ANALYYSI 47. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2010 SYKSYN KOULUTUKSET Ergonomia ja sisäilman laatu sivu 14 Laatuseminaari sivu 2 www.laborantti.net
Laatuseminaari 25. 26.11.2010 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville. Torstai 25.11. Luennoitsija 09.00 10.00 Aamupala ja ilmoittautuminen 10.00 10.15 Kurssin avaus Elsi Saarenpää Suomen Laboratorioalan Liitto ry 10.15 11.00 Good Weighing Practice Timo Koho, Ryhmäpäällikkö Hyvät punnituskäytännöt G.W.Berg Oy, Vantaa 11.15 12.00 1) Digitaalinen dokumentointi mikroskoopilla loistava Tero Ahvenharju, FT apu laadunvarmistukseen G.W.Berg Oy, Vantaa 2 )Tiesitkö tämän biologisen näytteen säilytyksestä? 12.00 13.00 Lounas 13.00 13.45 Puhdistettu vesi; standardit, vedenkäsittelytekniikat sekä Juha Koivula, Application spesialist käyttösovellutukset Millipore, Espoo 14.00 14.45 Edellinen aihe jatkuu 14.45 15.15 Kahvi 15.15 16.00 Näytteen valmistus valo- ja eletronimikroskopia analyyseihin Pekka Sulonen, Myyntipäällikkö Leica Nilomark Oy, Espoo 16.15 17.00 Edellinen aihe jatkuu. Mahdollisuus perehtyä myös johonkin osallistujia Pekka Sulonen, Myyntipäällikkö kiinnostavaan mikroskopia analyysiin tarkemmin Leica Nilomark Oy, Espoo 17.00 19.00 Kylpylä 20.30 Illallinen Perjantai 26.11. 09.00 09.45 Laboratorion SFS-EN ISO/IEC 17025 standardi Margareta Hägg, FT Pääarvioija, FINAS, Espoo 10.00 10.45 Menetelmien validointi / verifiointi Margareta Hägg, FT Pääarvioija, FINASS, Espoo 11.00 12:00 Lounas 12.00 12.45 Näytteenotto kuivatuotteesta ja jauhemaisen Kari Heiskanen, Professori näytteen käsittely Teknillinen Korkeakoulu, Espoo 13.00 13.45 Edellinen aihe jatkuu 14.00 14.15 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Ilmoittautuminen 12.11.2010 mennessä: Elsi Saarenpää p. 050 306 5186, elsi.saarenpaa@laborantti.net Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki p. 050 3425634, irja.hiekkamaki@laborantti.net Elsi Saarenpää p. 050 306 5186, elsi.saarenpaa@laborantti.net Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (1hh lisämaksusta) ja kylpylän käyttö. jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c ei-majoittuvilta jäseniltä 420 c, ei-jäseniltä 560 c yhden päivän hinta jäseniltä 260 c ja ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus 2 ANALYYSI 3/2010
Analyysi 3/2010 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laborantti.net Talous Ilmoitukset Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi SISÄLLYSLUETTELO Lääkeaineiden synteesitkin ovat saaneet kauniin ruskan värin. Kannen kuva: Jaana Vainio Koulutus: Laatuseminaari... 2 Päätoimittajalta... 5 Markkinointi Julkaisija Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laborantti.net Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 Raman-spektroskopiasta ja -mikroskopiasta... 6 Puheenjohtajalta... 9 Yhdistykset toimivat: Rakkaudesta sisustamiseen... 10 Puunjalostuksen voimistuva kemia... 12 Koulutus: Ergonomia ja sisäilman laatu laboratoriotyössä... 14 Keväällä 2010 valmistuneet laborantit... 15 Olet työskennellyt labrassa liian pitkään kun... 17 ISSN 1459-0999 441 704 Painotuote Toiminnanjohtajalta... 19 Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela irja.hiekkamaki@laborantti.net puh. työ 044 720 1457 puh. koti 050 342 5634 Kemiassa tapahtuu... 20 Yhdistykset toimivat: Seili... 22 Sudoku... 25 Tapahtumien ABC... 25 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2010 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 4 3.12.2010 1.11.2010 www.laborantti.net Biohajoava kuitu... 27 Yhdistykset toimivat: opiskelijat tutustumassa... 22 Sudokun ratkaisu... 28 Yhdistykset ja toimihenkilöt... 30 Palvelukortti... 31 ANALYYSI 3/2010 3
Laboratoriotyön perustyökalut Mikrobiologian peruskurssi, 6. 8.10.2010 Näytteen esikäsittely ja valmistus kemiallisessa analytiikassa, 17. 18.11.2010 Liuos- ja seoslaskut laboratoriossa, 27. 28.10.2010 Kemikaaliturvallisuus ja ongelmajätteet, 9.11.2010 Laboratorion Excel-sovellukset, 14. 15.12.2010 Laitteita käyttäville ja laitehankintoja suunnitteleville Atomiabsorptiospektrofotometria, 12. 13.10.2010 ICP/MS-analytiikka, 6. 7.10.2010 PCR-tekniikat: reaaliaikainen PCR, marras joulukuussa 2010 Laboratorion laadusta ja kehittämisestä vastaaville Laadunvarmistus laboratoriossa, 29. 30.9.2010 Mikrobiologisten menetelmien validointi, 30.9.2010 Analyysimenetelmien validointi, 19. 20.10.2010 Tilastolliset menetelmät laboratoriossa, joulukuussa 2010 Muoveja tai elintarvikkeita tutkiville Muovituotteen mittaaminen ja laadunvarmistus, 5. 6.10.2010 Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät, 3. 4.11.2010 Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa, 9.11.2010 Ympäristönäytteitä ottaville KOULUTUSTA KOKO LABORATORION HENKILÖSTÖLLE Näytteenotto ympäristötutkimuksissa, peruskurssi, 2. 3.11.2010 Näytteenotto maaperästä ja kiinteistä jätteistä, erikoistumiskurssi, 23. 25.11.2010 Näytteenotto vesi- ja vesistötutkimuksissa, erikoistumiskurssi, 29.11. 1.12.2010 Lisätietoja www.ael.fi/laboratorio, laboratorio@ael.fi, puh. 09 5307 717 4 ANALYYSI 3/2010
Lämpöä syksyn työnhakuun! Tiedustelin keväällä valmistuvilta oppilailta heidän työllistymisestään. Kuulin, että vain muutamalla oli alan kesätyöpaikka. Alan työllisyysnäkymät ovat heikot, mutta silti asia yllätti. Nuorisotyöttömyydestä ja sen ongelmista puhutaan paljon mediassa. Silti mielestäni vähemmälle huomiolle on jäänyt kuinka eri arvoisessa asemassa nuoret ovat tulevaisuutta ajatellen. Paljonko työ ja sen saaminen vaikuttaa valintoihin ja tulevaisuuteen? Eläkeikää uhataan nostaa ja pankit sekä vakuutusyhtiöt käskevät säästämään tulevaa varten. Jatkossa valtion maksamat eläkkeet eivät ehkä riitä elämiseen. Mutta miten nuori joka ei saa töitä tienaa eläkettään? Hänelle ei kartu valtioneläkettä tekemästään työstään. Myöskään vapaaehtoista eläkettä ei ole varaa säästää. Onko nuorista työttömistä tulossa tulevaisuuden köyhiä kuten nykyään kansaneläkettä saavat? Entä muu elämä? Ilman vakituisia tuloja on hyvin vaikeaa saada lainaa omaan asuntoon. Lisäksi monet nuoret siirtävät perheen perustamista ja lapsen hankkimista kunnes saavat vakaan ansiotason. Onko vaarana, että elämä lipuu nuorilta ohi heidän odottaessaan unelma työtään? Entä työelämä. Se rasittaa ja stressaa. Mutta siitä työttömäthän eivät joudu kärsimään? Ovatko he henkisesti ter- Onko vaarana, että elämä lipuu nuorilta ohi heidän odottaessaan unelma työtään? veempiä. Oppivatko he arvostamaan vapaa-aikaansa työtä enemmän. Voivatko he työttöminä tehdä ja harrastaa mitä haluavat ja nauttia joutenolosta. Hehän ovat jatkuvalla lomalla. Työttömyys ilman tietoa huomisesta ei ole lomaa. Suurin osa meistä haluaa tehdä jotain; kokea itsensä tärkeäksi. Joutenolo kotona käy hermoille tuodessaan mukanaan monia ongelmia mm. itsetunnon heikkenemistä ja masentuneisuutta. Hyvä ystäväni siteerasikin työttömyyttä elinkautiseen; ihminen on vapaa työelämän kahleista, mutta ei kuitenkaan voi päättää tulevastaan. Valvojalle on ilmoittauduttava säännöllisesti, vaikka tilanteeseen ei ole tullut muutosta. Myöskään valvojasta ei ole apua; häneltä ei heru sympatiaa eikä kannustusta. Mikä sitten avuksi? Työnsaaminen on varsinaista tuurinkauppaa, jossa suurta osaa näyttelevät suhteet ja henkilökemiat. Ammattitaito tulee vasta näiden jälkeen. Tsemppiä työnhakuun ja värikästä syksyä! Päätoimittajalta Jaana Vainio ANALYYSI 3/2010 5
Jari Pukkila Keskusrikospoliisi -SPEKTROSKOPIASTA JA -MIKROSKOPIASTA Raman -spektroskopialla saadaan IR:n tavoin tietoa molekyylin rakenteesta sen värähtelyenergiatasorakenteen kautta. Spektrien syntymisprosessit ja laiteinstrumentaatiot ovat kuitenkin merkittävästi erilaiset. Informaation perustana ovat silti samat molekyylin perusvärähtelyt. IR spektroskopiassa molekyyliä viritetään aallonpituuskaistalla, mutta raman spektroskopiassa herätteenä käytetään vain yhtä aallonpituutta so. monokromaattista säteilyä. Tämän vuoksi ja tarvittavan säteilyn suuren intensiteetin vuoksi herätesäteilyn lähteenä käytetään lasereita. Heratesäteilyvirityksen jälkeen molekyyli voi relaksoitua jollekin värähtelyn perustilaa ylemmälle värähdysenergian tasolle, vaikka olisi virittynyt perusvärähtelytasolta. Tällöin alkuperäistä energiaa katoaa juuri tuon värähtelyyn tarvittavan energian verran. Aineesta emittoituvalla säteilyllä on siis alkuperäistä pienempi energia. Tämä energia-ero vastaa siis sidoksen värähdyksen energiaa ja on siten esitettävissä aaltolukuina. Näitä erotuksia alkuperäistä pienempiin energioihin kutsutaan Stokes siirtymiksi. Ero ilmenee spektrissä Stokes siirtymä(stokes shift)piikkeinä. Ilmaisimeen tulee siis alkuperäistä herätesäteilyä vastaavaa säteilyä ja sitä pitempiä aallonpituuksia sen mukaan, miten relaksoituminen on johtanut paluuseen erilaisille värähdysenergiaa vastaaville energiatiloille. Molekyyli voi virittyä joltain perustilaa ylemmältä värähtelytilalta ja palata takaisin aivan perustilalle. Tällöin emittoituvalla säteilyllä on suurempi energia kuin herätesäteilyllä. Näin syntyvät anti-stokes siirtymät. Koska värähdysviritystilat on vain heikosti miehitettyjä perustilan yläpuolella, anti-stokes siirtymien intensiteetti jää vähäiseksi. Hyötysiirtymiä aiheuttaa kaiken kaikkiaan vain noin joka miljoonas fotoni. Herätesäteilyä varten käytettävissä on erilaisia lasereita, joiden aallonpituudet asettuvat lähi-ir-alueelta UV -alueelle saakka. Huomattakoon kuitenkin, että molekyylin perusvärähtelyiden ollessa raman -siirtymien perusta, raman -spektrissä ilmenevät piikkien aaltoluvut ovat riippumattomia heräteaallonpituudesta. Näin ollen erilaisilla lasereilla tuotetut Raman -spektrit ovat siirtymien aaltolukuarvojen suhteen keskenään vertailukelpoisia ja lisäksi vertailukelpoisia IR -spek- 6 ANALYYSI 3/2010
reihin nähden. Raman -sironnan intensiteetti riippuu yleisellä tasolla herätevalon intensiteetistä ja aallonpituudesta. Jälkimmäisen suhteen ramansironnan intensiteetti kasvaa suhteessa aallonpituuden lyhenemän neljänteen potenssiin. Sironnan intensiteetti riippuu myös tietysti säteilytettyjen (illuminated) molekyylien määrästä ja yhdisteen ramanaktiivisuudesta. Yhdisteen raman -sironnan tehokkuuden määreenä käytetään termiä raman poikkipinta, joka vaihtelee huomattavasti yhdisteestä toiseen. Tästä seuraa, että aineseoksissa pienenä pitoisuutena esiintyvät komponentit voivat hallita spektriä. Tätä ilmiötä hyödynnetään monissa sovelluksissa. Molekyylitasolla värähtelyiden Raman intensiteetit noudattavat seuraavia pääsääntöjä: poolisten sidosten värähtelyt tuottavat heikkoja Raman -intensiteettejä. Vahvat dipolimomentit lokalisoivat elektronipilveä vaikeuttaen pilven siirtoa. venytysvärähtelyt ovat yleensä voimakkaampia sirontajia kuin taivutusvärähtelyt symmetriset venytykset ovat yleensä voimakkaampia sirontajia kuin epäsymmetriset venytykset venytysvärähtelyn intensiteetti kasvaa sidoksen kertaluvun kasvaessa intensiteetti yleensä kasvaa sidoksen atomien atomipainon kasvun mukana kiteiseillä materiaaleilla on vahvemmat intensiteetit kuin eikiteisillä. aromaattisilla yhdisteillä on vahva piikki n. 1600 cm-1 Huomattakoon kuitenkin, että molekyylin perusvärähtelyiden ollessa raman -siirtymien perusta, raman -spektrissä ilmenevät piikkien aaltoluvut ovat riippumattomia heräteaallonpituudesta. IR analyysi koki eräänlaisen vallankumouksen FT laitteiden ilmaantuessa markkinoille. Raman analyysi on läpikäymässä eräänlaista 90 luvulla alkanutta vallankumousvaihetta juuri nyt. Viime vuosina markkinoille on ilmaantunut analyyttisen kemiankin tarpeisiin soveltuvia verraten helppokäyttöisiä Raman -laitteita. Hinnat ovat halpenemassa, käyttäjäystävällisyys on parantunut ja sovellusalueet kasvaneet. Läpimurron ovat aiheuttaneet mm. CCD-ilmaisimien kehittyminen ja eräät suodatinratkaisut, joilla erittäin intensiivinen, mutta informaatiottomaksi jäävä herätesäteilyn osa voidaan helposti poistaa ilmaisimelle kulkeutuvasta säteilystä. IR kehityksestä poiketen dispersiiviset raman spektrometrit eivät ole hävinneet markkinoilta, vaan hallitsevat markkinoita toiseen raman tekniikkaan, FT-Ramaniin, nähden.. On siis olemassa kaksi raman laitetekniikkaa. Näiden sovellusalueet eivät mene aivan päällekkäin. Nykyisin myydyt raman -laitteet ovat lähes poikkeuksetta varustettuja mikroskoopilla. Mikroskoopit ovat tunnettujen valmistajien valomikroskooppeja. Koska aallonpituusalue on suunnilleen sama, mille nämä valomikroskoopit on alun alkaen tehdytkin, modifikaatioita ei juuri tarvitse tehdä. NIR -herätealueenkin läpäistessä kvartsia ja tyypillisiä linssimateriaaleja, on mahdollisuus käyttää normaaleja valomikroskopiaobjektiiveja. >> ANALYYSI 3/2010 7
>> jatkoa edelliseltä sivulta Ramanmikroskooppi -mittaukset suoritetaan aina fokusoimalla herätesäteily näytteen pintaan. Kyseessä on point & shoot -tyyppinen pintamittaustekniikka, joten FTIR -mikroskopialle ominaisia erilaisia mittaustapoja ja mittausapuvälineitä ei ole eikä niitä tarvita. Näytteenkäsittelyä ei myöskään juuri ole. Heräteaallonpituuden lyhyydestä (IR:ään nähden) seuraa mikroskoopissa etuja. Optista epätarkkuuttaa aiheuttava taipumisilmiö on vähäisempää ja ennen kaikkea spatiaalinen erotuskyky sitä parempi, mitä lyhyempi heräteaallonpituus. Eräänlaisena peukalosääntönä voidaan todeta, että näkyvällä alueella toimivan ramanmikroskoopin pienin optisesti puhtaana mitattavissa oleva piste on n. 10x parempi kuin FTIR - mikroskoopissa. Tämä mahdollistaan esimerkiksi yksittäisen pigmenttihiukkasen tunnistamisen suoraan maalauksen pinnasta. Suppean fokuspisteen huono puoli on se, että paljon laserenergiaa kohdistuu hyvin pienelle alueelle, josta voi seurata näytteen tuhoutuminen, hiiltyminen. Tällaisessa tilanteessa voidaan säde tietoisesti saattaa pois tarkasta fokuksesta. Dispersiivisen raman -mikroskoopin aallonpituusresoluutio puolestaan riippuu ilmaisimen pikselimäärästä ja näiden käyttötavasta. Useimmat raman - mikroskoopit ovat konfokaalisia so. samapolttopisteisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että säteen paluutiellä ilmaisimeen on suppea aukko, konfokaalinen apertuuri, joka on fokuksessa näytteen fokuspisteen kanssa ts. optinen väylä kokoaa näytteen fokuspisteestä tulevan säteilyn suppeaksi pisteeksi apertuuriin. Tästä seuraa laminaattirakenteisen näytteen syvyysprofiloinnin mahdollisuus. Syvyysprofilointi suoritetaan siten, että aluksi näytteen pinta säädetään tarkkaan fokukseen. Tällöin suurimmaksi osaksi vain pintakerroksesta tuleva säteily osuu konfokaaliapertuuriin. Syvyysprofilointiin lähdetään nostamalla näytettä pystysuunnassa kohti objektiivia. Tällöin lasersäteen fokuspiste siirtyy kohti näytteen sisäosia. Raman -mikroskopia soveltuu sinänsä minkä tahansa näytetyypin analysointiin, joka mahtuu mikroskoopin näytetilaan. Näytteen ja objektiivin välinen työskentelytila on suppea objektiivin suuresta numeerisesta aukosta johtuen, mutta koska kondensorirakennetta näytetason alla ei ole, on tilaa enemmän käytössä. Dispersiivisissä ramanlaitteissa käytetään ilmaisimena CCD - kennoa. Kenno on tuttu lukuista digitaalikamera ja -videokamerayhteyksistä. CCD -kenno raman -ilmaisimena koostuu esimerkiksi 256 x 1024 elementistä, pikselistä. Mikroskooppi FTIR- ja mikroskooppiraman toiminnan ja laitekehityksen painopisteessä ovat kemiallisen kuvantamisen (chemical imaging) edellytysten parantaminen. Kuvantamisella pyritään selvittämään seoksen aineosien jakauminen näytteen tasolla. Tehokas kuvantaminen edellyttää monikanavailmaisinta, jollainen CCD - kenno juuri on. Nopeinta kuvantamista on kaksiulotteinen kuvantaminen. Tällöin kokonainen pinnan alue projisoidaan tasoilmaisimelle. Ilmaisen fyysisen koko toki rajaa projisoitavan alan; kyseessä on kerralla vain korkeintaan neliömillin kokoinen palsta. Jokainen pikseli edustaa nyt mitattavan alan yksittäistä mittauspistettä. CCD-kennon yksittäinen pikseli ei osaa mitata koko spektrialuetta kerralla, vaan vain valitun tietyn aallonpituuden. Säädettävällä kaistanpäästösuodattimella (tunable bandpass filter) voidaan aallonpituudet valita, mutta siis vain yhden kerrallaan. Näiden aallonpituuksien mittauspistekohtaisia intensiteettisuhteita voidaan taas esittää lukuisina erilaisina graafisina esityksinä. 8 ANALYYSI 3/2010
Kun koulutustaso ja työ kohtaavat On oltava tehokas, tuottava ja osattava se myös näyttää taistelussa työpaikkansa puolesta. Taas se on takana, ihana kesä. Tämä kesä oli poikkeuksellisen ihana pitkine hellejaksoineen ja lämpimine uimavesineen. Lämpötilaennätykset paukkuivat rikki. Niin myös yhtäjaksoinen hellepäivien määrä saavutti uuden ennätyksen. Toisaalta ukonilmat ja siitä aiheutuneet syöksyvirtaukset tekivät ennen näkemätöntä tuhoa. Syksy saapuu vääjäämättä ja puiden keltaiset lehdet vievät voiton kesän vihreydestä. Tiukassa kisassa on pärjättävä myös tämän päivän työmarkkinoilla. Ammattitaidon on oltava vankka, jotta pystyy suoriutumaan hektisestä työtahdista ja sekään ei aina auta turvattuun toimeentuloon. Maailmalla tapahtuvat nopeat taloudelliset muutokset tuovat tullessaan ainaisen epävarmuuden ja uhan irtisanomisista työelämään. Sieltä karsitaan mistä vähänkin voidaan. On oltava tehokas, tuottava ja osattava se myös näyttää taistelussa työpaikkansa puolesta. Toivottavasti pahin aika on jo ohi tällä haavaa ja saisimme maailman talouden kohentuessa olla hetken varmoja työpaikoistamme. Peruskoulutus ammattiin kuin ammattiin olisi oltava hyvä, jotta työelämään saataisiin pätevää ja tiedoiltaan ja taidoiltaan sopivaa väkeä. Kun koulutustaso ja työ kohtaavat, saadaan työpaikoille motivoituneita ammattilaisia. Hyvä ammattitaito on myös tae työnantajalle kilpailukyvystä maailman markkinoilla. Mikä on tilanne tänään laboratorioalalla? Valmistuuko sopivan kulutuksen omaavia ammattilaisia työpaikoille? Laboratorioihin olisi löydyttävä hyvän teoriatason hallitsevia käytännön osaajia. Sitähän se työ laboratorioissa on. Työntekijän on osattava tehdä analyysit käytännössä ja samalla hänen on huomioitava mahdolliset poikkeamat työnkulussa. Hänen on osattava etsiä mahdolliset virhelähteet ja pääteltävä tulevat toimenpiteet ja lopuksi raportoiva asiasta. Tehtävien ja koulutettujen määrän olisi kohdattava. Nuorille on tarjottava lisää tietoa siitä millaiseen työhön oikeastaan valmistuu. Samoin työnantajien olisi tiedettävä millaisiin tehtäviin eri koulutusasteilta valmistutaan. Näin vältyttäisiin turhilta pettymisiltä puolin ja toisin. Suomen Laboratorioalan Liitto haluaa auttaa tässä tehtävässä tulevien opiskelijoiden ja laboratorion ammattilaisten hyväksi mm. ottamalla kantaa koulutushankkeisiin ja opintosuunnitelmiin. Näistä asioista olisi hyvä keskustella työpaikoilla ja tuoda omaa kantanne julki vaikkapa paikallisyhdistyksen kautta. Yhteystiedot löytyvät nettisivustolta. Sieltä löytyy myös paljon muuta tietoa mm tulevista koulutustapahtumista. Hyvää syksyä! Tuula Kuusisto Puheenjohtajalta ANALYYSI 3/2010 9
Yhdistykset toimivat Teksti ja kuvat: Irja Hiekkamäki Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry Rakkaudesta sisustami Huhtikuun puolessavälissä oli Kuopiossa vielä jäljellä lumivuoria kunnon talven jäljiltä, mutta kevät oli jo ovella. Eräänä iltana harmaassa säässä suunnistimme joukolla lähellä toria sijaitsevaan valoisaan Amanda B:hen. Se on taivas, kuten sisustamista rakastava tyttäreni ilmaisi. Muutama vuosi sitten vietimme sisustusiltaa Decorus-liikkeessä ja koska se sai innostuneen vastaanoton, päätimme kokeilla hieman toisenlaista sisustamisilmettä. Tälläkin kertaa meitä osallistujia oli noin 50, jotka tulimme hakemaan sisustusideoita ja hankkimaan jotain kaunista koteihimme. Tervetulotoivotusten jälkeen, liikkeen omistaja kertoi Amanda B:n historiasta sekä tämän liikkeen tuotteiden sijoittelusta. 10 ANALYYSI 3/2010
Yhdistykset toimivat seen Amanda B-collection on Marjam-Interior Ay:n rekisteröity tavaramerkki. Marjam-Interior on jo vuonna 1979 perustettu kodinsisustus- ja lahjatavaroiden maahantuonti- ja tukkuliike. Kuopiossa Amanda B- sisustusliike aloitti toukokuussa 2009. Muut Amanda B-myymälät sijaitsevat Mikkelissä ja Savonlinnassa. Amanda B on tänä vuonna mukana sisustamisessa myös Kuopion asuntomessuilla. Siirryimme nauttimaan kuohuviinia ja tarjolla oli myös monenlaista suolaista ja makeaa naposteltavaa. Innostunut puheensorina täytti heti liiketilan, kun kerroimme toisillemme kuulumisiamme. Oli ihana tavata nykyisiä tai entisiä työkavereita, alan opiskelijoita ja muita tuttavia. Hauskoista asioista keskustelu kääntyi usein tämän päivän polttaviin aiheisiin, kuten työelämän paineisiin, työttömyyteen, alan työtilanteeseen ja opiskelumahdollisuuksiin. Ikävienkin asioiden kuormitusta voimme yhdessä keventää jakamalla kokemuksiamme ja tuntemuksiamme. Liikkeen omistaja lupasi päivän ostoista hyvät alennukset, joten aloimme tutkia, mitä löytöjä tekisimme. Tuotevalikoiman pääväri on valkoinen ja tyyliltään uusvanhaa, talonpoikaisromanttista. Tuotevalikoima on hyvin monipuolinen mm. kelloja, peilejä, ruukkuja, astioita, valaisimia, somistekylttejä, koriste-esineitä ja tekstiilejä, mutta myös kalusteitakin, kuten lipastoja ja kaappeja. Vauvojen ja leikki-ikäisten huoneen sisustamista varten olivat suloiset vaaleanpunaiset ja vaaleansiniset nurkkaukset. Monet vierailivat liikkeessä ensimmäistä kertaa. Myös minulle tämä oli varsin uusi kokemus, sillä olen vain kerran aikaisemmin poikennut liikkeessä. Nyt oli kunnolla aikaa tutustua tuotevalikoimaan ja ostin uuteen kotini mm. patsasmaljakon ja useita tuikkulyhtyjä sekä tuliaisia kotona odottavalle kuopukselleni. Paljon ostoksia tekivät muutkin, sillä useimmilla oli lähtiessään isot Amanda B- kassit aarteita täynnä. Ilta oli erittäin mukava ja parasta oli ihanat ystävät laboratorioalan kollegat. Kiitos kaikille osallistujille ja Amanda B:n henkilökunnalle illan järjestämisestä! ANALYYSI 3/2010 11
Raimo Alén Jyväskylän yliopisto Soveltavan kemian osasto Puunjalostuksen VOIMISTUVA KEMIA Puuainekselle on muodostunut luonnossa solurakenne, joka soveltuu ominaisuuksiltaan myös hyvin ihmisen hyödynnettäväksi. Se on sellaisenaan lujaa, lämpöä eristävää ja helposti muokattavaa ainetta. Koska puu on uusiutuva luonnonvara, sen käyttäminen öljypohjaisia tuotteita korvaavana raaka-aineena on samalla tullut entistä houkuttelevammaksi. Puumateriaalin jalostaminen hyödyllisiksi tuotteiksi ulottuu puun erityyppisistä mekaanisista prosessoinneista aina lukuisiin puun kemiallisiin ja termokemiallisiin konversiokäsittelyihin (kuva 1). Vastaavasti syntyvä tuotekirjo on erittäin laaja käsittäen sahatavaran ja muiden puutuotteiden lisäksi erityisesti sellun valmistukseen pohjautuvan lopputuotteen, paperin, monine jatkojalosteineen, lukuisat kemikaalit (mm. tärpätin ja mäntyöljyn valmistus) sekä erilaiset energiakäyttöön soveltuvat biopolttoaineet. Kaikissa tapauksissa joudutaan lopputuotteesta riippumatta kuitenkin ottamaan huomioon puuta kokonaisvaltaisesti hyödyntävä teknologia. Puumateriaali koostuu pääasiassa hiilihydraattiperäisistä aineosista (noin 70 % puun kuiva-aineesta), selluloosasta ja hemisellulooseista, sekä näistä kemialliselta rakenteeltaan selvästi poikkeavasta ligniinistä (noin 25 % puun kuivaaineesta). Kyseisten makromolekyylien lisäksi puussa tavataan jonkin verran varsin heterogeenisen ainejakeen muodostamia uuteaineita ja muita pienimolekyylisiä yhdisteitä. Puun kemiallisen koostumuksen yksityiskohtaisella tuntemisella on ratkaiseva merkitys kehitettäessä puun jalostusarvon nostoon tähtääviä prosesseja. Tämän johdosta puuhun kohdistuva analyysiosaaminen yhdessä puun erilaisiin konversiotek- 12 ANALYYSI 3/2010
Kuva 1: puun moninainen hyötykäyttö niikoihin liittyvien analyysivalmiuksien kanssa muodostavat nykyään keskeisen ja merkitykseltään jatkuvasti kasvavan osa-alueen. Puuaineksen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vaihtelevat tietyssä määrin rakenteen eri suunnissa, mikä sellaisenaan luo myös oman haasteellisen erikoisvivahteensa hyödynnettäessä puuta kemiallisena raaka-aineena. Kestävän kehityksen vaatimukset sekä globaali sääntely lisäävät entisestään tarvetta hyödyntää puumateriaalia ja muuta biomassaa energian sekä kemikaalien tuotantoon. Tällöin puhutaan yleisesti vihreästä kemiasta ja vihreästä teknologiasta. Energia- ja ilmastolinjauksien ohella keskeisiä asioita ovat biomassan saatavuus sekä toisaalta riittävä panostus tutkimus- ja kehitystyöhön. Metsäteollisuudella on myös selkeä rakennemuutoksen tuoma uudistumistarve ja se toivoo juuri tehostuvan tutkimuksen kautta avaavan puuraaka-aineille perinteisen tuotannon lisäksi kokonaan uusia käyttökohteita. Keskeisiä teemoja ovat mm. biopolttoaineiden, älypaperien ja -kartonkien, nanoselluloosien, selluloosajohdannaisten sekä uusien puuperäisten kemikaalien valmistus. Periaatteessa puuaineesta voidaan mm. valmistaa suuri joukko nykyisistä merkittävistä teollisuuskemikaaleista. Prosessit eivät tosin vielä ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kilpailukykyisiä perinteisiin raaka-aineisiin pohjautuvan tuotannon kanssa, mutta tilanne saattaa muuttua varsin nopeasti. Selluloosapohjaisten biomassamateriaalien hyötykäyttö lisääntyy kuitenkin tulevaisuudessa varmasti ja syrjäyttää samalla vähitellen esim. petrokemiaan pohjautuvaa kemikaalituotantoa. Toisaalta suuri osa puunjalostusmenetelmistä on myös sovellettavissa tietyin muutoksin koostumukseltaan puusta vain vähän poikkeaville raaka-aineille, kuten monivuotisille ruohokasveille ja maatalousjätteille, mikä sellaisenaan kasvattaa saatavilla olevaa raaka-ainepohjaa. ANALYYSI 3/2010 13
ERGONOMIA JA SISÄILMAN LAATU LABORATORIOTYÖSSÄ 11. 12.11.2010 Kemi, Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio, Marina Takalonkatu 3 Kurssi on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoille sekä ammattiopiston opettajille. Torstai 11.11. Ergonomia ja käytettävyys laboratoriotyössä Luennoitsija 09.00 09.30 Ilmoittautuminen 09.30 10.00 Päivän avaus Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 10.00 10.45 Työprosessit laboratorion tilasuunnittelun lähtökohtana Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL 11.00 11.45 Ergonomisen työpisteen suunnittelu hyviä ratkaisuja tietoko- Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL neiden sijoitteluun ja näyttöpäätetyöskentelyyn laboratoriossa 11.45 12.45 Lounas 12.45 13.30 Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu esimerkkinä Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL verinäytteenottotyö 14.30 15.00 Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu esimerkkeinä Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL mikroskopointi, vetokaappi- ja laminaarikaappityöskentely 14.30 15.00 Kahvitauko 15.00 15.45 Työvälineiden ergonomia ja käytettävyys tarkastelussa Eritystutkija, TtM Erja Sormunen, TTL pipetointityö 15.45 16.00 Loppukeskustelu ja päivän päätös Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 17.00 19.00 Hohtokeilaus 20.30 Illallinen Perjantai 12.11. Laboratorion sisäilma, rakennuksen rakenteet ja ilmanvaihto epäpuhtauksien lähteenä Luennoitsija 09.00 10.00 Sisäilman kemialliset epäpuhtaudet Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL 10.15 11.15 Sisäilman mikrobiologiset epäpuhtaudet Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL 11.15 12.15 Lounas 12.15 13.00 Henkisen kuormittumisen muodostuminen Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL 13.15 14.00 Henkisestä kuormittumisesta työn iloon Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL 14.00 14.30 Kahvitauko 14.30 15.30 Ajankohtaista laboratoriotyöstä Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry 15.30 16.00 Loppukeskustelu ja koulutuksen arviointi Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautuminen 22.10.2010 mennessä: Auli Järvelä 040 732 4675, auli.jarvela@laborantti.net Ohjelmatiedustelut: Jaana Nousiainen 0405238816, jaana.nousiainen@kemi.fi Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh ja lumilinnavierailun (1hh lisämaksusta) jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c ei-majoittuvilta jäseniltä 420 c, ei-jäseniltä 560 c yhden päivän hinta jäseniltä 260 c ja ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa kurssille! Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ja Suomen Laboratorioalan liitto ry 14 ANALYYSI 3/2010
Keväällä 2010 valmistuneet laborantit Porvoon ammattiosasto, Amisto Hämäläinen Jonatan Kariniemi Sini Laakkonen Esa Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Asikainen Satu Flygare Tiina Halttunen Laura Holopainen Anneleena Huotari Irma Hämäläinen Sanna Konttinen Anne Kosonen Kari Nevalainen Leila Pakanen Anni-Maaria Pulkkinen Niina Vakhroyeva Natalia Turun ammatti-instituutti Aavinen Nadja Al-Abdulrasul Zainab Al-Rammahi Mariam Anttila Sara Haavisto Susanna Ihamäki Saana Joensuu Aleksiina Johansson Jane Katajainen Tiina Kemppainen Teija Koski Juho Lehtinen Tuulia Liukko-Sipi Hanna Luomanen Katri Luomanen Tiina Peltonen Heidi Rajakangas Henri Rauma Ville Renfors Antti Saastamoinen Samuli Soisalo Lauri Tammi Johanna Vehmas Niko Suomen Laboratorioalan liitto onnittelee lämpimästi valmistuneita! ANALYYSI 3/2010 15
OTA TALTEEN Käytävällä kuultua... Olet työskennellyt labrassa liian pitkään kun: 1. Kun mietit, miltä absoluuttinen alkoholi maistuu appelsiinimehun kera. 2. Osaat kertoa erot halpojen ja kalliiden suojatakkien ulkonäössä. 3. Et voi katsoa CSI:tä ilman että kiroat ainakin yhtä tieteellistä epäkohtaa. 4. Osaat käyttää kaikelle lyhenteitä, etkä osaa lopettaa kommentoimasta tarkemmin. 5. Nestemäinen typpi on vain 1/3 niin vaarallista kuin kuvittelit. 6. Tunnut aina saapuvan mikroskoopille sellaisen ihmisen jälkeen, jonka silmät ovat käsittämättömän lähekkäin. 7. Tapaturmailmoitukset ovat kunniamerkkejä. 8. Olet miettinyt, mikset voi juoda tislattua vettä labrassa - senhän pitäisi olla puhdasta? 9. Pidät kannustuspuheita koneille tyyliin Toimipas nyt kunnolla tai ohjelmoin sinut uudelleen palokirveellä. 10. Olet tullut tulokseen, että koulutettu simpanssi pystyisi tekemään 90% työstäsi. 11. Kun ei-tieteilijä kysyy mitä teet työksesi, pyörittelet silmiäsi ja puhut tieteitä kunnes kuuntelija menettää elämänhalunsa. 12. Tarkistat ulkopuolisen säätilan netistä. 13. Tajuat, että melkein minkä tahansa voi luokitella taustatietojen tutkimiseksi. 14. Ihmiset, jotka pitävät shortseja labratakin alla ärsyttävät hienoisesti, koska et voi olla varma, että heillä on vaatteita takin alla. 15. Vaikka kaikki ruuanlaitto on kaunisteltua kemiaa, et tunnu onnistuvan siinä. 16. Suojavälineet ovat pakollisia vain jos ne näyttävät hyviltä päälläsi. 17. Varoitusmerkit tekevät sinut ennemminkin uteliaaksi kuin aiheuttaisivat varovaisuutta. 18. Pikkujouluissa paljastuu, etteivät tieteilijät osaa tanssia, vaikka kaava käsien ja jalkojen liikuttamiseen musiikin rytmin mukaan löytyy seuraavana aamuna rutistetusta lautasliinasta juhlapaikan pöydän alta. 19. Tiedät, missäpäin labraa pystyt rentoutumaan tulematta häirityksi perjantai-iltapäivänä. 20. Päätät osallistumisestasi kursseille tai konferensseihin tarjolla olevan ruuan perusteella. 21. Olet kummallisella tavalla ylpeä tavaroista, jotka olet varastanut erinäisiltä tuote-esittelijöiltä. 22. Käytät kuivajäätä oluen viilentämiseen. 23. Mitä ikinä tutkimuksen tai kokeen ohje sanookaan, aina sen sisällä on aikaa lounaalle. 24. Kuten on todistettu useissa tapauksissa - et osaa enää tavata normaaleja sanoja, mutta sanojen kuten immunohistokemia tai deoksiribonukleiinihappo tavaaminen ei tuota ongelmia. 25. Silmien, nenän tai kurkun kirvely kertoo siitä, ettet ole laittanut vetokaappia päälle. 26. Olet hieman viehättynyt johonkin seuraavista (tai useampaan) tuoksuista: ksyleeni/ agar/etanoli/käsihuuhde. ANALYYSI 3/2010
27. Olet lähtenyt labrasta päälläsi jokin suojavaruste, koska unohdit sellaisen olevan päälläsi. 28. Nuriset siitä, ettet enää saa pipetoida suullasi enää. 29. Vartijat tulevat klo 2 yöllä ihmettelemään, miksi valot on yhä päällä ja löytävät sinut tonkimasta hanskalaatikkoa. 30. Olet tehnyt nitriilihanskasta lemmikkieläimen. 31. Fall Out Boy-bändin keikalla ihmettelet, miksi kaikilla on otsassa lyhenne sanoista Faecal Occult Blood (FOB). 32. Sinulla on vastustamaton tarve repiä paitasi supermies-tyyliin koska siinä on painonapit aivan kuten labratakissasi. Yleensä ilmenee kun kävelet ovesta kuin poistuisit labrasta... 33. Innostut yhä asioiden jäädyttämisestä nestemäisellä typellä. 34. Nopea räpyttely on pelastanut silmäsi useammin kuin kerran. 35. Kun otat hanskasi pois, huomaat siinä olleen minimaalisen reiän, jonka seurauksena kätesi on joko ryppyinen kuin vanhuksen tai sormesi on iloisen värinen (etenkin histologeilla) tai sormessasi on syöpymisvamma tai jonkinlaista ihoärsytystä. 36. Olet kumartunut nostamaan jotain lattialta siten, että rintataskusi sisältö on pudonnut labran suurimman koneen alle. 37. Innostut, kun kourallisessa eppareita/tms. on juuri se määrä, jota tarvitset. 38. Odotat innoissasi siivousta, koska pääset tekemään hyödyttömiä kokeita selvittääksesi, mitä epäilyttävissä, merkitsemättömissä pulloissa on. 39. Inhoat labratakin vaihtamista, koska uusi ei vaan istu ja koska sen hihansuut ovat kuitenkin liian tiukat. 40. Uhkailet soluviljelmäsi soluja. 41. Nenäsi kutiaa aina, kun teet likaisia hommia käsilläsi ja kehität tavan rapsuttaa sitä olkavarellasi. Joskus valitettavasti toteutat tätä tapaa normaalielämässäkin, jossa se näyttää kuin haistelisit kainaloitasi. 42. Kun uhkailet jokaista uutta oppilasta/työntekijää väkivallalla, mikäli 10x objektiivi sotketaan öljyllä. 43. Kun toivotat mikroskoopillesi hyvää yötä ja perjantai-iltana halaat sitä kyynelissä, koska ette näe koko viikonloppuna. 44. Kun alat tekemään pipetinkärjistä kuvioita kärkiboksiin. 45. Kun mietit, paljonko mahtaisi sattua jos ruiskaisisit vain pisaran fenoli-kloroformia/trokloorihappoa/ mitä tahansa kemikaalia ihollesi. 46. Tiedät kuinka kaukaa osut kohteeseen ruiskivalla vesipullolla tai ampumalla pipetinkärjen. 47. Palohälyttimen pärinä häiritsee sinua. Evakuoidut vain, jos näet tulen (lattian lämpötilan tarkistaminen kädellä on myös hyvä keino havaita tulipalo). 48. Avaat kierrekorkillista pulloja pikkusormellasi kuten sentrifuugituubia. 49. Järjestät keittiössäsi tarvikkeesi aakkosjärjestykseen kuten kemikaalit. 50. Saat rakon peukalosi sivustaan PCR-tuubien avaamisesta. www.laborantti.net
Suomen Laboratorioalan Liitto ry. pähkinänku ressa perustettu 1968 koostuu 13 jäsenyhdistyksestä tavoite ylläpitää laboratorioalalla työskentelevien ammattitaito ja tietotaso korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu joka kolmas vuosi puheenjohtaja Tuula Kuusisto toiminnanjohtaja Matti J. Mäkinen jäseniä n. 1500 suurin koulutustapahtuma vuosittain Aulangolla järjestettävä Laboratorioalan luentopäivät useita kohderyhmäkoulutuksia neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Analyysi www.laborantti.net *) out of specification 18 ANALYYSI 3/2010
Toiminnanjohtajalta Vaikuttamisen aika T oivon toimeliasta syksyn ja ruskan aikaa kaikille yhdistyksille! Syksy on perinteisesti yhdistystoiminnan kulta-aikaa. Koulutukset ja tapaamiset antavat taas pontta tulevaisuudelle. Liitossa kokoonnutaan suunnittelemaan uusia tapoja toimia sekä löytää tapoja rakentaa liitto vastamaan nykyisiä haasteita. Mielestäni avoin ja realiteetit hyväksyvä keskustelu avaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Olemme tavanneet puheenjohtaja Tuulan kanssa ja ajatukset tulevaisuuden toimista ovat samansuuntaiset. Olisi myös aihetta vaikuttaa ja aloittaa keskustelu valtakunnallisella tasolla, laboratorioalan koulutuksesta ja sen kirjavuudesta. Liian monimutkainen ammattitutkintojen kenttä ei ole varmasti kenenkään etu. Tällöin työelämään sijoittuminen tulee monimutkaiseksi. Nykyinen järjestelmä, jossa ovat tutkijat/esimiehet ja laborantit/analyytikot, on vielä hallittavissa. Kokemukset siitä kun liittomme hartiavoimin osallistui koulu-uudistukseen ovat hyvät ja kannustaa olemaan mukana rakentamassa parempaa huomista. On muistettava, että laaja yhteisymmärrys ja tahto yhteisten asioiden hoitamiseksi on ainoa mahdollisuus onnistua. Toimeliasta syksyä! mattij ANALYYSI 3/2010 19
Kemiassa tapahtuu......... EKOKEMILTÄ YLI MILJOONA EUROA STIPENDEIHIN... Ympäristönhuoltoyritys Ekokem Oy Ab:n ympäristöstipendirahaston myöntämien apurahojen summa ylittää tänä vuonna miljoonan euron rajapyykin. Tällä kertaa tutkimus- ja opintoapurahoja ympäristönhuollon tutkimukseen jaetaan seitsemään kohteeseen, yhteensä yli 60 000 euroa. Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristö-stipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina 1995 2010 yhteensä yli miljoona euroa. Tänä vuonna hakuaika päättyi 1.3. ja Ekokem vastaanotti kaikkiaan 32 stipendihakemusta mm. väitöskirjatöihin ja erilaisiin tutkimushankkeisiin. Tämä osoittaa, että ympäristönhuollon tutkimus kiinnostaa Suomessa monia tahoja ja että monitieteellistä tutkimusta tarvitaan. Perinteiseen tapaan rahastosta rahoitetaan hyvin erilaisia ympäristön-huollon tutkimuksia. Etusijalla ovat aina olleet tutkimushankkeet, jotka palvelevat materiaalien kierrätyksen ja energiahyötykäytön edistämistä, alan yhteiskunnallisten vaikutusten ja lainsäädännön tutkimusta, jätteisiin tai pilaantuneisiin maamassoihin liittyvää tutkimusta sekä jätteiden, erityisesti ongelmajätteiden, käsittelyä ja teknologian kehitystä. Vuonna 2010 hakemusten taso oli kokonaisuutena hyvä, ja joukossa oli useita erittäin korkeatasoisia tutkimushankkeita, kertoo Ekokemin tutkimuspäällikkö Toni Andersson. Ilahduttavaa oli myös hakemusten jakautuminen useille tieteenaloille: edustettuna olivat kemia, prosessitekniikka, ympäristötiede, oikeustiede sekä fysiikka. Tämä tukee ympäristö- ja jätehuoltoalan monitieteellistä tutkimusta. Hankkeiden laajasta kirjosta huolimatta suoranaisia ongelmajätteiden käsittelymenetelmiin tai materiaalien kierrätykseen sekä hyötykäyttöön liittyviä laajempia teknologiakehitys- ja tutkimushankekokonaisuuksia hakemusten joukossa oli vähän. Ensi vuoden stipendit tulevat hakuun alkuvuodesta. Hakuajan alkamisesta ilmoitetaan mm. Ekokemin internetsivuilla sekä lehti- ilmoituksin. Lisätietoja tarvittaessa: tutkimuspäällikkö Toni Andersson puh. 010 7551 480, toni.andersson@ekokem.fi Julkaisuajankohta: 18.6.2010... SUOMEEN NELJÄ MITALIA KEMIAN OLYMPIALAISISTA... Suomalaiset nuoret saavuttivat kemian olympialaisissa Japanissa parhaan tuloksen kymmeneen vuoteen. Karkkilalainen Jarkko Järvelä voitti hopeamitalin. Pronssia saivat kevään ylioppilaat Jari Huisman Jyväskylän normaalikoulun lukiosta ja Suvi Klapuri Vaasan lyseon lukiosta sekä toisen vuo-... 20 ANALYYSI 3/2010