Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry lausuu kunnioittaen seuraavaa:

Transkriptio

1 Viite: OKM022:00/2012 Lausunto opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmästä 2012 ja opintolainavähennyksen arvioinnista ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Lausunnon keskeinen sisältö: - Opiskelijajärjestöt esittivät työryhmälle opintotuen rakenteellisen kehittämisen kokonaisratkaisun, joka vastasi työryhmän toimeksiantoon. - Työryhmä epäonnistui tavoitteeseen uudistaa opintotuen rakenteita. - Vuosittain tuhat toisen asteen opiskelijaa tippuu opintotuen piiristä pois. - Toisen asteen opintotuen tasolla ja opintojen keskeyttämisillä on yhteys. - Opintotuen tärkein kehittämiskohde on toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksen poisto itsenäisesti asuvilta opiskelijoilta. - Korkea-asteen opiskelijoiden opintotuessa on harkittava opintotuen rajaamista. - Lainapainotteinen opintotuki ei edistä Suomen koulutuspoliittisia tavoitteita eikä koulutuksellista tasa-arvoa. - Toisen asteen ammatillisen opiskelijoiden parissa ei tule ottaa käyttöön opintolainahyvitystä. - Asumislisästä tulee siirtyä yleiseen asumistukeen. - Opintotukimäärärahan tulee säilyä vähintään vuoden 2012 tasolla, jotta tarpeelliset rakenteelliset kehittämistoimenpiteet voidaan toteuttaa. - Opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta tulee luopua ja kohdentaa säästyvät rahat mm. toisen asteen opintotuen kehittämiseen. - On harkittava opintolainan käyttöasteen kannustimista luopumista. 1) Opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmä 2012

2 Yleistä Opintotuen rakennetta on tarkoitus uusia hallitusohjelman ja valtioneuvoston rakennepoliittisen kannanoton perusteella. Kannanotossa todetaan, että Tavoitteena on parantaa opintotuen käyttöastetta sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja täysipainoinen opiskelu ja valmistuminen tavoiteajassa. Uudistuksen lähtökohtana on kustannusneutraalisuus. Myös toisen asteen opiskelijoiden vuotiaiden opintorahaan tehdään ammatillisiin opintoihin hakeutumista helpottavia tarkistuksia. Ehdotuksia tuli valmistella seuraavilta osa-alueilta: täysipainoisen opiskelun mahdollistava opintotuen taso, rahamuotoisen tuen kehittämismahdollisuudet, opintolainan käyttökelpoisuuden parantaminen, erityiset opintotukikannustimet ja toisen asteen opiskelijoiden opintotuen kehittämistarpeet. Opiskelijajärjestöt ovat esittäneet työryhmälle opintotuen rakenteellisen kehittämisen kokonaisratkaisun, joka vastaa kaikilta osin työryhmän toimeksiantoon. Työryhmätyöskentelystä Työryhmä lähti uudistamaan opintotukea nykyrakenteen perusteella ja jätti tekemättä merkittäviä rakenteellisia muutosehdotuksia. Työryhmä ei onnistunut ajoissa käsittelemään asioita, joita SAKKI:n mielestä olisi pitänyt heti työryhmän aloittaessa käsitellä. Näitä asioita olivat mm. kustannusneutraaliuden määritteleminen tai rakenteellisista kehyksistä sopiminen, jonka puitteissa muutoksista sovittaisiin. Näin työryhmä väistämättä epäonnistui tavoitteessaan uudistaa opintotuen rakenteita. Erityisen valitettavaksi jäi yhteisen tahtotilan puuttuminen ja sen tavoittelematta jättäminen. Myös aikataulu oli uudistuksen arvioimiseen, valmisteluun ja toteutukseen nähden aivan liian tiukka. Opintotuen nykytilanne Opintoetuusmenot olivat vuonna 2011 noin 822 miljoonaa euroa. Tämä on laskua edellisestä vuodesta -2,7 % eli noin -20 miljoonaa euroa. Toisen asteen opiskelijalla vanhempien tulot vaikuttavat opintotuen saatavuuteen ja määrään. Opintotukea ei saa, mikäli vanhemmat tienaavat enemmän kuin euroa vuodessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opintotuen saajia on noin Heistä vuosittain 1000 opiskelijaa jää opintotuen ulkopuolelle vanhempien ansiokehityksen vuoksi. Lisäksi pienenevät ikäluokat vapauttavat opintoetuusvaroja. Opintojen keskeyttämisen yhteys opintotukeen Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksessa vuodelta 2007 todetaan, että itsenäisesti asuvista alle 20- vuotiaista kahdeksan prosenttia jää kokonaan ilman vanhempien taloudellista tukea ja joka viidenneksellä tuki on satunnaista (Lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo, Hämäläinen/Juutilainen/Hellsten 2007). Heikko toimeentulo vaikuttaa heikentävästi opiskelumotivaatioon 26 % ammattiin opiskelevista (SAKKI 2007) ja on sitä

3 kautta suorassa yhteydessä opintojen keskeyttämisiin. Vuosittain noin 9 % ammattiin opiskelevista keskeyttää opintonsa. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että jos kaikki suorittaisivat toisen asteen tutkinnon, niin työurat pitenisivät keskimäärin kuudella vuodella. Toisen asteen opintotuki laahaa korkea-asteen opintotuen kehitystä jäljessä. Heikko opintotuki lisää opintonsa keskeyttävien määrää ja pahentaa syrjäytymisriskiä. Tämä lyhentää työuria ja syventää kestävyysvajetta. Opintotuen tärkein kehittämiskohde onkin vanhempien varallisuuteen perustuvan tarveharkinnan poistaminen toiselta asteelta. Toisen asteen opintotuen kehittäminen SAKKI ry:n mielestä opintotuen tärkein ja kiireellisen kehitystarve on parantaa itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden asemaa. Toisen asteen oppilaitosverkoston harventuessa yhä useampi toisen asteen opiskelija tulee asumaan itsenäisesti opiskelupaikkakunnallaan. On ensisijaisen tärkeää poistaa vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta. Opiskelijat joutuvat yhä useammin valitsemaan opiskelupaikan muualta kuin kotipaikkakunnaltaan ja näin ollen päätyvät asumaan hyvin nuorena itsenäisesti. Valitettavasti opintotukijärjestelmämme ei mahdollista täysipäiväistä opiskelua riippumatta vanhemmistaan eikä kannusta vastaanottamaan mieluista opiskelupaikkaa. Mikäli vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen tai 17-vuotiaiden tapauksessa jopa asumislisään, vaarantaa se nuorten itsenäistymistä, opintojen edistymistä sekä yhteiskunnallista asemaa. Ei ole oikein olettaa itsenäistyneen nuoren vanhempien elättävän lastaan eikä tätä voida myöskään edellyttää. SAKKI pitää tärkeänä, että vanhempien tuloihin perustuva tarveharkinta poistetaan ensin itsenäisesti asuvilta täysi-ikäisiltä opiskelijoilta. Katsomme, että täysi-ikäisen ja itsenäisesti asuvan nuoren pitää olla riippumaton vanhempiensa tuloista, jotta hän kykenee opiskelemaan täysipäiväisesti ja valmistumaan ajoissa. Seuraavana kehitysaskeleena on korjattava toisen asteen alle 18-vuotiaiden opintotuki siten, että vanhempien tulot eivät vaikuta opintorahaan ja asumislisään. Korkea-asteen opintotuki SAKKI katsoo, että korkea-asteen opintotuen kehittämistarpeet ovat ennen kaikkea valmistumisajan nopeuttamisessa. Lisäksi on parannettava yhdenvertaisuutta toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoiden välillä. Toisen asteen opiskelijoiden opintotukea rajoitetaan kohdistumaan tavoiteajassa valmistumiseen (3+1). Näin ollen opintotukea ei ilman perusteltua syytä myönnetä neljän vuoden opintojen jälkeen. On perusteltua harkita vakavasti sitä, pitäisikö myös korkea-asteen opiskelijoiden oikeutta opintotukeen rajata. Opintolaina

4 SAKKI ei kannata pakkolainaa kaikille opiskelijoille. Opintolainan tulee jatkossakin olla vapaaehtoinen toimeentulon täydentämisen muoto. Tuen muuttaminen kokonaan lainaksi tai merkittävältä osalta lainaksi, saattavat johtaa opiskelijoiden opiskeluaikaisen työssäkäynnin lisääntymiseen ja opiskeluaikojen pitkittymiseen. Lainapainotteisempi opintotukijärjestelmä kohtelisi eri sosioekonomisista taustoista tulevia opiskelijoita eriarvoistavasti. Yleinen jatkoopintokelpoisuus, sekä hallituksen tavoite nousta maailman osaavammaksi kansaksi vuonna 2020 ovat vaarassa romuttua, mikäli lainapainotteisuuteen siirrytään. Rahkeet duuniin -tutkimuksen mukaan (2012) ammattiin valmistuneista 20 % opiskeli täysipäiväisesti neljän vuoden kuluttua opinnoistaan. Heistä 78 % opiskeli korkeakouluissa. Suomi on osana EU:n 2020-strategiaa sitoutunut nostamaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää vuotiaiden keskuudessa 42 %:iin. SAKKI katsoo, että tavoitetta ei ole mahdollista toteuttaa lainapainotteisemmalla opintotuella. Opintotukijärjestelmän tulee olla sellainen, joka kannustaa jokaista taustasta huolimatta hakeutumaan toisen asteen ja korkeakoulutuksen piiriin. Erityisen kielteisesti suhtaudumme lainanoton kannustamiseen toisella asteella. On yhteiskunnallisesti kestämätöntä kannustaa toisen asteen opiskelijat ottamaan lainaa. Siksi pidämme hyvänä, että kotona asuvat alle 18-vuotiaat eivät voi nostaa opintolainaa. On silti perusteltua, yhdenvertaisuuden vuoksi, mahdollistaa opintolainan nostaminen yli 18 vuotiaille opiskelijoille riippumatta siitä, asuvatko he vanhempiensa luona tai itsenäisesti. Emme hyväksy opintolainan ottamiseen kannustamista kohdan 5.6 esittämällä tavalla. Kokemukset nuorten taloudenhoidosta ovat erityisen huolestuttavat ammatillisen koulutuksen parissa. Ammattiin opiskelevien lainahyvitysmalli voi pahimmallaan lisätä velkaongelmia toisella asteella ja näin kasvattaa valtion takausmenoja. Toisen asteen tutkinto tulee voida suorittaa rahamuotoisen tuen ja maksuttoman koulutuksen avulla. Asumisen kehittäminen SAKKI kannattaa yleiseen asumistuen piiriin siirtymistä. Pitkällä aikavälillä se kohtelisi opiskelijoita yhdenvertaisemmin, kun kaikki opiskelijat olisivat muiden etuussaajien kanssa samassa asumisen tukijärjestelmän piirissä. Eniten tuen tarpeessa olevat, kaikkein pienituloisimmat ja korkeita asumismenoja maksavat opiskelijat, saisivat paremman asumisen tuen korkeamman vuokrakaton ja ympärivuotisuuden vuoksi. Kustannusneutraaliuden määritelmä Työryhmän tehtävänannosta eli kustannusneutraalista kehyksestä huolimatta opintotukimäärärahoihin on valtion talousarviossa esitetty leikkausta, joka on seurausta opintotuen saajamäärän vähenemisestä. Saajamäärän vähenemiseen puolestaan vaikuttavat korkea-asteen osalta opintotuen saamisen ehtojen kiristyminen ja toisen asteen osalta yhä useampien opiskelijoiden vanhempien tulojen kohoaminen yli tulorajojen. Opintotukimäärärahan

5 tulee säilyä vähintään vuoden 2012 tasolla, jotta tarpeelliset rakenteelliset kehittämistoimenpiteet voidaan tulevien vuosien aikana toteuttaa. Vuoden 2012 kehysriihessä opintotuen rakenteellisen kehittämisen työlle asetettiin lähtökohdaksi kustannusneutraalius. Opintotukimäärärahojen kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet toteutetaan vuoden 2012 määrärahatason mukaisesti. Opintotuen rakenteellisessa kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös opintoaikojen lyhenemisestä aiheutuvat dynaamiset vaikutukset valtion verotuloihin, koska kehittämistyön lähtökohtana on ollut pidentää työuria opintotukea kehittämällä. Kokonaisratkaisu opintotuen kehittämiseksi Opiskelijajärjestöt jättivät yhteisesti opintotuen kokonaisratkaisun, joka vastasi työryhmän toimeksiantoon. Kokonaisratkaisussa esitetään toimenpiteet, jotka kohdistuvat molempiin koulutusasteisiin sekä toimenpiteet, jotka mallin mukaan toteutetaan molemmilla koulutusasteilla erikseen niiden tärkeimpien kehittämiskohteiden mukaisesti. Molemmilla koulutusasteilla opintoraha sidotaan indeksiin hallitusohjelman mukaisesti. Indeksikorotuksiin on varattu hallitusohjelmassa määrärahat. Lisäksi parannetaan opintolainan käytön turvallisuutta teknisluonteisilla toimenpiteillä. Näitä ovat opintolainan korkojen pääomittaminen opiskeluaikana, jolloin yhden prosentin opintolainan koron maksaminen siirtyy valmistumisen jälkeiseen aikaan sekä korkoavustuksen tulorajojen sitominen indeksiin. Toimenpide-ehdotukset ovat kustannusneutraaleja. Korkea-asteen opintotukea kehitetään korvaamalla nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä lukuvuosittaisella palkkiomallilla, eli lukuvuosittaisella lainakannustinmallilla. Lukuvuosittaisen lainakannustimen ehtona on, että opiskelija on suorittanut lukuvuoden aikana tietyn opintopistemäärän. Vuosittainen lainakannustin on tehokas malli opintojen vauhdittamiseen, sillä se lisää opiskelijan toimeentuloa opiskeluaikana suorana rahallisena tukena. Lisäksi sen saaminen edellyttää säännöllistä opintolainan nostamista, joka osaltaan kohentaa toimeentuloa. Malli on ymmärrettävä ja helposti ennustettava vuosittaisen opinnoissa etenemisen tarkasteluvälin vuoksi. Vuosittainen lainakannustin on malli, jolla on perustellut edellytykset muuttaa opiskelijoiden opiskeluaikaista käyttäytymistä. Toisen asteen opintotuen kehittäminen tulee toteuttaa siten, että lievennetään vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa korottamalla tulorajoja portaittain siten, että ensimmäinen korotus tehdään 30 % suuruisena

6 Edellä mainitut toimenpiteet voidaan toteuttaa korvaamalla nykyinen lainavähennysjärjestelmä lukuvuosittaisella lainakannustinmallilla sekä luopumalla opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta. Opintotukimäärärahan säilyessä vuoden 2012 tasolla parannetaan toisen asteen opintotukea luopumalla vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden osalta kokonaan asteittain vuoteen 2018 mennessä. Samoin korotetaan asumislisän vuokrakattoa, joka parantaisi olennaisesti opintotuen riittävyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin todellisiin asumiskustannuksiin. 2) Opintolainavähennyksen arviointi Opintolainavähennystyöryhmä totesi tilastotietojen perusteella, että opintolainavähennysjärjestelmän käyttöönotto ei ole lisännyt opintolainaa käyttävien opiskelijoiden osuutta eikä siten lyhentänyt opiskeluaikoja. Tämän tiedon perusteella SAKKI ehdottaa, että opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovuttaisiin ja säästyvät rahat käytettäisiin uudelleen opintotuen kehittämisessä erityisenä painopisteenä toisen asteen opiskelijat. Katsomme tarpeen vakavasti harkita, tulisiko opintolainavähennyksistä luopua kokonaan kohdan 9.5 esittämällä tavalla. Avainasemassa on rahamuotoisen tuen kehittäminen ja täysipäiväisen opiskelun mahdollistaminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen. SAKKI korostaa, että opintoaikojen lyhentämiseen on olemassa muita keinoja kuin opintolainavähennysten kehittäminen. ry:n puolesta Aleksej Fedotov puheenjohtaja Antti Malste pääsihteeri Lisätietoja: Jussi-Pekka Rode Edunvalvonta-asiantuntija