SÄHKÖISTEN KUNTAPALVELUIDEN KUSTANNUSHYÖTYANALYYSI 2014 - Tietoa päätöksenteon tueksi -
SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Julkishallinnon sähköiset palvelut esimerkkejä mahdollisuuksista 3 Kustannus-hyötyjen analysointi mitä, miten ja miksi? 4 Case-esimerkit 5 Mitä palvelujen käyttöönotto edellyttää? 2
1 JOHDANTO TAUSTA JA TAVOITTEET 3
SELVITYKSEN TAUSTA Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Sen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä. Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet rakennetaan noin 130 000 haja- asutusalueiden kotitalouteen osaksi julkisella tuella. Julkista tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa ja nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat niistä haja- asutusalueiden hankkeista, joihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käytetään julkista tukea. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata hyötyjä joita laajakaistainvestoinneilla erityisesti harvaan asutut seudut voivat saada. Selvityksessä kuvataan sähköisten palveluiden tuomia mahdollisuuksia sekä niitä konkreettisia kustannushyötyjä joita sähköiset palvelut tuottavat niin kunnille, kuntalaisille kuin yrityksille. Selvityksen lähestymistavaksi valittiin Case- tarkastelut joilla havainnollistetaan ja konkretisoidaan laajakaistainvestointien mahdollistamia käytännön hyötyjä ja etuja. 4
TAVOITTEET JA TULOKSET Tavoitteet Selvityksen tavoitteena on: 1. Tukea maaseutumaisten kuntien ja muiden julkisten palveluntuottajien sähköisen palvelutuotannon strategista kehittämistä. 2. Määrittää sähköisen palvelutuotannon ja niiden käytön edellytysten kuten tietoliikenneyhteyksien ja rahoituksen tarpeita ja haasteita. Tulokset Selvitystyön tulokset tukevat kuntien päätöksentekoa, perustelevat laajakaistan rakentamista. Kohderyhmänä erityisesti kuntien valtuustot ja hallitukset. Selvityksessä painotetaan kustannus- hyöty näkökulmaa, taloudellisia hyötyjä Otetaan kantaa teknisiin ratkaisuihin Kuvataan etenemisvaihtoehtoja ja sitä mitä nämä kunnilta vaativat 5
2 JULKISHALLINNON SÄHKÖISET PALVELUT ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISUUKSISTA 6
SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN ERI MUODOT 1. Etäpalvelut. Uusien palvelumallien avulla asiakas voi saada palvelua etänä, esim. kotoaan, kun erilaisia asiantuntijapalveluita voidaan tarjota paikkariippumattomasti verkon kautta. 2. Verkkoasiointi. Palveluiden saatavuutta voidaan lisätä täydentämällä palveluverkostoa paikkariippumattomilla verkkoasioinnin palveluilla. Palveluaikoja voidaan laajentaa toteuttamalla aikariippumattomuutta itsepalveluasioinnin keinoin. 3. Verkko- osallistuminen. Osallisuus ja kuntalaisen aktiivinen vuorovaikutus voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, kun asiakaspalvelumallia yhtenäistetään läpi toimialojen. Opetustoimessa digitaalisilla sisällöillä, oppimisympäristöillä ja sähköisillä vuorovaikutuksen ratkaisuilla voidaan tukea monipuolisesti oppimista. 4. Verkkoneuvonta. Neuvonnalla voidaan välttää turhia käyntejä ja asiakasportaali auttaa ja ohjaa kuntalaista hakemisessa ja asioiden vireillepanossa. 5. Automatisoidut prosessit. Palveluiden sähköistäminen mahdollistaa palveluiden ja palveluihin liittyvien prosessin osien automatisoinnin. Tästä esimerkkejä ovat automaattiset hälytykset, ilmoitukset ja tietojen automaattinen välittyminen asiakkaiden ja eri viranomaisten välillä. Tämän selvityksen kohteeksi valittiin erilaisia kategorioihin 1-3 kuuluvia palveluja. Palvelut valittiin siten että ne kattavat kuntien eri toimialoja. Valinta tehtiin yhdessä Lapin liiton kanssa ja valinnan pohjaksi haastateltiin Lapin kuntien johtoa. 7
3 KUSTANNUSHYÖTYJEN ANALYSOINTI MITÄ, MITEN JA MIKSI? 8
KUSTANNUS-HYÖTYJEN ARVIOINTI Kustannus- hyötyanalyysin tavoitteena on arvioida investoinnin kannattavuutta: ylittävätkö investoinnin hyödyt sen kustannukset. Kustannushyöty- analyysin avulla voidaan arvioida myös investoinnin takaisinmaksuaikaa. Tyypillisesti oleellisempaa on kuitenkin itse laskema kuin sen lopputulos, koska lopputulos on aina laskelmassa tehtyjen oletusten ja valittujen parametrien tulos. Laskelma kertoo hyötyjen ja kustannusten rakenteesta: kenelle hyödyt ja kustannukset tulevat ja missä muodossa. Hyödyt Kustannukset Rahalliset hyödyt Laadulliset hyödyt Käyttöönottokustannukset - = KANNATTAVUUS Ylläpitokustannukset 9
SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN HYÖDYT KUNTALAISEN NÄKÖKULMASTA Sähköiset palvelut tarkoittavat sujuvampaa, nopeampaa ja yksilöllisempää palvelua. Vähemmän matkustamista, jonottamista ja odottamista. Aikariippumattomuus Palvelu voidaan tuottaa ja asiakas voi asioida ajasta riippumattomasti esimerkiksi virka- ajan ulkopuolella Paikkariippumattomuus Palvelu voidaan tuottaa asiakkaalle paikasta riippumattomasti Kustannusten aleneminen Palvelun saaminen ei edellytä matkustamista vaan se voidaan toimittaa suoraan asiakkaan kotiin. Matkustamiseen liittyvät kustannukset poistuvat tai vähenevät Nopeampi saatavuus Palvelutarpeen ilmetessä palvelu on nopeasti saatavilla. Nopeampi palvelu Varsinainen palvelutapahtuma voidaan tuottaa asukkaalle nopeammin Sujuvampi vuorovaikutus Palvelu sisältää ja mahdollistaa laajemman tai tiheämmän vuorovaikutuksen palveluntuottajan ja asiakkaan välillä Vaivattomuus: Helpompi löytää ja asioida Mahdollistaa asiakasta löytämään tarkoituksenmukaisen palvelukanavan helposti ja nopeasti 10
SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN HYÖDYT KUNNAN NÄKÖKULMASTA Sähköiset palvelut mahdollistavat kustannusten vähentämisen samalla kun palvelujen laatutasoa nostetaan Päällekkäisten tehtävien väheneminen Palvelun saaminen ei edellytä matkustamista vaan se voidaan toimittaa suoraan asiakkaan kotiin. Matkustamiseen liittyvät kustannukset poistuvat tai vähenevät Palvelujen tasapuolisuuden turvaaminen Palvelu voidaan tuottaa ja asiakas voi asioida ajasta riippumattomasti esimerkiksi virka- ajan ulkopuolella Paikkariippumattomuus Palvelu voidaan tuottaa asiakkaalle paikasta riippumattomasti Parantunut tiedonkulku Palvelutarpeen ilmetessä palvelu on nopeasti saatavilla. Prosessivirheiden väheneminen Varsinainen palvelutapahtuma voidaan tuottaa asukkaalle nopeammin Vähentynyt tilantarve Palvelu sisältää ja mahdollistaa laajemman tai tiheämmän vuorovaikutuksen palveluntuottajan ja asiakkaan välillä. Rutiinitehtävien väheneminen Mahdollistaa asiakasta löytämään tarkoituksenmukaisen palvelukanavan helposti ja nopeasti 11
SOVELLETTU LASKENTATAPA Laskentatapana sovelletaan ns. SCM- mallia (Standard Cost Model). Laskentamallissa arvioidaan kuntalaiselta ja hallinnolta prosessin erivaiheisiin kuluva aika (H), joka kerrotaan ajan hinnalla (T) ja toimenpiteiden määrällä vuodessa (Q). Tähän lisätään prosessin kiinteät kustannukset, kuten erilaiset maksut (M). Prosessin kustannus saadaan siis kaavalla H x T x Q + M. Vertaamalla uuden ja vanhan prosessin kustannuksia voidaan arvioida saavutettuja kustannushyötyjä ja takaisinmaksuaikaa. Sovellettua laskentatapaa on havainnollistettu alla olevassa kuviossa. Vanha prosessi Uusi prosessi Vanhan prosessin kustannukset KUNTA KUNTALAINEN MUUTOKSET 2 Tarkistus 3 1 Lupahakemus Hakemuksen täydentäminen Automaattinen tietojen tarkistus Asiointivaiheiden poistuminen Kunta Kuntalainen MIINUS X % 4 Käsittely ja päätös Lomakkeen täyttämisen poistuminen 5 Toisen viranomaisen lausunto 6 Valitus Lausuntomenettelyn yksinkertaistuminen Uuden prosessin kustannukset 7 Päätöksen muuttaminen 8 Lopullinen päätös Tietojen sähköinen siirto viranomaisten välillä Kunta Kuntalainen 12
PAREMPI OLLA SUUNNILLEEN OIKEASSA KUIN TÄSMÄLLEEN VÄÄRÄSSÄ 13
4 CASE-ESIMERKIT ESIMERKKILASKELMIA 14
CASE VIRTU-PALVELUPISTE Esimerkkitapauksen kuvaus Rovaniemellä asuvalla toisen asteen opiskelijalla on ollut ongelmia koulunkäynnin kanssa. Opiskelijan tilanteen tueksi opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitaja haluaa tavata opiskelijan yhdessä hänen vanhempiensa kanssa. Opiskelija on kotoisin Enontekiöltä, jossa hänen vanhempansa myös asuvat. VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Palvelun järjestäminen ilman etäosallistumista Vanhemmat matkustavat Enontekiöltä Rovaniemelle esim. linja- autolla Kahden aikuisen meno- paluu on yhteensä noin 23o ja matka- aika yli 12 tuntia. Edellyttää vanhemmilta yhden päivän poisjääntiä töistä. Palvelun järjestäminen Virtu- palvelupisteessä Terveydenhoitaja varaa vanhemmille Virtu- palvelupisteen Enontekiöltä ja ohjaa heidät sinne etätapaamista varten. Yhteistyötapaamiseen osallistuu vanhemmat Virtu- palvelupisteestä ja Rovaniemeltä terveydenhoitaja ja opiskelija osallistuvat perhepalvelukeskuksen virtu- ammattilaislaitteiden kautta. 15
CASE VIRTU-PALVELUPISTE Henkilökohtainen tapaaminen vs. Palvelupiste Yksi tapaaminen 700 600 500 635 Virtu- palvelupisteen kustannus on 150 /kk. Laskelmassa on oletettu, että palvelupisteen käyttöaste olisi vain 25 % ja tämän perusteella laskettu tuntihinta palvelupisteelle. Tuntihinnassa on huomioitu myös tilakustannukset. Laskelman keskeiset oletukset 400 300 200 100 0 Matkakustannukset Ansionmenetykset Työkustannukset 1 2-86% 87 Kaksi linja-autolippua 230 Menetetyn työajan arvo 25 /h Menetetty työaika (2x7,5 / 2x1) 15h / 1h Palvelupisteen tuntikustannus 7 /h Tapaamisen kesto 1h Työtunnin kustannus 30 /h 16
CASE VIRTU-KOTIREPPU Henkilökohtainen tapaaminen vs. Kotireppu Kustannukset vuodessa 4500 4000 3500 3000 4 160-40% Virtu- kotireppu mahdollistaa tapaamisten järjestämisen videoyhteydellä suoraan asiakkaiden kotoa (esimerkiksi erilaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvät tapaamiset jotka eivät edellytä fyysistä yhteyttä) Esimerkkilaskelmassa asiakas asuu Posiolla ja hänellä on viikottaiset tapaamiset Rovaniemellä olevan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilön kanssa. 2500 2000 1500 1000 500 0 2 522 Matkakustannukset ICTkustannukset Työkustannukset Työkustannukset * Tässä laskelmassa ei ole huomioitu ajan säästymisen arvoa kuntalaiselle; tämän huomioiminen kaksinkertaistaisi hyödyn (oletuksella ajan arvo 25 /h) Laskelman keskeiset oletukset Linja-autolippu (yksi suunta) 25 Matka-aika 2h Kotireppu, lisenssi ja 4G tikku 80/kk Tapaamiset 1/vko Tapaamisen kesto 1h Työn kustannus 30 /h 17
CASE KOULUN ETÄOPETUS Ei-etäopetusta vs. Etäopetusta Säästö vuosikustannuksissa kun etäopetusta 2 päivää viikossa 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 45 600-39% 27 828 Ei etäopetusta 1 2 pv etäopetusta/vko 2 * Laskemassa on otettu huomioon vain ne kustannusparametrit joissa tapahtuu muutosta eli esimerkiksi opetuksen kustannuksia ei ole kuvattu Kustannus jos koulunkäyntiavustajan kustannukset huomioitaisiin etäopetuspäiviin kustannuksina Koululainen on etäyhteyden päässä 2 päivänä viikossa eli 40 % koulupäivistä tapahtuu etäyhteydellä ja matkakustannukset vähenevät samassa suhteessa Laite ja yhteysinvestoinnit olivat Sallan tapauksessa vähäiset. Vaikka kaikki olemassa olevat laiteinvestoinnit allokoitaisiin etäopetuksen kustannuksiksi, ei kokonaiskuva muuttuisi oleellisesti. Koulunkäyntiavustajan resurssin allokoiminen etäopetukselle muuttaa kokonaiskuvaa, mutta siinäkin tapauksessa etäopetus on halvempi Laskelman keskeiset oletukset Älytaulut kouluun Olivat valmiina Mikrofoni oppilaalle 50 Etäyhteys oppilaalle 39 /kk Koulumatkan kulut (75km suunta) 240 /päivä Opetustyön kustannukset Ei muutosta Myöskään koulunkäyntiavustajasta ei aiheutunut suoria lisäkuluja 18
CASE MUSIIKIN ETÄOPETUS Ei etäopetusta vs. Puolet etäopetusta Kustannukset vuodessa 14000 12000 10000 12 642-49% Oheisessa laskelmassa on havainnollistettu etäopetuksen kustannussäästöjä tilanteessa jossa opettajalla on oppilaat sekä Posiolla että Ranualla. Oppilailla on kaksi viikkotuntia joista toinen pidetään etäopetuksena. ICT- investointien kustannus per oppilas on laskettu 15 oppilaan mukaan, ts. Kustannukset on allokoitu viidelletoista etäopetusta saavalle oppilaalle 8000 6000 4000 2000 0 6 471 Matkakustannukset Matkakustannukset 1 2 Laskelman keskeiset oletukset Matka Posiolle 260 km Matka Ranualle 160 km Opetuspäivät etäpisteissä 1 /vko Etäopetusta 1/vko Oppilaita 2 ICT investointi per oppilas 150 /v 19
CASE SÄHKÖINEN RAKENNUSLUPA 900 800-15% 700 600 500 400 Kunnan säästö per rakennuslupa 300 200 100 0 Lupahakemuksen laadinta ja vastaanottaminen Lupahakemuksen käsittely Valvonta ja käyttöönottotarkastus Ennakkoneuvottelut ja -tarkastus Naapurien kuuleminen Hakemuksen laatiminen Hakemuksen vastaanottaminen Lupahakemuksen käsittely Luvan myöntäminen Arkistointi Katselmusten sopiminen Valvonta/katselmukset Käyttöönottotarkastus 20
CASE SÄHKÖINEN RAKENNUSLUPA TOP 5 hyödyt kuntalaiselle 100 SÄHKÖISTÄ RAKENNUSLUPAA TUO KUNNALLE 20 000 EURON SÄÄSTÖT Keskikokoisessa kunnassa rakennuslupien määrä on noin 400-500 kappaletta vuodessa 1. Lupapiste on aina auki, asioi silloin kun se on helpointa 2. Tarve virastovierailuille ja matkustamiselle vähenee 3. Palvelussa voi seurata hankkeen etenemistä 4. Lisätietojen ja täydennysten toimittaminen on nopeaa, tiedon saa suoraan palvelusta ja tiedot voi toimittaa heti viranomaiselle ilman lähetykseen tai matkustamiseen kuluvaa viivettä 5. Voit kysyä palvelussa myös neuvoja jo ennen hankkeen käynnistymistä TOP 5 hyödyt kunnalle 1. Aineisto saadaan suoraan kunnan järjestelmiin sähköisesti 2. Hankkeen ohjaaminen on helpompaa ja sitä pääsee tekemään aikaisemmassa vaiheessa, jolloin hakemusten laatu paranee 3. Hankkeen seuranta ja lupaehtojen toteutumisen seuranta helpompaa 4. Sähköposti- ja puhelinkyselyt voidaan ohjata lupapisteeseen: työskentely tehostuu 5. Prosessi sujuvoituu ja siihen liittyvät hallinnolliset kustannukset vähenevät 21
CASE KUNTALAISALOITE.FI Palvelun kuvaus Kuntalaisaloite.fi on kuntalaisille suunnattu palvelu, joka mahdollistaa kuntalain mukaisen kuntalaisaloitteen tekemisen sähköisesti. Keskeisiä toimintoja ovat kannatuslistan kerääminen ja kytkeytyminen aloitteiden käsittelyprosessiin. Palvelu tarjoaa jäsennellyn alustan aloitteen tekemiselle, sekä vastaa aloitteen tekemiseen ja lähettämiseen vaadittavista muodollisista tehtävistä. Kuntalaisaloite.fi- palveluun liittyminen ja palvelun käyttö on kunnille maksutonta. Kunnat, jotka käyttävät kuntalaisaloite.fi- palvelua, saavat palvelussa tehdyt aloitteet kunnan kirjaamon sähköpostiin tai muuhun kunnan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. MIKSI KUNTALAISALOITE? Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja muilla jäsenillä on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kunnan on ilmoitettava aloitteen tekijälle aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisäksi kunnan valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee aloitteen valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa, on aloite otettava käsiteltäväksi valtuustossa kuuden kuukauden kuluessa aloitteen vireille tulosta. Kuntalaisaloite on suoran vaikuttamisen väline. Sen avulla kuntalainen voi nostaa esiin jonkin ajankohtaisen asian tai ongelman, sekä herätellä päättäjiä kiinnittämään siihen huomiota. Kuntalaisaloite.fi palvelun tuottaa oikeusministeriö. 22
CASE KUNTALAISALOITE.FI Kuntalaisaloite.fi palvelun hyödyt ovat ensisijaisesti laadullisia Palvelu parantaa kuntalaisten tasavertaisia ja lainmukaisia osallistumismahdollisuuksia. Erityisesti monien erityisryhmien ( esim, liikuntaesteiset) mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa paranevat merkittävästi Arvio palveluntuottamista ajallisista (rahallisista hyödyistä) KUNTALAISELTA KULUVA AIKA Perinteinen aloite 3h - 50 % Kuntalaisaloite.fi 1,5 h Määrämuotoinen malli aloitteelle, aloitetta ei tarvitse erikseen toimittaa KUNNAN HALLINNOLTA KULUVA AIKA Perinteinen aloite 5h - 30 % Kuntalaisaloite.fi 3h Sähköinen prosessi, kaikki yhdessä formaatissa, erillistä kirjaamista HUOMIOITA Ajoissa on merkittävä vaihtelu tapauskohtaisesti. Oheiset arviot kuvaavat vain tekniseen toteutukseen ja hallintoon kuluvaa aikaa. Ajat voidaan muuttaa rahamääräiseksi ajan hinnalla. 23
CASE SÄHKÖINEN KOKOUS Sähköisen kokouksen tuomat säästöt riippuvat: CASE ESPOO Paperiasiakirjojen määrästä Osallistujien määrästä Kokousten frekvenssistä Hyödynnetäänkö etäosallistumista ja kuinka pitkä kokousmatka olisi Tyypillisesti jo yksinään kokousasiakirjojen sähköistymisen tuoman säästön myötä investoinnin takaisinmaksuaika jää alle vuoteen. SÄHKÖISEN KOKOUKSEN HYÖDYT 1. Paperiasiakirjojen vähentämisen kustannussäästöt Esimerkki keskikokoisesta kunnasta Yhden kokouksen esityslistakulut 4 00 Kustannukset vuodessa 8 000 Kustannukset kunnan tasolla (10x) 80 000 2. Työn helpottuminen ja parantunut tiedonkulku Esityslistat ja aineistot välittömästi palvelun avulla toimielimen jäsenille Valmistellut muutos- ja vastaehdotukset, pöytäkirjan laatiminen ja julkaisu kuntalaisille sekä tiedotusvälineille entistä nopeammin 3. Etäosallistumisen kustannussäästöt Esimerkki lautakunnan kokouksesta Jäseniä yhteensä 10 kpl Keskimääräinen matka 50 km Etäosallistujia 50 % Kokouksia vuodessa 10 kpl Matkakulujen säästö 1 075 Matka- ajan säästö 1 250 Säästö yhteensä / lautakunta 2 325 24 Esityslistakulujen ja matkakulujen yhteenlaskettu säästö vuodessa yhdeltä lautakunnalta keskikokoisessa kunnassa on yli 10 000 (yllä esitetyin oletuksin)
YHTEENVETO LASKELMISTA Henkilökohtainen tapaaminen vs. Palvelupiste Yksi tapaaminen 700" 600" 500" 400" 300" 200" 100" 0" 635 Työkustannukset 1" 2" - 86% 87 Ei etäopetusta vs. Puolet etäopetusta Kustannukset vuodessa Henkilökohtainen tapaaminen vs. Kotireppu Kustannukset vuodessa 4500" 4000" 3500" 3000" 2500" 2000" 1500" 1000" 500" 0" 4 160-40% 2 522 Matkakustannukset Ansionmenetykset Matkakustannukset ICTkustannukset Työkustannukset Työkustannukset *"Tässä"laskelmassa"ei"ole"huomioitu"ajan"säästymisen"arvoa"kuntalaiselle;" tämän"huomioiminen"kaksinkertaistaisi"hyödyn"(oletuksella"ajan"arvo"25 /h)"" Ei-etäopetusta vs. Etäopetusta Säästö vuosikustannuksissa kun etäopetusta 2 päivää viikossa 50000" 45000" 40000" 35000" 30000" 25000" 20000" 15000" 10000" 5000" 0" 45 600-39% 27 828 Ei"etäopetusta" 1" 2"pv"etäopetusta/vko"" *"Laskemassa"on"otettu"huomioon"vain"ne" kustannusparametrit"joissa"tapahtuu"muutosta"eli" esimerkiksi"opetuksen"kustannuksia"ei"ole"kuvattu" Kustannus"jos" koulunkäyntiavustajan" kustannukset" huomioitaisiin" etäopetuspäiviin" kustannuksina" 14000" 12000" 10000" 8000" 6000" 4000" 12 642-49% 6 471 3h -15% - 50 % 1,5 h KUNNAN HALLINNOLTA KULUVA AIKA Kuntalaisaloite.fi- Kuntalaisaloite.fi- KUNTALAISELTA KULUVA AIKA Perinteinen-aloite- Perinteinen-aloite- - 30 % 5h 3h Esityslistakulujen säästöt keskikokoisessa kunnassa - 80 000 /v 2000" 0" Matkakustannukset Matkakustannukset 1" 2" Määrämuotoinen+malli+aloitteelle,+ aloitetta+ei+tarvitse+erikseen+toimittaa+ Kunnan säästö per rakennuslupa Sähköinen+prosessi,+kaikki+yhdessä+ formaatissa,+erillistä+kirjaamista+ 25
MITÄ PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO EDELLYTTÄÄ? 26
YHTEYDET KUNTOON Sähköiset palvelut edellyttävät toimivia yhteyksiä Haja- asutusalueiden puhelin- ja nettiyhteydet ovat monin paikoin edelleen riittämättömiä, vaikka Laajakaista kaikille - hankkeen myötä tilanne on jo jonkin verran parantunut Uudet palvelut ja kuluttajien kasvaneet vaatimukset edellyttävät tietoliikenneyhteyksiltä yhä suurempia nopeuksia ja nykyistä parempaa luotettavuutta. Valokuituyhteydet ylittävät tekniseltä suorituskyvyltään ylivoimaisesti langattomat verkot; myös jatkossa kuituverkko takaa parhaiten verkon kapasiteetin riittävyyden uusien, teknisesti yhä vaativampien palveluiden kehittyessä. Valokuitutekniikalla verkko on kohtuullisin kustannuksin päivitettävissä nopeuksiin, jotka riittävät kaikkiin nykyisiin ja tuleviin palveluihin ainakin 50 vuodeksi. 27
JULKINEN TUKI KOHDISTUU VALOKUITUUN Julkinen tuki haja- asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen on osoitettu nimenomaan valokuitutekniikalle. Valokuituverkon rakentaminen on ainoa tapa jolla tavoitteena oleva 100 Mbit/s yhteys voidaan saavuttaa jokaiselle haja- asutusalueen kuluttajalle. Julkinen jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen. Kunnan osuus kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia. Tukea hankkeisiin haetaan Viestintävirastosta. 28
EIKÖ MOBIILIYHTEYDET KUITENKIN RIITTÄISI? Useimmat palvelut toimivat hyvin mobiiliyhteyksillä, mutta Lapin erityisolosuhteet aiheuttavat liikaa haasteita mobiiliyhteyksille siksi kuituyhteyksien rakentaminen on välttämätöntä Tele- operaattorit ovat panostamassa langattomien yhteyksien parantamiseen ja on odotettavissa, että mobiiliyhteydet kehittyvät Lapissa tulevina vuosina. Valokuituyhteydet merkitsevät kuitenkin oleellisesti luotettavampaa yhteyttä Lapin maastollisesti ja sääolosuhteilta vaativissa olosuhteissa. Kuituyhteyksien etuna on: Luotettava ja turvallinen yhteys Yhteysnopeuksien kasvatus mahdollista kun uusien palvelut edellyttävät kasvavia nopeuksia Käyttäjämääristä riippumaton nopeus Kaikkein vaativimpienkin sähköisten palveluiden käyttö mahdollista Vain kattavalla ja toimivalla kuituverkolla kunta voi turvata kuntapalveluiden saatavuuden ja kerätä kustannushyödyt varmemmin 29
SADAN MEGAN ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI HANKE LAPIN LIITON KAISTA LAPPIIN -HANKEOSIO