Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto kevät TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kolmen palkansaajien keskusjärjestön, :n, :n ja Akavan toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin, ammattiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta sekä mielipiteitä sopimustoiminnasta, yritysten yhteiskuntavastuusta, työtaisteluista sekä julkisen sektorin palveluiden ja talouden turvaamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maaliskuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä.. Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + %-yksikköä suuntaansa. Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä? Järjestäytyminen on nyt aiempaa tarpeellisempaa Valtaosa suomalaisista ( %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista lähes joka toinen ( %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Järjestäytymisen tarpeellisuus on korkeampaa tasoa kuin edellisissä tutkimuksissa. Kaksi vuotta siiten luku oli %. :n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvä enemmistö kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Työmarkkinailmasto Kuvio t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY- AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY- VÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA EI OSAA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI- KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA MELKO TARPEEL- LISTA EI OSAA MELKO TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin muiden puolueiden kannattajat. Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan kannattajien usko järjestäytymiseen on lisääntynyt kahden vuoden takaisesta. Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuitenkin näkevät järjestäytymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Iän mukaisista muutoksista voi todeta, että -- ja --vuotiaat pitävät järjestäytymistä tarpeellisempana kuin kaksi vuotta sitten. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Ammattiliitot ovat turvaverkko kiihkeätempoisessa ja muuttuvassa maailmassa Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi. Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että ansiosidonnainen työsuhdeturva ( %), palkka- ja työsuhdeturva ( %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa ( %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus ( %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai melko paljon. Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina vakuutusyhtiöinä. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Työmarkkinailmasto Kuvio. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Ansiosidonnainen työttömyysturva Palkka- ja työsuhdeturva Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Perinne ja maan tapa Suomessa Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Ammattiliiton jäsenedut, mm. osto- ja vakuutusedut Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Jos ei liity niin työkaverit painostavat TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA JONKIN VERRAN EI LAIN- KAAN Palkka- ja työsuhdeturva / / / Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut / / / Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista / / / Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen turvallisuutta elämään / / / Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin / / / Ammattiliiton jäsenedut, mm. ostoja vakuutusedut / / / Ansiosidonnainen työttömyysturva / / / Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa / / / Jos ei liity, niin työkaverit painostavat / / / Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus / / / Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa / / / Perinne ja maan tapa Suomessa / / / Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon / / / Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä / / / Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja / / / TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio t. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (tärkeimpien syiden muutosvertailu, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Jäsenyys antaa yl. ottaen turvallisuutta elämään Suur. jäsenistön ans. liitto voi ajaa tehokk. jäs. etuja Liiton kautta jäsenet voivat vaik. työpaikan asioihin Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics
Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita ovat mm. työkavereiden painostus, jäsenedut ja oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä. Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet kahden vuoden takaisesta. Aiempaa hieman vähemmän merkittäväksi jäsenyysperusteeksi nähdään halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa. Aiempaa tärkeämmiksi jäsenyysperusteiksi nähdään jäsenpalvelut ja -edut sekä velvollisuuden tunne. Ansiosidonnainen työttömyysturva on aiempaa useammalle tärkein jäsenyysperuste Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet kahdessa vuodessa. Ansiosidonnainen työsuhdeturva ja yleinen turvallisuuden tunne ovat jonkin verran aiempaa suuremmalle osalle tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys sen sijaan näyttäisi vähentyneen. Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja työsuhdeturva. Akavan jäsenten keskuudessa ansiosidonnainen työttömyysturva on hieman tärkeämpi kuin :n :n jäsenten parissa. Mielipiteet työtaistelu-oikeudesta Enemmistön mielestä palkansaajien työtaisteluoikeuteen ei saa puuttua Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siitä, pitäisikö palkansaajien työtaistelu- ja lakko-oikeutta maassamme rajoittaa, laajentaa vai pitää ennallaan. Selvä enemmistö ( %) suomalaisista säilyttäisi palkansaajien työtaisteluoikeuden nykyisellään. Rajoittajia löytyy nyt vain prosentin verran. Palkansaajien työtaisteluoikeuden rajoittajien määrä on vähentynyt vuodesta viidellätoista prosenttiyksiköllä. Vuoden keväällä lakko-oikeuden rajoittaminen sai kannatusta poikkeuksellisen runsaasti. Kaikissa väestöryhmissä enemmistö säilyttäisi työtaisteluoikeuden nykyisellään (kuvio ). Keskimäärää enemmän työtaisteluoikeuden rajoittajia löytyy Keskustan ( %) ja Kokoomuksen ( %) kannattajien parissa. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajien intohimot rajoittaa lakkooikeutta ovat vähentyneet vuodesta kaikkein eniten. Yrittäjistä vain neljännes ( %) rajoittaisi palkansaajien oikeutta työtaisteluihin. Työtaisteluoikeuden laajentajia on keskimäärää enemmän SDP:n, Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton sekä työntekijöiden ja työttömien keskuudessa. Ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa ollaan vahvasti nykytilaan tyytyväisiä. Aiempaa useampi suhtautuu kielteisesti lakkosakkojen korottamiseen Lakkosakkojen korottamisehdotus laittomista työtaisteluista saa taakseen noin kaksi viidesosaa ( %) kansalaisista. Enemmistö ( %) asennoituu torjuvasti. Lakkosakkojen korotus saa nyt kannatusta vähemmän kuin vuonna, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran. Vuonna enemmistö ( %) kannatti ehdotusta. Samaan hengenvetoon enemmistö ( %) ilmoittaa, että lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan. Vertailu vuoden tuloksiin kielii siitä, että kansalaiset suhtautuvat lakkosakkojen korottamiseen aiempaa kielteisemmin.
Työmarkkinailmasto Kuvio t. PITÄISIKÖ TYÖTAISTELU*- JA LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME RAJOITTAA, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI LAAJENTAA (%). RAJOIT- TÄÄ PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA LAAJEN- TAA / / * / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto Kuvio -t. "Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi tuntuvasti korottaa nykyisestä tasosta" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio. PITÄISIKÖ TYÖTAISTELU- JA LAKKO-OIKEUTTA MAAS- SAMME RAJOITTAA, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI LAA- JENTAA (%). RAJOIT- TÄÄ PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA LAAJEN- TAA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -t. "Lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto Kuvio t. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA HEIKENTÄÄ, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI PARAN- TAA (%). PARAN- TAA PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA HEIKEN- TÄÄ / / / TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. "Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi tuntuvasti korottaa nykyisestä tasosta" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. "Lakkosakkoihin ei ole syytä puuttua, koska laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen keino puolustautua työnantajaa vastaan" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖPAIKOILLA HEI- KENTÄÄ, PITÄÄ NYKYISELLÄÄN VAI PARANTAA (%). PARAN- TAA PITÄÄ NYKYIS. EI OSAA HEI- KENTÄÄ Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Yli puolet ( %) kansalaisista katsoo, että luottamushenkilöiden asema ja toimintamahdollisuudet työpaikoilla tulee säilyttää nykyisellään. Luottamushenkilöiden aseman parantamista toivoo kaksi viidestä ( %). Heikennyksiä ei kannata juuri kukaan. Niiden osuus, jotka toivovat luottamushenkilöiden aseman parantamista on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä vuodesta. :n jäsenistä likimain joka toinen olisi halukas parantamaan luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia työpaikoilla. :n ja Akavan jäsenet tyytyvät nykytilaan. Parannuksia luottamushenkilöiden asemaan toivovat muita useammin :n jäsenten lisäksi työttömät ja työntekijät. Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta onko sitä? Joka toinen kiittelee yrityksiä kyvystä huolehtia kilpailukyvystä Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on maassamme keskusteltu yritysten yhteiskuntavastuusta. Keskustelu on saanut kiihkeitä sävyjä etenkin silloin, kun julkisuuteen on tullut irtisanomisilmoituksia, joiden perustelut on asetettu kyseenalaisiksi. Vastaajat arvioivat tutkimuksessa yritysten yhteiskuntavastuuta viidessä eri asiassa. Arviot annettiin viisiportaisella asteikolla, jossa arvosana viisi tarkoitti erinomaista yhteiskuntavastuuta ja arvosana yksi heikkoa. Jos arvosanat neljä ja viisi tulkitaan yritysten yhteiskuntavastuun kannalta hyviksi arvioiksi, niin enemmistö ei anna yhdessäkään kysytyssä asiassa erinomaisia tai lähellä sitä olevia arvioita. Parhaat arvosanat suomalaiset yritykset saavat taloudellisesta vastuusta, kilpailukyvystä huolehtimisesta. Tässä asiassa lähes joka toinen ( %) antaa tunnustusta. Toinen asia, jossa yrityksiä kiitellään ainakin jossakin määrin, on vastuu ympäristöstä, ympäristönsuojelu ( %). Enemmässä määrin arvostelua yritysten suuntaan kohdentuu, kun kysytään vastuuta henkilöstöstä ja vastuuta paikallisen lähiympäristön olosuhteista ja ihmisistä. Näissä asioissa lähes kolmannes antaa heikkoja arvosanoja yrityksille ja noin kaksi viidestä enemmänkin välttäviä. Suomalaisten yritysten vastuu henkilöstöstä hiertää etenkin --vuotiaita, :n ja :n jäseniä. Nuoret alle -vuotiaat, opiskelijat ja yrittäjät suhtautuvat asiaan huomattavasti valoisammin. Vuodesta tulokset ovat muuttuneet hieman. Aiempaa hieman useampi antaa tunnustusta yrityksille kilpailukyvyn ylläpidosta ( % -> %), ympäristövastuun ( % -> %) ja henkilöstövastuun ( % -> %) toteuttamisesta. Ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset eivät usko yritysten palkitsevan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ponnistuksista kannattavuuden parantamiseksi Enemmistö ( %) kansalaisista ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoistaan. Enemmän kuin kaksi viidestä ( %) antaa yrityksille tässä asiassa tunnustusta. Luottamus yrityksiä kohtaan on tässä asiassa samaa tasoa kuin kaksi vuotta sitten. Korkeimmillaan epäluottamus on ollut vuonna. Enemmistö ( %) suomalaisista torjuu ajatuksen, että yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi. Yritysten palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen uskoo kaksi viidestä ( %). Usko oikeudenmukaiseen palkitsemiseen saattaa olla hieman hiipunut vuodesta.
Työmarkkinailmasto Kuvio. MITEN ARVIOISI SUOMALAISTEN YRITYSTEN VASTUULLISUUTTA ERI ASIOISSA (asteikko -, jossa = erinomainen, = heikko; %). ERINOMAI- NEN () () () EOS () HEIK- KO () Taloudellinen vastuu, kilpailukyvystä huolehtiminen Vastuu ympäristöstä, ympäristönsuojelu Vastuu kuluttajista, kuluttajavastuu Vastuu henkilöstöstä Vastuu paikallisen lähiympäristön olosuht. ja ihmisistä TNS Gallup Oy / PGraphics Ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset ovat ehkä yllättävästi kriittisimpiä eri ammattiryhmistä suhtautumisessa yritysten oikeudenmukaisuuteen palkitsemisessa. Suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen uskovat voimakkaimmin nuoret alle -vuotiaat ja opiskelijat. Väittämän yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä hyväksyy prosenttia suomalaisista. Reilu kolmannes ( %) torjuu väittämän. Tulos kokonaisuudessaan ei ole muuttunut vuodesta. Silmiinpistävää kuitenkin verrattuna aiempiin tutkimuksiin on ylempien toimihenkilöiden ja akavalaisten kriittisyys asiassa. Kaksi kolmesta ( %) on sitä mieltä, että yritysjohdon puheet palkkamaltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja. Mielipide saattaa olla hieman voimistunut vuodesta. Työmarkkinailmasto Kuvio -t. "Yritykset tuntevat aidosti vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoista" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -t. "Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto Kuvio -t. "Yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -t. "Yritysjohdon puheet palkkamaltista ja joustamisesta* ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics *Kysymysmuoto osittain muuttunut. tutkimuksessa: 'maltista ja uhrauksista', : 'palkkamaltista ja joustamisesta' ja ja : 'maltista'; : 'maltista ja uhrauksista'.
Millä tasolla asioista tulisi vastaisuudessa sopia Etenkin irtisanomissuojasta on sovittava keskitetysti Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työsuhteen ehtoja koskeviin asioihin. Arvioitavat luonnehdinnat sivusivat palkkausta, palkankorotuksia ja työaikoja. Arvioitavia asioita oli kaikkiaan kolmetoista. Vastaajien tehtävä oli sanoa, millä tasolla eri asioista tulisi vastaisuudessa sopia. Tuloksista käy ilmi, että kansalaisilla ei ole yksimielistä näkemystä siitä, millä tasolla asioista tulisi sopia. Mikä kelpaisi yhdelle, ei kelpaa toiselle. Löytyy kuusi asiaa kolmestatoista, joissa selvä enemmistö sopisi asioista joko keskusjärjestötasolla tai ainakin alakohtaisesti. Nämä asiat ovat irtisanomissuoja, sukupuolten tasa-arvo, luottamushenkilöiden asema, muutosturva, määräaikaisten työsuhdeasiat ja palkankorotukset. Monet asiat kysytyistä ovat sellaisia, joissa kansalaisten enemmistö hyväksyy sopimisen joko työpaikkatasolla tai henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken. Tällaisia asioita, joita voitaisiin sopia työpaikoilla, ovat työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, palkansaajien koulutus, lomat, työaika ja työajan joustot sekä työhyvinvointi. Eräiltä osin tuloksissa on havaittavissa muutosta vuodesta. Nyt aiempaa useampi kannattaa sitä, että palkoista, lomista ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sovittaisiin joko keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Aiempaa pienempi osa haluaa palkankorotuksista sovittavan työpaikkatasolla Työpaikkatason sopimisen kannatus on vähentynyt etenkin palkankorotuksissa. Yli puolet ( %) sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Kaksi viidestä ( %) katsoo, että palkankorotuksista tulee sopia työpaikoilla. Työpaikoilla sopimisen kannatus on vähentynyt prosenttiyksiköllä. Palkansaajien enemmistö sopisi palkankorotuksista keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Etenkin :n ja Akavan jäsenet ovat tätä mieltä. :n jäsenet eivät ole aivan yhtä vakuuttuneita asiasta. :n jäsenistä reilu kolmannes ( %) hoitaisi palkankorotuksista sopimisen tavalla tai toisella työpaikoilla. Mielipiteet keinoista turvata julkisen sektorin talous Lähes kaikki keinot turvata julkisen sektorin talous maistuvat pahalta Tutkimuksessa sivuttiin myös sitä, miten julkisen sektorin talous turvataan tulevaisuudessa. Asiaa lähestyttiin seuraavalla kysymyksenasettelulla. Julkiset menot, pitää kattaa tavalla tai toisella. Pääosa julkisista menoista kohdentuu hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseen. Taloustaantuma on heikentänyt valtion ja kuntien taloutta. Lisäksi ihmisten eliniän kasvu ja työikäisen väestönosan pieneneminen aiheuttaa suuria ongelmia julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi vastaisuudessa. Mitkä seuraavista keinoista turvata julkisen sektorin talous ovat sellaisia, jotka hyväksyisitte?
Työmarkkinailmasto Kuvio. MILLÄ TASOLLA SEURAAVISTA ASIOISTA TULISI SOPIA VASTAISUUDESSA* (%). KESKUS- JÄRJESTÖ- TASOLLA ALA- KOHTAI- SESTI EI OSAA TYÖ- PAIKKA- TASOLLA HEN- KILÖTA- SOLLA Irtisanomissuoja ja irtisanomisajat Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Luottamushenkilöiden asema Muutosturvaa koskevat asiat irtisanomistilanteissa Määräaikaisten työsuhteisiin liittyvät asiat Palkankorotukset Vuokratyövoiman käyttöä koskevat asiat Toimintojen ulkoistamiseen liittyvät asiat Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät asiat Työajat ja työajan joustot Lomat Palkansaajien koulutukseen ja osaam. liitt. parannukset Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat TNS Gallup Oy / PGraphics *Vastausvaihtoehdot täydellisinä: - Palkansaajia ja työnantajia edustavat keskusjärjestöt ja sopivat raamit kaikkia aloja koskien - Yksittäiset ammattiliitot ja työnantajajärjestöt sopivat asiasta omalla alallaan - Asiasta sovitaan työpaikka- tai yritystasolla työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken - Asiasta sovitaan henkilötasolla yksittäisen ihmisen ja työnantajan edustajan kesken
Työmarkkinailmasto Kuvio t. MILLÄ TASOLLA SEURAAVISTA ASIOISTA TULISI SOPIA VASTAISUUDES- SA (%). KESKUS- JÄRJESTÖ- TASOLLA ALA- KOHTAI- SESTI EI OSAA TYÖ- PAIKKA- TASOLLA HEN- KILÖTA- SOLLA Työajat ja työajan joustot Lomat Palkankorotukset Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät asiat Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat Muutosturvaa koskevat asiat irtisanomistilanteissa Määräaikaisten työsuhteisiin liittyvät asiat Palkansaajien koulutukseen ja osaamiseen liittyvät parannukset Luottamushenkilöiden asema Irtisanomissuoja ja irtisanomisajat Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Toimintojen ulkoistamiseen liittyvät asiat Vuokratyövoiman käyttöä koskevat asiat TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. MILLÄ TASOLLA ASIOISTA TULISI SOPIA: PALKAN- KOROTUKSET (%). KESKUS- JÄRJESTÖ- TASOLLA ALA- KOHTAI- SESTI EI OSAA TYÖ- PAIKKA- TASOLLA HEN- KILÖTA- SOLLA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. MILLÄ TASOLLA ASIOISTA TULISI SOPIA: LOMAT (%). KESKUS- JÄRJESTÖ- TASOLLA ALA- KOHTAI- SESTI EI OSAA TYÖ- PAIKKA- TASOLLA HEN- KILÖTA- SOLLA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti suurimpaan osaan esitetyistä keinoista turvata julkisen sektorin talous. Vain kolme keinoa kuudestatoista hyväksytään yleisesti. Selvä enemmistö kansalaisista hyväksyy työurien pidentämisen työhyvinvointia parantamalla ( %), opiskeluun hakeutumisen nopeuttamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen ( %) ja julkisen omaisuuden myymisen ( %). Noin puolet ( %) väestöstä on valmis myös kuntien lukumäärän vähentämiseen. Kaikki muut keinot maistuvat enemmistölle pahalta. Valtaosa kansasta tyrmää eläkkeiden ( %) ja sosiaalietuuksien ( %) leikkaamisen keinoina turvata julkisen sektorin talous. Selvä enemmistö suhtautuu kielteisesti myös siihen, että sosiaalietuuksien indeksikorotuksista luovuttaisiin ( %), valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön palkkoja alennettaisiin ( %), velkaantumista lisättäisiin ( %), verovähennyksiä ( %) ja palveluita ( %) karsittaisiin tai työuria pidennettäisiin eläkeikää korottamalla ( %). Verojen korotukset jakavat kansan kahtia Enemmän hajontaa mielipiteisiin syntyy silloin kun kysytään verojen korottamisesta, käyttömaksujen ja taksojen nostamisesta sekä valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön vähentämisestä. Verojen korotuksiin suostuu lähes joka toinen ( %), hieman suuremman osan vastustaessa ( %). Enemmän kuin kaksi viidestä ( %) väestöstä hyväksyy käyttömaksujen korotukset ja yli puolet ( %) vastustaa. Valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön vähentämiseen suostuisi enemmän kuin kaksi viidestä ( %) enemmistön ( %) tyrmätessä ajatuksen mahdottomana. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenillä on hieman erilaisia painotuksia näkemyksissä keinoista turvata julkisen sektorin talous. :n jäsenet suhtautuvat moniin keinoihin varauksellisemmin kuin kansa keskimäärin. :n jäsenet karsastavat etenkin palveluiden säästöjä, käyttömaksujen korotuksia, eläkeiän nostamista ja eläkkeiden leikkaamista. Akavan jäsenet puolestaan suhtautuvat useisiin keinoihin pääsääntöisesti myötämielisemmin kuin :n ja :n jäsenet. Kuitenkin asiat, joita valtaosa kansasta vastustaa, kuuluvat myös akavalaisten inholistan kärkeen. :n jäsenet poikkeavat muista siinä, että he eivät hyväksyisi velkaantumisen lisäämistä. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana mielipiteet eivät ole juurikaan muuttuneet. Pääosin keinot turvata julkisen sektorin talous tuntuvat yhtä vastenmieliseltä kuin vuonna. Aiempaa hieman enemmän ymmärtämystä kohdentuu ehkä verojen korottamiseen ( % -> %) sekä valtion ja kuntien palveluksessa olevan henkilöstön vähentämiseen ( % -> %). Mielipiteet eläkeiästä ja jaksamisesta työelämässä Lähes kaksi viidestä arvioisi jäävänsä eläkkeelle yli -vuotiaana Tutkimuksessa vastaajat arvioivat, missä iässä jäisivät eläkkeelle, jos olisivat työssä ja yli - vuotias. Kaikkien vastausten keskiarvo on vuotta. Kuitenkin kaksi viidesosaa ( %) ilmoittaa, että jäisi eläkkeelle yli -vuotiaana. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen sanoo, että jäisi eläkkeelle yli -vuotiaana. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa lukema on myös korkea ( %).
Työmarkkinailmasto Kuvio. MITKÄ SEURAAVISTA KEINOISTA TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS OVAT SELLAISIA, JOTKA ITSE HYVÄKSYISI (%). HYVÄK- SYY EI OSAA EI HY- VÄKSY Työurien pidentäminen työhyvinvointia parantamalla Opiskeluun hakeutumisen nopeuttam./opiskeluaik. lyhent. Valtion ja kuntien omaisuuden myyminen Kuntien lukumäärän vähentäminen Verojen korottaminen Valtion ja kuntien (...) henkilöstön vähentäminen Käyttömaksujen tai taksojen korotukset Elinkeinotukien leikkaaminen Työurien pidentäminen eläkeikää korottamalla Palveluiden säästöt tai karsinta Verovähennysten leikkaaminen, esim. asuntolainan korot ja... Rahan lainaaminen (velan lisääminen) Valtion ja kuntien (...) henkilöstön palkkojen alentaminen Sosiaalietuuksien ja -tukien leikkaaminen Sosiaalietuuksien indeksikorotuksista luopuminen Eläkkeiden leikkaaminen TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. KEINOT TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS: VEROJEN KOROTTAMINEN (%). HYVÄK- SYY EI OSAA EI HY- VÄKSY Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. KEINOT TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS: TYÖURIEN PIDENTÄMINEN ELÄKEIKÄÄ KOROT- TAMALLA (%). HYVÄK- SYY EI OSAA EI HY- VÄKSY Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. KEINOT TURVATA JULKISEN SEKTORIN TALOUS: KUNTIEN LUKUMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN (%). HYVÄK- SYY EI OSAA EI HY- VÄKSY Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, kiireen vähentäminen sekä työilmapiirin parantaminen vaikuttaisivat eniten työssä jatkamiseen Tutkimuksessa vastaajat arvioivat työssä jatkamista kahdesta eri näkökulmasta. Aluksi kysyttiin, miten eri tekijät vaikuttaisivat siihen, että jaksaisi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään, jos olisi tai on työelämässä. Tämän jälkeen kysyttiin, mitkä olisivat tehokkaita keinoja lisätä työelämässä jatkavien ihmisten määrää. Yhdeksästätoista luetellusta asiasta peräti kuusitoista on sellaisia, joiden arvioitaisiin vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran siihen, että jaksaisi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Tällaisia tekijöitä ovat hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikajärjestelyihin, kiireen vähentäminen sekä työilmapiirin yleinen parantaminen. Jos tarkastellaan tekijöitä, joiden arvioidaan vaikuttavan merkittävästi, kärkeen nousevat hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikajärjestelyihin tai työaikajoustot sekä kiireen vähentäminen. Suomalaiset uskovat porkkanoiden auttavan työssä jatkamiseen paremmin kuin piiskan. Eläkkeiden leikkaaminen, työttömyysturvan heikentäminen (ns. työttömyysputken tukkiminen) ja eläkeiän korottaminen eivät auta jatkamaan työssä kovinkaan hyvin. Kun sitten kysytään, mitkä olisivat tehokkaita keinoja lisätä työelämässä jatkavien ihmisten määrää, nousee neljä asiaa muiden yläpuolelle. Kiireen vähentäminen, lomapäivien lisääminen iäkkäille, osa-aikaeläkejärjestelmän säilyttäminen ja hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikajärjestelyihin olisivat kansalaisten mielestä tepsiviä keinoja. Erikokoisten yritysten houkuttelevuus työnantajina Pienet ja keskisuuret yritykset houkuttavat työnantajina Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka houkuttelevina he pitävät erikokoisia yrityksiä työnantajina tilanteessa, jossa olisivat työtä ja työpaikkaa tarjottaisiin heille. Valtaosa kansasta pitää vähintäänkin melko houkuttelevana - ja alle työntekijän yrityksiä. Suuremmat yritykset eivät enää vetoa ihmisiin kovinkaan merkittävässä määrin. Suuret, yli työntekijän, yritykset innostavat vain vajaata kolmannesta väestöstä. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että pieniä alle työntekijän yrityksiä arvostavat etenkin :n jäsenet. Akavalaiset sen sijaan eivät noteeraa pikkuyrityksiä lainkaan samassa määrin. Keskusjärjestöjen jäsenten näkemykset ovat pitkälle yhdenmukaisia tarkasteltaessa - työntekijän yrityksiä. Suuret yli työntekijän yritykset viehättävät keskimäärää enemmän akavalaisia ja korkeasti koulutettuja. Syy tähän voi olla se, että suurissa yrityksissä on keskimäärää enemmän tarjolla asiantuntijatehtäviä, joissa on mahdollisuus tehdä kansainvälistä uraa.
Työmarkkinailmasto Kuvio. MISSÄ IÄSSÄ ARVIOISI JÄÄVÄNSÄ ELÄKKEELLE (jos on tai olisi työssä ja yli vuotias, %). - v. - v. - v. - v. - v. Yli v. Ei osaa sanoa [keskiarvo =,] TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto Kuvio a. MITEN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAISIVAT SIIHEN, ETTÄ JAKSAISI JATKAA TYÖELÄMÄSSÄ MAHDOLLISIMMAN PITKÄÄN (jos on tai olisi työelämässä, %). Vaikuttaisi siihen, että jaksaisi jatkaa... MERKIT- TÄVÄSTI JONKIN VERRAN EI OSAA EI JUURI- KAAN EI LAIN- KAAN Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikajärjestelyihin tai työaikajoustot Enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön Työilmapiirin yleinen parantaminen Kiireen vähentäminen Ikääntyvien työntekijöiden arvostuksen lisääminen Varmuus työpaikan säilymisestä työssäoloaikana Työterveyshuollon palveluiden parantaminen Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen Lomapäivien lisääminen ikääntyville Osa-aikaeläkejärjestelmän säilyttäminen Työmäärän vähentäminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Työtehtävien ja vastuiden muuttaminen Enemmän taloudellisia houkuttimia (karttumien lisääminen) Vuorottelu- tai sapattivapaan pitämisen helpottaminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Vanhuuseläkeiän korottaminen Työttömyysturvan heikentäminen (ns. työttömyysputken tukkiminen) Eläkkeiden leikkaaminen TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio. JOS ON TAI OLISI TYÖSSÄ JA YLI -VUOTIAS, MISSÄ IÄSSÄ ARVIOISI JÄÄVÄNSÄ ELÄKKEELLE (keskiarvot). Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais.,,,,,,, TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio b. MITKÄ KAIKKI OLISIVAT TEHOKKAITA KEINOJA LISÄTÄ TYÖELÄMÄSSÄ JATKAVIEN IHMISTEN MÄÄRÄÄ (%). Kiireen vähentäminen Lomapäivien lisääminen ikääntyville Osa-aikaeläkejärjestelmän säilyttäminen Hyvät vaikutusmahdollis. työaikajärjestelyihin tai työaikajoustot Työilmapiirin yleinen parantaminen Varmuus työpaikan säilymisestä työssäoloaikana Työmäärän vähentäminen Enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön Vuorottelu- tai sapattivapaan pitämisen helpottaminen Ikääntyvien työntekijöiden arvostuksen lisääminen Työterveyshuollon palveluiden parantaminen Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen Enemmän taloudellisia houkuttimia (karttumien lisääminen) Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Työtehtävien ja vastuiden muuttaminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Vanhuuseläkeiän korottaminen Työttömyysturvan heikentäminen (ns. työttömyysputken tukkim.) Eläkkeiden leikkaaminen Ei mikään Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio. KUINKA HOUKUTTELEVAKSI KOKISI ERI KOKOISET YRITYKSET (jos olisi hakemassa työtä ja paikkaa tarjottaisiin, %). ERITTÄIN HOUKUT- TELEVAA MELKO HOUKUT- TELEVAA EI OSAA EI KO- VINKAAN HOUK. EI LAIN- KAAN HOUK. Pieni tai keskisuuri yritys, - työntekijää Pieni, alle työntekijän yritys Pieni tai keskisuuri yritys, - työntekijää Suurehko yritys, - työntekijää Suuri yritys, yli työntekijää TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio -. KUINKA HOUKUTTELEVAKSI KOKISI: PIENI ALLE TYÖNTEKIJÄN YRITYS (%). ERITTÄIN HOUKUT- TELEVAA MELKO HOUKUT- TELEVAA EI OSAA EI KO- VINKAAN HOUK. EI LAIN- KAAN HOUK. Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KOK SDP PS KESK VAS VIHR MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics
Suhtautuminen raamisopimukseen Palkansaajat pitävät raamisopimusta tyydyttävänä Viime syksynä marraskuussa työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta sisältäen palkankorotukset ja muut työsuhteen ehdot. Teemaan liittyen vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvänä tai huonona he pitivät tätä sopimusta eri asioissa. Kokonaisuudessaan raamisopimusta piti hyvänä kaksi viidestä työnantajan kannalta. Lähes samansuuruinen joukko arvioi sopimuksen hyväksi myös Suomen kilpailukyvyn kannalta. Palkansaajien kannalta sopimusta piti hyvänä vajaa kaksi viidesosaa väestöstä. Merkillepantavaa on se, että sopimusta ei kovin moni pitänyt huonona miltään osin. Aika yleinen vastaus oli kuitenkin se, että sopimus ei ollut hyvä mutta ei huonokaan, siis tyydyttävä. :n ja Akavan jäsenet arvioivat raamisopimuksen hyväksi palkansaajien kannalta useammin kuin :n jäsenet. :n jäsenistä kolmannes sanoo, että sopimus oli palkansaajan kannalta hyvä. Sen sijaan työnantajien kannalta :n jäsenistä joka toinen arvioi sopimuksen hyväksi. Mikä on etujärjestöjen arvostus? Työnantajien keskusjärjestöjä arvostetaan aiempaa hieman enemmän Enemmistö suomalaisista arvostaa kaikkia etujärjestöjä. Kaksi kolmesta suomalaisesta ( %) sanoo arvostavansa :n työtä - prosenttia arvostaa paljon, prosenttia melko paljon. :n niskaan hengittää Suomen yrittäjät ( %). Akava on arvostuslistalla kolmantena ( %) ja käytännössä samalla tasolla ovat ( %) ja EK ( %). Enemmistön arvostamia ovat myös MTK ( %) ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ( %). Palkansaajien keskusjärjestöjen työtä koskeville arvioille on ollut ominaista tietty sahausliike. Sen enempää ala- kuin ylämäkikään ei ole jatkunut pitkään. Tällä kertaa aiempaa enemmän arvostusta kokoavat lähinnä työnantajia edustavat keskusjärjestöt (EK ja KT). Pientä positiivista virettä kohdentuu myös Akavaan. :ta arvostavien osuus oireilee ainoana hieman huonompaan suuntaan. Muutos on pieni ja voi teoriassa johtua myös sattumasta. :n arvostus on ollut alimmillaan vuonna. Ylemmät toimihenkilöt arvostavat Akavan työtä aiempaa enemmän :ta arvostetaan eri väestöryhmien keskuudessa varsin laajalti. Keskimäärää enemmän saa arvostusta osakseen ikääntyneiltä sekä vasemmistopuolueiden kannattajilta. :n jäsenet arvostavat oman keskusjärjestönsä työtä. Kokoomuksen kannattajien keskuudessa näkyvä vähemmistö suhtautuu varauksellisesti :n työhön.
Työmarkkinailmasto Kuvio. KUINKA HYVÄNÄ TAI HUONONA PITÄÄ TYÖMARKKINAKES- KUSJÄRJESTÖJEN VIIME SYKSYNÄ TEKEMÄÄ RAAMISOPI- MUSTA PALKOISTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA (%). ERITTÄIN HYVÄ MELKO HYVÄ EI HYVÄ EIKÄ H. EI OSAA MELKO HUONO ERITTÄIN HUONO Työnantajien kannalta Suomen kilpailukyvyn kannalta Palkansaajien kannalta Työllisyyden kannalta TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto Kuvio. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PAL- JON MELKO PALJON EI OSAA MELKO VÄHÄN EI LAIN- KAAN Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - Suomen Yrittäjät ry. Akava Toimihenkilökeskusjärjestö - Elinkeinoelämän keskusliitto - EK Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT TNS Gallup Oy / PGraphics
/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / EI OSAA EI LAIN- KAAN PAL- JON MELKO PALJON MELKO VÄHÄN TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (viisi viimeisintä mittausta, %). Kuvio tx. MTK KT EK/TT SY
/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / EI OSAA EI LAIN- KAAN PAL- JON MELKO PALJON MELKO VÄHÄN MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). Kuvio t. TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto
:n työn arvostus on suurta alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Etenkään perussuomalaisten kannattajat eivät noteeraa :ta kovinkaan korkealle. Muiden puolueiden kannattajat arvostavat :ta varsin paljon. Akavan arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa Akavan arvostus on lisääntynyt vuoden takaisesta. Ylemmät toimihenkilöt arvostavat järjestön toimia jopa enemmän kuin :n työtä. Oman keskusjärjestön arvostuksessa on havaittavissa pientä vähentymistä Taulukkoon. on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten arviot omastaan ja kahdesta muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista keskusjärjestöistä. Luvut ovat peräisin laskutoimituksesta, jossa ensin laskettiin yhteen myönteistä ajattelutapaa kuvaavien vaihtoehtojen prosenttiosuudet. Tämän jälkeen tehtiin sama kielteisille mielipiteille ja vähennettiin ne myönteisistä. Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaavat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot omasta organisaatiosta on lihavoitu. Kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on paljon enemmän järjestöä arvostavia jäseniä kuin ei-arvostavia. :n jäsenten omaan keskusjärjestöön kohdistama arvostus on vähentynyt kahden vuoden takaisesta. Myös :n ja Akavan jäsenten arvostus omaa keskusjärjestöä kohtaan on hieman heikentynyt aiemmasta. Tällä haavaa :n ja Akavan jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestöään enemmän kuin :n jäsenet. Taulukko. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama arvostus vuosina - (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vähän+ei lainkaan osuudet). Akava... + + +... + + +... + + +... + + +... + + +... + + +... + + +... + + +... + + +... + + +... + + +... + + + Akava... + + + Akava... - + + Akava... + + + Akava... + + + Akava... + + + Akava... + + +
Miten palkansaajien keskusjärjestöt ajavat jäsenkunnan etuja? Vajaat puolet väestöstä arvioi keskusjärjestöjen onnistuneen jäsenten etujen ajamisessa hyvin Haastatellut arvioivat palkansaajakeskusjärjestöjen :n, :n ja Akavan onnistumista jäsenkunnan etujen ajamisessa. Kutakin järjestöä arvioitiin neliportaisella asteikolla - kiitettävästi, hyvin, tyydyttävästi tai heikosti. Kaikkien keskusjärjestöjen arvioidaan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi. Heikkoja arvosanoja annetaan erittäin vähän. Mikäli tarkastellaan kiitettävän ja hyvän arvosanan antaneiden osuutta, niin vähintään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta Akavalle antaa prosenttia vastaajista ja :lle prosenttia. onnistuminen arvioidaan hieman vaatimattomammaksi kuin. Reilu kaksi viidesosaa ( %) arvioi :n onnistuneen edunvalvonnassa vähintäänkin hyvin. Vuodesta mielikuvat ovat muuttuneet jonkin verran. saa kiitosta jäsentensä etujen ajamisesta aiempaa vähemmän. Etujärjestöjen imagot Etujärjestöt eivät kansalaisten mielestä puutu asioihin, jotka eivät niille kuulu Suomalaisten mielikuvia etujärjestöistä selvitettiin tutkimuksessa useammalla erillisellä kysymyksenasettelulla. Järjestöjen ominaisuusprofiilia selvitettiin ns. attribuuttitekniikkaa käyttäen. Vastaajien tuli ilmoittaa kaikki ne ominaisuudet, jotka sopivat kuvaamaan ao. järjestöjä. Järjestöjen kuvaa voidaan tarkastella joko suhteessa itseensä eli vertailemalla eri ominaisuuksien sopivuutta ilmaisevien prosenttilukujen suuruusjärjestystä tai suhteessa muihin järjestöihin. Nämä erilaiset tarkastelunäkökulmat antavat osaksi erilaisen tuloksen siksi, että vaikka jokin ominaisuus osoittautuisi leimalliseksi jollekin järjestölle, se saattaa kuitenkin olla vielä tyypillisempi jollekin toiselle. Tässä raportissa yritetään kiinnittää huomiota näihin molempiin näkökulmiin. Myös muutostarkastelussa vertailua on hyvä suorittaa. Joskus saattaa kaikkien järjestöjen imago olla parantunut. Tärkeäksi tällaisessa tilanteessa tulee se, kuka on kohottanut kasvojaan kaikkein eniten. Jos ajatellaan, että kyky synnyttää kansalaisissa ylipäätään mielikuvia on myönteinen piirre, palkansaajien keskusjärjestöjen tilanne on vähintään kohtalainen. Niiden asema kansalaisten keskuudessa on vakaa. :n voimakas asema heijastuu tuloksiin siten, että siihen liitetään kaikkein yleisimmin melkein kaikki esitetyt ominaisuudet, ovatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Imagovertailun kärjessä ovat palkansaajien keskusjärjestöt Kun järjestöjä vertaillaan toisiinsa, voidaan tämä tehdä vertailemalla järjestöjä ominaisuuksittain. Toinen mahdollisuus on rakentaa ominaisuuksien kautta kullekin kokonaisimago. Seuraavassa on järjestöille annettu pisteitä sen mukaan, miten ne ovat selviytyneet keskinäisessä kilpailussa suuren yleisön silmissä. Lisäksi vertailussa on huomioitu ykkössijojen summa. Jokaisen myönteisen ja kielteisen ominaisuuden kohdalla järjestöille on annettu pisteitä - välillä. Myönteisen ominaisuuden kohdalla on kuusi pistettä annettu järjestölle, johon on liitetty enemmän ominaisuutta kuin muihin järjestöihin. Tämän jälkeen viisi pistettä on saanut se, johon on liitetty toiseksi eniten ao. ominaisuutta jne. Kielteisten ominaisuuksien osalta eniten pisteitä saa järjestö, johon vastaajat ovat liittäneet ao. ominaisuutta kaikkein vähiten.
Työmarkkinailmasto Kuvio. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMI- SESSA VIIME VUOSINA (%). KIITET- TÄVÄSTI HY- VIN EI OSAA TYYDYT- TÄVÄSTI HEI- KOSTI TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmasto Kuvio t. KUINKA PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT ONNISTUNEET JÄSENKUNTANSA ETUJEN AJAMI- SESSA VIIME VUOSINA (%). KIITET- TÄVÄSTI HY- VIN EI OSAA TYYDYT- TÄVÄSTI HEI- KOSTI TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA (monivalintakysymys, %). Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava SY EK KT Toimintatavoiltaan vanhakantainen KT EK SY Etujärjestönä vaikutusvaltainen EK SY KT Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen EK SY KT Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu EK SY KT Yhteistoimintakykyinen SY EK KT Esittää järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia ja kannanottoja EK SY KT Toimii etujeni vastaisesti SY EK KT Pätevä johto EK SY KT TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio pj. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKAN- SAAJAKESKUSJÄRJESTÖT (monivalintakysymys, %). Etujärjestönä vaikutusvaltainen Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Pätevä johto Yhteistoimintakykyinen Toimintatavoiltaan vanhakantainen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimii etujeni vastaisesti Yhteistoimintakykyinen Pätevä johto Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Etujärjestönä vaikutusvaltainen Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimintatavoiltaan vanhakantainen Toimii etujeni vastaisesti Pätevä johto Yhteistoimintakykyinen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia / kannanottoja Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Toimii etujeni vastaisesti TNS Gallup Oy / PGraphics
Työmarkkinailmasto Kuvio p. ARVIOT ETUJÄRJESTÖJEN OMINAISUUKSISTA: PALKAN- SAAJAKESKUSJÄRJESTÖT VUOSINA JA (%). Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Yhteistoimintakykyinen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/ kannanottoja Toimii etujeni vastaisesti Pätevä johto Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Yhteistoimintakykyinen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/ kannanottoja Toimii etujeni vastaisesti Pätevä johto Toiminnassaan tehokas ja aikaansaava Toimintatavoiltaan vanhakantainen Etujärjestönä vaikutusvaltainen Yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen Puuttuu myös asioihin, jotka sille eivät kuulu Yhteistoimintakykyinen Esittää järkeviä (...) ehdotuksia/ kannanottoja Toimii etujeni vastaisesti Pätevä johto TNS Gallup Oy / PGraphics
Taulukko. Etujärjestöjen imagot. Pistevertailu. Järjestöille on annettu jokaisen ominaisuuden kohdalla pisteitä paremmuudesta. Negatiivisen ominaisuuden kohdalla pisteitä eniten saa järjestö, johon kansalaiset liittävät ao. ominaisuutta kaikkein vähiten. Akava SY EK KT Tehokas ja aikaansaava...... Vanhakantainen...... Vaikutusvaltainen...... Yhteiskunnal. vastuuntuntoinen...... Puuttuu asioihin, jotka eivät kuulu...... Yhteistoimintakykyinen...... Järkeviä työmarkkinapol. ehdotuksia...... Toimii etujeni vastaisesti...... Pätevä johto...... Järjestyssijojen summa Ykkössijojen summa Etujärjestöt asettuvat kokonaisimagon mukaan seuraavaan järjestykseen kun otetaan huomioon sekä järjestyssijapisteytys että ykkössijojen määrä: SYKSY KEVÄT KEVÄT KEVÄT....... Suomen Yrittäjät. Suomen yrittäjät. Akava. Akava. Akava. Akava ja. Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät.. EK. TT. EK. EK. KT. KT. KT. KT KEVÄT KEVÄT KEVÄT.... Akava. Akava. Akava.. Suomen Yrittäjät.. Suomen Yrittäjät.. EK. EK. EK. Suomen yrittäjät. KT. KT. KT Tuloksia voi verrata aiempien tutkimusten tuloksiin. Merkittävimmät muutokset vuoteen jokaisen palkansaajien keskusjärjestön osalta erikseen ovat seuraavat. :n julkinen kuva on kutakuinkin ennallaan verrattuna vuoteen. Aiempaa pienempi osa väestöstä kuitenkin arvioi järjestön vaikutusvaltaiseksi. Silti :hon liitetään vastuuntuntoa jonkin verran enemmän kuin vuonna. :n kohdalla on parannusta tapahtunut etenkin vaikutusvaltaisuudessa, vastuuntunnossa sekä yhteistyökyvyssä. Akava Akavan julkinen kuva on likimain ennallaan. Akavaa liitetään kuitenkin aiempaa enemmän yhteistoimintakykyä.