Raporttien yhteenveto, Pohjoisen opintomatka 17. 21.4.2013 Osallistava paikalliskehittäjäkoulutus Spurtti Eskolan kylä, Kannus Eskola oli 1920-1960-luvuilla tunnettu puunlastauspaikka, jossa oli yksiraiteista kapearautatietä, jota myöten on kuljetettu puuta salomailta Eskolaan. 1960-luvulla toiminnan loppuvaiheessa kylän väkiluku oli 1800. Toiminnan päättymisen jälkeen väkiluku putosi viiteensataan. 1980-luvulla alkoi kylän uusi kehitys. Vanha veturitalli kunnostettiin kylätaloksi. Kylätalolla toimii vanhusten ateriapalvelu ja kodinhoitaja tulee aamuisin ja talolla voi pestä pyykkiä. Talolla on myös työtiloja. Kylätalon ympäristöön on rakennettu 18 asuntoa, sauna, pieni museo ja päiväkoti. Asuntojen yhteissauna sijaitsee kylätalolla. Kesäteatteri kylällä on toiminut vuodesta 2004, jolloin kyläyhdistys ja paikan omistanut perikunta pääsivät sopimukseen alueen omistuksesta ja kehittämisestä. Teatterissa käy keskimäärin 3000-4000 katsojaa/kesä. Kesäteatterin voitto käytetään kylän kehittämiseen. Mm. Eskolan Kehitys Oy on kesäteatterirahoilla perustettu. Kylällä on tehty myös mittavat maisemahankkeet maiseman avartamiseksi. Kyläläiset palkkasivat metsurin käyttöön ja antoivat tontin/maanomistajille metsurin ilmaiseksi käyttöön, jos antoivat puut kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys myi puut ja sai pitää puiden myyntitulot. Tänä päivänä Eskolan kyläyhdistyksen liikevaihto on 60-90 000 /vuosi. Eskolan Kehitys Oy:n liikevaihto on samaa luokkaa. Eskolan Kehitys Oy:n tehtävänä on kylän asuntotuotannon kehittäminen ja kylältä puuttuvan liiketoiminnan harjoittaminen. Osuuskunta Nelikataja oli 13. Suomeen perustettu sosiaalinen yritys, joka työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Osuuskunta on tehnyt alihankintana ikkunoiden kuljetusalustoja sekä piharakennuksia ja rakenteista Kannustalolle. Nyt yhdistyksellä oli tavoitteena viedä syksyyn mennessä kaupparekisteriin palveluyhtiö, jonka tavoitteena on ottaa palvelut omiin käsiinsä ja turvata tätä kautta kylän palveluiden säilyminen. Suunnitelmissa on tehdä koulun rakennukseen lounas-kirjasto ja hakea uusia ratkaisuja toimintojen tuottamiseen. Koululle rakentuu myös 13 metrin pituinen pienoisjunarata, johon tulee 30-40 pienoismallirakennusta. Pohdinnassa on ollut myös esimerkiksi päiväkodin yksityistäminen ja kotipalvelun ottaminen omiin käsiin. Eskola on valtakunnallinen vuoden kylä 2001. Eskolan kylällä on pieni, mutta tehokkaasti hyödynnetty porukka. Kyläyhdistyksen johtokuntaan kuuluu 12 henkilöä. Oulu Oulussa on 21 suuraluetta, joista kullakin toimii alueellinen yhteistyöryhmä. Toiminnasta vastaavat aluekoordinaattorit, joiden työnkuva on olla linkkinä asukkaiden ja välissä. Aluekoordinaattori vastaa suuralueella useasta kylästä/kaupunginosasta. Yhteinen lehti Lueppa on aluekoordinaattorien toimittama. Yhteistyöryhmällä on oma budjetti, joka on noin 70c/asukas, joten paikallisia ratkaisuja voidaan toteuttaa itsenäisesti. Yhteistyöryhmä on avoin kaikille. Se kokoontuu 8-10 kertaa vuodessa käsittelemään aloitteita ja ehdotuksia, joita saadaan esim. asukastupatoiminnan kautta. Aluekoordinaattori kutsuu yhteistyöryhmän koolle ja valmistelee aloitteet ja laittaa päätökset toimeksi. Tarvittaessa hän vie aloitteen eteenpäin Oulun raadin käsiteltäväksi. Oulun raati on yksi työvälineistä, jonka avulla saadaan tietoa asukkailta viranomaisille ennen virallista päätöksentekoa. Ennakoimalla asukkaiden kanta voidaan asiat valmistella niin, että ne tulevat kerralla hyväksytyiksi valtuustossa. Oulun raati kokoontuu kerran vuodessa neljällä eri alueella. Raadin puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Vuonna 2012 Oulun raatiin osallistui noin 300 henkilöä. Oulussa kehitellään koko ajan uusia vaikuttamiskanavia. Yksi näistä on 'otakantaa.fi' -palvelu. Sen avulla voi ottaa kantaa sähköisesti eri valtionhallinnon kysymyksiin. Paikallisella hankkeella
pyritään saamaan asukkaat kiinnostumaan kuntalaisten osallistumisesta päätöksentekoon. Oulun raadin kokousta voi seurata netistä ja kommentoida asioita sähköisesti ja myös tekstiviestillä. Lähinnä asukkaita on asukastupa. Asukastupatoiminta on asukasyhdistyksen järjestämää ja siitä vastaa vapaaehtoisvetäjä. Aluekoordinaattori tukee vetäjää. Kaupunki tukee toimintaa maksamalla kiinteät kulut (tilavuokra, vesi, sähkö) ja antaa 3500 euroa/v toimintarahaa. Asukastupia on Oulussa 15. Asukastuvalla työllistetään myös pitkäaikaistyöttömiä. Oulun kaupunki antaa työvoimatoimiston myöntämään palkkatukeen Oulu-lisää 300 euroa. Asukastuvan työntekijät toimivat keittiötehtävissä (lounas, kahvi), kylätalkkarina, ompelijana, tms., mikä milloinkin on tukeen oikeutetun osaamisaluetta. Asukastuvilla on ruoka- ja ompelupalveluiden lisäksi viriketoimintaa, kuten musiikkia ja käsitöitä. Kaupunki on myös järjestänyt tuville tietotorin (tietokoneita, nettiyhteys). Mm. Kaakkurin asukastupa on auki arkisin klo 9-15. Myös ilta-aukioloja pyritään järjestämään. Yläkemijoen aluelautakunta, Rovaniemi Aluelautakunta muodostuu 9 kylän alueesta (1000as) itään Rovaniemen kaupunkikeskuksesta. Aluelautakunta on toiminut vuodesta 1993 ja se on normaali kunnallinen lautakunta, jonka aluesihteerinä toimii Meeri Vaarala (rehtorin tehtävät+ 3pv/kk lautakuntatyöskentelyä). Lautakunnalla on oma budjetti, vuonna 2013 2,1 milj. euroa. Toimintamallina on tilaaja-tuottajamalli, jossa lautakunta nimeää tehtävät ja kriteerit palvelulle sekä tilaa ne kaupungilta, joka hoitaa käytännön järjestämisen. Aluelautakunnan kokoonpano on epäpoliittinen, jäsenet lautakuntaan valitaan kylittäin avoimissa kyläkokouksissa. Joka kylästä valitaan mies ja nainen, joista tulee varsinainen ja varajäsen. Molemmat saavat osallistua lautakunnan kokouksiin. Aluelautakunta valvoo alueen etuja, ylläpitää palvelukeskus Siulaa, toimittaa tiedotuslehti Kyläkelloa, järjestää alueen koulu- ja päivähoitotoiminnot, järjestää vapaa-ajanpalveluja yhdessä seurakunnan kanssa, kehittää hankkein alueen toimintoja sekä koordinoi hankkeita, joista yhdistykset voivat anoa pienhankerahaa (Sätti). Monipalvelupiste Siulassa konkreettisia käytettävissä olevia arjen asioita ovat esimerkiksi verkkoyhteydet / asiakaspääte, kyläkirjasto, lääkekaappi ( Saarenkylän apteekin alainen), Yläkemijoen alueen matkailuneuvonta, kartat ja postikortit, kalastusluvat ja kopionti. Paikalliset käsityötaiteilijat saavat myyntiin tuotteitaan käsityöpaja Paulan puolella. Myytävien tuotteiden lisäksi Paulassa voi kutoa mattoja ja poppanoita, ommella koneella tai kokoontua yhteisiin tilaisuuksiin. Palvelupisteessä on tarjolla myös verenpaineenmittauspiste. Tulevaisuudessa ryhdytään kokeilemaan virtuaaliyhteyksin lääkärin tai mahdollisesti perheneuvolan vastaanottoa, jotta kaikkea konsultaatiota ei tarvitsisi lähteä hakemaan 60 kilometrin päästä Saarenkylästä. Aluelautakunnan budjettiin sisältyy noin 50.000 euron suuruinen aluekehittämisraha, jonka avulla on tuotettu mm. asukkaiden tarvitsemaa kotiapua. Käytössä on 200 euron suuruinen kotiapukuponki, jonka jokainen tarvitseva voi hakea Siulan palvelupisteestä. Myöntämisperusteeksi riittää yleensä ikä, eikä palvelu ole sidoksissa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kotiapukupongilla asukas voi ostaa paikalliselta yrittäjältä erilaisia kotona asumista tukevia palveluja kuten lumenluontia, polttopuiden pilkkomista, siivousta ja muita kiinteistönhuoltoon liittyviä tehtäviä. Palveluntuottajista on laadittu luettelo (11 yritystä) yhteystietoineen. Palvelun tilaaja maksaa yrittäjän laskusta 50 % 200 euroon saakka. Toiset 50 % maksaa aluelautakunta. Rovaniemi Rovaniemen kaupunki on aloittanut Yläkemijoen aluelautakunnan esimerkkiä noudattaen aluelautakuntamallien kokeilun vuosille 2013-2016. Mallin jatkosta päätetään myöhemmin.
Kaupungin 43 kylää (n.7600 asukasta, 12,5% väestöstä) on jaettu Yläkemijoen alueen lisäksi viiteen uuteen alueeseen. On arvioitu, että kaikkien alueiden yhteinen budjetti tulisi olemaan n. 14 miljoonaa euroa. Kaikkien aluelautakuntien edustajat valitaan samalla tavalla kuin Yläkemijoen lautakunnassa, epäpoliittisesti kylien omissa kyläkokouksissa. Jokaisen kylän tulee nimetä mies ja naisehdokas, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi. Kaupungilla on parhaillaan työn alla maaseutuohjelma, jokaisen alueen kehittämisohjelmat sekä kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelma. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia pyritään lisäämään mm. järjestämällä kaupungin henkilöstölle, luottamushenkilöille ja kyläläisille koulutusta otakantaa.fi palvelusta. Lisäksi kaupunki hallinnoi Topakka-hanketta, jonka tarkoituksena on edistää asukkaiden osallisuutta, paikallista vaikuttamista sekä lähidemokratian toteutumista. Virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat osittain huolissaan aluelautakuntien asiantuntijuuden riittävyydestä sekä kustannusten noususta. Lisäksi ollaan huolissaan siitä, että pienelle väestöpohjalle panostetaan näin paljon. Rovaniemen alueelle ollaan perustamassa myös kylien ja asukasyhdistysten yhteistä yhdistystä, Tokka ry:tä. Ajatuksena on, että isompi yhdistys voisi pyörittää isojakin hankkeita, kuten pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeita. Vaaran kylä, Paltamo Vaaran kylä sijaitsee sijaitsee Kainuun kauniissa vaaramaisemassa 10 km Paltamon keskustasta Ouluun päin. Vaaran kylätalo on Vaarankylän kyläyhdistyksen omistama v. 1929 rakennettu entinen kyläkoulu. RAY: n antamalla avustuksella remontoitiin keittiö, sisävessat ja sähköt sekä hankittiin astiasto130 henkilölle. Vuosina 2000-2003 tehtiin kylätaloon matkailusiipi majoitustiloineen Oulunjärvi Leaderin rahoituksella. Nyt viihtyisiä tiloja vuokrataan mitä erilaisimpiin juhla-, kokous-, koulutus- ja leiritapahtumiin. Kylätalolla on asiakaspaikkoja 120-130 henkilölle, jolloin kaikki vieraat mahtuvat ruokailemaan yhtä aikaa pöydän ääreen, sekä majoitustilaa 25 henkilölle. Myös pihapiirissä voi majoittua teltassa, asuntovaunussa tai autossa. Vuosittain kylätalolla on noin 170-250 tilaisuutta. Ohjelmapalvelut ja pitopalvelu tehdään yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Pihapiirissä sijaitsee puulämmitteinen n. 10 hengen saunarakennus ja suuri 40 hengen kotarakennus, jossa on kotagrilli, kamiina ja puuhella. Kotarakennuksen rakentamiseen saatiin jakokunnalta rahaa 13 000 euroa. Puskaradio on ollut paras markkinointikeino; lehteen ei ole ollut tarvetta laittaa ilmoituksia, koska tilat ovat jo nyt ahkerassa käytössä. Kehitteillä on sähköinen varausjärjestelmä ja omat nettisivut. Paikallisen metsästysseuran kanssa yhteistyö on varsin tiivistä; kylätalon pihapiirin on rakennettu mm. oma lahtivaja. Metsästysmatkailu esim. Saksan ja Tanskan suuntaan on ollut kokoajan kasvussa. Koko kansan hirvipeijaisiin on kutsuttu vieraita aina Italiaa myöden. Metsästysseuran ylläpitämänä pihapiirissä on myös koirille aitaukset, joten matkailijat voivat ottaa lemmikkinsä mukaan. Koirille on myös lämmitetty sisämajoitus talveksi. Vireillä on Ekomuseo-hanke, jonka avustuksella kaikki kylän valokuvat on digitalisoitu. Mukana hankkeessa on Paltamon lukio, Paltamo-seura ja kolme kylää. Hankkeen avulla vahvistetaan yhdessä tekemistä, rakennetaan vahvaa identiteettiä, kun jokainen oppii tuntemaan juurensa. Vaarankylän kyläyhdistys on hyvin aktiivinen ja talkoohenkinen yhteisö sekä kylä itsessään toimiva. Talolla järjestetäänkin kuukausittain kahvitilaisuus kyläläisille, jolloin turistaan kuulumisia ja suunnitellaan tulevia. Kylätalo on siis erittäin tärkeässä roolissa kyläläisten sosiaalisen kanssakäymisen kannalta.
Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta Ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Se on perustettu 1995 ja sillä on 60 työntekijää. Yhdistyksellä on runsaasti liiketoimintaa liikevaihdon ollessa 1,8 miljoonaa euroa ja esim. 80% alueen elektroniikkaromun kierrätyksestä hoituu sen kautta. Nuotan toiminta-ajatus on Kainuun alueen asukkaiden yhteisten asioiden kehittäminen: asuinalueiden välisen yhteistyön ja viestinnän kehittäminen, elinvoimaisuuden kehittäminen, asukkaiden tiedollisten ja taidollisten tasojen nostaminen, maakunnasta ulospäin tapahtuvan yhteistoiminnan kehittäminen sekä kaikinpuolisen hyvinvoinnin edistäminen Kainuun alueella. Alueella on 150 kylä- ja asukasyhdistystä. Nuotalla on käynnissä useita hankkeita, mm. tällä hetkellä PALKE-hanke, jossa perustetaan palvelukeskuksia maaseutualueille. Niissä toimii erilaisia palveluita tuottavia osuuskuntia, joissa kyläyhdistykset ovat osakkaina. Muita hankkeita on pitkäaikaistyöttömille suunnattu Näytönaika, Sopimuksellinen Maaseutu ja Osaava Tekijä- verkostotyöpaja työkuntoiseksi valmennettaville. Myös Kainuun monikulttuurinen toimintakeskus MONIKA toimii Nuotan alaisuudessa Ajatuksesta, että yhteistyö on voimavara, koska yksittäinen järjestö ei enää selviä yksin suurissa asioissa, on syntynyt Kainuun järjestöfoorumi, jossa koko maakuntaa koskevia asioita käsitellään teemoittain, esim. kylätominta, liikunta, luonto, nuoret, työttömät, sosiaali- ja terveydenhoito. Näin myös kolmannen sektorin kanta tulee kirjattua maakuntaohjelmaan. Maakuntaohjelma muodostuu 9 kunnan kuntasuunnitelmista, jotka taas koostuvat mm. kyläsuunnitelmista. Niitä on 120 kpl ja ne päivitetään vähintään kahden vuoden välein. Kylä-ja kaupunginosasuunnitelmat hyväksytään kunnanvaltuustoissa, joten ne ovat sitovia ja niiden toteutumista myöskin seurataan seurantataulukoilla. Kaikkien Kainuun maakunnan 9 kunnan alueella järjestetään kaksi kertaa vuodessa Kuntatiimi, joka on kaikille kuntalaisille avoin kansalaisvaikuttamisen foorumi. Niissä on asukkaiden lisäksi edustettuna myös viranomaiset ja poliittinen taho. Sukeva, Sonkajärvi Sonkajärvi on tyypillinen kainuulainen pienkunta. Kunnan asukasluku on vajaa 5 000. Kunnan toisella kirkonkylällä Sukevalla asuu tuhat asukasta, joista noin 700 Sukevan keskustassa. Sukevalla toimii yhteispalvelupiste sekä poliittisin perustein valittu aluelautakunta, jonka toimikausi on valtuustokausi. Aluelautakunta koostuu 6 jäsenestä, varajäsenestä sekä yhdestä vankilan edustajasta. Jäsenet ovat sukevalaisia valtuutettuja, jotka istuvat kunnan sivistys- ja teknisessä lautakunnassa.lautakunnan budjetti on 104 000 /vuosi. Budjetti kattaa aluesihteerin palkkakuluja, aluetoimiston hankinnat, kylätoiminnan, lähiliikuntapaikkojen ylläpidon sekä kokouskulut. Sukevan yhteispalvelupisteessä sijaitsee kirjasto, asiamiesposti, kunnan aluetoimisto, KELAn lomakepalvelu ja yleinen nettipääte. Lisäksi palvelupisteessä hoidetaan yleiset ennakkoäänestykset. Kunnan palveluista aluetoimistossa hoidetaan Sukevan kouluun, terveyspalveluihin, Ylä-Savon soteen sekä sairaanhoitoon liittyviä tehtäviä. Sonkajärven kunta ja Sukevan aluetoimisto on käynnistänyt uuden, paljon julkisuutta saaneen EVVK Sukeva-hankkeen. Hankkeen aikana on tarkoitus panostaa Sukevan alueen elinkeinokehitykseen, vapaa-aikaan, viihteeseen ja kulttuuriin. Lisäksi Sukeva on suosittua kesämökkiseutua, joten alueen matkailua ja markkinointia halutaan myös kehittää. Sonkajärven kunnan kyläasiamies toimii Yhteistyöllä lähelle ja kauas hankkeessa. Hankkeessa kehitetään sonkajärveläisiä kyliä ja tapahtumia. Sonkajärvellä on yhteensä 14 kylää, jotka ovat yhdessä kunnan kanssa vuonna 2011 perustaneet kyläparlamentin. Kyläparlamentti on kunnan ja kylien välinen foorumi, joka edistää kylien sekä kylien ja kunnan yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Lisäksi kyläparlamentin tehtävänä on edistää kylien elinkelpoisuutta, asukkaiden hyvinvointia sekä
palveluiden säilymistä. Kyläparlamentti pyrkii myös vaikuttamaan maankäytön ja asumisen asioihin, liikenneratkaisuihin ja ympäristöasioihin. Käytännössä kyläparlamentti osallistuu kylien suunnitteluun, tekee aloitteita, esityksiä ja lausuntoa sekä valmistelee avoimia kyläfoorumeita aiheittain. Kyläparlamentilla on tietty kokoonpano, mutta tapaamiset ovat kaikille avoimia. Parlamentin edustajia ovat: 2 edustajaa/kylä (kylät valitsevat edustajansa 2 vuoden välein), luottamushenkilöitä, Sukevan aluelautakunnasta 2 henkilöä, nimettyinä virkamiehinä ovat kulttuurisihteeri ja nuorisosihteeri sekä kutsuttuina vikamiehiä eri sektoreista teeman mukaisesti. Lisäksi tilaisuuksiin osallistuu aina myös kunnansihteeri. Sukeva on aina ollut osa Sonkajärveä, mutta oma kirkonkylänsä. Sukevaa kyläparlamentissa edustaa 1 henkilö aluelautakunnasta ja 1 kyläläinen (kirkonkylän ulkopuolelta). Kokoontumisiin kutsutaan tarvittaessa myös yhteistyötahoja mm. järjestöistä tai KELAsta. Kokoontumisia on noin kerran kuukaudessa. Parlamentin kokouksiin osallistuu keskimäärin 20 30 osallistujaa/tilaisuus. Kyläparlamentin budjetti on 3000 /vuosi. Keuruun ekokylä Keuruun Ekokylä ry ja Keuruun Ekokylän Osuuskunta on perustettu vuonna 1997. Yhdistys vuokrasi aluksi ja osti seuraavana vuonna omakseen Kivijärven tilan, jonka värikkäät vaiheet alkavat vuodesta 1740. Tilalla on toiminut yksityisomistajien lisäksi mm elatusvelvollisten ja irtolaisnaisten työsiirtola sekä pakolaiskeskus. Tilan nykyinen pinta-ala on 53 hehtaaria josta peltoa on 25 hehtaaria, joka on pääosin vuokrattu paikalliselle luomuviljelijälle. Tilalla on 30 rakennusta, joista neljässä asutaan. Asukkaita on 32 ja ikäjakauma 11 kk 70-vuotta ja jokainen asukas huolehtii itse omasta toimeentulostaan. Asuntojen vuokrauksen ja muun yritystoiminnan hoitaa Osuuskunta. Asukkaat ovat ekologisesta elämäntavasta kiinnostuneita ja tulevat asumaan portaittain; 2 päivän ja 2 viikon tutustumisjaksojen ja 6 kuukauden koeasumisen jälkeen, jos kylän maanantaikokous heidät hyväksyy. Maanantaikokous on kylän yhteisten asioiden hoitoon tarkoitettu, yhteisöllinen kokous, jossa ei ole johtajaa ja kaikkien asukkaiden mielipide otetaan huomioon. Asukkailla on ns kolmen koon kriteerit asumisoikeuden säilyttämiseen. Ne ovat: ÄLÄ KÄNNÄÄ, ÄLÄ KÄÄNNYTÄ, ÄLÄ KÄHINÖI. Ensimmäisestä rikkomuksesta tulee varoitus ja toisesta joutuu lähtemään kylästä. Tilalla tehdään mahdollisimman paljon yhdessä ruoanlaitosta kasvimaan hoitoon. Ruoka on enimmäkseen kasvisruokaa ja mahdollisuuksien mukaan luomutuotantoa. Yrtit ja kasvikset tuotetaan suurimmaksi osaksi itse ja se mitä ostetaan, pyritään saamaan mahdollisimman läheltä. Energiaomavaraisuuteen pyritään mm aurinkopaneeleiden avulla ja kaikki mahdollinen kierrätetään. Kukin asukas osallistuu tilan töihin osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan. Pakkoa ei ole.