HAKIJA KIINTEISTÖ Cargotec Finland Oy PL 387 33101 TAMPERE Tampereen kaupungin Härmälän kaupunginosassa kiinteistörekisteritunnus 837-301-930-2 osoitteessa Valmetinkatu 5, Tampere Kiinteistön omistaa Skanska Talonrakennus Oy, joka on antanut suostumuksensa kunnostukselle VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 26.4.2011 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ MAKSU 1 920 Alueella on ollut teollista toimintaa vuodesta 1936 lähtien, jolloin alueelle perustettiin lentokonetehdas. Alueella on myöhemmin toiminut monipuolista konepaja- ja kokoonpanoteollisuutta. Teollisten toimintojen yhteydessä alueella on käsitelty öljyjä, metallien puhdistuskemikaaleja, metallien pinnoituskemikaaleja ja maaleja sekä metallin työstämisessä käytettäviä kemikaaleja. Alueella on myös ollut polttoaineiden varastointia ja jakelua sekä lämmityspolttoöljyn varastointia. Kiinteistö on nykyisin teollisuuskäytössä. Alueella on 4- teollisuusrakennusta, toimistorakennus, suojeltu toimistorakennus, ruokala sekä suojeltu puistoalue. Alueen eteläosa on pysäköintialueena. Alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön (kaavamerkintä T T ). Alueen tuleva maankäyttö on muuttumassa asuinkäytöksi. Kaavamuutos on valmisteilla. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Haitta-aineiden kokonaismäärät Alueella on aiemmin tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia ja maaperänkunnostuksia, jotka on kuvattu seuraavissa raporteissa: Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3363 14.4.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3452 16.6.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3455 28.7.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3453 30.9.2003 Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3551 7.10.2003 Ins.tsto Paavo Ristola Oy, kunn.raportti 16999 3.2.2004 Ramboll Finland Oy, kunn.raportti 82106825 22.4.2005 Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti 82111206 19.12.2005 Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti 82128684 2.7.2010 Alueelle on tehty yhteensä 40 koekuoppaa ja 56 kairauspistettä. Yhteenvetona aiemmista tutkimuksista ja kunnostuksista voidaan todeta, että alueen maaperä on tietyiltä osin pilaantunut öljyhiilivedyillä, raskasmetalleilla tai molemmilla. Alueen kaakkoiskulmassa, nykyisellä paikoitusalueella, on lisäksi alue, jolle on sijoitettu jätettä. Kohteessa arvioidaan olevan kaivettavia ja pois kuljetettavia yli tavoitepitoisuuksien pilaantuneita maamassoja noin 7 000 12 000 m 3 itd (11 000 19 000 t). In Situ-tekniikoilla kunnostettavia maamassoja arvioidaan olevan 5 000 8 000 m3itd (7 800 12 500 t). Maamassat ovat pilaantuneet öljyhiilivedyillä, raskasmetalleilla ja PAH-yhdisteillä. Raskasmetallit ja puolimetallit Raskasmetalleilla yli alemman ohjearvon pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan yhteensä noin 4 700 m 3 itd, joista suurin osa sijaitsee kohteen eteläosassa (alue I) 1-3 m syvyydellä maanpinnasta. Metallien arvioidut kokonaismäärät maaperässä ovat (laskettu keskiarvona alemman ohjearvon ylittävältä osalta): 90 kg kadmiumia, 5 000 kg kuparia, 4 000 kg lyijyä ja 6 200 kg sinkkiä.
Orgaaniset haitta-aineet Öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta alemman ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa arvioidaan olevan noin 11 000 m3itd, josta noin 5 000 m3itd (alue C) sijaitsee alueen keskiosassa 3,5 6 m syvyydellä maanpinnasta ja noin 4 600 m3itd sijaitsee alueen eteläosassa (alue J) lähellä Härmälänojaa syvyydellä 1 5 m maanpinnasta. Öljyn (>C10-C40) arvioitu kokonaismäärä maaperässä on 60 000 kg. Sekapilaantuneet alueet Em. lisäksi alueella on raskasmetalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maaainesta yhteensä noin 1 130 m3itd, joka sijaitsee alueen keskiosassa (alue G) teollisuusrakennuksen alla sekä raskasmetalleilla, öljyhiilivedyillä ja PCB:llä pilaantunutta maa-ainesta noin 10 400 m3itd, josta suurin osa sijaitsee alueen kaakkoiskulmassa alueella L noin 1 3,5 m syvyydellä. Alueella L on myös havaittu jätettä. Taulukossa 2 on esitetty tutkimustulosten perusteella tehty arvio pilaantuneiden maamassojen määristä ja haitta-aineiden kokonaismääristä osaalueittain (alueet esitetty piirustuksessa 82128684-02). Haitta-aineiden kokonaismäärät on arvioitu kaikkien alueiden laboratorionäytteiden keskiarvopitoisuuksien avulla pilaantuneiden maiden kokonaismassamäärät huomioiden. Taulukossa on esitetty vain ne haitta-aineet joiden laboratoriotulosten pitoisuuksien keskiarvo ylittää asetuksen VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.
Tehostettu biologinen kunnostus Kemiallinen hapetus Suunnitelmassa on esitetty alle tavoitepitoisuuksien olevien pilaantuneiden maa-ainesten ja rakentamisen tieltä poistettavien maaperässä olevien betonien ja tiilien sekä purettavien rakenteiden betoni- ja tiilijätteiden sijoittamista alueen maisemointiin ja ja melusuojausta varten rakennettavaan ekovalliin. Maaperän kunnostusmenetelmiksi on ilmoituksessa esitetty seuraavia menetelmiä: alueet C, J ja K; tehostettu biologinen ja kemiallinen kunnostus sekä alueet A, B, D, E, F, G, H, I ja L; massanvaihto Tehostetussa biologisessa puhdistuksessa tavoitteena on optimoida haittaaineiden luonnollista biologista hajoamista maaperässä. Menetelmässä hyödynnetään maaperän ja pohjaveden luontaista mikrobikantaa. Tehostetussa biologisessa puhdistuksessa syötetään happea, vettä ja ravinteita (typpeä ja fosforia) maaperään. Tarvittaessa maaperään syötetään ilmaa. Ravinteiden syöttö maaperään toteutetaan injektointikaivojen kautta veden avulla. Ne sijoitetaan kokonaan maan alle, jolloin ne ovat suojassa jäätymiseltä ja mekaanisilta vaurioilta. Pintamaa voidaan maisemoida ja käyttää sopivalla tavalla. Jokainen kunnostus räätälöidään olosuhteisiin sopivaksi. Tarkka kunnostusprosessien seuranta mahdollistaa prosessien säätötoimenpiteet. Tarvittaessa kunnostusta voidaan jatkaa vähemmän intensiivisellä kunnostusjaksolla. In situ -menetelmää on järkevää käyttää maaperän kunnostukseen siellä, missä kaivaminen on teknisesti hankalaa ja kallis toteuttaa, kuten rakennusten tai muiden rakenteiden ympäristössä tai alla, kovan pintamateriaalin alla, syvällä maaperässä ja laajoissa pilaantumistapauksissa. Tehostetun biologisen puhdistuksen avulla saavutetaan samalla käsittelyllä sekä maaperän että pohjaveden puhdistuminen. Kunnostuksen aikana alueella tapahtuvat toiminnat voivat jatkua tavalliseen tapaan. Varsinainen kunnostusvaihe ei aiheuta häiriötä ympäristöön. Menetelmän on todettu toimivan kohteen maaperästä löytyneille haitta-aineille. Kemiallisessa hapetuksessa öljyhiilivetyjen luontaista hajoamista nopeutetaan kemiallisen hapettimen avulla. Hapetuskemikaalina voidaan käyttää vetyperoksidia tai otsonia. Hapettamalla öljy muutetaan haitattomampaan muotoon ja hajotessaan öljy muuttuu vedeksi ja hiilidioksidiksi. Vetyperoksidi syötetään liuoksena syöttökaivon kautta suoraan öljyllä pilaantuneeseen kerrokseen. Syöttökaivoina voidaan käyttää esim. kohteeseen sijoitettuja pohjavesiputkia. Kemikaali tulee voida syöttää maaperään siten, että se leviää maaperään painovoimaisesti, eli injektiopiste on valittava tämän mukaan. Injektointipisteessä seurataan lämpötilan ja paineen kehitystä sekä ilman happipitoisuutta. Injektoinnin aikana ja sen (vähintään 2 vrk) pumpa-
taan virtaussuunnan alapuolelta vettä, joka injektoidaan takaisin, joko injektointipisteeseen tai sen läheisyyteen. Kemiallisen hapetuksen edistymistä seurataan orsivedestä ja/tai pohjavedestä otettavin näyttein ja/tai jatkuvatoimisilla mittareilla. Tarkkailuohjelma tulee suunnitella kohteeseen sopivaksi. Kemiallinen hapetus soveltuu biologisen puhdistuksen tavoin rakennusten alla sijaitsevien pilaantuneiden massojen puhdistukseen, josta massanvaihdolla ei olisi mahdollista pilaantuneita maa-aineksia poistaa ilman että olemassa olevia rakenteita vahingoitetaan. Sekä lisäksi niihin kohteisiin, joissa massanvaihto olisi muuten hankalaa ja kallista. Rakennusten alla tehtävä kemiallinen puhdistus vaatii tarkan tiedon alueella sijaitsevista herkistä rakenteista, sillä nopeassa hapetusreaktiossa syntyy räjähdysherkkiä kaasuja. Kemiallista hapetusta voidaan soveltaa kohteeseen samalla tavalla kuin biologisia puhdistusmenetelmiä, joko niille vaihtoehtoisena menetelmänä tai niiden rinnalla. Kohteeseen valittu urakoitsija tekee tarvittavia lisäanalyysejä, joiden avulla päätetään tarvittavan hapettimen laatu ja määrä. Massanvaihto Pilaantuneet maamassat poistetaan tavoitepitoisuuksien mukaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus- ja kapasiteettitilanteiden perusteella kunnostustyön alkaessa kohteeseen valitun valvojan toimesta. Maamassojen käsittely voidaan toteuttaa eri menetelmillä riippuen haitta-aineista. Maamassat voidaan eristää, stabiloida, polttaa tai sijoittaa kaatopaikalle. Massanvaihdolla saadaan parhaiten poistettua maaperässä olevat raskasmetallit. Massanvaihtoa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista toteuttaa yli 4 metrin syvyydeltä. PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI/RISKINARVIO Alueelle on kohdekohtainen riskinarviointi osin kvalitatiivisena (laadullinen) ja osin kvantitatiivisena (määrällinen) tarkennettuna arviointina VNa 214/2007 mukaisesti. Riskinarvioinnissa on keskitytty kulkeutumisriskeihin sekä terveys- ja ympäristöriskeihin ja ekologisiin riskeihin. Tarkastelussa on huomioitu haitta-aineiden ominaisuudet, kulkeutumisreitit sekä haitta-aineille mahdollisesti altistuvat kohderyhmät. Alueen kaavoitus asuinkäyttöön on aloitettu, eikä riskinarvioita laadittaessa alueelle sijoittavista toiminnoista tai niiden sijainnista ole tarkkaa tietoa. Kunnostustarpeen selvittämiseksi kaikille kriittisille haitta-aineille on määritetty kunnostustavoitteet huomioiden mahdolliset eri maankäyttömuodot tarkastelualueella. Tavoitepitoisuuksien laskennassa on ensin huomioitu haitta-aineiden aiheuttamat terveysvaikutukset. Tämän terveysperusteisia tavoitepitoisuuksia on verrattu ekologisisperusteisiin tavoitepitoisuuksiin. Kunnostussuunnitelmassa on lisäksi huomioitu eri aineiden aiheuttamat riskit eri maakerroksissa. Maaperän puhdistustarpeen arviointi on tehty pääosin tahattoman maan syönnin perusteella. Altistusta vähentävät alueelle tehtävät peittokerrokset. Rakennusten alapuolisen maan sisältämille haitta-aineille altistumi-
nen suoran kosketuksen kautta on mahdotonta, minkä vuoksi tavoitepitoisuudet rakennusten alapuolelle jäävien maa-ainesten aiheuttamat terveysriskit on arvioitu ainoastaan haihtuvien yhdisteiden osalta. Rakennusten alapuoliseen maaperään voidaan, haihtuvia yhdisteitä lukuun ottamatta, terveysperustaisesti jättää pilaantunutta maa-ainesta pitoisuuksista riippumatta. Riskinarvioinnin perusteella maaperässä olevat haitta-aineet aiheuttavat riskejä sekä terveydelle (toksisuus ja syöpävaarallisuus) että ympäristölle. Maansyönnin ja sisäilman hengityksen kautta tapahtuvaa altistusta ei voida pitää hyväksyttävänä, joten alueella tarvitaan maaperän kunnostustoimenpiteitä. Kunnostukselle on määritetty laskennallisesti seuraavat riskittömät tavoitetasot eri alueittain: Kunnostuksen tavoitepitoisuudet kohteen maaperässä (ei koske rakennusten alapuolista maaperää (VE2=asuinrakennuksen piha, VE3=leikkipaikka, VE4=puistoalue, VE5=parkkialue/katu) 0-1 metrin syvyydellä. Suurin todettu pitoisuus Alempi ohjearvo VE2 VE3 VE4 VE5 mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni, Sb 8 10 26 (e) 20 26 (e) 52 (e) Arseeni, As 40 50 56 (e) 56 (e) 56 (e) 250 (e) Huomioita! Elohopea, Hg 1,07 2 8 6 12 73 (e) Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 1,07 mg/kg, joten ei Kadmium, Cd 81,6 10 12 (e) 12 (e) 12 (e) 150 (e) Koboltti, Co 39 100 110 80 160 250 (e) Kromi, Cr* 290 200 200 (e) 200 (e) 200 (e) 210 (e) Kupari, Cu* 10 000 150 150 (e) 150 (e) 150 (e) 192 (e) Lyijy, Pb 9 700 200 140 100 210 750 (e) Nikkeli, Ni* 900 100 100 (e) 100 (e) 100 (e) 120 (e) Sinkki, Zn* 8 714 250 250 (e) 250 (e) 250 (e) 340 (e) Antraseeni* 1,69 5 5 (e) 5 (e) 5 (e) 5 (e) Asenafteeni 1,8 4 000 3 000 6 000 60 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 1,8 mg/kg, joten ei Bentso(a)pyreeni 0,5 2 4 3 6 60 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 0,5 mg/kg, joten ei Fenantreeni 7,5 5 62 (e) 62 (e) 62 (e) 62 (e) Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 7,5 mg/kg, joten ei Fluoranteeni 1,6 5 400 300 600 6 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 1,6 mg/kg, joten ei Fluoreeni 3,2 3 200 2 400 4 800 48 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 3,2 mg/kg, joten ei Naftaleeni 6,6 5 17 (e) 17 (e) 17 (e) 34 (e) Pyreeni 1,75 4 000 3 000 6 000 60 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 1,75 mg/kg, joten ei PCB-yhdisteet 1,08 0,5 1 1 1 12
Suurin todettu pitoisuus Alempi ohjearvo VE2 VE3 VE4 VE5 mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Huomioita! Trimetyylibentseeni 216 20 10 30 200 Butyylibentseeni 3,54 20 10 30 200 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 3,54 mg/kg, joten ei Propyylibentseeni 5,22 20 10 30 200 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 5,22 mg/kg, joten ei Dikloorifluorimetaani 0,02053 20 10 30 200 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 0,02053 mg/kg, joten ei Dikloorimetaani 0,04233 1 3,9 (e) 3,9 (e) 3,9 (e) 7,8 (e) Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 0,04233 mg/kg, joten ei Tolueeni 18,53 5 47 (e) 47 (e) 47 (e) 94 (e) Etyylibentseeni 3,92 10 1 000 1 000 1 000 1 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 3,92 mg/kg, joten ei Ksyleenit 29,61 10 17 (e) 17 (e) 94(e) 34 (e) Bensiinijakeet (C5-C10) - 100 100 100 100 100 Keskitisleet (C10-C21) 12 000 300 600 600 600 600 Raskaat jakeet (C21-C40) 6 300 600 1 200 1 200 1 200 1 200 Kunnostuksen tavoitepitoisuudet kohteen maaperässä (ei koske rakennusten alapuolista maaperää (VE2=asuinrakennuksen piha, VE3=leikkipaikka, VE4=puistoalue, VE5=parkkialue/katu) 1-4 metrin syvyydellä. Suurin todettu pitoisuus Alempi ohjearvo VE2 VE3 VE4 VE5 mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Huomioita! Antimoni, Sb 8 10 30 20 40 480 Arseeni, As 40 50 80 60 120 1 200 Elohopea, Hg 1,07 2 8 6 12 120 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 1,07 mg/kg, joten ei Kadmium, Cd 81,6 10 40 30 60 600 Koboltti, Co 39 100 110 80 160 1 600 Kromi, Cr 290 200 400 300 600 6 000 Kupari, Cu 10 000 150 11 200 8 400 16 800 168 000 Lyijy, Pb 9 700 200 140 100 210 2 100 Nikkeli, Ni 900 100 4 000 3 000 6 000 60 000 Sinkki, Zn 8 714 250 40 000 30 000 60 000 600 000 Antraseeni 1,69 5 3 200 2 400 4 800 48 000 Asenafteeni 1,8 4 000 3 000 6 000 60 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 1,8 mg/kg, joten ei Bentso(a)pyreeni 0,5 2 4 3 6 60 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 0,5 mg/kg, joten ei Fenantreeni 7,5 5 3 200 2 400 4 800 48 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 7,5 mg/kg, joten ei Fluoranteeni 1,6 5 400 300 600 6 000 Maaperässä ainetta havaittu
Suurin todettu pitoisuus Alempi ohjearvo VE2 VE3 VE4 VE5 mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Huomioita! enimmillään 1,6 mg/kg, joten ei Fluoreeni 3,2 3 200 2 400 4 800 48 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 3,2 mg/kg, joten ei Naftaleeni 6,6 5 3 200 2 400 4 800 48 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 6,6 mg/kg, joten ei Pyreeni 1,75 4 000 3 000 6 000 60 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 1,75 mg/kg, joten ei PCB-yhdisteet 1,08 0,5 1 1 1 12 Trimetyylibentseeni 66,17 20 10 30 200 Butyylibentseeni 3,54 20 10 30 200 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 3,54 mg/kg, joten ei Propyylibentseeni 5,22 20 10 30 200 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 5,22 mg/kg,, joten ei Dikloorifluorimetaani 0,02053 20 10 30 200 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 0,02053 mg/kg, joten ei Dikloorimetaani 0,04233 1 4 800 3 600 7 200 72 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 0,04233 mg/kg, joten ei Tolueeni 18,53 5 17 000 13 000 26 000 267 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 18,53 mg/kg, joten ei Etyylibentseeni 3,92 10 1 000 1 000 1 000 1 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 3,92 mg/kg, joten ei Ksyleenit 29,61 10 2 000 2 000 2 000 2 000 Maaperässä ainetta havaittu enimmillään 29,61 mg/kg, joten ei Bensiinijakeet (C5-C10) - 100 500 100 500 500 Keskitisleet (C10-C21) 12 000 300 1 000 600 1 000 1 000 Raskaat jakeet (C21-C40) 6 300 600 2 000 1 200 2 000 2 000 Kunnostuksen tavoitepitoisuudet kohteen maaperässä 4 metrin syvyydeltä alkaen (VE2=asuinrakennuksen piha, VE3=leikkipaikka, VE4=puistoalue, VE5=parkkialue/katu). Suurin todettu Alempi ohjearvo Tavoite-pitoisuus Tavoite- Tavoite- pitoisuus VE2 VE3 pitoisuus VE4 pitoisuus VE5 mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Bensiinijakeet (C5-C10) - 100 600 600 600 1 000 Keskitisleet (C10-C21) 12 000 300 2 000 2 000 2 000 4 000 Raskaat jakeet (C21-C40) 6 300 600 4 000 4 000 4 000 6 000
Kunnostuksen terveysperusteiset tavoitepitoisuudet kohteen rakennusten alapuolisessa maaperässä. Suurin todettu pitoisuus mg/kg Alempi ohjearvo mg/kg Naftaleeni 6,6 5 20 Tolueeni 18,53 5 3 Etyylibentseeni 3,92 10 10 mg/kg Ksyleenit 29,61 10 17 Alifaattiset (C6-C8) 6,9 1 Alifaattiset (C8-C10) 105 1 Alifaattiset (C10-C12) 66 5 Alifaattiset (C12-C16) 30 5 Alifaattiset (C16-C35) 6,3 6 Aromaattiset (C8-C10) 40 3 Aromaattiset (C10-C12) 280 3 Aromaattiset (C12-C16) 291 100 Aromaattiset (C16-C21) 103 103 Aromaattiset (C21-C35) 8,3 8 Trimetyylibentseeni 66,17 0,05 Butyylibentseeni 3,54 0,05 Propyylibentseeni 5,22 0,001 Dikloorifluorimetaani 0,02053 0,004 Dikloorimetaani 0,04233 1 0,5 KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa tai puhdistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä.
PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungin Härmälän kaupunginosassa kiinteistörekisteritunnus 837-301-930-2 osoitteessa Valmetinkatu 5, Tampere sijaitsevan kiinteistön pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Tehostetun biologisen kunnostuksen ja kemiallisen hapetuksen toteuttamisesta on tehtävä tarkempi yksityiskohtainen suunnitelma. Lisäksi on selvitettävä ko. toiminnassa syntyvät hajoamistuotteet sekä laadittava toiminnan tarkkailun ja ympäristön seurantaa varten tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma ja selvitys on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ennen kunnostustöiden aloittamista. 2. Kiinteistön maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 3. Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haitta-aineiden osalta vähintään alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen, paitsi haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista viimeistään rakennuksia rakennettaessa. Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvion mukaisesti. Mihinkään maakerrokseen ei saa kuitenkaan jättää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja-arvopitoisuuden. Rakennettavilla leikkialueilla maaperä tulee poistaa eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuteen viimeistään leikkialueita rakennettaessa. Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää haitta-aineiden osalta Vna:n 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Pilaantuneet maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa eri haitta-aineiden osalta alemman ohjearvotason voidaan käyttää kiinteistön alueella täyttöihin suunnitelman mukaisesti tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely.
4. Alueelle rakennettavat putkilinjat on täytettävä puhtaalla maa-aineksella niin, että putkien ympärille tulee vähintään yksi metri puhdasta maa-ainesta. Putkimateriaali tulee valita tapauskohtaisesti erikseen (mm. diffuusio ym. ominaisuudet). 5. Mahdollisten hulevesialtaiden ja -kanavien sijoittelussa on huomioitava alueelle jäävät haitta-ainepitoisuudet kaavoitus- ja rakennusvaiheessa. Hulevesiä ei saa imeyttää pilaantuneiden maiden läpi. 6. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 7. Jätteitä ei saa hyödyntää alueella ilman ympäristölupaa. Betonijätteen hyödyntämisestä on mahdollista tehdä hyötykäyttöpaikasta ja jätteen laadusta riippuen VNa 591/2006 mukainen ilmoitus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ELY-keskukseen. 8. Kiinteistön alueelta ei saa toimittaa mitään massoja pohjavesialueille eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa ko. massoja. 9. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Näytteenotossa ja analysoinnissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä, jotka on kuvattava raporteissa. 11. Ongelmajätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä valtioneuvoston päätöksen (659/1996) edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 12. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen alueella, jolla jonkin haittaaineen osalta kynnysarvopitoisuus ylittyy, mutta alempi ohjearvo alittuu, voidaan tällaiset kaivetut maa-ainekset käyttää kiinteistön alueella täyttöihin. Mikäli alempi ohjearvo ylittyy, tulee tällaiset maa-ainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen niiden aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
13. Kiinteistöltä poistettavista jätteistä ja pilaantuneista maa-aineksista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maaperän käsittelystä on tehtävä loppuraportti, joka käsittää tutkimusmenetelmät ja -tulokset maamassojen puhtaudesta, kiinteistöiltä pois kuljetettujen jätteiden ja maa-aineksen loppusijoituspaikoista ja määristä sekä kartta, joka sisältää tiedot alueelle jääneistä jäännöspitoisuuksista. Raportti on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistustoimien valmistuttua. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. ELY-keskus katsoo, ettei ilmoituksessa ja sen liitteissä ole riittävästi perusteltu leikkipaikkojen osalta esitettyä kunnostustavoitetta (alempi ohjearvopitoisuus). Tämän vuoksi ELYkeskus on edellyttänyt ko. alueille kunnostustavoitteeksi eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuden. Jätteiden hyödyntäminen kiinteistöllä vaatii ympäristöluvan, jonka käsittelee joko kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen tai aluehallintovirasto (AVI) riippuen jätteen määrästä ja hyödynnettävän jätteen loppusijoituspaikasta. Päätöksessä määrätty alemman ohjearvopitoisuuden mukainen kunnostustaso ensimmäiselle metrille koko kiinteistön alueella sekä pitoisuuksiltaan ongelmajäteraja-arvon ylittävien maa-ainesten poistaminen perustuvat siihen, että näin vähennetään riskinarvion ja suunnitelman epävarmuuksia mm. alueen tulevaan maankäyttöön, haitta-aineiden kulkeutumiseen ja viihtyvyystekijöihin (haju) liittyen. Pima-asetuksessa mainittua tulevaa maankäyttöä on ELY-keskus tulkinnut niin, että päätöksessä on sovellettu uusinta käytössä olevaa maankäyttötietoa tai suunnitelmaa. Koska valmista asemakaavaa alueelle ei vielä ole Tulevaa maankäyttöä suunnitelmassa esitetyn osa-aluejaon mukaan on mahdoton ottaa sellaisenaan huomioon; esimerkiksi kohteeseen esitettyjen käyttörajoitteiden (ravintokasvien viljely) valvominen mahdollisilla pientalotonteilla ei olisi käytännössä mahdollista. Lisäksi ennen rakentamista alue tulee olemaan pitkähkön ajan edelleen teollisuuskäytössä, mitä suunnitelmassa ei ollut otettu lainkaan huomioon. Metriä syvemmälle jääville maille esitettyjä tavoitearvoja ei ole kuitenkaan muutettu, koska näiden osalta epävarmuuksien voidaan arvioida olevan hyväksyttävällä tasolla riskinarviointi kokonaisuudessaan huomioon ottaen. Päätöksessä määrätty itarkkailu on tarkoitettu osoittamaan toteutuvatko riskinarvion oletukset suunnitelman riskittömyydestä sekä seuraamaan biologisen kunnos-
tuksen ja kemiallisen hapetuksen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia pohjaveden laatuun. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 1097/2009 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 48 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 40 tuntia, joten maksu on 1 920 euroa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) VnP ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) MUUTOKSENHAKU Tämä päätös on voimassa 1.7.2016 saakka. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikön sijaisena ylitarkastaja Tuija Sievi-Korte Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä
Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh. 0500 832520 e-mail kari.pyotsia@ely-keskus.fi. PÄÄTÖS Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan JÄLJENNÖS Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Tampereen kaupungin maankäyttöviranomainen Tampereen kaupungin rakennusvalvonta Ramboll Oy Tampere/Jukka Huppunen