Arvoluokitus nyt! Miten Tampereen museot on soveltanut arvoluokitusjärjestelmää käytännön kokoelmatyöhön Tampereen museot Ritva Palo-oja
Tampereen museoiden kokoelmat Yksityisten museoiden aika 1904-1969 Hämeen museo, Tampereen teknillinen museo, Suomen koulumuseo, Luonnontieteellinen museo Museoiden tehtävänmukainen kokoelmakeruu
Kunnallinen museotoimi 1969 Toiminnan keskittäminen >Tampere ja Pirkanmaa Museotoimen johtaja Martti Helinin Romun aika Kaupunginmuseo ja Amurin työläismuseokortteli Kokoelmakeruun painopisteitä tavallisen ihmisen elämänpiiri, nykyaika ja teollisuusperintö
Museokeskus Vapriikin aika 1996 - Teknillisen museon palo 1989 Siirto Tampellan alueen Alaverstaaseen Museotoimenjohtaja Toimi Jaatisen aika Esinekokoelmien hoito keskitetty Museoiden erillisistä kokoelmista aiheenmukaisiin kokoelmiin Vapriikki, Kivimuseo, Rupriikki, Kenkämuseo, Tekstiiliteollisuusmuseo Arvoluokitus käyttöön 1994
Kokoelmien määrät 2007 Arkeologinen 4 600 kpl Kansatieteellinen 12 000 kpl Kulttuurihistoriallinen 91 000 kpl Paikallishistoriallinen 9 500 kpl Teollisuushistoriallinen 140 400 kpl Tekninen 5 000 kpl Opetushistoriallinen 4 000 kpl Luonnontieteellinen 106 000 kpl YHTEENSÄ 372 500 kpl
Arvoluokituksen taustaa Teknillisen museon tulipalo 1989 Säilytysluokitus palon aiheuttamien tuhojen ja vaurioiden arviointiin Arvoluokitusjärjestelmä 1994 Esillä Suomen museoliiton järjestämässä kokoelmaseminaarissa 1994 Vuoden 1995 kokoelmaseminaarissa kerrottiin arvoluokituksen sovellettavuudesta kokoelmatyöhön Artikkeli aiheesta Nordisk Museologi no2/1998. Näkökulmia museoihin ja museologiaan, Ethnos-toimite 10, Janne Vilkuna (toim.), Saarijärvi 2000.
Arvoluokituksen periaatteet Museo-objektit jaetaan viiteen arvoluokkaan Jaottelu arvoluokkiin tehdään kriteerien pohjalta Kriteerejä on seitsemän 1. - 4. kriteerit liittävät objektin laajempaan kokonaisuuteen (alueellisesti tai aiheen mukaisesti) 5. 7. kriteerit määrittävät objektiin liittyvää tietotasoa Kokoelman tai esineryhmän luonne määrää, mitkä kriteerit otetaan kulloinkin käyttöön
Arvoluokituskriteerit Kriteeri 1 Valtakunnallinen ja/tai kansainvälinen merkitys Kriteeri 2 Tieteellinen, historiallinen, tyylihistoriallinen, kulttuurihistoriallinen, luonnontieteellinen jne merkitys jokainen kokoelma kuuluu jonkin tämän kriteerin nimikkeen alle Kriteeri 3 Alueellinen ja/tai aihealueen kattavuus Kriteeri 4 Yhteiskunnallinen, yhteisöllinen, sosiaalinen, aatteellinen sitoutuneisuus
Arvoluokituskriteerit Kriteeri 5 Kriteeri 6 Museo-objektin vaiheiden tuntemus objektin elinkaari, yhteydet, mitä kertoo aikakaudestaan Tekniset ja valmistustekniset näkökohdat mitä kertoo alansa tekniikasta, keksinnöistä, innovaatioista alkuperäisyys, ilmiasun muutokset, muodistaminen, tuunaus yms. Kriteeri 7 Valmistajatiedot Kunto otetaan huomioon, jos kahden kriteerien pohjalta samanarvoisen objektin välille pitää saada eroa. poistoja joudutaan tekemään huonon kunnon vuoksi
Arvoluokat Arvoluokka 1 kokoelman keskeinen kulttuuriperintö muodostaa edustavan kokonaiskuvan aihealueesta Arvoluokka 2 rinnakkaisobjektit, variantit, kokoelmareservi ovat kokoelman kannalta merkittäviä, mutta eivät korvaamattomia Arvoluokka 3 hyväkuntoiset pitkäaikaisnäyttelyyn soveltuvat objektit,opetuskokoelma, kopiot Arvoluokka 4 rekvisiitta Arvoluokka 5 poistoluokka
Arvoluokitus käytössä Arvoluokitettuja kokoelmia ja esineryhmiä Pikkutuolikokoelma Polkupyöräkokoelma Ajoneuvot Huonekalukokoelma Ryijykokoelma Diaarin viety pienesineistö Finlaysonin froteekokoelma, aloitettu 2007 Tampellan pellavaliinat Esiliinat, aloitettu 2008
Arvoluokituksen soveltaminen Tampereen museoiden kokoelmat (372 500 kpl) ARVOLUOKITUS Museokokoelmat (80-75 %) Käyttökokoelmat (10-15%) Poistot (10-15%) Hoito Konservointi Säilytys Huolto Varastointi Poistopäätös Siirto Hyötykäyttö Hävitys Arvoluokka 1 Edustava ja keskeinen osa kokoelmaa Arvoluokka 2 Variantit Kokoelmareservi Arvoluokka 3 Pitkää esilläpitoa kestävät objektit Opetuskokoelmat Kopiot Arvoluokka 4 Rekvisiitta Arvoluokka 5 Kokoelmalle tarpeettomat objektit
Arvoluokituksen edut Museo-objektien määrä laskee Kokoelmien arvo nousee Museo-objekteihin sisältyvä kulttuuriperintö saadaan monipuoliseen käyttöön Kokoelmatyön päähuomio voidaan kohdentaa arvokkaaseen museokokoelmaan Kokoelmien säilytystilojen käyttö tehostuu Käyttökokoelman pedagoginen käyttö helpottuu varastoinnin ja huollon tarkoituksenmukaisella ohjeistuksella
Kokoelmat hallintaan VISIO Tampereen museoilla on edustavat ja hallitut kokoelmat Kiitos! Ritva Palo-oja, puh. 050-5969096 ritva.palo-oja@tampere.fi