvelvollisuus Lain mukaan vanhempien elatusvelvollisuus ei pääty opiskelevan nuoren osalta silloin kun nuori täyttää 18-vuotta Käytännössä opintotukilainsäädäntö määrittelee vanhempien vastuun yläikärajaksi 20-vuotta, mutta vain toisen asteen opiskelijoiden kohdalla Lapsilisäoikeus päättyy kesken opintojen
Opintoraha Keväällä 2006 opintorahaa sai lukioissa 18 % ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 50% Eron taustalla: Ammattiin opiskelevat vanhempia eli enemmän 20v. täyttäneitä: ei tarveharkintaa vanhempien tulojen suhteen Lukiolaisten vanhempien tulot korkeammat Lukiolaisissa vähemmän yksinhuoltajien lapsia Tuen reaaliarvon lisäksi olennaista on tukeen oikeutettujen osuuden lasku: Lukiolaisten keskuudessa arvio: 1990-luvun alussa tukea sai >30 % opiskelijoista. Ammatillisessa perus-koulutuksesta vertailukelpoista arviota ei käytettävissä
Opintorahan saajien osuus 80,0 % 70,0 % 67,1 % 60,0 % 59,5 % 58,4 % 60,8 % 61,9 % 61,7 % 59,5 % 57,4 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 27,5 % 27,3 % 25,1 % 23,8 % 22,9 % 21,8 % 20,1 % 18,8 % 10,0 % 0,0 % 1998/99 1999/00 2000/01 2001/02 2002/03 2003/04 2004/05 2005/06 Lukuvuosi Lukio Ammatillinen (koulu/opisto)
Vanhempien tulojen vaikutus 1.11.2007
Opintorahan suuruus: 17-19v., vanhempien luona asuva, kaksi huoltajaa Opintorahaa e/kk 100 90 80 70 63 60 50 45 40 30 20 10 0 39 30 24 21 14 15 9 8 9 2 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Vanhempien tulodesiilit 1995 2004 2007 (arvio)
Sama, mutta yksinhuoltajavanhempi Opintorahaa e/kk 100 90 80 73 73 73 73 73 70 60 64 64 64 62 62 62 62 56 58 63 54 58 50 40 43 39 45 44 37 30 22 24 20 16 16 10 0 0 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Vanhemman tulodesiilit 0 1995 2004 2007 (arvio)
Itsenäinen, 17-19v., kaksi huoltajaa Opintorahaa e/kk 250 200 214 206 206 172 150 124 134 100 85 91 82 57 50 33 21 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Vanhempien tulodesiilit 1995 2004 2007 (arvio)
Asumislisä Lukiolaisista 6 % ja ammatillista perustutkintoa suorittavista 30 % saa asumislisää Korvausaste jää alle 70 % Kelan tilastoista 67 % Kyselyssä (kysytty kaikkia asumiskustannuksia) korvausaste jää vain 55 % Kyselyssä ilmoitettu keskimääräiset kuukausittaiset asumismenot ~320 euroa/kk vuokralla asuvilla => Itsenäisesti vuokralla asuvilla maksettavaa jää kuukaudessa ~90 euroa
Opintolaina Kaikista opintolainan ottajista joka kolmas on toisen asteen ammattitutkintoa suorittava Opintolainaa ottaa lukiossa vain n. 1,5 % opiskelijoista. Ammatillisessa kyselyn mukaan 16 % ja rekisteriarvion mukaan 17 %. Sekä määrät että osuudet opiskelijoista suurempia kuin yliopistoissa. <= Vrt. työssäkäyntimahdollisuudet ja vanhempien tausta yliopisto vs. ammatillinen peruskoulutus
Takausvastuunäkökulma Toisen asteen opiskelijat huomattavan yliedustettuina opintolainansa kanssa vaikeuksiin joutuneiden joukossa: 64 % toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittajia Voidaan päätellä, että merkittävä osa vaikeuksiin joutuneista on nostanut lainansa alle 20v. Jopa alle 18v. Perinnässä 43 000 ihmistä.
Opintorahan riittävyys OPINTOTUEN TASO RIITTÄVÄ OPINTOTUEN TASO RIITTÄMÄTÖN Lukio, alle 18v 7,4 % 36,3 % Ammatillinen, alle 18v 6,4 % 51,5 % Lukio, 18-19v 12,1 % 52,9 % Ammatillinen, 18-19v 6,6 % 68,6 % Ammatillinen, 21-24v 5,7 % 78,5 % 40 % 20 20 % 40 % 60 % 80 %
Taloudellisen tilanteen kokeminen Lukio 9,0 36,1 35,8 15,0 4,1 Ammatillinen 2,3 15,6 37,1 28,9 16,1 Ammatillinen <20 2,6 17,9 37,5 27,9 14,1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Huono Hyvin huono
Taloudellisen tilanteen kokeminen Lukiolaista 80 % taloudellisen tilanteen kokemus vähintään kohtalainen huono tai hyvin huono 20 prosenttia Toimeentulon kokemus ammatillisessa peruskoulutuksessa merkittävästi negatiivisempi: Huonosti tai hyvin huonosti toimeen tulevien osuus 45 % Eroa selittävät: 1) asumismuoto, 2) ikä, 3) vanhempien tulot, 4) perhemuoto
Tulot ja menot itsenäisesti asuvilla Mediaani nettokuukausitulot itsenäisesti asuvilla 16 25-v. yhteensä noin 380 euroa. Samaan aikaan Viuhkon (2006) mukaan korkeakouluopiskelijoilla noin 733 euroa lähes kaksinkertainen Ansiotulojen rooli merkittävästi pienempi kuin korkea-asteella. Keskeiset tulonlähteet opintoraha ja asumislisä + vanhempien tuki Yli 90 % itsenäisesti asuvista saa vanhemmilta taloudellista tukea. Viidenneksellä tämä tuki satunnaista. 8 % kokonaan ilman vanhempien tukea.
Yhteenvetoa Kokemus toimeentulosta positiivisempi kuin alhaisten tulojen perusteella voisi ajatella. Taloudellisesti epäitsenäinen asema lukiolaisilla ja osalla ammattitutkintoa suorittavilla Investointiajattelu? Heikoin taloudellinen tilanne itsenäisesti asuvilla nuorilla. Tarveharkinta johtaa tilanteisiin missä henkilö jää 17v. täytettyään kokonaan ilman opintorahan ja aluksi myös asumislisän turvaa. Ongelmallisin tilanne on niillä opiskelijoilla, jotka ovat oppilaitoksen sijainnin vuoksi muuttaneet toiselle paikkakunnalle. Itsenäisesti asuvien keskimääräiset netto kk-tulot noin puolet korkeakouluopiskelijoiden tuloista ~380 e/kk
Opintorahan saatavuudessa merkittäviä muutoksia vanhempien tulorajojen johdosta 1995 2006 Toimeentulotukiasiakkuuksien lisääntyminen erityisesti 18 19 -vuotiailla opiskelijoilla (Haapola & Kauppinen) Opintolaina on myös ammatillisen tutkinnon suorittajien rahoitusmuoto. Selkeä yliedustus vaikeuksiin joutuneissa. Vanhempien tulorajojen tarkistukset tuovat opintorahan piiriin lähes kaikki yksinhuoltajien lapset. Kahden huoltajan tapauksessa lähes mediaanituloihin saakka. Mielipiteet opintotuesta sangen negatiiviset.
Tulevaisuuden haaste: miten kouluverkon mahdollinen supistaminen ja itsenäisesti asuvien nuorten kasvava osuus rahoittaa opintojen aikaisen toimeentulon?