ICT - Tavoitteena toimivampi maailma Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2010-2011
Sisällys Johdanto 4 1. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 6 1.1 Poikkeuksellisen vahva toimiala 6 1.2 Nokialla suuri rooli 8 Suomi ja ICT 9 2. Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 10 2.1 Taantunut talous toipuu 10 Hitaita vuosia edessä 11 Työttömyys vaivaa lähivuosina 11 2.2 Tietotekniikan markkinat kasvavat tasaisesti 12 Laitemarkkinat 14 Ohjelmistomarkkinat 16 IT-palveluiden markkinat 18 2.3 Televiestinnän muodonmuutos 20 Kiinteät verkot hiipuvat 22 Laajakaista laajenee 23 3. Tavoitteena toimivampi maailma 24 3.1 ICT innovaatioveturina 24 ICT luo verkostoja 26 Case: Nobel-kokemus ja ICT yhdistyvät 27 Case: EIT:n ICT laboratorio luo verkostoja Suomeen 28 Haasteena soveltaminen 29 Haaste on huomattu 29 Julkisen hallinnon hankkeita 30 Tekesin kehityshankkeita 31. Sitran hankkeita 31 Osaamiskeskushankkeita 32 3.2 Uutta yrittäjyyttä, uusia ideoita 33. CASE: Parempaa palvelua potilaille 35 3.3 Vihreä ICT 36. ICT vähentää muiden päästöjä 37 CASE: Äly vähentää liikenteen päästöjä 38 ICT vähentää omia päästöjään 39 CASE: Tietokoneet lämmittävät rakennusta 40 ICT-laitteiden kierrätys 40 3.4 Suuri työllistäjä 42. Suunnittelun rooli kasvaa 44. Taantuma teki työttömiä 44. Naisten ICT-innostus saatava nousuun 45. Lähteet 47 3
känsä Suomea paremmin, ja olemme syystäkin pudonneet monta pykälää kansainvälisissä vertailuissa. Suomi on kuitenkin tulossa kovaa vauhtia takaisin. Esipuhe Suomi on maailman mitassa tieto- ja viestintäteknologian huippuosaaja. Finland is one of the innovation leaders in ICT sector in Europe, arvioi äskettäin Euroopan Komission Sectoral Innovation Watch. Finland is one of the few independent countries with a healthy and self-sustaining IT industry, täydensi konsulttiyhtiö Pierre Audoin Consultants Komission tilaamassa raportissa. Uusimmassa Economist Intelligence Unitin IT industry competitiveness raportissa Suomi sijoittui toiseksi heti Yhdysvaltain jälkeen perässään Ruotsi, Kanada ja Hollanti. Samassa raportissa Tanska on kahdeksas, Singapore yhdeksäs ja Norja 10. Monissa arvioissa Suomi on lähes poikkeuksetta maailman menestyneimpiä maita. Syksyllä 2010 Newsweek-lehti nosti Suomen maailman parhaaksi maaksi, kun mittareina pidetään koulutusta, terveyttä, elämän laatua, elinkeinoelämän dynaamisuutta ja poliittista ilmastoa. Jotain olemme siis osanneet tehdä oikein. Kymmenisen vuotta sitten Suomi paistatteli Nokian, Soneran, Ioboxin, wap-teknologian ja mobiiliportaalien ansiosta maailman valokeilassa. Nyt muutkin ovat oppineet käyttämään internetiä ja matkapuhelimia - monin paikoin Suomea ketterämmin. Perinteiset toimialat Suomessa eivät hyödynnä täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa toiminnan kasvattamiseen tai kehittämiseen, vaan lähinnä olemassa olevien toimintojen automatisointiin. Myös valtio ja kunnat ovat viime vuosina laiminlyöneet tieto- ja viestintäteknologian tehokkaan hyödyntämisen palvelutason ja tehokkuuden parantamiseksi. Moni eurooppalainen valtio on hoitanut tässä kohden leivis- Tämä julkaisu antaa kokonaiskuvan suomalaisesta tieto- ja viestintäteknologia -alasta tässä ja nyt. Se kertoo alan toimijoista ohjelmisto- ja palveluyrityksistä, Nokian suuresta merkityksestä koko alalle, taantumasta nousun eväistä, sekä ict-osaamisen vaikuttavuudesta eri toimialoilla ja koko yhteiskunnassa. Tieto- ja viestintäteknologia työllistää Suomessa useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se on keskeisessä osassa yrittäjyyden ja uusien kasvuyritysten synnyssä, ympäristöystävällisissä ja energiatehokkaissa ratkaisuissa, joustavampien julkisten ja yksityisten palvelujen tarjoamisessa, tuottavuuden ja kannattavuuden parantamisessa läpi yhteiskunnan sekä innovaatioveturina useimmissa uutta luovissa ponnistuksissa. Tieto- ja viestintäteknologian yritykset sijoittivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuonna 2009 lähes 3,2 miljardia euroa, kun kaikkien yritysten yhteenlaskettu t&k-panostus oli vajaat 4,9 miljardia euroa. Jos julkinen t&k-panostus lasketaan mukaan, koko Suomen t&k-panostus vuonna 2009 oli noin 6,8 miljardia euroa. ICT-yritykset vastasivat siis lähes puolesta koko Suomen t&k-panostuksesta. Toivon tämän julkaisun auttavan havaitsemaan, mikä valtava osaaminen ja mahdollisuus Suomella on tieto- ja viestintäteknologiassa koko yhdessä rakennetun vaurauden ja hyvinvoinnin turvaamisessa ja kehittämisessä. Perehdytään siis asiaan huolella ja valjastetaan teknologia palvelemaan ihmisiä ja yhteiskuntaa uusilla, ketterämmillä tavoilla. Jukka Viitasaari Johtaja Teknologiateollisuus ry 4 5
1. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 1.1 Poikkeuksellisen vahva toimiala ICT-sektorin vaikutus Suomen kansantalouteen on kansainvälisesti ajateltuna erittäin suuri. Alan osuus tuotannosta ja työllisyydestä on suurempi kuin missään muussa EU- tai OECD maassa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laskelmien mukaan ala on työllistänyt Suomessa vuosien 2001 2008 välillä 10 12 prosenttia työvoimasta. EU-maiden keskiarvo on noin puolet siitä eli kuusi prosenttia. Alan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 10 prosenttia. Se vastaa yli puolesta Suomen tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. ICT-alan vaikutus koko maan työn tuottavuuteen on ollut monen vuoden ajan yhtä suuri kuin koko muun teollisuuden yhteensä. Edellä luetellut faktat ovat häkellyttäviä. Alan poikkeuksellisen suuren merkityksen selittää erityisesti Nokia, joka on ollut ainutlaatuinen menestystarina viiden miljoonan asukkaan maalle. Nokia toi vuonna 2009 maan sadan suurimman ICT-yrityksen yhteenlasketusta liikevaihdosta lähes kolme neljäsosaa. ICT:n merkitys koko kansantalouteen on lisäksi itse toimialaa suurempi. Professori Matti Pohjolan tutkimuksen mukaan ICT on tuonut noin puolet vuosittaisesta työn tuottavuuden kasvusta. Kaksi kolmasosaa siitä on tullut ICT-tuotteiden valmistuksesta ja yksi kolmasosa siitä, että tieto- ja viestintäteknologiaa on käytetty muussa tuotannossa. Alan itseään laajemmasta merkityksestä kertovat myös työllisyysluvut. Etlan tutkijat Jyrki Ali-Yrkkö ja Olli Martikainen totesivat jo vuonna 2008, että esimerkiksi ohjelmistoalan työntekijöistä noin 60 prosenttia työskenteli IT-alalla ja noin 40 prosenttia muilla toimialoilla. Muilla aloilla työskentelevät ohjelmisto-osaajat tuottavat ICT-palveluita omaa organisaatiotaan tai sen valmistamia tuotteita varten. Muiden tuotteiden mukana myydyt sulautetut ohjelmistot eivät näy kansantalouden luvuissa sellaisenaan, joten niiden merkitystä kansantaloudelle ei tarkkaan tunneta. Suomen ICT-ala on kovassa muutoksessa osana globaalia rakennemuutosta. Matkapuhelimien vienti oli vuonna 2008 6,5 miljardia euroa eli yli kolmasosa maan koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yli 15 miljardin euron tavaraviennistä. Vuonna 2009 puhelinlaitteiden vienti laski myynnin vähenemisen ja valmistuksen siirtymisen takia 57 prosenttia ja oli enää 2,8 miljardia euroa. Samalla sähkökoneet ja -laitteet nousi maan suurimmaksi vientiryhmäksi. ICT-palveluiden viennin kasvu paikkaa kansantalouden kannalta matkapuhelinviennin laskua. Vuonna 2009 palveluiden vienti tosin putosi taloustaantuman seurauksena 4,9 miljardiin euroon edellisvuoden 5,8 miljardista. Maailmantalouden syvä taantuma on leikannut suomalaisten ICT-yritysten kasvuvauhtia. Alla oleva taulukko kertoo, että 100 suurimman Suomessa toimivan ICT-yrityksen liikevaihto putosi yhden vuoden aikana yli 10,8 miljardia euroa. Tuosta pudotuksesta Nokian osuus oli 9,7 miljardia ja 99 muun osuus 1,1 miljardia. Alla olevissa luvuissa on mukana vienti ja ulkomailla toimiva henkilöstö, joten luvut eivät kuvaa Suomen ICT-markkinoiden kokoa. 100 suurimman ICT-yrityksen 5 vuotta 2005 2006 2007 2008 2009 Liikevaihto, milj. euroa 48 357 56 258 66 763 66 993 56 149 Nettotulos, milj. euroa 4 113 4 971 7 243 4 036 528 Sijoitetun pääoman tuotto,% 13 11 15 16 10 Omavaraisuusaste, % 52 52 50 47 47 Henkilöstö 122 074 130 377 168 661 195 243 197 235 Lähde: Talouselämä 25/2010 6 7
1.2 Nokialla suuri rooli Koko Suomen ICT-klusteri on elänyt voimakkaasti Nokian vauhdissa lähes 20 vuotta. Nousu oli voimakkaimmillaan 1990-luvulla, kun Nokia synnytti maahan suuren alihankintaverkoston. Verkosto supistui nopeasti 2000-luvun alussa, kun alan tuotantoa alkoi siirtyä osin Nokian mukana suuremmille markkinoille ja edullisemman kustannustason maihin. Muutos näkyy muun muassa työllisyysluvuissa. Laitevalmistus työllisti vuonna 2001 yli 40 000 suomalaista. Kymmenessä vuodessa määrä on supistunut neljänneksellä. Kuitenkin ohjelmistojen ja tietojenkäsittelyn parissa työskentelevien määrä on kasvanut samassa ajassa noin 37 000 hengestä yli 45 000:een. Nokian suuri osuus Suomen taloudesta on pienentynyt kymmenessä vuodessa, kun yhtiön kasvu on painottunut 2000-luvulla Suomen ulkopuolelle. Vuonna 2000 sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli neljä prosenttia. Vuonna 2009 osuus oli enää 1,6 prosenttia, mikä on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin millään muulla yrityksellä. Suomi ja ICT Suomen ICT-markkinat 2009: 9,5 miljardia euroa. ICT-markkinat bkt:stä: 5,6 prosenttia. Matkapuhelimien vienti 2009: 2,8 miljardia euroa. ICT-palveluiden vienti 2009: 4,9 miljardia euroa. Osuus kaikkien yritysten t&k-panoksista: n. 60 prosenttia. Matkaviestinliittymiä 2009: 7,7 miljoonaa (1,45 kpl/hlö). Laajakaistaliittymiä 2009: 2,5 miljoonaa. Langattomia laajakaistaliittymiä 2009: 0,9 miljoonaa. Maailman vähiten korruptoituneiden maiden listauksessa sijalla neljä. Neljänneksi parhaat digitaaliset valmiudet maailmassa, Economist Intelligence Unit. Nuorten luonnontieteiden osaaminen maailman parasta, PISA 2006. Nro 1 Newsweekin listauksessa Maailman parhaat maat. Alla olevassa taulukossa on kymmenen suurinta Suomessa toimivaa ICT-yritystä. Yritys Liikevaihto, miljoonaa euroa 1. Nokia 40 984,0 2. Tieto 1 706,3 3. TeliaSonera Finland 1 685,0 4. Elisa 1 430,4 5. Also Nordic Holding 892,0 6. Eltel Group 872,0 7. DNA 652,2 8. Hewlett-Packard 470,6 9. IBM 415,0 10. Fujitsu Services 365,9 Lähde: Talouselämä 25/2010 8 9
2. Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Talous toipuu taantumasta Suomen bruttokansantuote laski Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 8,0 prosenttia. Sukellus oli hurja, kun sitä vertaa koko maailman kokonaistuotannon 1,5 prosentin supistumiseen. Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan pudotus oli EU-maista nopeampi vain Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Suomen kovaa pudotusta selittää maan vientiteollisuuden rakenne. Maan teollisuudessa on suuri paino investointihyödykkeillä, joiden kysyntä putoaa nopeasti voimakkaassa taantu massa. Tilastokeskuksen mukaan viennin volyymi väheni 20 prosenttia ja investointien volyymi lähes 15 prosenttia. Sen sijaan yksityiset kulutusmenot vähenivät vuonna 2009 vain 1,9 prosenttia ja julkiset kulutusmenot kasvoivat voimakkaan elvytyksen ansiosta 1,2 prosenttia. Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan 171 miljardia euroa. Maailmantalous on alkanut selvästi elpyä vuonna 2010. Etenkin Kiinan vetämä Aasian talous kasvaa kovaa vauhtia. Toipuminen on yllättänyt ekonomistitkin. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi maaliskuussa Suomen kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2010 noin 1,5 prosenttia, mutta syyskuussa tutkimuslaitos nosti kasvuarvionsa 4,5 prosenttiin. Ekonomistien yhteinen huoli on, kuinka kestävää voimakkaalla elvytyksellä aikaansaatu kasvu on. Tämä tekee talouden kehi tyksen ennakoinnin poikkeuksellisen vaikeaksi. Vaikeus näkyy muun muassa siinä, että ekonomistien suhdannearviot Suomenkin talouskasvusta vaihtelevat melko voimakkaasti. Kasvun vahvistumisen puolesta puhuu muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuussa 2010 tekemä suhdannebarometri, jonka mukaan teollisuuden tilauskanta on kasvanut alkuvuonna jo melko lähelle keskimääräistä. EK:n suhdannebarometri kertoo myös, että teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste on kohentunut, mutta ylikapasiteettia löytyy vielä noin joka kolmannella yrityksellä. Hitaita vuosia edessä Julkisen sektorin suorittama elvytys on estänyt suuren romahduksen teollisuusmaissa, mutta sen hintana on ollut valtion nopea velkaantuminen. Esimerkiksi OECD pitää kehittyvien maiden suurta velkataakkaa suurimpana talouskasvun uhkana. Julkisen sektorin on pakko leikata menojaan, mutta leikkaukset voivat hidastaa talouskasvua vuosien ajan. OECD ennustaa kuitenkin maailmantalouden nousevan melko reipasta 4,5 prosentin vauhtia vuonna 2010. Valtion velkaantuminen on talouskasvun hidaste myös Suomessa. OECD:n tilastot tosin kertovat, että Suomen valtion velka on vain 37,6 prosenttia bkt:stä, kun velkataakka on monessa teollisuusmaassa yli 50 prosenttia bkt:stä. Vientivetoisen Suomen ongelma onkin, että monet suureet vientimaat Saksa, Englanti ja USA ovat Suomea velkaantuneempia. Vienti on joka tapauksessa Suomen talouskasvun veturi. Vientimaiden velkaongelmasta huolimatta esimerkiksi Etla ennustaa viennin kasvavan vuonna 2011 jopa yhdeksän prosenttia. Tosin seuraavana vuonna kasvuvauhti hiipuu puoleen eli 4,5 prosenttiin. Vientimäärät eivät nouse taantumaa edeltävälle tasolle edes vuonna 2012. Vienti nostaa Etlan arvion mukaan Suomen talouskasvun vuonna 2011 noin neljään prosenttiin ja vuonna 2012 2,5 prosenttiin. Kasvuvauhti on absoluuttisesti hyvä, mutta maltillinen, kun huomioi talouden matalan lähtötason. Työttömyys vaivaa lähivuosina Suuri työttömyys on valtion velkaantumisen ohella toinen talouskasvun hidaste. Työttömyysaste jää kuitenkin Etlan syyskuisen ennusteen mukaan pelättyä alhaisemmaksi eli 8,4 prosenttiin. Vuonna 2011 ja 2012 työttömyys putoaa hitaasti. Työttömyys jarruttaa yksityistä kulutusta niin, että se kasvaa vuosina 2010 2012 kahden prosentin vuosivauhdilla. 10 11
2.2 Tietotekniikkamarkkinat kasvavat tasaisesti Suomen ICT-markkinat voi jakaa kahteen pääryhmään: tietotekniikka (IT) ja telekommunikaatio (ICT). Tässä luvussa käsitellään tietotekniikkamarkkinoita. Kun Suomen bruttokansantuote putosi vuonna 2009 kahdeksan prosenttia, supistuivat luonnollisesti myös tietotekniikkamarkkinat. IT-markkinoiden pudotus oli kuitenkin selvästi muuta taloutta pehmeämpi. Market-Vision katsauksen mukaan IT-markkinat putosivat 4,1 prosenttia 5,3 miljardiin euroon, kun ne olivat vuonna 2008 olleet 5,5 miljardia euroa. Suomen IT-markkinat 2008 2011 2008 2009 2010e 2011e Laitteet 1 640 1 402 1 435 1 472 Kasvu, % 2,3-14,5 2,4 2,6 Ohjelmistot 1 099 1 117 1 515 1 190 Kasvu, % 3,6 1,6 3,0 3,4 IT-palvelut 2 773 2 766 2 823 2 903 Kasvu, % 3,9-0,3 2,1 2,8 IT-markkinat yhteensä 5 512 5 285 5 409 5 565 Kasvu, % 3,4-4,1 2,3 2,9 Lähde: Market-Visio Oy Suurin pudotus oli laitemarkkinoilla, kun taas IT-palveluiden kysyntä notkahti vain maltillisesti ja ohjelmistojen kysyntä jopa nousi hivenen. Market-Visio ennakoi koko alan toipuvan vuonna 2010 noin 2,3 prosentin vauhdilla. Vuoden 2008 tason markkinat ylittävät kuitenkin vasta vuonna 2011. Teknologiateollisuus ry:n suhdannebarometri puolestaan kertoo, että suomalaisten tietotekniikka-alan yritysten liikevaihto Suomessa polki alkuvuonna 2010 edellisvuoden tasolla. Barometrin huono uutinen oli, että alan yritykset saivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä uusia tilauksia 29 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla jaksolla vuonna 2009. Uskoa luova tietoa puolestaan oli, että alan yritykset ovat lisänneet henkilöstön palkkaamista vuoden toisella neljänneksellä. 12 13
Laitemarkkinat IT-laitemarkkinat putosivat vuonna 2009 nopeasti, kun asiakkaat leikkasivat työasemien ja palvelinten hankintoja taantumassa. Monet organisaatiot siirsivät tai hyllyttivät kokonaan hankkeita, jotka eivät olleet elintärkeitä. Välttämättömissä investoinneissa monet asiakkaat ovat ostaneet aiempaa edullisempia laitteita, mikä on laskenut hankintojen keskihintaa. Henkilöstöleikkaukset ovat osaltaan vähentäneet IT-laitteiden tarvetta monessa organisaatiossa. Uuden henkilöstön palkkaus käynnistynee hitaasti myös taantuman jälkeen, joten laitehankinnat eivät saa sanottavasti vauhtia tältä osin. Jonkin verran laitemarkkinoita on supistanut myös palveluiden lisääntynyt ostaminen. Tulostus- ja kopiointilaitteiden hankkimista on vähentänyt puolestaan tulostuspalveluiden lisääntynyt käyttö. Kun talousnäkymät alkavat vahvistua, etenkin yritykset lisäävät todennäköisesti lykkäämiään hankintoja. Laitehankintoja liittyy myös yritysten toiminnan tehostamiseen. Laitemarkkinoiden syvin pudotus nähtiin palvelimissa (-23,4 %) ja tulostimissa sekä kopiokoneissa (-20,2 %). Suomen laitemarkkinat 2009 2011 2009 2010e 2011e PC-laitteet, notebook 382 402 415 Kasvu, % - 12,4 5,2 3,2 PC-laitteet, desktop 183 178 175 Kasvu, % -13,7-2,7-1,7 Palvelimet 190 197 206 Kasvu, % - 23,4 3,7 4,6 Tallennus 121 128 135 Kasvu,% -11,0 5,8 5,5 Tulostimet ja kopiokoneet 142 145 140 Kasvu,% -20,2 2,1-3,4 Verkkolaitteet 102 104 109 Kasvu, % 15,0 2,0 4,8 Valokuva & video 134 135 143 Kasvu, % - 5,6 0,7 5,9 Muut laitteet ja IT-komponentit 148 146 149 Kasvu, % -11,9-1,4 2,1 Laitemarkkinat yhteensä 1 402 1 435 1 472 Kasvu. % - 14,5 2,4% 2,6 Lähde: Market-Visio Oy, 4/2010 Lähde: Market-Visio Oy, 4/2010 14 15
Ohjelmistomarkkinat Suomen ohjelmistomarkkinoiden koko oli vuonna 2009 Market- Vision mukaan 1117 miljoonaa euroa, missä oli taantumasta huolimatta pieni 1,6 prosentin kasvu. Market-Visio jakaa ohjelmistomarkkinat sovellusohjelmistoihin ja infrastruktuuriohjelmistoihin. Sovellusohjelmistoihin kuuluvat muun muassa taloushallintaohjelmistot, tuotannonohjauksen ohjelmistot ja henkilöstöhallintaohjelmistot. Tämän luokan suurin yksittäinen ryhmä on toimisto- ja ryhmätyöohjelmistot. Infrastruktuuriohjelmistot puolestaan sisältää itse tietojärjestelmiin liittyvät ohjelmistot kuten käyttöjärjestelmät, sovelluskehitystyökalut ja tietoturva. Käyttöjärjestelmät on luokan suurin ryhmä. Taantuman aikana lisenssien myynti ja ohjelmistohankinnat ovat hidastuneet. Hankkeita on siirretty ja laitemarkkinat ovat hiipuneet, mikä vähentää myös ohjelmistojen myyntiä. Markkinat pysyivät kuitenkin kovimmankin pudotuksen aikaan pienessä nousussa, koska taantuma ei vähennä yritysten tarvetta tehostaa toimintaansa. Samoin kasvua on ylläpitänyt yritysten tarve kehittää sähköisiä palveluita asiakkaille. Market- Vision ennusteen mukaan juuri myynnin- ja markkinoinnin ohjelmistot tulevat kasvamaan nopeimmin myös lähivuosina. Niin sanottujen infrastruktuuriohjelmistojen kysyntä kasvoi myös vuonna 2009. Market-Vision mukaan kyseisessä ryhmässä supistuivat vain käyttöjärjestelmien ja sovelluskehitystyökalujen kysyntä. Kasvu oli vahvinta dokumenttien ja sisällön hallintaohjelmistojen markkinoilla. Etenkin web-sisällön hallintaohjelmistoilla on taattu kasvu, kun sähköinen kauppa ja palvelut sekä tietoturva vaativat panoksia. Suomen ohjelmistomarkkinat 2009-2011 2009 2010e 2011e Sovellusohjelmistot 520 533 547 Kasvu, % 1,3 2,4 2,9 Infrastruktuuriohjelmistot 597 618 643 Kasvu,% 2,0 3,5 4,1 Ohjelmistomarkkinat yhteensä 1 117 1151 1190 Kasvu, % 1,6 3,0 3,4 Lähde: Market-Visio Oy, 4/2010 Ohjelmistomyynnin kasvua tulee ylläpitämään sekä käytössä olevien ohjelmistojen ikääntyminen (esim. toiminnanohjausjärjestelmät) että uudet tuotteet (Windows 7). 16 17
IT-palveluiden markkinat IT-palveluiden markkinat olivat vahvassa kasvussa vielä 2008 ja vuonna 2009 markkinat supistuivat vain 0,3 prosenttia. Suurimmat pudotukset nähtiin IT-koulutuspalveluissa (-5,7 %) ja IT-konsultoinnissa (-5,2 %). Kysyntää on ylläpitänyt muun muassa valtionhallinnon suuret tietotekniikkahankkeet. Valtion investointitarpeet tulevat pysymään suurina jatkossakin julkishallinnon tehostamistarpeiden takia. Myös yritykset ovat investoineet taantumankin aikana integraatiohankkeisiin, joilla on haluttu tehostaa eri järjestelmien toimintaa. Myös pk-yritykset ovat lisänneet IT-palveluiden hankintaa. Palvelumarkkinoita ovat puolestaan painaneet alas muutamien suurten toimialojen vaikeudet. Esimerkiksi metsäteollisuuden, teknologiateollisuuden ja pankki- ja vakuutusalan investointikyky on ollut niukka. Myös kuntien tiukka taloustilanne näkyy IT-palveluiden kysynnässä. Suomen IT-palvelumarkkinat 2008 2011 2008 2009 2010e 2011e IT-konsultointipalvelut 226 215 217 223 Kasvu, % 4,1-5,2 0,9 2,7 Sovelluskehitys, integrointi ja käyttöönotto 749 743 754 780 (miljoonaa euroa ) Kasvu, % 4,0-1,6 1,5 3,4 Pakettiohjelmistojen ylläpito ja tuki (miljoonaa 196 195 197 200 euroa) Kasvu, % 2,1-0,5 1,0 1,5 Laitteiden ylläpito ja tuki 288 281 282 282 Kasvu, % - 2,0-2,4 0,4 0,0 Hallinta, käyttö ja verkkopalvelut 1 175 1 201 1 238 1 278 Kasvu, % 6,3 2,2 3,1 3,2 IT-koulutuspalvelut 139 131 135 140 Kasvu, % 3,0-5,7 3,0 3,5 Palvelumarkkinat yhteensä 2 773 2 766 2 823 2 903 Kasvu, % 3,9-0,3 2,1 2,8 Lähde: Market-Visio 4/2010. 18 19
2.3 Televiestinnän muodonmuutos Syvä taloustaantuma iski telekommunikaatiomarkkinoihin samalla tavoin kuin tietotekniikkamarkkinoihin. Laitteiden kysyntä putosi vuonna 2009 reippaasti, mutta palveluiden kysyntä hiipui hitaammin. Matkapuhelimien kysynnästä leikkautui yli yhdeksän prosenttia, mutta matkapuhelimilla soitettiin jopa edellisvuotta enemmän. Sen sijaan kiinteän verkon palveluiden kysyntä leikkautui lähes kuusi prosenttia, mikä painoi koko palvelumarkkinan 2,3 prosenttia miinukselle. Askeleet kiinteästä verkosta kohti mobiilimaailmaa pitenivät vuonna 2009 monella tavalla. Suomen televiestintämarkkinat 2009 2011 2009 2010e 2011e Kiinteän puhelinverkon palvelut (milj. euroa) 1 499 1 451 1 403 Kasvu, % - 5,7-3,2-3,3 Mobiiliverkon palvelut (milj. euroa) 1 811 1 828 1 822 Kasvu, % 0,6 0,9-0,3 Laitteet (milj. euroa) 361 385 405 Kasvu, % -9.3 6,7 5,1 Markkinat yhteensä (milj. euroa) 3 672 3 664 3 631 Kasvu, % - 3,0-0,2-0,9 Lähde: Market-Visio Oy 2010 Erityisen kova kasvu Suomessa nähtiin laajakaistamarkkinoilla. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli viestintäviraston mukaan lähes 2,5 miljoonaa laajakaistaliittymää. Näistä noin 76 prosenttia oli kotitalousasiakkailla ja loput yritysasiakkailla. Laajakaistaliittymien määrä kasvoi vuonna 2009 noin 377 000 liittymällä eli 18 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun veturina olivat mobiililaajakaistat, joiden määrä kasvoi lähes 90 prosenttia vuodessa. Koko Euroopassa mobiililaajakaistaliittymien määrä kolminkertaistui kahdessa vuodessa, mutta Suomessa määrä kuusinkertaistui samassa ajassa. Suomi olikin vuoden 2009 lopussa Euroopan kehittynein mobiililaajakaistamaa tutkimusyhtiö IDC:n mukaan. Tätä selittävät muun muassa yhden hengen talouksien muita Euroopan maita suurempi osuus sekä operaattoreiden tapa myydä langatonta datasiirtoa kiinteillä kuukausimaksuilla. Operaattorit vauhdittavat kasvua yleisillä hintojen leikkauksilla ja etenkin erikoistarjouksilla, joissa oli tyypillisesti määräaikainen kytkysopimus, jossa kuluttajalle tuli myös päätelaite, joka oli pääsääntöisesti 3G-modeemi. Langattoman laajakaistan (1 Mbit/s) keskihinta putosi vuonna 2009 35 eurosta 32 euroon. Laajakaistaliittymien kehitys 2007 2009 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009 DSL 1 270 500 1 231 300 1 185 900 Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä 114 000 134 900 106 600 Kaapelimodeemi 209 600 214 800 222 700 Mobiililaajakaista 143 100 479 700 908 000 Langaton laajakaista 15 300 26 100 31 800 FTTH (optisessa kuituverkossa toimiva 12 600 laajakaista) Muu 7 700 9 800 6 000 Yhteensä 1 760 200 2 096 600 2 473 600 Lähde: Viestintävirasto Matkaviestinliittymien lukumäärä kasvoi taantumasta huolimatta 13 prosenttia eli 870 000 liittymällä vuonna 2009. Tästä kasvusta noin puolet tulee mobiililaajakaistoista. Matkaviestinliittymiä Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 7,7 miljoonaa. Mukana ovat sekä puheeseen että ensisijaisesti tiedonsiirtoon käytettävät liittymät. Jokaisella suomalaisella oli siis keskimäärin 1,45 matkaviestinliittymää. Liittymistä 78 prosenttia oli kotitalouksien käytössä. 20 21
Suomalaiset puhuivat puhelimessa entistä enemmän ennätyssyvästä taantumasta huolimatta. Soitettujen puheluiden kappalemäärä pysyi tosin edellisvuoden tasolla eli 4,9 miljardissa. Puhelut olivat kuitenkin neljä prosenttia edellisvuotta pidempiä, kun keskimääräinen puhelu kesti 3,03 minuuttia. Viestintäviraston selvitys kertoo, että matkapuhelimesta soitettujen puheluiden pituudet ovat pidentyneet monen vuoden ajan. Vuonna 2005 keskimääräinen matkapuhelu kesti yli kaksi minuuttia vähemmän kuin kiinteästä verkosta soitettu. Vuonna 2009 ero oli enää 19 sekuntia. Tekstiviestejä suomalaiset lähettivät vuonna 2009 noin 3,8 miljardia, mikä oli yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Suomalainen lähetti kuukaudessa keskimäärin 59 tekstiviestiä. Multimediaviestien määrä kasvoi 12 prosenttia lähes 40 miljoonaan kappaleeseen. Matkaviestinverkossa lähetettiin vuonna 2009 dataa kolme kertaa edellisvuotta enemmän eli yhteensä noin 16 miljoonaa gigatavua. Matkapuhelujen hinnat pysyivät Viestintäviraston mukaan vuoden 2008 tasolla. Perusliittymästä soitettu kolmen minuutin puhelu maksoi vuoden 2009 lopussa keskimäärin 21 senttiä. Matkaviestinliittymät ja puhelumäärät 2007 2009 2007 2008 2009 Matkaviestinliittymiä 6 080 000 6 830 000 7 700 000 Puhelut (miljoonaa kpl) 4 809 4 962 4 986 Puheluminuutit (miljoonaa) 13 546 14 548 15 120 Kiinteät verkot hiipuvat Kiinteiden liittymien määrä väheni vuonna 2009 noin 14 prosenttia. Maassa oli vuoden lopussa 1,4 miljoonaa kiinteän verkon liittymää. Sukupolvien väliset erot kulutustottumuksissa ovat suuret. Viestintäviraston selvityksen mukaan 90 prosentilla alle 45-vuotiaista on kotona laajakaistaliittymä. Samasta ikäryhmästä vain kymmenellä prosentilla on lankapuhelinliittymä. Yli 65-vuotiaista joka toisella on lankapuhelin, mutta vain joka neljännellä laajakaistaliittymä. Lankapuhelin on ainoa puhelinliittymä yhdessä prosentissa kotitalouksia. Noin joka neljännessä kotitaloudessa on kiinteän verkon puhelinliittymä. Kansainvälisen telekommunikaatioyhdistyksen ITU:n tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 26 lankaliittymää sataa asukasta kohti. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli 55. Kiinteästä verkosta soitetut puheluminuutit vähenivät vuonna 2009 neljänneksen. Kiinteän verkon kautta puhuttiin 1,077 miljardia minuuttia, kun matkapuhelimiin puhuttiin 15,1 miljardia minuuttia. Kiinteän verkon hinnat pysyivät edellisvuoden tasolla. Kuluttajat pitivät Viestintäviraston kyselyssä kiinteän verkon perusmaksua niin kalliina, että se voi lisätä luopumisia kiinteästä liittymästä. Laajakaista laajenee Vuonna 2009 voimaan tullut viestintämarkkinalaki asettaa tietyille teleyrityksille yleispalveluvelvoitteen, joka takaa perustason laajakaistaliittymän jokaiseen vakituiseen asuntoon ja yrityksen toimipaikkaan. Vuonna 2008 käynnistyi laajakaista 2015 -hanke, jonka tavoitteena on 100 Mbit/s -laajakaistaliittymän tarjontaan kykenevä verkko harvaan asutuille alueille vuoteen 2015 mennessä. Uudet palvelut lisäävät lähivuosina oletettavasti nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöä. Viestintäviraston kyselyiden mukaan yhä suurempi osa kuluttajista on kiinnostunut internetin televisiopalveluista ja tilausvideopalveluista. Yritykset myös toivat uusia palveluita vuonna 2009 tihenevällä vauhdilla. Viestintäviraston arvion mukaan seniorikansalaisten vähäinen kiinnostus laajakaistapalveluiden käyttöön johtuu osittain siitä, että kyseiselle asiakasjoukolle ei löydy kiinnostavia palveluita verkosta. 22 23
3. Tavoitteena toimivampi maailma 3.1 ICT innovaatioveturina Suomessa tapahtui radikaali muutos 1990-luvulla yritys- ja teollisuusrakenteessa. Vajaassa vuosikymmenessä elektroniikka ja etenkin telekommunikaatiolaitteet kasvoivat selvästi suurimmaksi teollisuudenalaksi ja vientisektoriksi. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä maasta oli tullut maailman ICT-keskeisin valtio alan tuotanto- ja t&k-panoksilla mitattuna. Suomen innovaatiojärjestelmää arvioineen kansainvälisen työryhmän raportin sitaatti tiivistää ICT:n merkityksen maan innovaatioille. Sitaatin taustalla on Nokian nopea nousu talouden ja tutkimuksen veturiksi. Kuten Etlan tutkija Jyrki Ali-Yrkkö kirjoittaa, Nokia on ollut selvästi suurin patentinhakija Suomessa. Vuosina 2000-2006 Nokian osuus suomalaisista patenttihakemuksista Euroopan patenttitoimistossa (EPO) oli 48 prosenttia. Vuonna 2006 osuus oli 43 prosenttia. Vastaavia suuria vetureita löytyy muistakin maista. Ali-Yrkön selvityksen mukaan Philips toi Hollannin patenteista vuonna 2006 36 prosenttia ja Ericsson Ruotsin patenteista 27 prosenttia. Kansantaloudelle on erittäin tärkeää, missä maassa yrityksen tuotekehitys tapahtuu ja missä on yrityksen pääkonttori. Esimerkiksi Ali-Yrkkö on laskenut, että Nokian N95 puhelimen lisäarvosta jää Suomeen noin puolet. N 95-puhelimen lisäarvon maantieteellinen jakauma Maa Osuus lisäarvosta Suomi 49,7 % Muu Eurooppa 5,4 % Yhdysvallat 12,1 % Japani 6,5 % Muu Aasia 4,6 % Tuntematon 7,2 % Myyntimaa 14,5 % Lähde: Nokia and Finland in a Sea of Change, Jyrki Ali-Yrkkö, Etla 2010 Suomen suurimmat tutkijat* Sija Yritys t&k milj. euroa t&k-liikevaihdosta % 1 Nokia 5 909 14,4 2 Wärtsilä 141 2,7 3 ABB-yhtiöt 130 5,7 4 Metso 115 2,3 5 Orion 95 12,3 6 LM Ericsson 92 56,1 7 Stora Enso 71 0,8 8 Kone 62 1,3 9 Tieto 53 3,1 10 Amer Sports 52 3,4 13 Tellabs 43 15,4 20 F-Secure 28 22,3 21 Vaisala 28 12,3 39 Basware 14,8 15,9 40 Elektrobit 14,7 9,6 Lähde: Tekniikka & Talous 11.6.2010 *kymmenen suurinta + eräiden ICT-yritysten t&k-panos 24 25
Suomen innovaatiotoiminnan ongelma ei kuitenkaan ole Nokian vahva asema, vaan muiden vähäinen panostus. Innovaatiojärjestelmän arvioinnissaan kansainvälinen työryhmä toteaa, että Suomen huoli on pienten yritysten vähäinen panos innovaatiotoimintaan. Toinen huoli on, että t&k on vahvasti keskittynyt ICT-toimialalle. Vahva erikoistuminen on ollut yksi Suomen vahvuuksia, mutta samaan aikaan siinä on riski tulevan kasvun menettämisestä. ICT:n innovaatiot ovat kansantaloudelle tärkeitä sekä teollisuuden itsensä että innovaatioiden hyödyntämisen takia. Talouskasvu syntyy teknologian kehityksestä. Professori Matti Pohjola muistuttaakin, että teknologia ei kehity tasaista tahtia, vaan pitkien kiihtyvien ja hidastuvien kasvun vaiheiden kautta. Pohjolan arvion mukaan ICT-teknologian aikaansaama kasvu on vasta kiihtymässä. Hän ennustaakin historian valossa, että ICT vie maailman talouskasvua eteenpäin seuraavat pari vuosikymmentä. ICT luo verkostoja Yhteen kytkeytyminen on avain; yksilöiden ja organisaatioiden välillä kiihtyen lisääntyvät linkit, jotka ICT tekee mahdolliseksi. Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa korostetaan tiedon liikkumisen tärkeyttä etenkin pienelle kansankunnalle, joka haluaa lisätä innovatiivisuutta. Raportissa muistutetaan, että Suomi tuottaa parhaimmillaankin alle prosentin maailmanlaajuisesta tiedosta. Siksi on äärimmäisen tärkeää kysyä: miten napata kiinni globaaleista oivalluksista ja vahvistaa tiedon, kokemuksen ja osaamisen siirtymistä. Edellisestä voidaan ajatella, että ICT kiristää kilpailua kansainvälisen tiedon liikkuessa entistä nopeammin. Toisaalta ICT antaa myös kaukana suurista markkinoista oleville suomalaisille hyvät edellytykset päästä käsiksi tietoon, jota syntyy kaukana kotimarkkinoilta. Case: Nobel-kokemus ja ICT yhdistyvät Suomalaiset yhdistävät ICT-osaamisen ja kansainvälisen konfliktien ratkaisukokemuksensa kehittämällä matkapuhelimella tehtävää syntymärekisteröintiä, joka on edellytys monien kansalaisoikeuksien toteutumiselle. Hankkeen takana ovat rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisuun erikoistunut Nobel-palkitun Martti Ahtisaaren johtama Crisis Management Initiative järjestö ja VTT. Liberiassa toteutettava mobiilirekisteröinti mahdollistaa virallisen syntymärekisteröinnin yhä useammalle lapselle. Syntymärekisteröinti on ollut puutteellista vaikeakulkuisessa maassa, jossa hallinnon rakenteet ovat heikot. Verkostoituminen on myös ICT-alan oma haaste. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmistoalaa koskevassa selvityksessä pidetään verkostomaisen toimintatavan hallitsemista keskeisenä osaamisalueena alan yrityksille. Yritysten toimintalogiikan ymmärtäminen on tärkeää sekä yleisellä tasolla että omien asiakkaiden kohdalla. Yleisellä tasolla on oltava kykyä oivaltaa yritysten toimintaympäristössä muutoksia, joita ns. uusi talous on tuonut mukanaan. Samankaltaiseen tulokseen tuli myös Teksin selvitys ohjelmistoalasta. Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat yhä enemmän yhteistyöverkostoihin, joko teknologiassa, suunnittelussa tai markkinoinnissa. Tämä pakottaa yritykset parantamaan osaamistaan verkostotoiminnassa, partnereiden käytössä ja hankinnassa. ICT vie maailman talouskasvua eteenpäin seuraavat pari vuosikymmentä. 26 27
Case: EIT:n ICT-laboratorio luo verkostoja Suomeen Verkostoja vahvistaa osaltaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) ICT-laboratorion perustaminen Suomeen. EIT on perustanut tulevaisuuden tieto- ja viestintäyhteiskuntaan keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön, EIT ICT Labs, jonka viidestä yksiköstä yksi on sijoittunut Otaniemeen. Eindhovenin, Pariisin, Berliinin, Tukholman ja Helsingin muodostaman verkoston tavoitteena on synnyttää maailmanluokan innovaatiokeskuksia. Laboratoriot tekevät keskinäisen yhteistyön lisäksi merkittävää yhteistyötä kansainvälisten yritysten, tiede- ja teknologiapuistojen ja yliopistojen kanssa. ICT:n odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia muun muassa: Terveydessä ja hyvinvoinnissa Yksilöiden mobiliteetissa ja voimaannuttamisessa Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja koheesiossa Energian käytön tehostamisessa Kestävässä kehityksessä Globaalin liiketoiminnan kehittämisessä. Haasteena soveltaminen ICT:n suurin vaikutus innovaatioihin ja koko kansantalouteen ei tule välttämättä jatkossa pelkästään patenttien ja tuotannon kautta. Soveltavat innovaatiot ovat todennäköisesti koko kansantalouden kannalta aivan keskeisiä. Tämä on Suomen suurin haaste, sillä monet kansanväliset vertailut osoittavat, että useat maat ovat meitä paremmin verkottuneita, monissa maissa julkinen sektori palvelee kansalaisiaan paremmin verkossa ja monissa maissa kuluttajat ja yritykset käyttävät verkon mahdollisuuksia monipuolisemmin. Esimerkiksi YK:n 192 maata koskeva e-government 2008- selvityksessä Suomi oli sijalla 15 ja 2010 sijalla 19. YK painottaakin, että muutos ei tapahdu laitteilla ja ohjelmistoilla, vaan niiden käyttämisellä muutoksen ajureina. Suomen valtion sähköiset palvelut ovat vaatimattomat, vaikka kansalaisten korkea koulutustaso antaisi mahdollisuuden nettipalveluiden rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Heikoimmin Suomi menestyy YK:n vertailussa kansalaisten sähköisessä osallistamisessa, jossa maa oli vuoden 2010 vertailussa sijalla 30 yhdessä Kirgisian kanssa ja Mongolian perässä. Hyvä uutinen tosin on, että Suomi nousi listalla 15 pykälää vuoden 2008 selvityksestä. Samalla tavoin Suomi on jäänyt monena vuotena kärjestä Economist Intelligence Unitin e-readiness vertailussa siksi, että kuluttajat ja yritykset hyödyntävät huonosti ICT-teknologiaa. Tuoreimmassa vuoden 2010 selvityksessä Suomi tosin nousi sijalle neljä. Haaste on huomattu Soveltamisen haasteet on todettu niin monissa kansainvälisissäkin selvityksissä, että asia on huomattu erinomaisen hyvin. Suomessa on kuitenkin menossa huikea määrä julkisesti tuettuja hankkeita, joissa ICT:tä pyritään soveltamaan joko olemassa oleviin asioihin tai täysin uusien asioiden kehittämiseen. 28 29
ValtIT on Valtion It-toiminnan johtamisyksikkö, joka vastaa yhteisten tietotekniikkapalveluiden kehittämisestä. ValtIT vastaa muun muassa IT-toiminnan talousohjauksesta, tietoturvallisuudesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. KuntaIT edistää kuntasektorin palvelutoimintaa ja IT:n yhteensovittamista. Hankkeen tuloksena on syntynyt kuntien käyttöön muun muassa asiakaspalvelua helpottava ASPAkonsepti ja KuntaRekry.fi sivusto, joka kokoaa yhteen kunta-alan avoimet työpaikat. Julkisen hallinnon hankkeita Valtionhallinnon tuottavuusohjelma pyrkii varmistamaan, että valtion tehtävät hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta työvoimaa riittää muidenkin sektoreiden tarpeisiin. Tätä varten muutetaan toimintatapoja ja organisointia sekä lisätään voimakkaasti tietotekniikan käyttöä. SADEe-hanke tähtää vuoteen 2015 mennessä verkottu neeseen julkiseen hallintoon, jonka palvelut ovat moni kanavaisesti saatavissa ja helposti löydettävissä. Valtion toimintaohjelma yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi yksinkertaistaa säädöksiä ja menettelyitä. Kokonaisuus sisältää muun muassa sähköisen etulli-hankkeen ja verohallinnon sähköisten palveluiden kehittämisen. Kunta ja palvelurakenneuudistus Paras tähtää kuntien palvelujen tehokkaampaan järjestämiseen pitkällä tähtäimellä. www.kunnat.net/paras 30 Tekesin kehityshankkeita Digitaalinen tuoteprosessi vahvistaa tietotekniikan saumatonta hyödyntämistä niin, että tieto on tehokkaasti käytettävissä koko tuotteen elinkaaren aina konseptin luomisesta tuotteen käyttöön asti. Giga-konvertoituvat verkot keskittyy teknologian kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan luomiseen laajakaistaisen tietoliikenteen alueelle. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa pyrkii uudistamaan julkisen sektorin vastuulla olevaa sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa, edistää palvelujen saatavuutta ja yritysten liike toimintamahdollisuuksia alalla. Serve -innovatiiviset palvelut kehittää palvelukonsepteja ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä palveluliiketoimintoja. Ubicom -sulautettu tietotekniikka kehittää ja pilotoi teknologiaratkaisuja ja sovelluksia. Elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden toivotaan pystyvän nopeuttamaan teknologian kaupallistamista. Sitran hankkeita Energiaohjelma tähtää Suomen muuttamiseksi energia tehokkaammaksi yhteiskunnaksi ja luo uusia markkinoita ja menestyvää liiketoimintaa. Kuntaohjelma tuotteistaa kuntapalveluita, jotta kansalaiset saavat entistä parempia palveluita niin, että palvelurakenne uudistuu, tuottavuus nousee ja kuntalaisten valinnanvapaus ja vaikutusmahdollisuudet paranevat. Kuntien Palvelukeskus ICT on Sitran hankkeena syntynyt yritys KPK ICT Oy, joka kehittää valtakunnallisesti kunnille sopivia ICT-palveluja. KPK THH Oy on Sitran hankkeessa syntynyt kuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. 31
Osaamiskeskushankkeita Digitaaliset sisällöt tavoittelee kansalaisten elämää helpottavien ja rikastuttavien palveluiden ja yrityselämän, hallinnon ja julkisen sektorin toimintaa tehostavien palvelujen ja toimintamuotojen kehittämiseen. Haasteena on luoda kansainvälisesti kilpailukykyisiä digitaalisia palvelukonsepteja. Joka paikan tietotekniikka lähtee ajatuksesta, että ICT tulee osaksi koko elinympäristöämme ja toimintaamme ja on kiinteä osa eri toimialojen sovelluksia ja tietotekniikkaa. Tavoitteena hyödyntää tätä trendiä ja luoda ICT-alalle ja soveltaville aloille uutta kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Älykkäät koneet uskoo, että koneiden älykkyys, uudet suunnittelumetodit sekä tuotteen elinkaaren aikainen hallinta ovat keskeisiä osaamisaloja uusien liiketoimintamallien pohjaksi. Esiin nousee muun muassa ICT:n yhä voimakkaampi rooli koneissa, tuotannossa ja yritysten toiminnassa. 3.2 Uutta yrittäjyyttä, uusia ideoita Suomalaisen ICT-alan innovatiivisuuden heikko kohta on sama kuin koko yhteiskunnassa: vähäinen yrittäjyys. Erityisesti kansainvälisesti menestyviä kasvuyrityksiä Suomi kaipaisi lisää. Innovaatiojärjestelmää arvioinut kansainvälinen työryhmä suosittelee, että Suomessa edistetään entistä enemmän riskinottamista ja pioneerihenkeä synnyttävää yrittäjyyttä. Työryhmä kannustaa rakentamaan maahan lisää yrittäjyyshenkeä, lisäämään yrittäjyyskoulutusta yliopistoissa ja luomaan yrittäjyyskannustimia verotuksessa ja rahoituksessa. Kasvuyrittäjyyden puute näkyy muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön kyselystä, jossa vain viisi prosenttia yrittäjistä pitää itseään voimakkaasti kasvuhaluisena. Suomalaisten ohjelmistoyritysten kansainvälisen liikevaihdon määrä 4 % 34 % 20 % 18 % 24 % Merkittävästi kansainvälistä toimintaa Vähäistä kansainvälistä toimintaa Kansainvälistymissuunnitelmia Kansainvälistyminen ei ajankohtaista Kansainvälistä toimintaa aiemmin Lähde: Software Industry Survey 2010 Passiivisesta kasvuhalukkuudesta kertoo myös Teknologiateollisuuden ja Aalto-yliopiston ohjelmistoyritysselvitys 2010, jonka mukaan vain 18 prosentilla suomalaisista ohjelmistoyrityksistä on huomattavaa kansainvälistä toimintaa. Jopa 34 prosenttia vastaajista totesi, että kansainvälistyminen ei ole juuri nyt ajankohtaista. Suomessa olisi otettava askel yrittäjyyspolitiikasta kohti kasvuyrittäjyyspolitiikkaa. Tämä on yksi viidestä suosituksesta, joihin Teknologiateollisuuden Digitaalinen Suomi 2020 -teoksen tekijät päätyvät. Tämä edellyttäisi muun muassa seuraavia asioita. 32 33
Kasvuyrittäjyys nostetaan keskeiselle sijalle elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehitystoiminnan pohjalta. Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittajia mahdollisuutena toteuttaa kasvu. Suomeen on saatava osaavampia ja kansainvälisempiä kasvurahoituksen ammattilaisia ja yrityskiihdyttämöjä. Kukaan ei voi tietää, mistä löytyvät tulevaisuuden menestysalat suomalaiselle ICT-teollisuudelle. Syksyllä 2009 Teknologiateollisuuden seminaarissa kokoontui noin 60 usean alan asiantuntijaa työpajaan, jonka tehtävänä oli löytää alan menestysmahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Työpaja lähestyi haastetta pohtimalla, mitkä suuret trendit synnyttävät kysyntää ICT-teollisuudelle ja missä suomalaisilla on jo nyt monipuolista osaamista kuten asiakastarpeiden ymmärtämistä ja teknologista tietämystä. Terveydenhuolto on yksi keskeinen toimiala, jolla Suomessa on kansainvälisten selvitysten mukaan pitkälle menevää osaamista. Ala tarjoaa paljon vientimahdollisuuksia, koska terveydenhuolto on suuri toimiala useimmissa maissa. Ala on investoinut kansainvälisesti tietotekniikkaan monia muita toimialoja vähemmän, joten markkinapotentiaali on suuri. Potilastiedon sähköisen liikuttelun yleisyys eräissä Euroopan maissa Maa Prosenttia EU 27 48 Tanska 98 Suomi 91 Hollanti 91 Iso-Britannia 91 Saksa 66 Ranska 48 Slovakia 7 Latvia 1 Lähde: EU (2008). Benchmarking ICT use among General Practitioners in Europe. Työpaja löysi muun muassa seuraavia Suomen ICT-vahvuuksia: 1. Mobiiliteknologia ja monipuolistuva viestivälitys, sen sovellukset eri sisältötuotannon aloille ja muille toimialoille. 2. Systeemien hallinta, prosessiautomaatio ja älykkäät koneet vahvoilla toimialoillamme. 3. Älykkäät rakennukset ja asuminen. Kehityskohteena elinkaarikustannusten sisäistäminen ja tuottavuuden parantaminen. 4. Energia- ja ympäristöosaaminen. Suomessa on jo käytössä monia ratkaisuja, joita EU:ssa ja useissa kehittyneissä maissa vasta valmistellaan. Älykkäät sähköverkot on yksi tärkeä kehityskohde. 5. E-terveydenhoito. Kustannuskriisi pakottaa kehittämään terveydenhuollon sähköisiä palveluita. 6. E-hallinto. Julkinen hallinto pyrkii yhtenäistämään järjestelmiään. Kehityskohteita kansalaisportaalit, tietojen digitalisointi ja viestinnän parantaminen. CASE: Parempaa palvelua potilaille Mawell Oy on kehittänyt M7 MediMaker -ohjelmiston lääketieteellisen multimediatiedon tuottamiseen ja jakeluun. Ohjelmistoa käyttää päivittäin useat tuhannet terveydenhuollon ammattilaiset yli sadassa eurooppalaisessa organisaatiossa. Järjestelmä integroi esimerkiksi Ruotsin toiseksi suurimmassa maakunnassa Länsi- Götanmaalla 17 sairaalaa niin, että potilaan tiedot ovat käytössä kaikissa sairaaloissa. Näin sairaalat voivat tasapainottaa työkuormia ja mahdollistaa paremmat palvelut potilaille. 34 35
3.3 Vihreä ICT Kestävä kehitys on yksi megatrendi, jossa ICT:llä on keskeinen rooli ja samalla suuri liiketoimintamahdollisuus. Muun muassa EU:n politiikkaohjelma Euroopan tietoyhteiskunnalle vuoteen 2015 painottaa ICT:n roolia monella tavalla. Tietotalous on veturi, jonka avulla vaurautta voidaan kasvattaa tulevaisuudessa. Tietoyhteiskunnan on tarjottava osallistumisen mahdollisuus kaikille, mikä tekee siitä demokraattisen. Vihreän ICT:n avulla on tuettava ekotehokasta talouskehitystä. Uuden sukupolven infrastruktuurin rakentaminen vaatii investointien ja kilpailun tasapainoa. On investoitava myös pehmeään infrastruktuuriin, sosiaaliseen pääomaan kuten koulutukseen. Pienet ja keskisuuret yritykset on saatava mukaan ICT:n kehitykseen, hyötymään siitä ja hyödyntämään sitä. Tiedon yhteismarkkina mahdollistaa koheesion ja kasvun. E-hallinto ja sen palvelut on uudistettava. Luottamus verkkopalveluihin ja digitaaliseen maailmaan on ensiarvoisen tärkeää. EU:n on pyrittävä selvään johtajuuteen, mikä on otettava sen politiikkaprosesseissa huomioon. Lähde: Digitaalinen Suomi 2020, Teknologiateollisuus. VTT:n tutkijat painottavat, että ICT:n hyödyt kestävän kehityksen edistämisessä vaativat eri osapuolten laajaa ymmärrystä ja muutoksia systeemitason toiminnoissa. Vaaditaan siis huomattavia muutoksia ihmisten, instituutioiden, organisaatioiden ja poliittisten elimien tasolla. (Ks. Ahola, Ahlqvist, Ermes, Myllyoja & Savola.) Edellä mainitut tutkijat jakavat ICT:n roolin kolmeen osaan: 1. Kansalaistiedon vahvistaminen (Empowering people). ICT on tärkeä väline ihmisten tiedon lisäämiseksi, jotta kansalaiset voivat tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. 2. Luonnon resurssien tehokkaampi käyttö (Extending natural resources). ICT auttaa vähentämään rajallisten resurssien käyttöä. 3. Järjestelmien toiminnan optimointi (Optimising systems). ICT voi vähentää ympäristökuormaa optimoimalla toimintoja. Näiden pohjalta tutkijat esittävät neljä tärkeää kehityskohdetta: kestävä kulutus, älykäs energia ja rakennukset, kestävä tuotanto ja optimoidut ja joustavat verkostot. ICT vähentää muiden päästöjä ICT:n merkittävin panos ympäristön eteen on muiden toimialojen ympäristökuorman vähentäminen. ICT-alan omat päästöt kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä, mutta ala voi auttaa vähentämään muiden päästöjä viisi kertaa oman hiilijalanjälkensä edestä. Näin arvioi GeSI (global e-sustainability initiative) omassa tutkimuksessaan. Monet prosessit voi kehittää energiatehokkaammiksi juuri ICT:n avulla. Tämä tapahtuu muun muassa tuotanto- ja toimitusketjujen optimoinnilla, älykkään rakentamisen avulla ja energiaa säästävillä liikenneratkaisuilla. ICT mahdollistaa virtuaalisia toimintatapoja kuten testausta ja mallintamista. Samoin ICT voi muuttaa kokonaan työskentelytapoja. Esimerkiksi etätyö, virtuaaliset call centerit ja virtuaalikokoukset voivat säästää merkittävästi energiaa. EU:n sähkö- ja elektroniikkateollisuuden Electra-projektissa nousivat esiin myös ICT:n mahdollisuudet energiansäästössä. Energiantuotannossa älykkäät sähköverkot ovat yksi merkittävä mahdollisuus. Seuraavalla sivulla on esimerkki Suomen liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksistä siitä, miten ICT auttaa liikenteen päästöjen vähentämisessä. ICT:n merkittävin panos ympäristön eteen on muiden toimialojen ympäristökuorman vähentäminen. 36 37
CASE: Äly vähentää liikenteen päästöjä Älykäs liikenne yhdistää tieto- ja viestintätekniikkaa esimerkiksi paikkatietoihin. Ajoneuvot tuottavat ajantasaista tietoa liikennejärjestelmän tilasta ja välittävät sitä sekä kuljettajalleen että toinen toisilleen. Samoin terminaaleista ja väylistä tulee älykkäämpiä, kun niitä varustetaan tieto- ja viestintätekniikalla. Älykästä liikennettä hyödynnetään jo muun muassa sää- ja reittipalveluissa, vaihtuvissa nopeusrajoituksissa, joukkoliikenteen informaatiopalveluissa sekä logistiikkaa helpottavissa järjestelmissä. Älykästä liikennejärjestelmää voi ja kannattaa ohjata teollisuuden prosessinohjauksen kaltaisesti liikkumisen ja liikenteen hallinnan keinoin. Tämä tarkoittaa lähinnä kysynnän ohjauksen, liikenteen ohjauksen ja tiedottamisen ajantasaisten palvelujen hyödyntämistä. Tällaisessa operoinnissa keskitytään matkojen ja kuljetusten luotettavuuteen ja laatuun mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta. Esimerkkejä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toimenpiteistä: Ajohallintokeskus osallistuu liikennetelematiikan kehittämiseen liittyvään yhteistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti. Ministeriö laatii kansallisen liikenteen tavoitetilaa tukevan älykkään liikenteen tavoitetilan sekä strategian ja toimenpideohjelman Muokkaa tulosohjausta siten, että se ohjaa myös älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöön Ryhtyy toimiin vaikuttavimpien ja tehokkaimpien älykkään liikenteen ratkaisujen laajamittaiseksi käyttöönotoksi Ratahallintokeskus kehittää liikenteen ohjausta ja vähentää liikenteellisiä pullonkauloja Tiehallinto tehostaa liikenteen häiriötilanteista toipumista. Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö. ICT vähentää omia päästöjään Eurooppalainen ICT-alan tuottajayhdistys DigitalEurope nojaa tutkimusyhtiö Gartnerin arvioon, että ICT-ala tuottaa maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäätöistä kaksi prosenttia. Kyseessä on suunnilleen sama määrä, minkä lentoliikenne tuottaa. ICT:n ja kulutuselektroniikan nopea kasvu nostaa brittiläisen Energy Saving Trustin mukaan ICT:n ja kulutuselektroniikan osuuden Iso-Britannian sähkönkulutuksesta 45 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. ICT-laitteiden hiilidioksidipäästöt nousevat, koska laitteiden määrä kasvaa nopeasti sekä työ- että vapaa-ajan käytössä. Laitteet ovat koko ajan päällä, vaikka niitä ei käytettäisikään. Lisäksi laitteiden elinkaari on lyhyt. Suomessa yksi alan keskeinen hanke ympäristön säästämiseksi on Tekesin ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiCom ry:n Green ICT -hanke. Tekesin selvitys kertoo, että alan yritykset näkevät Green ICT:n sisällön suppeasti. Suuri osa yrityksistä piti hanketta lähinnä energian säästämisenä. Yli puolet kuitenkin vastasi pohtineensa vihreän ICT:n tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. Toinen Suomessa myös ICT:tä koskeva ympäristöhanke on WWF:n Green Office, jossa on mukana 185 suomalaisorganisaatiota. Syyskuussa 130 yritystä oli saanut Green Office -merkin käyttöoikeuden. Nokia on ollut viime vuosina paras yritys Greenpeacen Guide to Greener Electronics -selvityksessä, jossa järjestö pani 18 globaalia elektroniikkavalmistajaa paremmuusjärjestykseen ympäristön huomioimisessa. Ekotehokkaan toimiston 10 ohjeeseen kuuluu luonnollisesti ICT-laitteiden käyttämän energian säästäminen. Energiansäästöasetukset ja laitteiden sammuttaminen työpäivän päätteeksi ovat helpot ja tärkeät askeleet energiansäästämisessä. Suomalaisia on mukana myös kansainvälisissä ICT-alan energiansäästöhankkeissa. Esimerkiksi VTT on partnerina eurooppalaisessa FIT4Green-hankkeessa, joka tähtää 20 prosentin säästöön palvelinkeskusten ICT-laitteiston sähkönkulutuksessa. Hanke 38 39