3/2009. Työmarkkinailmasto 2009

Transkriptio

1 / Työmarkkinailmasto

2 Huhtikuu Lisätiedot: Harri Järvinen puh. SAK, PL, Helsinki Tilaukset: SAK puh.

3 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmasto... Järjestäytymistä pidetään entistä tarpeellisempana... Palkka- ja työsuhdeturva tärkein jäsenyysperuste... Suhtautuminen seuraavaan sopimuskierrokseen... Palkankorotuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu aiempaa vähemmän vaatimuksia... Sopimuskierroksen muodosta ei yksimielisyyttä... Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen edelleen vahva... Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen... Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan aiempaa varauksellisemmin... Suhtautuminen yritysten vastuullisuuteen... Epäuskoa palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen... Näkemykset ay-liikkeen vaikutusvallasta... Aiempaa useampi lisäisi ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa... Suhtautuminen etujärjestöihin... SAK:n työtä arvostetaan kaikkein eniten... Enemmistö kaikissa väestöryhmissä arvostaa SAK:n työtä... SAK:laiset arvostavat keskusjärjestöään... Enemmistöltä SAK:lle hyvä yleisarvosana... SAK on onnistunut parhaiten jäsentensä ansiotason turvaamisessa sekä työajoista ja lomista sopimisessa... Aiempaa useampi on tyytyväinen jäsenten kuuntelemiseen... Liitekuvat:...

4 SAK Työmarkkinailmasto

5 SAK Työmarkkinailmasto TYÖMARKKINAILMASTO TNS Gallup Oy on tutkinut mielipiteitä työelämästä ja työmarkkinoista SAK:n toimeksiannosta. Tutkimuksella selvitettiin ammattiliittoihin järjestäytymisen tarpeellisuutta, suhtautumista paikalliseen sopimiseen ja näkemyksiä työelämästä ja työmarkkinoiden etujärjestöistä. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maalishuhtikuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä. Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin + %-yksikköä suuntaansa. Järjestäytymistä pidetään entistä tarpeellisempana Valtaosa suomalaisista ( %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista puolet ( %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi ja kaksi viidestä ( %) melko tarpeelliseksi. Mielipiteet ovat muuttuneet vuodesta siten, että järjestäytymistä erittäin tarpeellisena pitävien osuus on lisääntynyt aiemmasta. SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvä enemmistö kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. SAK:n jäsenten keskuudesta ei juuri löydy sellaisia, jotka arvioisivat järjestäytymisen tarpeettomaksi. Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Keskustan, Kokoomuksen ja vihreiden kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi, mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin vasemmistopuolueiden ja perussuomalaisten kannattajat. Kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien usko järjestäytymisen tarpeellisuuteen on lisääntynyt selvästi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Eläkeikää lähestyvät ( -vuotiaat) kokevat järjestäytymisen keskimäärää tarpeellisemmaksi asiaksi. Nuoret näkevät järjestäytymisen vähemmän tarpeelliseksi kuin varttuneemmat ikäluokat. Iän mukaisista muutoksista voi todeta, että nuorimpien ikäluokkien, - ja -vuotiaiden, usko järjestäytymiseen on voimistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nuorten aikuisten, -vuotiaiden keskuudessa,

6 SAK Työmarkkinailmasto usko järjestäytymiseen on lisääntynyt johdonmukaisesti vuodesta lähtien. Merkillepantavaa tuloksissa on lisäksi se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä. Työmarkkinailmapiiri Kuvio t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY- AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY- VÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA TARPEEL- LISTA EI OSAA TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Palkka- ja työsuhdeturva tärkein jäsenyysperuste Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta jäseniltä tiedusteltiin, mikä on tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Kaksi tekijää nousee ylitse muiden. Nämä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Palkka- ja työsuhdeturva on kuitenkin tärkeistä kaikkein tärkein jäsenyysperuste. Tulokset eivät ole kovin suuresti muuttuneet viime vuodesta. Ansiosidonnainen työttömyysturva on jonkin verran pienemmälle osalle tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Vastaavasti pientä kasvua näkyy sellaisissa asioissa, jotka sivuavat työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja turvaa työpaikoilla ja työelämässä. Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja työsuhdeturva. SAK:n ja STTK:n jäsenten keskuudessa ylivertaisesti tärkein jäsenyysperuste on palkka- ja työsuhdeturva. AKAVAn jäsenten keskuudessa ansiosidonnainen työttömyysturva on melko monelle tärkein jäsenyysperuste.

7 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Jos ei liity niin työkaverit painostavat Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Perinne ja maan tapa Suomessa Jokin muu syy Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Ammattiliiton jäsenedut, mm. osto- ja vakuutusedut Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics Suhtautuminen seuraavaan sopimuskierrokseen Palkankorotuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu aiempaa vähemmän vaatimuksia Vastaajilta kysyttiin käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetettaessa tavoitteita seuraavalle työmarkkinaratkaisulle. Tavoitelistan kärjessä on työllisyyden parantaminen ( %). Tämän jälkeen esille nousevat palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen ( %) ja määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen ( %). Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet ovat tavoitelistalla kuudennella sijalla. Selvästi vähiten odotuksia ladataan luottamushenkilöiden aseman parantamiseen, etätyön pelisääntöjen kehittämiseen ja tulospalkkauksen pelisääntöjen sopimiseen. Käsitykset seuraavan työmarkkinaratkaisun tavoitteista ovat muuttuneet vuodesta. Aiempaa enemmän odotuksia kohdentuu oikeastaan vain työllisyyden parantamiseen ja hintojen nousun hillitsemiseen. Palkankorotuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu selvästi vähemmän vaatimuksia kuin vuonna. Myös monien muiden tavoitteiden painoarvo on vähentynyt. SAK:n jäsenistä keskimäärää suurempi osa pitää palkankorotuksia todella tärkeänä tavoitteena seuraavalla työmarkkinakierroksella. Palkankorotusten suuruuteen kohdentuu jokaisen kolmen keskusjärjestön jäsenten keskuudessa nyt vähemmän odotuksia kuin vuoden työmarkkinaratkaisun alla.

8 SAK Työmarkkinailmasto Taulukko. Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet todella tärkeänä tavoitteena palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa ja (%). % % Kaikki... SAK... STTK... AKAVA... Työmarkkinailmapiiri Kuvio t. MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEITA SEURAAVALLE TYÖMARKKINARATKAISULLE (%). Työllisyyden parantaminen Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (esim....) Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen Inflaation eli hintojen nousun hillitseminen Palkansaajien turvan (muutosturva) parantaminen irtisanomistilant. Palkankorotukset ja muiden palkkauks. liitt. etuuksien parantaminen Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät parannukset Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Työaikojen joustavuuden lisääminen Verohelpotukset Ammatillisen osaamisen kehittäminen Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Tulospalkkauksen yleisistä periaatteista sopiminen Etätyön pelisääntöjen kehittäminen / / Luottamushenkilöiden aseman parantaminen Ei mitään edellisistä Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

9 SAK Työmarkkinailmasto Sopimuskierroksen muodosta ei yksimielisyyttä Tutkimuksessa vastaajat ottivat kantaa siihen, miltä pohjalta seuraavissa tuloneuvotteluissa olisi parasta lähteä sopimaan palkoista ja työsuhteen ehdoista. Kysymys vastausvaihtoehtoineen kuului seuraavasti. Mikä seuraavista on paras lähtökohta kun seuraavissa tuloneuvotteluissa tehdään ratkaisuja palkoista ja työsuhteen ehdoista? ) Raamittava kokonaisratkaisu, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt ja valtio tekevät pohjaratkaisun palkoista ja muista työelämän kysymyksistä ) Liittokohtainen ratkaisu, jossa yksittäiset ammattiliitot ja työnantajajärjestöt sopivat keskenään palkoista ja työsuhteen ehdoista ) Työpaikka- tai yrityskohtainen ratkaisu, jossa työpaikkatasolla sovitaan palkoista ja työsuhteen ehdoista Suomalaisista lähes kaksi viidestä ( %) ilmoittaa kannattavansa liittokohtaista ratkaisua seuraavalla työmarkkinakierroksella. Vajaa kolmannes ( %) pitää parhaana raamittavaa kokonaisratkaisua, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt ja valtio tekevät pohjaratkaisun palkoista ja muista työelämän kysymyksistä. Työpaikka- tai yrityskohtaista ratkaisua kannattaa reilu viidennes ( %) väestöstä. Liittokohtaisen ratkaisun suosio on keskimäärää suurempaa etenkin SAK:n jäsenten keskuudessa ( %). SAK:n jäsenet eivät juurikaan usko, että työpaikka- tai yrityskohtainen ratkaisu tuottaisi heidän kannaltaan hyviä tuloksia. Vain reilu kuudesosa ( %) SAK:n jäsenistä pitää yritystasoista sopimista parhaana lähtökohtana sopia palkoista ja työsuhteen ehdoista. Työpaikka- ja yrityskohtaisen ratkaisun suosio on suurinta yrittäjien keskuudessa, mutta heistäkin vain kaksi viidestä pitää sitä parhaana lähtökohtaisesti sopia palkoista. Työmarkkinailmapiiri Kuvio. MIKÄ ON PARAS LÄHTÖKOHTA KUN SEURAAVISSA TULONEU- VOTTELUISSA TEHDÄÄN RATKAISUJA PALKOISTA JA TYÖ- SUHTEEN EHDOISTA (vastausvaihtoehdot lyhennetty, %). Liittokohtainen ratkaisu, jossa yksittäiset.. Raamittava kokonaisratkaisu, jossa.. Työpaikka- tai yrityskohtainen ratkaisu, jossa.. Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

10 SAK Työmarkkinailmasto Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen edelleen vahva Suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä ( %) siitä, että työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla. Mielipide on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä on vakuuttunut työntekijöiden heikosta asemasta, mikäli työehdoista sovittaisiin kokonaan työpaikoilla. Pienet erot syntyvät asiasta vakuuttuneisuuden asteen perusteella l. siitä keskittyvätkö vastaukset vaihtoehtoon täysin samaa mieltä vai jokseenkin samaa mieltä. Keskimäärää varmempia mielipiteestään ovat eläkeikää lähestyvät, työntekijät, eläkeläiset ja SAK:n jäsenet. Suomalaisista reilu neljännes ( %) antaisi työnantajille oikeuden palkata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla työntekijät henkilökohtaisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Enemmän kuin kaksi kolmesta torjuu ehdotuksen ( %). Niiden osuus, jotka luovuttaisivat työnantajalle täysin vapaat kädet, on nyt hieman vähemmän kuin vuonna. Yrittäjillä on keskimäärää enemmän ( %) haluja palkata työntekijöitä niillä ehdoilla, joilla he suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Kuitenkin kaksi viidesosaa ( %) yrittäjistäkin suhtautuu ajatukseen kielteisesti. Suomalaiset tuki työehtosopimiselle nousee esille myös suhtautumisessa väittämään, jonka mukaan työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Suomalaisista enemmän kuin neljä viidestä ( %) yhtyy väittämään. Samaa mieltä olevien osuus on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla vuodesta lähtien.

11 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Työntekijät ovat heikoilla jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / / / / / / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

12 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Työnantajilla pitäisi olla oikeus palkata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla (esim. palkat ja irtisanomisajat), joilla työntekijät henkilökohtaisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / / / / / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

13 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Työsuhteen vähimmäisehdoista (esim. palkat ja irtisanomisajat) tulee sopia työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / / / / / / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

14 SAK Työmarkkinailmasto Suhtautuminen paikalliseen sopimiseen Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan aiempaa varauksellisemmin Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työpaikkatason sopimista koskeviin luonnehdintoihin ja väittämiin. Arvioitavat luonnehdinnat olivat sisällöltään moniaineksisia aivan kuten asiasta käytävä julkinen keskustelukin, josta kysymysosiot on johdettu. Valtaosa kansalaisista ( %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät voivat hyötyä paikallisesta sopimisesta, jos sitä osataan oikealla tavalla soveltaa. Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet astetta varauksellisempaan suuntaan vuodesta. Pääviesti on pysynyt ennallaan, mutta kansalaiset ovat astetta vähemmän vakuuttuneita asiasta. Valtaosa ( %) suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen lisäämiseen, jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason. Päätulos on säilynyt ennallaan. Epätietoisuus on hieman lisääntynyt vuodesta. Paikallisen sopimisen lisäämistä kannatetaan ( %), jos samanaikaisesti palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia parannetaan. Kuitenkin aiempaa useampi torjuu ajatuksen paikallisen sopimisen lisäämisestä vaikka samalla luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia parannettaisiin. Varsin yksimielisiä ( %) kansalaiset ovat siitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yritysten toimintakykyä ja parantaisi yritysten kilpailukykyä. Kansalaiset eivät näytä olevan asiasta aivan yhtä varmoja kuin kaksi vuotta sitten. Samaan hengenvetoon huomattava osa kansalaisista kuitenkin esittää varauksensa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Selvä enemmistö ( %) ilmoittaa, että paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi. Varauksellisuus on selvästi lisääntynyt keväästä. Enemmistö ( %) kansalaisista pelkää sitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen. Tämä pelko on yleistynyt vuodesta. Käytännössä tutkimustuloksista käy ilmi se, että etenkin työntekijät, alemmat toimihenkilöt, eläkeikää lähestyvät, SAK:n ja STTK:n jäsenet suhtautuvat työpaikkatason sopimisen lisäämiseen keskimäärää varovaisemmin. Yrittäjien näkemykset edustavat myönteisintä päätä.

15 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos työ- tai virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä, jotta työpaikoilla voidaan nopeasti reagoida muutoksiin" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos samanaikaisesti palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia parannetaan" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / TNS Gallup Oy / PGraphics

16 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Oikein käytettynä paikallisesta sopimisesta voivat hyötyä sekä työnantajat että työntekijät" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / TNS Gallup Oy / PGraphics

17 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaisi yritysten kilpailukykyä" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / TNS Gallup Oy / PGraphics Suhtautuminen yritysten vastuullisuuteen Epäuskoa palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen Enemmistö ( %) suomalaisista torjuu ajatuksen, että yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi. Epäusko oikeudenmukaiseen palkitsemiseen on ehkä hieman voimistunut vuoden takaisesta. Työntekijät, alemmat toimihenkilöt ja eläkeikää lähestyvät ovat kriittisimpiä eri ammattiryhmistä suhtautumisessa yritysten oikeudenmukaisuuteen palkitsemisessa. Suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen uskovat voimakkaimmin nuoret alle -vuotiaat, opiskelijat ja yrittäjät. Väittämän yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä hyväksyy kaksi kolmasosaa ( %) suomalaisista. Tulos on likimain sama kuin vuosi sitten keväällä. Enemmistö ( %) kansalaisista ei usko yritysten tuntevan aitoa vastuuta työntekijöistään. Vajaa kaksi viidesosaa ( %) antaa yrityksille tässä asiassa tunnustusta. Luottamus yrityksiä kohtaan on tässä asiassa hieman suurempaa kuin viime vuoden keväänä.

18 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Yritykset maassamme palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnistuksista, joita he tekevät yritysten kannattavuuden parantamiseksi" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Yritykset ajavat nykyisin vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics

19 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Yritykset tuntevat aidosti vastuuta työntekijöistään ja heidän työpaikoista" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI / / / / / / TNS Gallup Oy / PGraphics Näkemykset ay-liikkeen vaikutusvallasta Aiempaa useampi lisäisi ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa Tutkimuksessa tiedusteltiin, onko ay-liikkeellä tällä hetkellä vaikutusvaltaa sopivasti vai pitäisikö sitä lisätä tai vähentää. Sama kysymyksenasettelu oli tutkimuksessa mukana edellisen kerran vuonna. Enemmistö ( %) kansalaisista on tyytyväinen ay-liikkeen valtaan. Kolmannes ( %) lisäisi sitä ja vain kymmenesosa ( %) karsisi. Aiempaa suurempi osa kansalaisista lisäisi ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Ay-liikkeen vallan lisääjiä löytyy keskimäärää enemmän työntekijöiden, työttömien, SAK:n jäsenten, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudesta. Yrittäjistä kolmannes vähentäisi ay-liikkeen valtaa, mutta enemmistö on kuitenkin tyytyväinen. Keskustan kannattajista kolmannes lisäisi ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Kokoomuksen kannattajista puolestaan noin neljännes vähentäisi ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Kuitenkin aiempaa suurempi osa Kokoomuksen kannattajista arvioi ay-liikkeen vaikutusvallan sopivaksi. Myös Vihreiden kannattajat säilyttäisivät ay-liikkeen vallan nykyisellään.

20 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio t. ONKO AY-LIIKKEELLÄ VAIKUTUSVALTAA SOPIVASTI VAI PITÄISIKÖ SITÄ LISÄTÄ TAI VÄHENTÄÄ (%). PITÄISI LISÄTÄ SOPI- VASTI EI OSAA PITÄISI VÄHENTÄÄ / / TNS Gallup Oy / PGraphics Suhtautuminen etujärjestöihin SAK:n työtä arvostetaan kaikkein eniten Enemmistö suomalaisista arvostaa lähes kaikkia etujärjestöjä. Lähes kolme suomalaista neljästä ( %) sanoo arvostavansa SAK:n työtä - prosenttia arvostaa paljon, prosenttia melko paljon. SAK:n jälkeen arvostuksessa kakkosena tulee Suomen Yrittäjät ( %). STTK on arvostuslistalla kolmantena ( %), lähes samalla tasolla kuin Suomen yrittäjät. AKAVA ( %) ja MTK ( %) nauttivat jokseenkin samantasoista arvostusta. Enemmistön arvostamaa on myös EK:n ( %) työ. Palkansaajien keskusjärjestöjen työtä koskeville arvioille on ollut ominaista tietty sahausliike. Sen enempää ala- kuin ylämäkikään ei ole jatkunut pitkään. Nyt kaikkien keskusjärjestöjen arvostus on hieman alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Tämä johtuu siitä, nyt aiempaa useampi ei ole kyennyt ottamaan kantaa etujärjestöjen toimintaan. SAK:ta arvostavien osuus on muuttunut vähiten vuodentakaisesta. Etenkin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimintaa arvostavien osuus on vähentynyt tuntuvasti vuoden takaisesta. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä arvostaa SAK:n työtä SAK:ta arvostetaan eri väestöryhmien keskuudessa varsin laajalti. Keskimäärää enemmän SAK saa arvostusta osakseen työntekijöiltä, - vuotialta ja yli -vuotiailta sekä vasemmistopuolueiden kannattajilta. SAK:n ja AKAVAn jäsenet arvostavat SAK:n työtä enemmän kuin STTK:n jäsenet. Yrittäjien keskuudessa näkyvä vähemmistö suhtautuu varauksellisesti SAK:n työhön.

21 SAK Työmarkkinailmasto STTK:n työn arvostus on suurta ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Työntekijät eivät noteeraa STTK:ta kovinkaan korkealle etenkin jos vertailukohtana on SAK. Lähes kaikkien puolueiden kannattajat arvostavat STTK:ta varsin paljon. Keskustan ja SDP:n kannattajat suhtautuvat järjestöön myönteisimmin. Perussuomalaisten keskuudessa on paljon niitä, jotka eivät noteeraa STTK:n työtä kovinkaan korkealle. AKAVAn arvostus on korkealla ylempien toimihenkilöiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa. Eri puolueiden kannattajista AKAVA saa eniten pisteitä Keskustalta, Kokoomukselta ja vihreiltä. SAK:laiset arvostavat keskusjärjestöään Oheiseen taulukkoon on kerätty palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten arviot omastaan ja kahdesta muusta keskusjärjestöstä. Kullakin sarakkeella kerrotaan kyseisen järjestön jäsenten ilmaisema arvostus riveillä mainituista keskusjärjestöistä. Luvut ovat peräisin laskutoimituksesta, jossa ensin laskettiin yhteen myönteistä ajattelutapaa kuvaavien vaihtoehtojen prosenttiosuudet. Tämän jälkeen tehtiin sama kielteisille mielipiteille ja vähennettiin ne myönteisistä. Itseisarvoltaan suuri ja etumerkiltään positiivinen luku tarkoittaa siten sitä, että ko. järjestön jäsenissä on selvästi enemmän myönteisesti kuin kielteisesti ajattelevia, negatiivisella etumerkillä varustetut, itseisarvoltaan vastaavankokoiset luvut viittaavat tilanteen olevan päinvastainen. Arviot omasta organisaatiosta on lihavoitu. Kaikilla kolmella palkansaajien keskusjärjestöllä on paljon enemmän järjestöä arvostavia jäseniä kuin ei-arvostavia. SAK:n jäsenten omaan keskusjärjestöön kohdistama arvostus on kaikkein vahvinta vaikkakin se on aavistuksen alemmalla tasolla kuin viime keväänä. STTK:n jäsenten arvostus omaa keskusjärjestöä kohtaan on hieman lisääntynyt. Akavalaisten tyytyväisyys omaan keskusjärjestöön on selvästi suurempaa kuin vuosi sitten keväällä. SAK:n ja AKAVAn jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestöään enemmän kuin STTK:n jäsenet.

22 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). PAL- JON PALJON EI OSAA VÄHÄN EI LAIN- KAAN Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK Suomen Yrittäjät ry. Toimihenkilökeskusjärjestö - STTK AKAVA Maa-ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK Elinkeinoelämän keskusliitto - EK Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT TNS Gallup Oy / PGraphics

23 SAK Työmarkkinailmasto / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / EI OSAA EI LAIN- KAAN PAL- JON PALJON VÄHÄN STTK MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). SAK AKAVA Kuvio t. Työmarkkinailmapiiri TNS Gallup Oy / PGraphics

24 SAK Työmarkkinailmasto / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / EI OSAA EI LAIN- KAAN PAL- JON PALJON VÄHÄN MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%). MTK KT EK/TT Kuvio t. TNS Gallup Oy / PGraphics Työmarkkinailmapiiri SY/SYKL

25 SAK Työmarkkinailmasto Taulukko. Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten järjestöihin kohdistama arvostus vuosina - (paljon+melko paljon osuudet miinus melko vähän+ei lainkaan osuudet). SAK STTK AKAVA SAK SAK SAK SAK SAK SAK SAK STTK STTK STTK STTK STTK STTK STTK AKAVA AKAVA AKAVA AKAVA AKAVA AKAVA AKAVA Enemmistöltä SAK:lle hyvä yleisarvosana Tutkimuksessa vastaajat arvioivat SAK:n toimintaa kaikkiaan seitsemässä eri asiassa. Väestön yleiskuva SAK:sta on myönteinen. Tästä kielii se, että valtaosa maamme väestöstä antaa SAK:n toiminnasta vähintäänkin melko hyvän yleisarvosanan ( %). Vaikka positiivisten arvosanojen osuus onkin murskaavasti suurempi kuin negatiivisten ( %), huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, että varauksettoman hyviä arvosanoja annetaan varsin kitsaasti ( %). Tämä on toisaalta inhimillistä (parantamisen varaa on aina) ja myös muissa vastaavanlaisissa tutkimuksissa suomalaisille ominaiseksi todettua. Yleisarvosana on pysynyt kutakuinkin ennallaan verrattuna vuoteen, jolloin asiaa tutkittiin edellisen kerran. Kaikki ammattiryhmät antavat SAK:lle hyvän yleisarvosanan. Erot ovat jopa hämmästyttävän samankaltaisia riippumatta ammattiryhmästä. Myös ylemmät toimihenkilöt, jotka arvostavat järjestöä keskimäärää vähemmän, tunnustavat toiminnallisen tehokkuuden ja antavat hyvän yleisarvosanan.

26 SAK Työmarkkinailmasto Myös kaikilla palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenillä on myönteinen yleiskäsitys järjestöstä. SDP:n ( %) ja Vasemmistoliiton ( %) yleisarvosana on parempi kuin muiden suurimpien puolueiden kannattajien antama. Kokoomuksen kannattajista enemmistö ( %) antaa hyvän yleisarvosanan ja vajaa kolmannes ( %) huonon. Keskustan kannattajista % ja Vihreiden kannattajista % antaa SAK:lle tunnustusta. Työmarkkinailmapiiri Kuvio. ARVOSANAT SAKlle ERÄISTÄ ASIOISTA (%). ERITTÄIN HYVÄ HYVÄ EI OSAA HUONO ERITTÄIN HUONO Yleisarvosana SAKlle Jäsenten ansiotason turvaaminen Työajoista ja lomista sopiminen Jäsenpalveluetuuksien tarjoaminen Jäsenten mielipiteiden huomioon ottam. SAKn toiminta työpaikoilla Työttömien asioiden ajaminen TNS Gallup Oy / PGraphics

27 SAK Työmarkkinailmasto / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Yleisarvosana SAKlle EI OSAA HYVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO ERITTÄIN HYVÄ ARVOSANAT SAKlle ERÄISTÄ ASIOISTA (%). Jäsenten ansiotason turvaaminen Työajoista ja lomista sopiminen Työttömien asioiden ajaminen SAKn toiminta työpaikoilla TNS Gallup Oy / PGraphics Kuvio t. Työmarkkinailmapiiri Jäsenten mielipiteiden huomioon ottaminen Jäsenpalveluetuuksien tarjoaminen

28 SAK Työmarkkinailmasto SAK on onnistunut parhaiten jäsentensä ansiotason turvaamisessa sekä työajoista ja lomista sopimisessa Enemmistön mielestä SAK on menestynyt hyvin jäsentensä etujen turvaajana. Enemmän kuin kaksi kolmesta ( %) antaa hyvää palautetta SAK:n toimille sovittaessa työajoista ja lomista. Samansuuruinen joukko ( %) arvioi SAK:n turvanneen hyvin jäsentensä ansiotason. Vaikka yleisarvosana on säilynyt ennallaan, on arvio työaikojen ja lomien sopimisessa hieman parempi kuin edellisessä tutkimuksessa ( % --> %). Enemmistö ( %) uskoo lisäksi, että SAK:n jäsenpalveluetuudet ovat hyvät. Jäsenpalveluja arvioidaan jossain määrin varauksellisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Mielipiteisiin syntyy enemmän hajontaa pohdittaessa, kuinka hyvin tai huonosti SAK toimii työpaikoilla ja ottaa huomioon jäsentensä mielipiteet. Suurempi osa väestöstä ( %) uskoo järjestön toimivan työpaikoilla hyvin kuin heikosti ( %). Samansuuntainen tulos syntyy kun tarkastellaan näkemyksiä jäsenten mielipiteiden huomioonottamisesta toiminnassa. Joka kolmas suomalainen ( %) evästää SAK:ta nykyistä herkkäkuuloisemmaksi. Varsinaisesti järjestöä kuitenkin kritisoidaan vain yhdestä asiasta: työttömien asioiden ajamisesta. Käytännössä kaksi viidestä ( %) ajattelee, että tehtävästi olisi voitu selvitä huomattavasti paremmin. Kyseessä ei silti ole läheskään yksimielinen tuomio. Enemmän kuin kaksi viidesosaa ( %) nimittäin pitää SAK:n panosta hyvänä. SAK saa kuitenkin aiempaa parempia arvosanoja työttömien asioiden ajamisessa. Aiempaa useampi on tyytyväinen jäsenten kuuntelemiseen Yli puolet ( %) SAK:n jäsenistä antaa omalle keskusjärjestölle hyvän arvosanan jäsenten kuuntelemisesta. Reilu neljännes kritisoi omaa keskusjärjestöään. SAK:n jäsenet ovat nyt tyytyväisempiä kuin vuonna.

29 SAK Työmarkkinailmasto Taulukko SAK:n jäsenten käsitykset siitä, miten SAK ottaa jäsenten mielipiteet huomioon toiminnassaan (%). Arvosana: Erittäin/melko hyvä Melko/erittäin huono SAK:n toiminta työpaikoilla tyydyttää enemmistöä ( %) jäsenistä. Kolmannes ( %) SAK:n jäsenistä on tyytymätön työpaikkatason toimintaan. Arvio työpaikkatason toiminnasta on kuitenkin jonkin verran parantunut vuodesta. Kolme vuotta sitten tasan puolet antoi hyvän arvosanan ja yli kolmannes heikon.

30 SAK Työmarkkinailmasto Liitekuvat: Työmarkkinailmapiiri Kuvio. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI- KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT AMMATILLISESTI (%). ERITTÄIN TARPEEL- LISTA TARPEEL- LISTA EI OSAA TARPEE- TONTA ERITTÄIN TARPEE- TONTA Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

31 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio t. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %). Palkka- ja työsuhdeturva Ansiosidonnainen työttömyysturva Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Jos ei liity, niin työkaverit painostavat Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista Perinne ja maan tapa Suomessa Jokin muu syy / / Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

32 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON: PALK- KA- JA TYÖSUHDETURVA (%). Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä TNS Gallup Oy / PGraphics

33 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. TYÖMARKKINARATKAISUN TAVOITTEET: PALKAN- KOROTUKSET JA MUIDEN PALKKAUKSEEN LIIT- TYVIEN ETUUKSIEN PARANTAMINEN (%). Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

34 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio. MIKÄ ON PARAS LÄHTÖKOHTA KUN SEURAAVISSA TU- LONEUVOTTELUISSA TEHDÄÄN RATKAISUJA PALKOIS- TA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA (vastausvaihtoehdot lyhennetty, %). LIITTO- KOHTAINEN RAAMIT- TAVA EI OSAA TYÖPAIKKA- KOHTAINEN Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

35 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Työnantajilla pitäisi olla oikeus palkata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla (esim. palkat ja irtisanomisajat), joilla työntekijät henkilökohtaisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä TNS Gallup Oy / PGraphics

36 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos työtai virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä TNS Gallup Oy / PGraphics

37 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. "Paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kannalta huonoon lopputulokseen" (%). SAMAA KIN SAMAA EI OSAA KIN ERI ERI Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä TNS Gallup Oy / PGraphics

38 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ: SAK (%). PAL- JON PALJON EI OSAA VÄHÄN EI LAIN- KAAN Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

39 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. ARVOSANAT SAKlle: YLEISARVOSANA (%). ERITTÄIN HYVÄ HYVÄ EI OSAA HUONO ERITTÄIN HUONO Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

40 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. ARVOSANAT SAKlle: JÄSENTEN MIELIPITEIDEN HUO- MIOON OTTAMINEN (%). ERITTÄIN HYVÄ HYVÄ EI OSAA HUONO ERITTÄIN HUONO Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

41 SAK Työmarkkinailmasto Työmarkkinailmapiiri Kuvio -. ARVOSANAT SAKlle: SAKn TOIMINTA TYÖPAIKOIL- LA (%). ERITTÄIN HYVÄ HYVÄ EI OSAA HUONO ERITTÄIN HUONO Kaikki Naiset Miehet - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Perusasteen koul. Keskiasteen Ylempi keskiaste Korkea-aste Yrittäjä Johtava/ylempi toimih. Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Työssä Työtön/lomautettu Työelämän ulkopuolella Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu KESK KOK SDP VAS VIHR PS SAK STTK AKAVA MTK* SY* Ei nyt, aiemmin kyllä Ei nyt, myöhemm. kyllä Ei nyt eikä tulevais. TNS Gallup Oy / PGraphics

42

43