1/2008 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS s. 6 Tampere täydentyy Rantaperkiö- Hatanpäänhovin kortteliin rakennutetaan 180 uutta asuntoa s. 4 Harry Harkimo: Peräänkuulutan innovaatioita asuntorakentamiseen
Sisältö Uutiset 02 04 06 09 10 11 Uutiset Asuinalue ja brändin rakennus Harry Harkimo toteaa, että alueen imago tuo lisäarvoa asunnoille Täydennys - rakentaminen Tampereella uusia koteja rakennetaan vanhojen kortteleiden kätköihin Asumistarpeet Kysyntä ohjaa kohti yksilöllisempää asumista Osavuosikatsaus VVO-konsernin osavuosikatsaus ajalta 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtajalta Tavoitteena asumisen kokonaisenergiatehokkuus VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168 PL 40. 00301 Helsinki puh. 020 508 3300 faksi 020 508 3290 etunimi.sukunimi@vvo.fi www.vvo.fi Osoitteenmuutokset viestinta@vvo.fi Suunnittelu ja toteutus VVO/viestintä Viestintätoimisto Pohjoisranta Paino Erweko Painotuote Oy 2008 Kilterinmäen ensimmäiset asunnot valmistumassa Vantaan Kilterinmäen ensimmäiset asunnot valmistuvat kesällä. Kesäkuussa valmistuu pohjoisosan kortteliin kahteen kerrostaloon yhteensä 49 omistusasuntoa. Marraskuussa valmistuu 99 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, joista 25 on tarkoitettu seniori-ikäisille. Myyrmäkeen on toivottu myös rivitaloja ja ensimmäiset 38 omistusasuntoa valmistuvat lokakuussa. Ne sijoittuvat puiston reunaan ja ovat tyyliltään moderneja kaupunkipientaloasuntoja. Myyrmäen uudelle asuinalueelle on tulossa kaikkiaan lähes 650 asuntoa vuoteen 2010 mennessä. Noin puolet asunnoista on valtion korkotuella rakennettavia tai vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, puolet omistusasuntoja. Lisäksi alueelle tulee nuorisolle tarkoitettuja asuntoja lähes 50. Alueen asuntorakentaminen aloitettiin syksyllä 2006 ja sen asuinkerrosala on yhteensä 45 200 kerrosneliömetriä. Kilterinmäestä Myyrmäen tunnusmerkki Valmistuessaan Kilterinmäestä tulee Myyrmäen tunnusmerkki. Alueen ja asuntojen suunnittelussa korostetaan ilmeikkyyttä, asumisviihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja turvallisuutta. Asunnoista avautuu esteetön näkyvyys ympäristöön, kun arkkitehtonisesti hyvin suunnitellut, värikkäät rakennukset polveilevat kalliometsäisen maaston muotoja mukaillen. Kilterinmäkeen on helppo muuttaa, sillä eriikäisten ihmisten tarvitsemat palvelut ovat kaikki jo valmiina. VVO ja Vantaan kaupunki ovat kiinteässä yhteistyössä suunnitelleet ja toteuttaneet uuden asuinalueen asemakaavan muutostyön ja alueen ilmeen. Maankäytön suunnittelussa on toiminut konsulttina Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. VVO osti vuonna 2003 lähes viiden hehtaarin maa-alueen Fortumilta. Kilterinmäki on hyvä esimerkki uudenlaisesta kumppanuusajattelusta maankäytön suunnittelussa ja infran rakentamisessa, jossa rakennuttaja on kaupungin mukana projektissa alusta alkaen, kertoo VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka. 2 VVO asuminen & talous
VVO:lle valmistuu lisää vuokraasuntoja Malskiin VVO:lle valmistuu lokakuussa Lahden Malskin alueelle 61 vuokra-asuntoa hissilliseen viisikerroksiseen taloon. Kohde on aivan kaupungin keskustassa ja kaikki palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Taloon valmistuu asuntoja 35 neliön yksiöistä aina 85 neliön saunallisiin neljän huoneiston asuntoihin. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke tai terassi. VVO:lla on Malskin alueella ennestään jo kaksi asuintaloa, Mallaskatu 8 ja Mallaskatu 10. Niissä on yhteensä 56 vuokraasuntoa. Lahden seudulla yhtiö omistaa yli 3 000 vuokra-asuntoa. VVO:n vuoden 2003 vaihtovelkakirjalaina vaihdettiin lähes kokonaan osakkeiksi VVO-yhtymä Oyj:n vaihtovelkakirjalainan 2003 osakkeiksi vaihtamisen aika päättyi 9.5.2008. Vaihtovelkakirjalainan määrä oli 30 miljoonaa euroa ja velkakirjat olivat vaihdettavissa yhteensä enintään 900 000 uuteen A-sarjan osakkeeseen. Vaihtovelkakirjalainalla merkittiin vaihtoaikana yhteensä 857 100 yhtiön uutta A-sarjan osaketta. Vaihdetut velkakirjat ovat nimellisarvoltaan yhteensä 28 570 000 euroa. Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon ensimmäisen kerran tilikaudelta 2008 ja tuottavat muut osakkeenomistajan oikeudet osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin. Vaihtojen seurauksena yhtiön osakepääoma nousee 7 242 495 euroa ja 21 327 505 euroa kirjataan ylikurssirahastoon. Yhtiön osakepääoma on korotuksen jälkeen 58 025 136 euroa ja A-osakkeiden lukumäärä 6 866 880 kappaletta. VVO osti Pirkkalasta 268 asuntoa VVO osti toukokuun alussa yhdessä Osuuskunta Hämeen vuokrakotien kanssa Pirkkalan kunnan omistaman Kiinteistö Oy Pirkkalan vuokratalot -nimisen yhtiön koko osakekannan. Ostettu yhtiö jaetaan kesän aikana uusiksi yhtiöiksi osakeyhtiönlain mukaisella jakautumisella. VVO:n omistukseen tulee yhtiö, joka omistaa yhteensä 268 asuntoa. Asunnot ovat aravarajoitusten alaisia ja valmistuneet pääasiassa 1990- ja 2000-luvuilla. Ostetut asunnot säilyvät vuokra-asuntoina. VVO on ostanut 40-vuotisen toimintansa aikana VVO:n hallitukseen yksi uusi jäsen VVO-yhtymä Oyj:n yhtiökokouksessa 3.4.2008 hallituksen puheenjohtajana valittiin jatkamaan Metalliliiton puheenjohtaja, hallintotieteiden maisteri Riku Aalto (s.1965). Aalto on ollut VVO:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2003 ja puheenjohtajana vuodesta 2007. VVO:n hallituksen jäseninä valittiin jatkamaan Erkki Kangasniemi, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Markku Koskinen, Hallituksen uusi jäsen Tomi Aimonen lähes puolet nykyisestä noin 38 000 asunnon asuntokannastaan. Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoisen mukaan yhtiöllä on vahva kokemus ja valmius hoitaa valmiiden kiinteistöjen omistajanvaihdos asiakasläheisesti. VVO aikoo strategiansa mukaisesti lisätä asuntokantaansa ostojen kautta muun muassa kunnilta. Meille on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että omistajanvaihdos Pirkkalassa sujuu mallikkaasti asukkaan, päätöksentekijän ja kiinteistönomistajan näkökulmasta, Saastamoinen toteaa. Rakennusliitto ry, Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Antti Rinne, Toimihenkilöunioni TU ry, Juha Majalahti, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry sekä Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Hallituksen jätti Pöyry Oyj:n Timo Kankuri ja uudeksi jäseneksi valittiin kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. Uuden hallituksen toimikausi alkoi 3.4.2008. V VO asuminen & talous 3
Alueen imago tuo lisäarvoa asunnoille TEKSTI JARNO FORSSELL KUVAT PETRI JUNTUNEN Harry Harkimon työhuone Helsingin Hartwall-Areenalla henkii merellisyyttä ja miehen purjehdusharrastusta, jota kautta Hjallis alun perin tuli suomalaisten tietoisuuteen parikymmentä vuotta sitten. Sittemmin hän on hankkinut nimeä urheilun liikemiehenä, muun muassa Jokerien hallituksen puheenjohtajana ja urheilumanagerina. Nyt Harkimolla on uusi suunnitelma: hän aikoo rakennuttaa Sipoon Storöreniin Sipoonranta-nimisen kaupunginosan. Vaikka suunnittelutyö on vielä kesken, Harkimo haluaa rakentaa Sipoonrannasta 200 asunnon merenrantakaupungin, jonka sydämenä on pienvenesatama vierasvenelaitureineen ja muine palveluineen. Vastaavanlaisiin kaupunkeihin hän on arkkitehtiensa kanssa käynyt tutustumassa Ruotsissa: Marstrandissa, Göteborgissa ja Tukholman liepeillä. Harkimo uskoo asuinalueiden pidemmälle menevään brändäämiseen ja oikeanlaisen imagon rakentamiseen. Ne houkuttelevat asukkaita ja nostavat asuntojen arvoa. Imagon rakennuksen elementteinä Harkimo mainitsee esimerkiksi taloyhtiöiden uima-altaat, aluetorit ja asukkaiden viihtyvyyttä lisäävät palvelut. Sellaiset voivat maksaa rakennettaessa muutamia miljoonia, mutta ne saattavat nostaa alueen imagoa niin paljon, että satsauksen saa asuntojen hinnassa moninkertaisesti takaisin. Sipoonrannan hankkeessa minua kiinnostaa vapaus kehittää halutunlaista konseptia. Siellä voi suunnitella itse minikaupungin, jossa on asunnot, Pitkät laina-ajat nostivat hintoja Helsingin seudun asuntopula oli yksi peruste liittää pala Sipoota Helsinkiin. Liitoksen jälkeen idässä aletaan rakentaa kiihtyvällä tahdilla, rajan molemmin puolin. Pudottaako se asuntojen hinnat tasolle, jolla Helsinkiin työpaikkojen perässä kerääntyvät palvelualojen ammattilaiset pääsisivät niihin käsiksi? Ennen asuntolainat otettiin viideksi-kymmeneksi vuodeksi. Nyt lainaajat ovat pidentyneet. Se on mahdollistanut sen, että niin monet ovat päässeet kiinni omiin asuntoihin niiden hinnasta huolimatta, sanoo Harry Harkimo. Tätä yhtälöä eivät ratkaise Helsinki tai Sipoo. Asuntojen hinnat pysyvät korkeina niin kauan kun ihmiset haluavat muuttaa pääkaupunkiseudulle. Harkimon mukaan oman asunnon omistaminen kuuluu ihmisen luonteeseen ja on taloudellisestikin järkevää niin kauan kun asuntojen hinnat ja myös vuokrat nousevat. Moni pitää asuntoa myös turvallisuuden tunnetta vahvistavana tekijänä. ravintolat, kaupat, venepaikat ja muut palvelut. Voimme tehdä jotakin sellaista, jota ei ole muualla Suomessa. Ja jos Sipoonranta osoittautuu menestykseksi, Harkimo pitää mahdollisena, että konseptia hyödynnetään myös muualla. Kustannukset karanneet käsistä Harry Harkimo kritisoi suomalaista asuntorakentamista innovatiivisuuden puutteesta. Kodin ostajille tarjotaan vain neljä seinää. Hän uskoo sen osittain johtuvan siitä, että tonttien hinnat ja rakentamiskustannukset ovat karanneet käsistä. Sen vuoksi rakennuttajat pyrkivät maksimoimaan voiton tekemällä asunnot rimaa hipoen. Kustannusten kohoaminen huolestuttaa myös Harkimoa: rakennusmateriaalit ja työvoiman hinta nousevat koko ajan. Siksi hän toivookin talouden suhdanteiden kääntyvän huonompaan suuntaan, jotta rakentaminen olisi halvempaa. Harkimo muistuttaa rakentaneensa Hartwall-Areenan laman aikana, hyvällä menestyksellä. Areenan lisäksi olen rakentanut samanlaisen monitoimihallin Hampuriin sekä Finnair Stadionin. Ei ole ratkaisevaa rakentaako hallia vai taloja. Oleellista on kehittää toimiva konsepti, valita oikeat suunnittelijat ja sitten rakentaa kohde. Harkimo aikoo rahoittaa noin sadan miljoonan euron rakennushankkeensa osittain ennakkomyynnillä, mutta sen lisäksi hän on käynyt keskusteluja monen tahon kanssa lisärahoituksesta. Vaikeaa rahoituk- 4 VVO asuminen & talous
sen hankkiminen hänen mukaansa ei ole. Kun tulobudjetti ja rakennuskustannukset ovat tiedossa, hanke on helppo esittää sijoittajille. Kilpailutan juuri kiinteistövälitysfirmoja siitä, mikä niistä alkaa myydä asuntoja. Niiltä odotan inputia siitä, kenelle asuntoja markkinoidaan, mihin hintaan ja millä aikataululla raha voisi tulla sisään. Luulen, että alueelle tulee vähän kaikenkokoisia asuntoja, jokaiselle jotakin. Sipoonrannasta ei tule eliittialuetta, vaan se on tarkoitettu normaaleille ihmisille. Siitä tulee hieno paikka, mutta en usko hintojen kohoavan pilviin, Harkimo sanoo. Harry Harkimo asuu unelmakodissaan: omassa talossa, kaupungin ulkopuolella ja meren rannalla. En pystyisi asumaan keskustassa. Nyt minulla on koti ja kesä mökki samassa. En muuta sieltä ikinä pois. Alue normaaleille ihmisille Sipoonranta-hanke lähti liikkeelle kotiseuturakkaudesta Harkimo asuu itse tulevan asuinalueen naapurissa. Muuten mukavan alueen ongelmana on hänen mukaansa palvelujen puute. Jos haluaa lähteä kotoa mukavaan ravintolaan syömään, pitää ajaa joko Porvooseen tai Helsingin keskustaan. Paikka on ihanteellinen esimerkiksi moottoripyöräilijöille ja veneilijöille, mutta se huutaa palveluja. Rannassa on nyt vain pieni kahvila, joka on aina tupaten täynnä. Alueen kaavaehdotus on menossa ennen kesää Sipoon kunnanhallitukseen. Jos ja kun kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan kesän jälkeen, Harkimo pääsee viemään projektia eteenpäin. Rakennuskaava määrittelee asuntojen koot, jonka jälkeen asuntoja voidaan alkaa markkinoida oikeille kohderyhmille. Uutta merellistä asuinaluetta Sipooseen suunnitteleva Harry Harkimo peräänkuuluttaa innovaatioita asuntorakentamiseen. Pelkät neljä seinää eivät enää riitä. V VO asuminen & talous 5
Tampere täydentyy Uusia koteja rakennetaan yhä useammin vanhojen kortteleiden kätköihin. Tampereen Rantaperkiöllä urbaanille kesannolle nousee 180 uutta asuntoa. Melkein 2 000 suomalaista mielii vuosittain tamperelaiseksi. Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella sijaitsevan kaupungin rajat alkavat kuitenkin tulla vastaan, joten uusille tamperelaisille rakennetaan koteja vanhoja asuinalueita tiivistämällä. Uusien asuntojen tarpeesta noin puolet selittyy muuttovoitolla ja puolet halulla asua nykyistä väljemmin, tietää Tampereen kaupungin asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen. Tampereella on saneerattu asumiskäyttöön historiallisia vanhoja teollisuuskiinteistöjä sekä tiivistetty olemassa olevia asuinalueita ja urbaaneja kesantoja kuten Leinonen ohikulkijan silmään usein epämääräiseltä vaikuttavia rakentamattomia alueita osuvasti kutsuu. Tällainen urbaani kesanto oli Rantaperkiö-Hatanpäänhovin kolmionmuotoisen korttelin pohjoispää, johon VVO rakennuttaa kolme uutta kerrostaloa. As Oy Tampereen Plinkinpuiston ja Plinkintorpan sekä tulevan vuokratalon paikalla oli vielä vuosi sitten lämpökeskus, autotalleja, ulkopuolisille vuokrattuja varastotiloja, asukkaiden metalliverstas, mankelihuone ja rapistuneet pesutilat yli sadalle kylpijälle. Korttelin eteläpää suljetaan kolmion muotoisella asuinrakennuksella, TEKSTI KATRI ISOTALO KUVAT SAMI HELENIUS Täydennysrakentaminen tuo tämän päivän standardit myös vanhojen asukkaiden iloksi. Esimerkiksi pysäköinti ja jätehuolto yleensä tehostuvat, kertovat Leena Aho-Manninen, Kalevi Näkki ja Sakari Leinonen. 6 VVO asuminen & talous
jonka alta purettiin huonokuntoinen liikekiinteistö. Aikoinaan alueella sijaitsi Hatanpään kartanoon kuulunut Plinkin torppa. Järvimaisemaa hyvien yhteyksien varrella Rantaperkiö sijaitsee aivan Tampereen keskustan tuntumassa erinomaisten kulkuyhteyksien varrella mutta kuitenkin lähellä Pyhäjärveä ja sen rantoja kiertävää ulkoilualuetta. Ruusuntuoksua urbaaniin arkeen saa kävelemällä Hatanpään arboretumiin tai ruusutarhaan. Hatanpään valtatien varteen 1950- ja 1960-luvuilla rakennettujen kerrostalojen kylkeen valmistuu kaksi omistusasunto- ja kaksi vuokra-asuntokohdetta nykyaikaisine pysäköintitiloineen. Toinen vuokratalo on rahoitettu valtion korkotukilainalla ja toinen on vapaarahoitteinen. Ulkoasultaan talot on suunniteltu 1950-luvun punatiiliseen talorivistöön sulautuvaksi. Kaikkiin uusiin kohteisiin tulee luonnollisesti hissit ja niihin esteetön pääsy. Vanhoissa taloissa hissejä ei ole joko lainkaan tai hissin käyttö on vaatinut vanhoille rakennuksille tyypilliseen tapaan jopa kahdeksan portaan kiipeämistä. Jälkimmäinen ongelma on korttelissa korjattu täydennysrakentamisen yhteydessä. Tässä Hatanpään-Rantaperkiön alueella on paljon vanhoja hissittömiä kerrostaloja ja uskomme niiden ikääntyneiden asukkaiden olevan kiinnostuneita esteettömistä asunnoista tutulla alueella. Myös korttelin vuokrataloissa on alkuperäisiä asukkaita, joille uudet kohteet tarjoavat enemmän mukavuuksia. Moni tosin joutuu silloin tinkimään neliöistä, sillä uudet kohteet ovat selkeästi kalliimpia kuin vanhat vuokratalot, kertoo kohteen projektipäällikkö Leena Aho-Manninen VVO:lta. Haasteena kaupunkimelu Hissien lisäksi tiivistäminen siirtää nykyaikaan myös jätehuollon ja pysäköinnin. Vastineeksi tästä nykyiset asukkaat joutuvat täydennysrakentamiskohteissa sietämään rakennusajan melua ja pölyä. Jonkin verran asukkaat olivat huolestuneita puistopihan pienenemisestä, mutta todellisuudessahan se vain komistuu. Pysäköinti on jo siirtynyt korttelin ulkolaidoille ja autopaikkoja on tullut lisää. Keskellä pihaa tönöttäneet yksittäiset jäteastiat poistuvat nykypäivän jäteratkaisuiden ansiosta. Nykyaikaiseen rakentamiseen sisältyy aina myös pihasuunnittelu ja viheralueiden toteutus, kertoo kohteen pääsuunnittelija arkkitehti Kalevi Näkki KSOY Arkkitehtuuriasta. Näkki kehuu uusista asunnoista avautua maisemia. Asunnot on suunniteltu niin, että mahdollisimman monesta pääsee ihailemaan Pyhäjärveä. Ylimpien kerrosten suuret asunnot ovatkin löytäneet uudet asukkaat ensimmäisinä. Suurimpia haasteita kantakaupungin täydennysrakentamisessa ovat melu ja suojelukysymykset. Tässä VVO:n kohteessa melu on pyritty rajaamaan ulkopuolelle sulkemalla suojainen sisäpiha talojen keskelle. Uusien asuntojen äänieristys katumelua vastaan on luonnollisesti aivan toista luokkaa V VO asuminen & talous 7
kuin jo olemassa olevien asuntojen. Kaikkein vilkkaimmin liikennöityyn risteykseen tulee lähikauppa ja toimistotilaa. Täydennysrakentamisen kiistattomia etuja ovat valmis kunnallistekniikka, kadut ja olemassa olevat palvelut, listaa Sakari Leinonen ja jatkaa arvostavansa hyvin suunniteltua ajallista kerroksellisuutta, mitä Rantaperkiön kohteeseenkin syntyy. Rantaperkiön alueelta löytyy niin koulu, päiväkoti kuin sairaalakin sekä työpaikkoja. Rakentaminen on joukkuelaji Lahdenperänkadun talo tuo uusia vuokrakoteja tamperelaisille jo elokuussa. Kolmiokadun vuokrakodit sekä asunto-osakeyhtiöt Plinkintorppa ja Plinkinpuisto valmistuvat kesään 2009 mennessä. Olemme pyrkineet mahdollisimman nopeaan toteutukseen, jotta nykyisille asukkaille aiheutuisi rakentamisesta mahdollisimman vähän haittaa. Meitä onkin hankkeessa kaksi projektipäällikköä, kertoo Leena Aho-Manninen. Rakennukset oli hahmoteltu pitkälle hyvissä ajoin ennen kaavamuutosta. Jo vuokratalojen edellinen omistaja oli alustavasti suunnitellut alueen tiivistämistä, mutta päättikin myydä kohteen VVO:lle vuonna 2001. Pitkälle viedyn ennakkosuunnittelun ansiosta rakentamisen yksityiskohtia voitiin ratkoa jo kaavoitusvaiheessa. Asukkaillekin pystyttiin näin esittämään helposti hahmotettavat suunnitelmat. Sekä Leena Aho-Manninen että Kalevi Näkki kehuvat yhteistyötä kaupungin kanssa. Kaikki kolme rakennusalan ammattilaista painottavat yhteistyön olevan nykypäivää. Rakentamisessa ei palkita yksilösuorituksista vaan onnistuneesta kokonaisuudesta. Tampereen kaupungin asemakaavaarkkitehti Sakari Leinonen. Täydennysrakentaminen on ensisijainen vaihtoehto Täydennysrakentamista tutkitaan VVO:lla laajasti. Tavoitteena on rakentaa uusia asuntoja sinne, missä on jo toimiva infrastruktuuri: kunnallistekniikka, katuverkosto, julkinen liikenne. Myös kaupungeilla on sama päämäärä. Täydentämisrakentaminen on VVO:llakin vielä melko uutta. Olemassa olevan asuntokannan tiivistämistä tutkitaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Tampereella pisimmälle on Rantaperkiö-Hatanpäänhovin jälkeen edennyt Pohtolassa sijaitseva kortteli, jossa ollaan kaavamuutosvaiheessa. Eniten tiivistämiselle tarjoavat mahdollisuuksia 1960 70-luvuilla rakennetut lähiöt. Niissä tonteilla on usein suuret parkkipaikat, jotka voidaan siirtää nykyaikaisesti maan alle ja saada näin tilaa asunnoille ja samalla viihtyisämmälle pihalle. Valmiista infrastruktuurista huolimatta täydennysrakentaminen ei luo uutta asuntokantaa sen nopeammin kuin pellolle rakentaminenkaan, sillä kaavoitus vie usein vuosia. Hyvin yleistä on, että naapurustosta valitetaan näkymien peittymisestä tai liikenteen lisääntymisestä, toteaa VVO:n hankekehitysjohtaja Esa Kankainen. Haasteellista on myös saada uudet rakennukset sopimaan vanhojen kanssa samaan miljööseen. Tähän tarvitaan osaavia arkkitehtejä. Rakentamisvaiheessa viihtyisyys ja turvallisuus asettavat toteutukselle kovat vaatimukset. Asukkaat suhtautuvat täydennysrakentamiseen yleensä ymmärtäväisesti, sillä he tietävät hyötyvänsä hankkeesta esimerkiksi parempien pysäköintiratkaisujen ja viihtyisämmän ympäristön kautta, Kankainen kertoo. Usein täydennysrakentamisella kustannetaan vanhojen asuntojen mittavatkin peruskorjaukset. Täydentämisrakentaminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan sitä tehdään paljon erityisesti Keski- Euroopassa ja myös muualla Pohjoismaissa. Esa Kankainen uskoo trendin jatkuvan vielä pitkään. VVO:llakin käydään nyt läpi sillä silmällä kaikki omistuksessa olevat kohteet. Katri Isotalo 8 VVO asuminen & talous
Kysyntä ohjaa kohti yksilöllisempää asumista TEKSTI JUKKA HOLOPAINEN KUVA EVA PERSSON Asuntojen markkinoitavuuden kannalta rakentaminen on pitkään ollut varsin perinteinen ala. Muutokset asukkaiden kysynnässä on saatu tyydytetyksi melko pienillä hienosäädöillä. Jatkossa tilanne voi kuitenkin muuttua. Kun asukasrakenne eri syistä monipuolistuu, asukkaat haluavat asuntoihin lisää yksilöllisiä ominaisuuksia. Vuokra-asunnon omistajan kannalta tämä tarkoittaa, että pienillä järjestelyillä on voitava muuttaa esimerkiksi kahden hengen asunto yhden tai kolmen ihmisen asunnoksi tai pyörätuolia käyttävälle sopivaksi. Samalla kasvavat esimerkiksi asunnon tietoliikenneyhteyksille ja toisaalta koko kiinteistön energiatehokkuudelle ja ympäristömyötäisyydelle asetetut odotukset. Tulevaisuuden asumistarpeiden arvioiminen otetaan yrityksissä vakavasti. Siinä onnistuminen voi määrittää merkittävän osan menestymisestä jatkossa. Siksi VVO on usean muun, eri toimialojen yrityksen kanssa mukana muun muassa 24living-kehitysohjelmassa, jossa tutkitaan tulevaisuuden asumiskonsepteja ja asuntojen muunneltavuutta. Johtaja Matti Niinimäki VVO:n investointiyksiköstä kuitenkin huomauttaa, että uudet kiinteistöt ja vanhojen talojen parannustyöt tehdään jatkossakin pääasiassa tämän hetken tietotason varassa ja tämän hetken vaatimuksiin. Talot pyritään aina tekemään monen kymmenen vuoden tähtäimellä. Sen työn tueksi tarvitaan tulevaisuudentutkimusta, joka tuo meille arvokasta lisätietoa. Rakentamista on kuitenkin vaikea tarkastella kovin pitkälle tulevaisuuteen kukaan ei pysty varmuudella kertomaan, millaisia asuntoja meiltä 20 vuoden päästä kysytään, Niinimäki pohtii. Pitää myös muistaa, että uusien odotusten, trendien ja lakipykälien ohella asuntojen kysyntään vaikuttavat jatkossakin vahvasi sellaiset perinteiset asiat kuin sijainti, liikenneyhteydet sekä alueella sijaitsevat työpaikat ja palvelut. Lisää vaihtoehtoja myös vanhoihin asuntoihin Iso osa VVO:n omistamista asunnoista on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Nuo talot alkavat olla siinä kaarteessa, että niihin on joko jo tehty tai pian tulossa mittavia remontteja. Pyrimme pitkiin asiakassuhteisiin ja haluamme tarjota asiakkaille, mitä he haluavat. Meillä on kuitenkin noin 38 000 asuntoa, joten on syytä miettiä, missä marssijärjestyksessä uudistuksia toteutetaan. Ratkaisevaa tässä työssä on yhtäältä asuntojen markkinoitavuuden kasvattaminen, toisaalta pitkien asiakassuhteiden palkitseminen. Esimerkiksi kun asukkaallamme tulee viisi vuotta asumista täyteen, menemme hänen luokseen kysymään, mitä uutta tai parannettavaa hän asuntoonsa tarvitsisi, Niinimäki kertoo. Uustuotanto ja korjauskohteet suunnitellaan erityisesti tulevan kysynnän perusteella. Pyrimme saamaan markkinoinnistamme yhä parempaa tietoa siitä, millaisia toiveita ihmisillä on asumisensa suhteen. Jatkossa jokainen huoneisto käydään esittelemässä uudelle vuokralaiselle, ja esittelyistä kertyvä tieto kirjataan myös talteen. Niinimäen mukaan VVO haluaa tuoda lisää vaihtoehtoja ja muuntojoustavuutta myös vanhoihin asuntoihin. Monipuoliselle asuntokannalle on olemassa kasvavaa kysyntää. Siksi valikoimassamme pitää olla yhä enemmän erilaisuutta ja vaihtoehtoja erikokoisille kukkaroille. Jotta voimme tarjota lisää vaihtoehtoja, meidän on tiedettävä, miten erilaiset remontit ja muunneltavuuden lisääminen nostavat asuntojemme markkina-arvoa. V VO asuminen & talous 9
VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Liikevaihto ja tulos VVO-konsernin liikevaihto ajalla 1. 1 31. 3. 2008 oli 85,8 miljoonaa euroa (87,4 miljoonaa euroa vuonna 2007). Liikevaihdosta 74,5 (71,1) prosenttia tuli asuntovuokrauksesta, 23,9 (26,0) prosenttia asuntorakennuttamisesta ja 1,6 (2,9) prosenttia muusta toiminnasta. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 3,5 prosenttia. Konsernin liikevoitto oli 25,9 (24,1) miljoonaa euroa eli 30,2 (27,6) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 12,2 (12,4) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy myyntivoittoja asuntokannan realisointitoiminnasta 5,5 (1,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen tuloksen pienentyminen johtuu omistusasuntojen alkuvuoden myynnin painottumisesta pieniin asuntoihin edellisvuoteen verrattuna. Taseasema ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 084,5 (1 918,1) miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 8,7 (4,1) prosenttia. Oman pääoman määrä oli 262,8 (257,7) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 13,3 (14,1) prosenttia. Konsernin oman pääoman tuotto oli 13,3 (12,8) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 5,7 (5,8) prosenttia. Konsernin maksuvalmius on ollut katsauskaudella hyvä. Likvidit varat ja lyhyet korkosijoitukset olivat kauden lopussa yhteensä 83,2 (85,4) miljoonaa euroa. Pitkiä sijoituksia oli yhteensä 18,3 (26,7) miljoonaa euroa. Yritystodistusohjelmaa käytettiin investointien väliaikaiseen rahoitukseen. Yhteensä 80 (50) miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli maaliskuun lopussa liikkeellä 21 (22) miljoonaa euroa. Pääomalainoja oli maaliskuun lopussa 60,3 (48,6) miljoonaa euroa. 30 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina erääntyy 26. 5. 2008 ja on vaihdettavissa VVO-yhtymä Oyj:n osakkeisiin 9. 5. 2008 mennessä. Korollinen vieras pääoma katsauskauden lopussa oli 1 620,5 (1 468,7) miljoonaa euroa. Lainojen keskimääräinen korkokustannus oli 4,0 (3,6) prosenttia. Valtion takaamia korkotukilainoja oli 418,0 (409,0) miljoonaa euroa ja vuosimaksulainoja 347,9 (352,6) miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä markkinaehtoisia lainoja oli 590,1 (530,4) miljoonaa euroa ja lainojen pääomasta oli korkosuojattu 200,5 (154,7) miljoonaa euroa. Suojausten keskimaturiteetti oli 4,1 (6,2) vuotta. Investointitoiminta Katsauskautena tehtiin investointipäätökset kuudesta omaan omistukseen rakennutettavasta vuokratalokohteesta, joiden asuntomäärä on yhteensä 164. Hankkeista viisi on korkotuettua ja yksi vapaarahoitteinen. Viisi hankkeista toteutetaan PKS-alueelle ja yksi Jyväskylään. VVO osti VR-yhtymältä vuonna 2001 tehdyn esisopimuksen mukaisesti Avarra-kaupan kohteena olleiden rakennusten tontit, yhteensä 70 tonttia. Omasta asuntokannasta myytiin 192 asuntoa joko yksittäin tai kiinteistöinä. Investointien ja myyntien nettovaikutus katsauskaudella oli 17,8 (14,4) miljoonaa euroa. Asuntovuokraus Konsernin 31. 3. 2008 omistama asuntokanta oli 37 503 (37 653) asuntoa. Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus alentui edelleen ollen 5,62 prosenttia (6,20 %). Asuntojen kokonaiskäyttöaste pystyttiin pitämään korkeana kaikilla toimintapaikkakunnilla ja se oli katsauskaudella 98,77 prosenttia (98,87 %). Vuokratuotot kehittyivät tavoitteiden mukaisesti. Maaliskuun alusta vuokria korotettiin keskimäärin 3,8 prosentilla. Vuokrasaatavien määrä suhteutettuna vuokrakassavirtaan oli edelleen vähäinen. Kiinteistöjen ylläpitokulut olivat alkuvuodesta budjetoitua pienemmät, koska korjaustyöt painottuvat loppuvuoteen. Asuntorakennuttaminen Asuntorakennuttamisen liikevaihto laski edellisestä vuodesta noin 30 prosenttia. Tulos oli ennakoitua pienempi. Katsauskaudella valmistui 168 (145) asuntoa. Rakenteilla oli keskimäärin 1 197 asuntoa, joista 40 prosenttia oli omistus- ja 60 prosenttia vuokra-asuntoja. Katsauskaudella aloitettiin105 (168) asunnon rakennuttaminen. Kauden aikana myytiin 88 (86) asuntoa. Valmiita myymättömiä asuntoja oli maaliskuun lopussa 102 (58). Henkilöstö VVO-konsernin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 382, joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 23 henkilöä. Katsauskaudella keskityttiin erityisesti työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Riskeissä ja epävarmuustekijöissä ei ole tapahtunut vuositilinpäätökseen 2007 nähden merkittäviä muutoksia. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 29. 4. 2008 tehdyllä kaupalla VVO osti yhteistyökumppaninsa kanssa Kiinteistö Oy Pirkkalan vuokratalot -yhtiön koko osakekannan. Yhtiö tullaan jakamaan siten, että VVO:n omistukseen jää 268 asuntoa. VVO-yhtymä Oyj ja SATO Oyj ovat tehneet huhtikuussa Avara-Suomi Oy:n neljälle suurimmalle kuntaomistajalle tarjouksen niiden omistamista Avara-Suomi Oy:n osakkeista. Osakkeet muodostavat yhteensä noin 42 prosenttia koko yhtiön osakekannasta ja noin 60 prosenttia äänivallasta. Avara-Suomi Oy on kiinteistöalan konserni, joka on erikoistunut rakennuttamiseen, kiinteistösijoittamiseen ja erilaisiin kiinteistönjohtopalveluihin. Yhtiö omistaa noin 8 400 vuokra-asuntoa. Näkymät VVO:n taloudellisen kehityksen arvioidaan jatkuvan vakaana. Vuokra-asuntojen kysynnän odotetaan pysyvän edelleen hyvänä kasvupaikkakunnilla. Kansainvälisten toimijoiden ja asuntokiinteistörahastojen tulo markkinoille jatkuu, mutta VVO:n asema säilyy vahvana. Vuokra-asuntojen määrää kasvatetaan sekä omalla tuotannolla että ostoin. Myös vuokraasuntojen realisointitoimintaa jatketaan. Omistusasuntotuotannon aloitusten ja asuntomyynnin arvioidaan myös hieman lisääntyvän. Vuoden 2008 tuloksen arvioidaan jäävän hieman edellisvuotta pienemmäksi. Pääsyynä tähän on edelleen nousevat rahoituskustannukset. VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajia on yhteensä 65 kpl, joista 10 suurinta ovat: kpl % osakekannasta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 951 520 15,83 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 749 550 12,47 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 603 240 10,04 Metallityöväen Liitto ry 544 480 9,06 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 440 868 7,34 Rakennusliitto ry 437 980 7,29 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 411 600 6,85 Toimihenkilöunioni TU ry 391 640 6,52 Kemianliitto Kemifacket ry 320 240 5,33 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 257 180 4,28 Muut 900 682 15 Kaikki yhteensä 6 009 780 100 10 VVO asuminen & talous
Toimitusjohtajalta Konsernituloslaskelma 1 000 1.1. 31.3. 1.1. 31.3. 1.1. 31.12. 2008 *) 2007 2007 Liikevaihto 85 823 87 357 356 651 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 50 2 236 Liiketoiminnan muut tuotot 6 030 1 824 9 574 Poistot ja arvonalentumiset 10 170 8 907 39 449 Kulut 55 836 56 160 234 979 Liikevoitto 25 897 24 116 92 033 Nettorahoituskulut -13 664-11 734-48 814 Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut(-) -747 Voitto ennen veroja 12 233 12 382 42 470 Tuloverot **) -3 338-3 952-13 554 Vähemmistön osuus kauden tuloksesta 0-1 -7 Kauden voitto 8 894 8 428 28 909 Konsernitase 1 000 31.3.2008 *) 31.03.2007 31.12.2007 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2 984 4 081 3 239 Aineelliset hyödykkeet 1 717 991 1 635 047 1 705 147 Sijoitukset 20 777 16 393 18 949 1 741 753 1 655 521 1 727 336 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 179 778 118 895 176 694 Pitkäaikaiset saamiset 2 001 1 646 2 590 Lyhytaikaiset saamiset 55 050 32 768 62 839 Rahoitusarvopaperit 30 891 47 644 27 787 Rahat ja pankkisaamiset 74 995 61 659 81 573 342 717 262 613 351 484 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 084 471 1 918 134 2 078 820 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 50 782 50 782 50 782 Muu oma pääoma 211 988 206 952 203 094 262 771 257 735 253 876 VÄHEMMISTÖOSUUS 9 456 9 481 9 455 PAKOLLISET VARAUKSET 1 251 410 1 439 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 73 342 66 213 71 912 Pääomalaina 20 354 42 354 30 354 Pitkäaikainen vieras pääoma 1 461 264 1 328 861 1 448 948 Lyhytaikainen vieras pääoma***) 256 030 213 078 262 833 1 810 992 1 650 508 1 814 049 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 084 471 1 918 134 2 078 820 *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. ** ) Tuloveroina on esitetty katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista. ***) Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy pääomalainoja 40,0 (6,2) miljoonaa euroa. osavuosikatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa internet-sivuilla osoitteessa http://www.vvo.fi /vvoyrityksena/talous/taloudellisetjulkaisut/ KUVA: LASSE KELTTO Tavoitteena asumisen kokonaisenergiatehokkuus VVO on päättänyt siirtyä asuntotuotannossa matalaenergia- ja passiivirakentamiseen. Tätä ei voi kuitenkaan tehdä kertarysäyksellä vaan asteittain. Ensi vuonna suunnitteluun tulevat kohteet rakennetaan pääosin energiatodistuksen energialuokkaan A ja suuret peruskorjauskohteet pyritään toteuttamaan energialuokkaan B. Jotta pystymme rakennuttamaan energiatehokkaita taloja, on myös tuotteita oltava tarjolla. Tällä hetkellä kerrostalotuotannossa vain MERA-konsepti yltää ja osin ylittää A-luokan energiavaatimukset. Markkinoille on synnytettävä muitakin matalaenergiakonsepteja, muuten tavoitteet jäävät haaveiksi. Tässä kehitysyhteistyö rakennusteollisuuden kanssa energiatehokkaassa rakentamisessa ja korjaamisessa on avainasemassa. Urakoitsijoiden ja teollisuuden panos ekotehokkaiden tuotteiden kehittämisessä on suuri. VVO kehittää parhaillaan ratkaisuja pienten ja edullisten, mutta laadukkaiden noin 15 40 m2 asuntojen tuotantoon, sillä kysyntä pienistä asunnoista on kova. Asunnon pinta-alan optimointi luo myös energiatehokkuutta sekä laskee asunnon vuokrakustannuksia. Sijainti hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä on tärkeä osa kokonaisvaltaista kohtuuhintaista sekä energiatehokasta asumista. VVO:n tavoitteena on rakennuttaa vuosittain noin 1 000 vuokra-asuntoa, näistä 700 pääkaupunkiseudulle. Me olemme kuntien ja kaupunkien ohella lähes ainoa taho, joka rakennuttaa valtion tukemia yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja. Rakennuttamistavoitteen toteutuminen on kiinni kaupunkien kaavoituksesta ja tonttien luovuttamisesta, sekä näihin liittyvistä asuntojen kokojakaumaan liittyvistä määräyksistä esimerkiksi pysäköinnissä. Vain yhteisvoimin voimme saada aikaan energiatehokkaita asuinalueita ja asuntoja; tehdä tulevaisuuden asumista aloittaen tänään. Olli Salakka, toimitusjohtaja V VO asuminen & talous 11
Kun kesä pitää otteessaan Mitä kesä saakaan aikaan ihmiset ihastuvat ja suvi-illat tulvivat auvoa! Kun suuret tunteet siivittävät kohti yhteistä tulevaisuutta, kannattaa pysähtyä hetkeksi ajattelemaan. Silloin voi muistaa VVO:n tarjoavan koteja, joissa onnella on runsaasti tilaa kasvaa ja kukoistaa. Kesä on rakkauden aikaa. www.vvo.fi Sata syytä asua