Työturvallisuuden opettaminen puualan perustutkinnossa Puutekniikka

Työturvallisuuden opettaminen puualan perustutkinnossa Puutekniikka SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1

Tämä teos on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston myöntämällä tuella. Teoksen kopioimisen yhteydessä on mainittava lähdetiedot. Tähän teokseen kuuluvat koulutusalakohtaiset työturvallisuusoppaat ovat luettavissa myös Seinäjoen koulutuskeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.sedu.fi >> >> projektit. Julkaisija: Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Projekti kuuluu ESR-tavoite 3 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 1.2. Toteutusaika 1.8.2002-30.6.2005 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Työryhmä Hanna Kuusisto Seinäjoen ammattikorkeakoulu Arto Varpula Juho Seppälä Jarmo Huttunen Marko Mänty Ähtärin ammatti-instituutti Sivunvalmistus, paino Seinäjoen Painohalli Oy, 2005 ISBN 952-5609-10-3 2

SISÄLLYS ESIPUHE... 5 Työturvallisuusmateriaalin laajuus... 6 Kaikille aloille yhteinen työturvallisuusmateriaali... 6 JOHDANTO... 7 1 YLEISIÄ OHJEITA TYÖTURVALLISUUTEEN... 8 1.1 Järjestys ja siisteys työsalissa... 8 1.2 Valmistaudu päivittäiseen työhön... 8 1.2.1 Korut... 8 1.2.2 Hiukset... 8 1.2.3 Vaatetus... 8 2 TYÖTURVALLISUUSOHJEITA... 9 2.1 Perussääntöjä... 9 2.1.1 Henkilökohtaiset suojaimet... 9 2.1.2 Kuulosuojaimet... 9 2.1.3 Silmien suojaimet... 9 2.1.4 Hengityssuojaimet... 10 2.1.5 Työntökahvat... 10 3 KONEKOHTAISIA TYÖTURVALLISUUSOHJEITA... 12 3.1 Sahaus... 12 3.1.1 Katkaisusaha... 12 3.1.2 Moniteräsaha... 13 3.1.3 Tarkistuspyörösaha... 13 3.1.4 Vannesaha... 15 3.1.5 Kuviosaha... 16 3.1.6 Jiirileikkuri... 17 3.2 Höyläys... 17 3.2.1 Oikohöylä... 17 3.2.2 Taso- eli paksuushöylä... 19 3.2.3 Muoto- eli listahöylä... 20 3.3 Hionta... 20 3.3.1 Leveänauhahiomakone... 20 3.3.2 Kapeanauhahiomakone... 21 3.3.3 Reunahiomakoneet... 22 3.4 Jyrsintä... 23 3.4.1 Alajyrsin... 23 3.4.2 Yläjyrsin... 24 3.4.3 CNC - ohjatut laitteet... 25 3.5 Poraus... 25 3.5.1 Monikarapora... 26 3.5.2 Pystyporakoneet... 26 3

3.6 Liitos- ja heloituskoneet... 27 3.6.1 Poratalttakone... 27 3.6.2 Heloituskone... 28 3.6.3 Yksipuolinen tapituskone... 28 3.7 Sorvaus... 29 3.7.1 Käsisorvi... 29 3.7.2 Kopiosorvi...30 3.8 Reunalistoitus... 31 3.8.1 Reunalistoitusautomaatti... 31 3.9 Puristus... 31 3.9.1 Kolmiopuristin (paineilma)... 32 3.9.2 Hydraulinen puristin... 32 3.9.3 Tasopuristin... 33 3.9.4 Kasauspuristin...34 3.10 Pienkoneet...34 3.10.1 Käsijyrsimet...34 3.10.2 Paineilmanaulaimet... 35 4 JOHTOPÄÄTÖKSET...36 LÄHTEET... 37 LIITEET...38 4

ESIPUHE Tämä Puualan Työturvallisuus -opas kuuluu Työssäoppimisen työturvallisuusprojektin tuottamaan materiaaliin. Projekti on osoitus Pohjanmaan ammatillisten oppilaitoksien vastuullisten opettajien yhteistyöstä. Nämä opetusalan todelliset ammattilaiset ovat ymmärtäneet projektityön ja opetustyön yhteisvaikutuksen. Projektityössä kehitetään opettajan työtä ja saadaan aikaiseksi uutta opetusmateriaalia. Tämän lisäksi opettajat ovat mahdollistaneet perehtymisensä uuteen työturvallisuuslakiin sekä opettamansa ammatin työturvallisuusmääräyksiin. Kaikille aloilla yhteinen Työturvallisuusopas on syntynyt kahdeksan ammatillisen oppilaitoksen yhteistyön tuloksena. Tekijöinä ovat olleet oppilaitoksien aktiiviset opettajat, jotka ovat kiinnostuneita opiskelijoiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta keskimääräistä enemmän. Osoitan kiitokseni miellyttävästä ja tehokkaasta yhteistyöstä seuraaville opetustyön ammattilaisille: Aho Mikko Kärnä Teuvo Lahti Virpi Timosaari Ilkka Tomperi-Olkkonen Merja Varpuluoma Terhi Vuolle Sari Ylitalo Matti Vaasan ammattiopisto, TeLi Ähtärin ammatti-instituutti Kurikan ammattioppilaitos Kokkolan ammattiopisto Järviseudun ammatti-instituutti Härmänmaan ammatti-instituutti Suupohjan ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto, TeLi Tätä projektia eikä oppaita olisi syntynyt, elleivät koulujemme aktiiviset Alueellisen työssäoppimisen työryhmä olisi hakenut Euroopan sosiaalirahastolta rahallista tukea projektin toteuttamiseen. Työryhmän primusmoottorina toimi koulutusjohtaja Hanna Valtari Seinäjoen koulutuskeskus. Kiitokset Alueellisen työssäoppimisen työryhmän jäsenille yhteistyöstä, kannustuksesta projektin eri vaiheissa: Forma Erkki Hautamäki Jaakko Isosomppi Juha Kärnä Teuvo Puukangas Hannu Lavonen Simo Valtari Hanna Vaasan ammattiopisto TeLi Kurikan ammattioppilaitos Suupohjan ammatti-instituutti Ähtärin ammatti-instituutti Kokkolan ammattiopisto Härmänmaan ammatti-instituutti Seinäjoella 15.04.2005 Inkeri Ritamäki 5

TYÖTURVALLISUUSMATERIAALIN LAAJUUS Yleisen, kaikille aloille yhteisen materiaalin lisäksi on Työssäoppimisen työturvallisuus -projektin puitteissa tuotettu lukuisa joukko koulutusalakohtaista materiaalia eri opintoaloille, myös tämä Puualan työturvallisuus -opas, jota nyt selaat. Aineisto huipentuu Työturvallisuustestiin, jonka eri osiot suoritettuaan opiskelija saa merkinnän henkilökohtaiseen työturvallisuuspassiinsa. Passi kertoo opiskelijan työturvallisuusosaamisen tason ja mistä laitteista, koneista ja turvallisuuskohteista hän on saanut opastusta. Kaikille aloille yhteinen työturvallisuusmateriaali Yleinen osa käsittelee työturvallisuutta yleisellä tasolla, työturvallisuusorganisaatiota sekä työsuojelun eri toiminta-aloja. Alakohtaisessa materiaalissa perehdytään kyseessä olevan ammattialan erityiskysymyksiin. Esimerkiksi vaatetusalan työturvallisuusmateriaalissa käydään läpi kone- ja laitekohtainen käyttöohjeistus sekä työturvallisuuden kannalta tärkeimmät työsuojelun näkökohdat ja vaaroilta suojautumisen mahdollisuudet. Materiaali on tehty mahdollisimman houkuttelevaksi ja opiskelijan arvomaailman mukaiseksi. Opettajille on järjestetty työturvallisuuskoulutusta. Työturvallisuus on meille jokaiselle tärkeä asia, samoin myös sen tietoisuuden välittäminen opiskelijoille. Työturvallisuuden osaaminen ja turvallinen toiminta ovat kilpailuetuja tulevilla työmarkkinoilla. Turvallinen työskentely vähentää poissaoloja ja koneseisokkeja sekä lisää työmotivaatiota. Näin tunnollinen työntekijä tuo säästöä työnantajalleen. Koulutusalakohtainen työsuojelumateriaali Kaikille yhteisen materiaalin lisäksi olemme tehneet koulutusalakohtaisen työturvallisuuden opettamiseen tarkoitetun oppaan. Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että oppilailla on oltava sellaiset ammattitaidon perusteet, että hän osaa tyydyttävästi ammatissa tarvittavat perustaidot ja osaa käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä sekä opiskelupaikan koneita. Opas sisältää ammattialakohtaista ja alalle tyypillistä työturvallisuusaineistoa. Vihkonen perehtyy alalle tyypillisten työesimerkkien avulla muokkaamaan opettajan ja opiskelijan turvallista asennoitumista työsuorituksiin. Oppaan lopussa on liitetiedostona konekohtaisia työturvallisuusohjekortteja, mitkä perehdyttävät alan koneiden ja laitteiden vaaroihin. 6

JOHDANTO Tämä työturvallisuusopas on laadittu osana työssäoppimisen työturvallisuusprojektia, projekti kuuluu osana ESR-tavoite 3-ohjelma toimenpidekokonaisuuteen. Hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Opetushallitus (OPH) ja Seinäjoen ammattioppilaitoksen kuntayhtymä (SeAoL) yhteistyöoppilaitoksineen. Oppaan laatijana on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelija Hanna Kuusisto, joka laati oppaan osana hänen opinnäytetyötään. Opas pyrkii edistämään työturvallisuutta niin oppilaitoksissa kuin työässäoppimispaikoilla. Opas on tarkoitettu opettajan, työsuojeluviranomaisten, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan käyttöön. Tämä materiaali ei käsittele työsuojeluhenkilöstön organisaatiota eikä yleisiä ohjeita työturvallisuuden opettamiseen, koska materiaalin perustutkinnoille suunnattu yhteinen osio käsittelee yleisesti työturvallisuutta ja turvalliseen toimintaan kuuluvia kokonaisuuksia. Oikea asennoituminen työturvallisuuteen ja muiden opiskelijoiden hyvinvointiin on osa ammattitaitoa ja osoitus niin henkisestä kuin fyysisestä kypsymisestä. Opas on laadittu puualan opiskelijoille, opintoja tukien ja edeten johdonmukaisesti ensimmäisestä vuosikurssista perustutkinnon suoritukseen. Oppaan sisältö on kirjoitettu myötäillen puualan perustutkinnon opetussuunnitelmaa. 7

1 YLEISIÄ OHJEITA TYÖTURVALLISUUTEEN 1.1 Järjestys ja siisteys työsalissa Siisteyden ja järjestyksen ylläpito on osa ammattitaitoa ja osoitus opiskelijan asennoitumisesta ammattiinsa ja työturvallisuuteen. Järjestys ja siisteys vaikuttavat olennaisesti työsalin turvallisuuteen. Työsalin järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen on tärkeä osa työtä ja kuuluu jokaiselle. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito edellyttää seuraavien seikoista vastaamista: Puusepän työympäristössä on oltava riittävästi tilaa Pidä työympäristösi siistinä, siivoa päivittäin lopettaessasi työt Käsityövälineet on säilytettävä niille varatussa varastohuoneessa Kiinteät koneet ja laitteet on sijoitettava turvallisesti Kulkuväylät on pidettävä vapaina Ei kuormia palopostien eteen Lajittele jätteet oikeisiin astioihin Edellä luetellut perusedellytysten ylläpito ja kehittäminen lisäävät työpaikan työturvallisuutta, terveellisyyttä ja työviihtyvyyttä. 1.2 Valmistaudu päivittäiseen työhön Valmistautuminen työpäivään alkaa jo edellisenä iltana. Riittävä yöuni, monipuolinen ravinto ja liikunta takaavat jaksamisen niin koulussa kuin työpaikalla. Reippaana ja reiluna työkaverina sinut muistetaan ja huomioidaan haettaessa uutta työvoimaa. Tiesitkös muuten, että kohteliaisuus on muotia. Erotu muista nuorista olemalla kohtelias ja tyylikäs. 1.2.1 Korut Ota pois kaulakorut, sormukset ja ranneketjut / -renkaat. Korut voivat johtaa sähköä, aiheuttaa valokaaria tai juuttua kiinni laitteisiin. Näiden seurauksen voi olla vakava loukkaantuminen. 1.2.2 Hiukset Pitkät hiukset suojataan, sitomalla kiinni tai keräämällä hiusverkon / lakin alle. Hiukset voivat juuttua kiinni laitteisiin tai liikkuviin osiin. 1.2.3 Vaatetus Puuntyöstökoneilla työskentelyn aikana ei saa käyttää käsineitä, leveähiasta paitaa, pitkähelmaista takkia tai muuta vaatetusta, jos on olemassa vaara niiden tarttumisesta terään tai muuhun liikkuvaan tai pyörivään koneen osaan. Varmista, että työhaalarit ovat ehjät ja sopivan kokoiset, vältä turhan suuria työvaatteita. Liian suuret haalarit altistavat sinut vaaratilanteisiin, koska revenneet hihansuut tarttuvat helposti pyöriviin esineisiin, kuten poranteriin, sorviin ja muihin vastaaviin kohteisiin. Kantapäiden alle ulottuvat housujen lahkeet aiheuttavat kaatumisvaaran. Hyvät jalkineet ovat tärkeät. Valitse jalkineet työn vaarallisuuden mukaan. 8

2 TYÖTURVALLISUUSOHJEITA 2.1 Perussääntöjä Tutustu koneiden ja laitteiden työturvallisuusohjekortteihin, ennen työskentelyn aloittamista. On oltava tietoinen sellaisiin tilanteisiin liittyvistä riskeistä, joissa useita henkilöitä työskentelee samassa työpisteessä. Kerro aina opiskelutovereillesi mitä olet tekemässä. Käytä aina henkilökohtaisia suojaimia jos työturvallisuusoheistus sen vaatii. 2.1.1 Henkilökohtaiset suojaimet Henkilökohtaisilla suojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, joita työntekijä käyttää suojaamaan häntä tapaturmalta ja sairastumisen vaaralta työssä. Kuulonsuojaimet ovat usein tarpeen puuntyöstökoneilla työskenneltäessä, mutta myös silmien ja hengitysteiden suojaus voi olla tarpeen. Hengityssuojaimia suositellaan käyttämään varsinkin hionnan aikana, jolloin puukappaleesta irtoaa pientä hienoa pölyä. Käytä ainoastaan CE-merkittyjä suojaimia. 2.1.2 Kuulonsuojaimet Henkilökohtaiset kuulonsuojaimet ovat tehokas tapa estää melua vahingoittamasta kuuloa. Kuulonsuojaimia tulee käyttää aina kun melu taso ylittää 85dB. Kuulonsuojain vaimentaa melua sen käyttöohjeessa ilmoitetulla tavalla silloin, kun suojain on oikean tyyppinen ja käyttäjälle sopiva, suojain asetetaan oikein paikoilleen, hiukset, lakinreuna, silmälasien sangat yms. eivät estä tiivisterenkaita asettumasta tiiviisti päätä vasten. Kuulonsuojain toimii vain siinä tapauksessa, jos sen vaimennuskyky on riittävän tehokas ja että sitä käytetään koko melussa oloajan, muuten kokonaissuojaus heikkenee 8 tunnin työpäivän aikana merkittävästi. Kuvassa nro 1 on esitetty henkilökohtainen kuulosuojain. 2.1.3 Silmien suojaimet KUVA 1. Kuulosuojaimet. Silmiin kohdistuvia tapaturmia voivat aiheuttaa esimerkiksi hiukkaset, pölyt, kemikaalit, iskut, optinen säteily, kuumuus ja kylmyys. Sangallisissa silmiensuojaimissa tulee olla sangoissa sivusuojat ja sangat voivat olla pituudeltaan säädeltävät. Silmiensuojaimissa voi olla joko molemmat silmät peittävä yksi suuri linssi tai molemmille silmille omat linssit. Linssien huurtumisen 9

estämiseksi naamion kehyksessä on rei itys tai peitetyt tuuletusaukot. Naamionsuojaimen tulee asettua tiiviisti kasvoille. Silmiensuojaimet tulee aina pitää puhtaina. Jokaisen käyttökerran jälkeen on tarkistettava, ettei linsseissä ole naarmuja tai muita pintavaurioita. Likaiset ja naarmuuntuneet linssit haittaavat näkemistä erityisesti tarkkuutta vaativissa töissä, ja voivat täten aiheuttaa työturvallisuusvaaran. Kuvassa nro 2 on esitetty erilaisia silmien suojaimia. 2.1.4 Hengityssuojaimet KUVA 2. Erilaisia silmien suojaimia. Hengityksensuojaimia tarvitaan hyvänlaatuisen hengitysilman saamiseksi silloin, kun ilmassa esiintyy haitallisia epäpuhtauksia, kuten pölyjä, höyryjä, kaasuja tai hapenpuutetta. Hengityksensuojaimia tarvitaan mm. puun hionnassa. Hengitysilman suojaus aktiivihiilisuodattimella. Hengityssuojaimen tehokkuus edellyttää, että naamari on asetettu tiiviisti kasvoille ja on sopivan kokoinen. Liian löysät hihnat estävät naamaria asettumasta kasvoille tiiviisti varsinkin silloin, kun päätä käännetään nopeasti. Hihnat tulee säätää niin, ettei naamari kuitenkaan paina kasvoja liian paljon. Kuvassa nro 3 on esitetty pölysuojain. 2.1.5 Työntökahvat KUVA 3. Pölysuojain. Työntökahvojen pitää olla kuvassa esitettyjen mallien mukaisia. Työkappaleen syöttämisessä terään käytetään mallien a) ja c) mukaisia työntökahvoja ja b)mallin mukaista työntökahvaa käytetään, kun työkappaletta painetaan ohjainta vasten. Oikohöyläyksessä käytetään vain mallin c) mukaista työntökahvaa 10

KUVA 4. Erilaisia työntökahvoja. 11

3 KONEKOHTAISIA TYÖTURVALLISUUSOHJEITA 3.1 Sahaus Erilaisiin sahauksiin käytetään erilaisia sahoja, sahauksen perustöihin kuuluvat katkaisu-, halkaisu-, tarkistus- ja muotosahaus. Sahauksia suoritetaan erilaisilla koneilla. Katkaisussa voidaan käyttää katkaisu-, vanne- ja tarkistuspyörösahaa. Tarkistussahauksessa käytetään tarkistuspyörösahoja. Muotosahaukseen soveltuu hyvin vannesaha. 3.1.1 Katkaisusaha Katkaisusaha käytetään nimensä mukaisesti katkaisuun. Katkaisusahassa työtapaturmavaaran voi aiheuttaa pyörivä terä ja paineilma kiinnittimet. Katkaisusaha on esitetty kuvassa 5. Kone käynnistyy siten, että molemmilla käsillä painetaan vihreät käynnistysnapit alas, joten varsinaista vaaraa käsien kiinnijäämiselle ei olo, mutta ole varovainen ettei kenenkään toisen kädet ole lähellä terää. Varo myös sormiasi, asettaessa kappaletta paikoilleen. Tapaturmien välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Aseta kappale tukevasti vastetta vasten. Säädä terän yläsuojus lähelle työstettävää kappaletta. Koneen teränpuoleinen suojaluukku tulee olla suljettuna. Älä koske sahattuihin kappaleisiin ennen kuin terä on laskeutunut takaisin alas. Käytä vain tasapainoisia ja hyväkuntoisia teriä. Sammuta kone tehtäessä asetteita ja poistuessasi koneelta. Työstöpaine ja sahausnopeus tulee olla sahattavan aihion mukaisia. KUVA 5. Katkaisusaha. 12

3.1.2 Moniteräsaha Moniteräsahaa käytetään nimensä mukaisesti halkaistaessa puuta usealla terällä kerrallaan. Moniteräsahassa työtapaturman voi aiheuttaa pyörivät terät, terät ovat hyvin suojatut, eivätkä ne ole näkyvissä työstön aikana, mutta teriä käsiteltäessä saattaa aiheutua tapaturma. Työturvallisuutta koneessa lisää myös se, että se syöttää työstettävän kappaleen automaattisesti työstön läpi. Moniteräsaha on esitetty kuvassa 6. Tapaturmien välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Tarkista että terät ovat kunnolla kiinni. Säädä terän korkeus n. 2 mm:n etäisyydelle syöttömatosta ja lukitse korkeus. Säädä painimet oikeaan työpaksuuteen. Särmäämätöntä työkappaletta työstettäessä, käytä ohjainta. Särmättyä työkappaletta työstäessä, käytä sivuohjainta. Älä avaa koneen luukkua terän pyöriessä. Anna koneen pyöriä hetken sahausten välillä, terän kuumeneminen ja laajeneminen vaikuttaa terän jännitykseen heikentävästi. Terä voi muuttaa muotoaan. Odota että kaikki puukappaleet ovat tulleet ulos koneesta ennen niiden poistamista. 3.1.3 Tarkistuspyörösaha KUVA 6. Moniteräsaha. Tarkistuspyörösahaa käytetään tarkistussahauksessa missä kappaleelle annetaan lopullinen mitta. Tarkistuspyörösaha on myös eräänlainen yleissaha joita voidaan käyttää monipuolisesti särmäyksestä tarkistussahaukseen. Tarkistuspyörösahassa tapaturman voi aiheuttaa pyörivä terä tai työstettävästä kappaleesta irtoavat osat. Pientä kappaletta työstettäessä, käytä työntökahvaa. Pienen kappaleen työstö on esitetty kuvassa 8. Käyttäessäsi konetta, tarkista että siinä ovat kaikki suojalaitteet käytössä. 13

Suojalaitteet ovat esitetty kuvassa 7. Työtapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Varmista, että jakoveitsi on turvallisesti kiinni ja säädettynä enintään 3mm päähän terästä, korkeussuunnassa maksimissaan 2 mm:ä terän huipun alapuolella. Aseta yläsuojus siten, että sen alapinta on lähellä sahattavaa kappaletta. Aseta terän korkeus siten, että se on noin 10 mm:ä kappaleen yläpuolella. Tarkista ettei koneen vaara alueella ole ketään. Ota tukeva työasento ja syötä kappaletta rauhallisesti tasaisella nopeudella. Älä koskaan vie käsiäsi lähelle pyörivää terää, vaan tarvittaessa käytä työntökahvaa. Jos katkaistuja pätkiä jää terän lähelle, sammuta kone ja käytä työntökahvaa kappaleiden poistamiseen. Älä koskaan jätä konetta pyörimään, kun poistut sen läheisyydestä. KUVA 7. Tarkistussahan suojalaitteet 1) Jakoveitsi 2) Ohjain ja 3)Terän yläsuojus Tarkistussahauksessa vamma syntyy useimmiten käden osuessa puutteellisesti suojattuun tai suojaamattomaan terään kun, ote työkappaleesta tai työntökahvasta lipsahtaa pitkän työkappaleen pää nousee ylös sahan pöydästä, sahauksen loppuvaiheessa työkappaletta tai käsiä liikutellaan terän läheisyydessä esimerkiksi työkappaleiden tai niiden osien poistamiseksi työkappale sinkoutuu takaiskun vaikutuksesta henkilön päälle 14

KUVA 8. Pienen kappaleen työstö käyttäen työntökahvaa. 3.1.4 Vannesaha Vannesaha on yksi vanhimpia ja perinteisimpiä puusepän työstökoneita. Sen käyttömahdollisuudet ovat hyvin monipuolisia, ja se soveltuu esimerkiksi halkaisu-, katkaisu-, muoto- ja liitossahauksiin. Vannesahauksessa tapaturman voi aiheuttaa terä, työstettävästä kappaleesta irtoava pala tai katkeava terä. Terän katketessa on vaarana, että katkenneet terän päät iskevät sivuun aiheuttaen vaaran käsien loukkaantumiselle. Pyörösahasta esitettyjä työstökuvia on esitetty kuvassa 8 ja vannesahasta kuvassa 9. Tapaturman torjumiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Säädä terän kireys oikein, terän leveyden mukaan. Säädä terän ohjaimet oikein, ettei terä pääse vääntymään. Käytä pyöreän kappaleen katkaisussa erityistä apulaitetta. Varmista ettei koneen läheisyydessä ole muita henkilöitä. Pidä kappale pöydän pinnassa tukevalla otteella. Pidä kädet pois terän kulkulinjalta. Ole varovainen peruuttaessasi, jottei terä pääse siirtymään ohjareiden välistä pois. Tarvittaessa käytä työntökahvaa esim. halkaisun lopussa. 15

KUVA 9. Vannesahalla katkaisu.. 3.1.5 Kuviosaha Kuviosahaa käytetään erilaisten muotojen sahauksiin. Kuviosahassa työtapaturman voi aiheuttaa koneessa oleva pieni terä. Kuviosaha on esitetty kuvassa 10. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Varmista ettei koneen läheisyydessä ole ketään. Varmista että pöytätason kallistus on kiristetty ennen kuin käynnistät koneen. Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. Ota tukeva työasento ja työskentele rauhallisesti, että ehdit ajattelemaan mitä teet. Pidä kädet ja sormet pois terän ulottuvilta. Älä syötä kappaletta liian nopeasti sahatessasi. Älä yritä sahata kappaletta, jonka pinta ei ole tasainen, ellet saa sitä tuettua kunnolla. Pysäytä aina kone poistuessasi sen läheisyydestä. KUVA 10. Kuviosaha. 16

3.1.6 Jiirileikkuri Jiirileikkuri ei ole saha. jiirileikkuri on laite, jota käytetään ohuiden puulistojen päiden erikokoisten kulmien leikkauksiin. Jiirileikkuri ei ole motorisesti toimiva kone, vaan leikkaus tapahtuu siten, että jalalla painetaan leikkaava terä työstökappaleen läpi. Työtapaturman koneessa voi aiheuttaa leikkaava terä, joten laitetta käytettäessä on sormet pidettävä turvallisella etäisyydellä terästä. Jiirileikkuri on esitetty kuvassa 11, joka toimii myös paineilmalla. KUVA 11. Jiirileikkuri 3.2 Höyläys Höyläyksellä työstettävään kappaleeseen saadaan tarkat mitat, sekä muotoja. Puusepänteollisuudessa tämä on tyypillinen tuotteeseen tuleva työvaihe, joko valmistelevana tai lopulliset muodot antavana työnä. Tuotannon laajuudesta riippuen, käytetään saman lopputuloksen saavuttamiseksi erilaisia höyläkoneita 3.2.1 Oikohöylä Oikohöyläyksessä höylättävä kappale saadaan nimensä mukaisesti oikaistua. Höyläys suoritetaan yleensä käsisyötöllä, mutta myös konesyöttöä voidaan käyttää. Oikohöyläyksessä tapaturman voi aiheuttaa pyörivä kurso. Käyttäessäsi konetta, tarkista että siinä ovat kaikki kuvassa 12 esitetyt suojalaitteet. Lappeen oikaisua on esitetty kuvassa 13 ja syrjän oikaisu kuvassa 14. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Käytä yläsuojusta aina työstettäessä. Lyhyitä kappaleita työstettäessä, käytä apunasi työntökahvaa. Pidä molemmilla käsillä tai kädellä ja työntökahvalla kiinni kappaleesta, estääksesi takaiskun. Älä roikota sormea kappaleen perässä. 17

Älä vie sormia lähelle pyörivää terää. Säädä lastun syöntipaksuus sopivaksi, älä ota liikaa kerralla. Älä höylää liian pieniä kappaleita. Hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru pyörivään terään. Ota tukeva työasento ja työskentele rauhallisesti, että ehdit ajatella mitä teet. KUVA 12. 1) Terän yläsuojus 2) Ohjain 3) Ohjaimen takana olevan terän suojus 4) Terän päätyosien suojukset Oikohöyläyksessä vamma syntyy useimmiten käden osuessa puutteellisesti suojattuun terään kun, ote irtoaa höylättäessä poikkileikkaukseltaan pientä tai lyhyttä työkappaletta hiha tai käsi tarttuu terään käsi menee työstön aikana terän suojuksen alle työkappaletta pidetään kiinni syötön aikana työkappaleen reunasta työkappale sinkoutuu taaksepäin työstön aikana henkilö kompastuu, horjahtaa tai liukastuu työkappaletta tai käsiä liikutellaan suojaamattoman terän läheisyydessä muulloin kun työstön aikana työntökahva lipsahtaa irti työkappaleesta KUVA 3. Käytä aina yläsuojusta, ettei sormesi osuisi terään. 18

KUVA 14. Syrjän oikaisussa, älä jätä sormiasi roikkumaan kappaleen päästä vaan käytä kuvan osoittamaa mallia. Aseta yläsuojus mahdollisimman lähelle työstettävää kappaletta. 3.2.2 Taso- eli paksuushöylä Nimensä mukaisesti taso- eli paksuushöylällä saadaan määritetyksi kappaleen paksuus. Tasohöyläys on oikohöyläyksen jälkeen seuraava työvaihe, kun halutaan suoria, oikaistuja kappaleita. Tasohöylät ovat työturvallisuuden kannalta turvallisia koneita. Tasohöylä on esitetty kuvassa 15. Tasohöyläyksessä tapaturman voi aiheuttaa pyörivä kurso ja sekin vain silloin kun terää ollaan vaihtamassa, tai jos käsi laitetaan koneen sisään koneen ollessa käytössä mikä ei ole koneen toiminnan kannalta tarpeellista. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru syötettävään kappaleeseen. Pitkää kappaletta höylätessä, varmista että koneen ulostulopäässä on riittävästi tilaa. Varmista että suojukset ovat suljettuina ja lukittuina ennen käynnistämistä. Älä yritä höylätä liian paljon kerralla. Älä vedä koneesta ulos tulevaa kappaletta vaan odota kunnes kone työntää sen itsellään ulos. KUVA 15. Tasohöylä. 19

3.2.3 Muoto- eli listahöylä Muotohöylän etuja ovat tehokkuus, tarkkuus, työturvallisuus ja helppo liittäminen muihin linjakoneisiin. Muotohöylän suurin etu on, että kappale tulee valmiiksi ja mitta- ja muototarkaksi kertasyötöllä. Koneita on varustukseltaan ja kooltaan erikokoisia. Muotohöyläyksessä tapaturman voi aiheuttaa pyörivä kursot, mutta nekin vain asetetta tehtäessä, sillä koneen ollessa käynnissä, ei käsiä laiteta lähelle teriä, vaan kone syöttää itse kappaleen koneen läpi. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen liikkuviin osiin. Varmista ettei koneen vaara alueen läheisyydessä ole ketään. Tarkista ennen käynnistämistä, että kaikki asetukset ovat kunnossa ja hyvin kiristettyjä. Älä mene liian lähelle konetta sen työstäessä aihioita. Suojalaitteiden käyttö. Höylä voidaan koteloida melun välttämiseksi. KUVA 16. Muotohöylä. 3.3 Hionta Hionta on työstön lopullisen pinnanlaadun antava työstövaihe. Nykyisillä koneilla kappaletta myös muotoillaan hiomalla. Hionnassa tapahtuu kaapimista, mikä johtuu hioma-aineen hiomajyväsissä olevasta negatiivisesta rintakulmasta. Jyväsien määrä ja koko määrittävät hiomapaperin karkeuden, eli sen kuinka hienon jäljen sillä saadaan aikaan. 3.3.1 Leveänauhahiomakone Leveänauhahiomakone on hyvin monipuolinen hiomakone puusepänteollisuuden tarpeisiin. Koneen hyviä ominaisuuksia ovat sen helppo käytettävyys, turvallisuus, oikein käytettynä luotettavuus ja hyvä hiontajälki. Leveänauhahionnassa tapaturman voi aiheuttaa käden jääminen 20

syöttömaton ja hiomanauhan väliin. Leveänauhahiomakone on esitetty kuvassa 17. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen liikkuviin osiin. Valitse työskentelytapa eli tarvittavat hiomayksiköt kappaleen hionta-asteen mukaan. Säädä koneen työpaksuus kappaleen paksuuden, korkeintaan noin 1mm kerrallaan. Varmista ajoittain koneen pysäyttävien rajakatkaisijoiden toiminta. Älä jätä sormia työstettävän kappaleen ja maton väliin, kappaletta syötettäessä. Älä laita sormia maton väliin kun otat kappaletta vastaan. 3.3.2 Kapeanauhahiomakone KUVA 17. Leveänauhahiomakone. Kapeanauhahiomakone on saanut nimensä hiomanauhan mitoista. Kapeanauhahiomakone soveltuu sekä kappaletavaran että levymäisten tuotteiden hiontaan. Koneella työskenneltäessä on huomioitava, että kone on alapuolelta avoin ja sen reuna voi aiheuttaa tapaturman esimerkiksi käteen osuessaan. Kuvassa 18 on esitetty kapeanauhakoneella työstöä. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen liikkuviin osiin. Varmista ettei koneen vaara alueen läheisyydessä ole ketään. Tarkista, että pyörimissuunta on oikein, ettei paperi repeydy liitoskohdasta. Työskentele rauhallisesti, että ehdit ajattelemaan mitä teet. Älä käytä liikaa voimaa, vaan anna koneen syödä rauhassa. Älä yritä hioa liian pientä kappaletta Varo pyörivän nauhan reunaa. Hio kappaletta tasaisesti liikuttamalla pöytää poikittaisliikkeellä. 21

3.3.3 Reunahiomakoneet KUVA 18. Kapeanauhahiomakoneella työstö. Reunahiomakone on yksinkertaiseen käsivaralla tehtävään hiontaan soveltuva hiomalaite. Reunahiomakoneen avulla hiotaan kappaleesta myös reunat ja sivut, mihin leveänauhahiomakone ja kapeanauhahiomakone eivät pysty. Reunahiomakoneissa tapaturman voi aiheuttaa pyörivän hiomanauhan terävä reuna. Reunahiomakoneella työstöä on esitetty kuvassa 19 ja 20. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen liikkuviin osiin. Varmista ettei koneen vaara alueen läheisyydessä ole ketään. Tarkista, että pyörimissuunta on oikein, ettei paperi repeydy liitoskohdasta. Työskentele rauhallisesti, että ehdit ajattelemaan mitä teet. Varo pyörivän nauhan reunaa. Tue hioessasi kättäsi pöydän reunaan. Älä käytä liikaa voimaa, vaan anna koneen syödä rauhassa. Käytä oskillointia, jos koneessa on sellainen. Älä yritä hioa liian pientä kappaletta Hioessasi kapean kappaleen päätä, käytä aina reunatukea ettei kappale pääse keikahtamaan. KUVA 19. Kappaleen pään hiontaa. 22

KUVA 20. Kappaleen syrjän hiontaa. 3.4 Jyrsintä Jyrsintyöt ovat perinteisimpiä puusepäntöitä, joilla saadaan kappaleisiin haluttuja muotoja tai liitoksia. Jyrsintekniikkaa sovelletaan useilla eri koneilla, tavallisimmin ala- tai yläjyrsinkoneella. Yhä useammin nykyaikaisessa teollisessa puusepäntuotannossa käytetään erikoiskoneita, joissa työstöprosessia ohjataan CNC-tekniikalla. (Puuteollisuus 3 s.68) 3.4.1 Alajyrsin Alajyrsimissä tapaturmavaaran voi aiheuttaa pyörivä terä tai työstettävästä kappaleesta irtoava osa. Ota aina huomioon pyörivän terän nopeus ja pyörimissuunta. Käytä suojalaitteita ja työntökahvaa aina kuin mahdollista. Kuvissa 21 ja 22 on esitetty alajyrsimellä työstöä. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Säädä terän korkeus niin, että terää näkyy mahdollisimman vähän. Ota tukeva työasento ja syötä kappaletta rauhallisesti tasaisella nopeudella. Pidä kappale tukevasti pöytää tai vastetta vasten. Pientä kappaletta työstettäessä, käytä työntökahvaa. Hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru pyörivään terään. Huomioi terän maksiminopeus. Käytä mahdollisuuksien mukaan syöttölaitetta. Alajyrsimissä vamma syntyy useimmiten käden osuessa puutteellisesti suojattuun terään kun, Ote työkappaleesta, mallineesta tai työntökappaleesta lipsahtaa Työkappale siirtyy äkillisesti terän pyörimissuuntaan. Vaara erityisen suuri keskeytetyssä jyrsinnässä ja silloin, kun työkappale syötetään terään terän pyörimissuuntaan. Työkappale rikkoontuu työstön aikana. Hiha tarttuu karaan tai terään. 23

KUVA 21. Kappaleen jyrsintää käsikäyttöisesti. KUVA 22. Kappaleen jyrsintää syöttölaitetta käyttäen. 3.4.2 Yläjyrsin Myös yläjyrsimissä tapaturmavaaran voi aiheuttaa pyörivä terä tai työstettävästä kappaleesta irtoava osa. Ota aina huomioon pyörivän terän nopeus ja pyörimissuunta. Käytä suojalaitteita ja työntökahvaa aina kuin mahdollista. Yläjyrsin on esitetty kuvassa 23. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Kappaleen reunaa työstettäessä käytä vastasyöttöä. Huomioi aina mihin suuntaan terä pyrkii viemään kappaletta. Varmista ettei koneen vaara alueella ole ketään. Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. Ota tukeva työasento ja työskentele rauhallisesti, että ehdit ajattelemaan mitä teet. Pidä kädet ja sormet pois terän ulottuvilta. Älä syötä työstettävää kappaletta liian nopeasti. Älä yritä työstää kappaletta, jonka pinta ei ole tasainen, ellet saa sitä tuettua kunnolla. Pysäytä aina kone poistuessasi sen läheisyydestä. KUVA 23. Yläjyrsin. 24

3.4.3 CNC - ohjatut laitteet CNC-ohjatut koneet ja laitteet ovat usein monitoimisia, useita työvaiheita tekeviä koneita. CNCkoneissa tapaturmavaaran voi aiheuttaa työstössä irtoavat osat, pyörivät terät ja koneen isot liikkuvat osat. Muista siis aina kiinnittää työstökappale koneeseen hyvin kiinni ja pysytellä turvallisella etäisyydellä koneesta, jos koneessa ei ole suojaseiniä tai -ovia. useimmat CNC- koneet ovat turvallisia käyttää, sillä ovet tai koneen edessä olevat turvamatot ovat turvakytkimillä varustettuja. Kuvassa 24 on esitetty CNC - kone. Tapaturman välttämiseksi pyri myös noudattamaan seuraavia ohjeita: Ennen työstön aloittamista varmista että työkappale on hyvin paikoillaan. Siirry koneen liikkuvuus alueen ulkopuolelle, työstön ajaksi. Varmista ettei koneen läheisyydessä ole ketään, joka voisi joutua koneen liikealueelle. Käytä sopivia työstö- ja lähestymisnopeuksia. Älä ylitä terälle määriteltyä maksimipyörimisnopeutta. Työkappaleet saa vaihtaa vasta, kun kone on täysin pysähtynyt. Älä jätä konetta käyntiin tai käyntivalmiuteen, jos joudut poistumaan siltä kesken työn. Varo avautuvia ja kiinni meneviä ovia. Tapaturmien torjumiseksi on noudatettava työturvallisuusohjeita. KUVA 24. Homag cnc-kone. Huomaa koneen edessä oleva turvamatto. 3.5 Poraus Poraus on yleisimpiä liitostapoja puusepänteollisuudessa. Porausasetteen tarkkuus vaatii huolellista työskentelyä koneella ja vasteiden tarkkaa säätöä. Porauksiin käytetään erilaisia porakoneita reikien koon, määrän ja poraussuunnan mukaan. 25

3.5.1 Monikarapora Monikaraporalla voidaan porata useita reikiä samanaikaisesti. Karat on yleensä sijoitettu porapalkkiin suoraan riviin tasavälein, 32 mm:n päähän toisistaan. Koneen käyttö soveltuu sekä yksittäis- että sarjatuotantoon. Koneen toimintoja ohjataan jalkapolkimella, joten kädet jäävät vapaiksi porattavan kappaleen käsittelyyn. Työtapaturman monikaraporassa voi aiheuttaa pyörivät poran terät ja paineilmakiinnittimet. Monikaraporakone on esitetty kuvassa 25. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneeseen. Varmista, että laitteen porausyksiköt ovat kiinnitetty ja säädetty oikein. Varmista ettei laitteen ympärillä ole ihmisiä tai muita mahdollisia vaaratekijöitä aiheuttavia ongelmia. Pysy aina poissa terin lähettyviltä laitteen ollessa käynnissä. Älä jätä sormia paineilma kiinnittimien alle. 3.5.2 Pystyporakoneet KUVA 25. Monikaraporakone. Pystyporakone on yksikarainen, pystysuunnasta poraava porakone, joka sijaitsee omalla jalustallaan lattialla tai matalampana pöytätason päällä. Tällä poralla voidaan porata vain yksi reikä kerrallaan, joten sen soveltuvuus on parhaimmillaan yksittäistuotteiden ja mallitöiden parissa. Pystyporakoneissa tapaturmavaaran aiheuttaa pyörivä terä. Kuvassa 26 on esitetty pystyporakoneella työstöä. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Varmista että koneen säädöt ovat oikein. Pidä työkappaleesta hyvin kiinni tai kiinnitä se tarvittaessa käsipuristimella. Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. 26

Kiinnitä pitkät hiukset. Käytä ainoastaan hyvin teroitettuja poranteriä Koneella työskenneltäessä kaikkien suojaimien on oltava paikoillaan. Älä jätä konetta käymään ilman valvontaa. KUVA 26. Pystyporakoneella työstöä. 3.6 Liitos- ja heloituskoneet Puusepänteollisuudessa käytetään erilaisissa kohteissa erilaisia liitoksia. Liitoskoneen valintaan vaikuttavat raaka-aine, ainevahvuudet, liitoksen ulkonäkö, liitoksen koko, lujuusvaatimukset kokoonpano jne. Heloittaminen on yleensä kaksivaiheinen tapahtuma. Ensiksi on koneistettava heloille tila, toiseksi hela on kiinnitettävä koneistettuun tilaan. Tässä oppaassa kerromme vain koneista, joilla työstetään heloille tarkoitettu lovi/reikä. 3.6.1 Poratalttakone Poratalttakone on toiminnaltaan pystyporan kaltainen, neliönmuotoisen loven valmistava laite. Kone tekee tarkkaan terän kokoisen, reunoiltaan repeämättömän loven. Loven työstää poran terä jonka ympärillä on neliömäinen holkki. Kun halutaan pitkä lovi, tehdään useita lovia vierekkäin. Poratalttakoneessa työtapaturman voi aiheuttaa poran terä, jos käsi on porauksen alkaessa erän alla. Poratalttakone on esitetty kuvassa 27. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Varmista, että koneen säädöt ovat oikein. Varmista, että työkappale on kiinnitetty asianmukaisesti. Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. Käytä ainoastaan hyvin teroitettuja poranteriä ja talttoja. Koneella työskenneltäessä kaikkien suojaimien on oltava paikoillaan. Älä jätä konetta käymään ilman valvontaa. 27

KUVA 27. Poratalttakone 3.6.2 Heloituskone Heloituskoneella voidaan valmistaa erikokoisia pyöreitä lovituksia tai reikiä heloja varten. Heloituskoneen tapaturman voi aiheuttaa pyörivä terä, sekä paineilmakiinnittimet. Kone käynnistyy siten, että molemmilla käsillä painetaan käynnistysnapit alas, joten varsinaista vaaraa käsien kiinnijäämiselle ei olo, mutta ole varovainen ettei kenenkään toisen kädet ole lähellä terää. Heloituskone on esitetty kuvassa 28. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. Varmista että kappale on tukevasti kiinni koneessa. Käytä aina terän suojusta. 3.6.3 Yksipuolinen tapituskone KUVA 28. Heloituskone. Huomaa vihreät käynnistysnapit. Kone sopii parhaiten raskaisiin puusepäntuotteisiin, kuten oviin ja ikkunoihin. Koneella voidaan tapittaa yksi pää kerrallaan ja tarvittaessa kone myös pituustarkastaa kappaleen ja leikkaa pään katkaisupyörösahaa käyttäen. Yksipuolisessa tapituskoneessa tapaturman voi aiheuttaa paineilmakiinnittimet, katkaisupyörösaha ja vaaka- ja pystykursot. Tapituskone on esitetty kuvassa 29. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: 28

Varo paineilmakiinnitintä asentaessasi työstettävää kappaletta. Kiinnitä kappale tukevasti kiinni. Ota tukeva työasento ja syötä kappaletta rauhallisesti tasaisella nopeudella. Älä vie sormia lähelle pyöriviä teriä. Hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen liikkuviin osiin. KUVA 29. Yksipuoleinen tapituskone 3.7 Sorvaus Sorvaaminen poikkeaa muusta puuntyöstöstä oleellisesti. Siinä leikkuuliike saadaan aikaan kappaletta pyörittämällä ja syöttöterää siirtämällä, kuin muissa työstöissä asia on päinvastoin. Leikkuunopeus voi vaihdella saman työstön aikana suuresti, jos kappaleessa on suuria halkaisijan vaihteluita. 3.7.1 Käsisorvi Käsisorvauksessa työn lopputuloksen laatu riippuu täysin työvälineiden kunnosta ja sorvaajan ammattitaidosta. Käsisorvaustapa soveltuu ainoastaan yksittäistuotantoon. Työtapaturman käsisorvauksessa voi aiheuttaa koneen pyörivät osat, työstettävä kappale irrotessaan käytön aikana koneesta, sekä käytettävä työväline, eli taltta. Käsisorvi on esitetty kuvassa 30. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Pidä sorvaustukea mahdollisimman lähellä työstettävä kappaletta. Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. Varmista ettei koneen lähettyvillä ole ketään. Ota tukeva työasento, estääksesi horjahtamisen. 29

Kiinnitä kappale hyvin kiinni, estääksesi sen irtoaminen käytön aikana. Suojaa silmäsi ja hengitystiet irtoavalta pölyltä. Käytä teräviä työkaluja. Älä jätä konetta käyntiin, jos joudut poistumaan sen luota käytön aikana. 3.7.2 Kopiosorvi KUVA 30. Käsisorvi Kopiosorvi muistuttaa perussorvia siinä, että sorvattava kappale kiinnitetään siihen käsin. Sorvattavan muodon leikkaava terä ottaa mallineesta, joka on kiinnitettynä työstettävän kappaleen kohdalle rungon sivuun. Työtapaturman kopiosorvauksessa voi aiheuttaa koneen pyörivät osat, työstettävä kappale irrotessaan käytön aikana koneesta, sekä koneen terä. Kopiosorvi on esitetty kuvassa 31. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. Varmista ettei koneen lähettyvillä ole ketään. Ota tukeva työasento, estääksesi horjahtamisen. Kiinnitä kappaleet hyvin kiinni, estääksesi niiden irtoaminen käytön aikana. Suojaa silmäsi ja hengitystiet irtoavalta pölyltä. Älä jätä konetta käyntiin, jos joudut poistumaan sen luota käytön aikana. KUVA 31. Kopiosorvi 30

3.8 Reunalistoitus Reunalistoitusta tarvitaan erilaisten levyaihioiden reunojen peittämiseen ja reunojen muotojen viimeistelyyn. Reunalistoituksessa voidaan käyttää ohuita listoja tai reunalistoitusnauhaa. 3.8.1 Reunalistoitusautomaatti Reunalistoituskoneella kiinnitetään listaa tai reunanauhaa yhdelle sivulle kerrallaan. Työstettävän kappaleen syöttö koneelle tapahtuu alapuolisen syöttötelan ja paininrullien avulla. Liimoitusasema toimii sulateliiman avulla, joten sitä lämmitetään sähkövastuksella. Työtapaturman reunalistoitusautomaatissa voi aiheuttaa reunanauhojen leikkurit, kuuma liima ja koneen liikkuvat osat. Reunalistoitusautomaatti on esitetty kuvassa 32.Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen liikkuviin osiin. Varo kosketusta koneen kuumien osien ja liiman kanssa. Varo reunanauhan katkaisulaitetta sekä sivujen ja päiden leikkureita. Pidä suojakansi kiinni työstettäessä. KUVA 32. Reunalistoitusautomaatti. 3.9 Puristus Kestävän liimasauman edellytyksenä on, että kovettumisvaiheessa kappaleiden pinnat ovat riittävän lähellä toisiaan. Puristuspaineen suuruus riippuu lähinnä liimatyypistä, kovettumistavasta ja puulajista. Puristimia on paineilmakäyttöisiä sekä hydraulisia, jälkimmäistä käytetään kun tarvitaan suuria paineita. Erilaisia puristimia käytetään myös kokoonpanoissa. 31

3.9.1 Kolmiopuristin (paineilma) Kolmiopuristin on kolmitasoinen ja se on muodoiltaan kolmion muotoinen. Sitä voidaan pyörittää akselinsa ympäri, jolloin kaikki tasot saadaan käyttöön. Sitä käytetään pääasiassa liimapuulevyjen valmistukseen. Kolmiopuristin on paineilmakäyttöinen. Työtapaturman kolmiopuristimessa voi aiheuttaa paineilmakiinnittimet. Kolmiopuristin on esitetty kuvassa 33. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Älä jätä sormiasi puristimen ja liimattavan liimapuulevyn väliin. Käytä tarvittavia tukia liimauksissa, estääksesi puukappaleiden irtoamisen puristimesta. Tarkista ettei muita henkilöitä ole lähellä puristinta. Säädä puristinpaineet oikein, jos se on säädettävissä. Lukitse puristin paikoilleen, vaihtaessasi puristintasoa. 3.9.2 Hydraulinen puristin KUVA 33. Kolmiopuristin. Hydraulisen puristimen toimintaperiaate on sama kuin paineilmalla toimivan puristimen. Siinä on kuitenkin sylinterissä paineilman sijasta paineenalaista öljyä, jolloin saadaan aikaan suuria voimia. Puristinta käytetään pääasiassa liimapuulevyjen valmistukseen. Hydraulinen puristin on esitetty kuvassa 34. Työtapaturman voi aiheuttaa hydraulisella sylinterillä toimivat kiinnittimet. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Älä jätä sormiasi puristimen ja liimattavan liimapuulevyn väliin. Käytä tarvittavia tukia liimauksissa, estääksesi puukappaleiden kimpoamisen. Tarkista ettei muita henkilöitä ole lähellä puristinta. Säädä sylinteripaineet oikein, puristettavan levykoon mukaan. 32

KUVA 34. Hydraulinen puristin. 3.9.3 Tasopuristin Tasopuristimesta käytetään myös nimitystä yksivälinen puristin. Tasopuristin on tavallisesti avoin kaikilta neljältä sivulta työskentelyn helpottamiseksi. Tasopuristimia käytetään pinnoitettavien levyaihioiden puristukseen. Kone käynnistyy siten, että molemmilla käsillä painetaan käynnistysnapit alas, joten varsinaista vaaraa käsien väliin jäämiselle ei olo, mutta ole varovainen ettei kenenkään toisen kädet ole välissä. Tasopuristin on esitetty kuvassa 35. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Varmista ettei kukaan ole koneen vaara alueella. Säädä puristuspaine oikeaksi. Vapauttaessasi paineet, varmista ettet jätä käsiäsi väliin, tai ettei vaara alueella ole muita henkilöitä tai esineitä. KUVA 35. Tasopuristin. 33

3.9.4 Kasauspuristin Kasauspuristinta käytetään kalusteiden kokoonpanopuristuksissa. Kasauspuristin on paineilmakäyttöinen, missä paineilmapuristimet säädetään käsin kappaleen koon mukaan. Työtapaturman voi aiheuttaa käden tai sormien jääminen paineilmapuristimen väliin. Kasauspuristin on esitetty kuvassa 36. Työtapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Säädä puristimet lähelle, puristettavaa kappaletta. Säädä puristuspaine sopivaksi. Varmista ettei kukaan ole puristimen läheisyydessä, aloittaessasi puristusta. varmista että itse olet turvallisella etäisyydellä puristimesta. KUVA 36. Kasauspuristin. 3.10 Pienkoneet Oman ryhmänsä puuntyöstökoneissa muodostavat käsikäyttöiset pienkoneet joita käytetään varsinaisten puuntyöstökoneiden täydentäjinä etenkin käsityövaltaisessa pienteollisuudessa. 3.10.1 Käsijyrsimet Käsijyrsintä voidaan käyttää yläjyrsimenä käsivaraisesti tai sitä varten rakennettuun kiinnitystelineeseen asennettuna. Usein käsijyrsintä käytetään myös alajyrsimenä, jolloin kone on kiinnitettynä työpöydän alapintaan. Käsijyrsimen avulla voidaan valmistaa myös erilaisia liitoksia. Käsijyrsimissä tapaturmavaaran voi aiheuttaa pyörivä terä, irtoava työstökappaleen osa tai itse koneen tippuminen esim. varpaille. Käyttäessäsi konetta käsivaraisesti, ota siitä tukeva työote. Käsijyrsin on esitetty kuvassa 37. Käsijyrsin työpöytään kiinnitettynä on esitetty kuvassa 38. Työtapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: 34

Haalarien hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru koneen pyörivään osaan. Työskentele rauhallisesti, että ehdit ajattelemaan mitä teet. Älä osoita itseäsi tai muita käyttäessäsi työkalua. Ota tukeva työasento käyttäessäsi konetta. Älä käytä työkalua liian koviin materiaaleihin. Varo päästämästä sähköjohtoa terän lähelle. Työstä vastasyötöllä, niin kappale ei karkaa käsistä. Älä syötä työstettävää kappaletta liian nopeasti. KUVA 37. Käsijyrsin. KUVA 38. Työpöytään kiinnitetty käsijyrsin. 3.10.2 Paineilmanaulaimet Puusepäntuotteissa naulaliitoksia käytetään tyypillisesti kaappien taustalevyjen, laatikoiden pohjien ja listojen kiinnityksessä. Verhoilutyössä naulaimia käytetään paljon. Naulaimia on runsas valikoima. Ne vaihtelevat kooltaan ja käyttötarkoitukseltaan sen mukaan, käytetäänkö niissä nauloja vai hakasia. Paineilmanaulaimissa työtapaturman voi aiheuttaa irtoava naula tai hakanen. Kuvassa 39 on esitetty paineilmanaulain. Tapaturman välttämiseksi pyri noudattamaan seuraavia ohjeita: Paina varmistin työkappaleeseen kiinni ja sen jälkeen laukaisinta (yksittäisten naulojen kiinnitys). Älä osoita itseäsi tai muita käyttäessäsi työkalua. Älä käytä työkalua liian koviin materiaaleihin estääksesi naulan kimpoamisen. Älä käytä työkalua liian lähellä reunaa, estääksesi halkeamisen ja naulan kimpoamisen. KUVA 39. Paineilmanaulain. 35

4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tämä työturvallisuusopas syntyi osana työssäoppimisen työturvallisuusprojektia, projekti kuuluu osana ESR-tavoite 3-ohjelma toimenpidekokonaisuuteen. Työturvallisuusoppaan laati opinnäytetyönään Seinäjoen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelija Hanna Kuusisto. Työturvallisuusopas sisältää tietoa yleisestä työturvallisuudesta, joka käsittää mm. järjestyksen ja siisteyden tuomat työturvallisuusedut, sekä henkilökohtaiset suojaimet. Työturvallisuusoppaassa kerrotaan myös Seinäjoen ammattioppilaitoksen tiloissa olevien puuntyöstökoneiden kone- ja laitekohtaiset työturvallisuusohjeet. Tämän työturvallisuusoppaan tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan opiskelijoiden työturvallisuuden parantamiseksi muokkaavalla asenneparannuksella. Työturvallisuus on kaikille tärkeä asia, kuten on myös sen tietoisuuden välttäminen opiskelijoille. Opiskelijoiden hakeutuessa töihin hyvä työturvallisuustaito on aina kilpailuetu. Työturvallisuus on myös tärkeä osa ammattitaitoa. 36

LÄHTEET Man-Ko Oy käyttöohje KSM-400 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Penope Oy Varonen, U. 2002. Turvallinen työskentely puuntyöstökoneilla. Helsinki: Työturvallisuuskeskus Kallistettavalla terällä varustettupyörösaha HYDRO 2000-3000-3800 käyttö ja huolto. Kaksinopeuksinen, 16 tuuman kuviosaha, käyttöohje. Delta. Auvinen, S., Isomäki, O., Koponen, H., Saimovaara, J., Tiainen, J., Tiainen, J., Tolvanen P. & Opetushallitus.2002. Puusepänteollisuus 3. Helsinki: Edita Oy. Käyttöohje Heian NC PMC - 2513. Japan: Heian Iron Works Ltd. MCD Poratalttakone ohjekäsikirja.1999. Multico. Voutilainen, M., Jussila, A. Kuikka, K., Mononen, M. & Vuorenmaa M. 1999. Puutekniikka 3. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. Woodturning lathes, instruction manual. Record power tools. Senco fastening systems operating instructions. Työterveyslaitos. Päivitetty 17.1.2005. Turvapakki. Henkilönsuojaimet. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 14.4.2005]. Saatavissa: http://www.ttl.fi/internet/suomi/aihesivut/rakennusterveys/turvapakki/henkilönsuojaimet.htm 37

Työväline ALAJYRSIN Laadinta pvm 7.12.2004 Laatija Hanna Kuusisto TS 110 SAC Työturvallisuusohjekortti LIITE 1 Puukappaleiden muotojyrsintä. Ote työkappaleesta tai työntökahvasta lipsahtaa jolloin käsi saattaa osua terään. Säädä terän korkeus niin, että terää näkyy mahdollisimman vähän. Ota tukeva työasento ja syötä kappaletta rauhallisesti tasaisella nopeudella. Pidä kappale tukevasti pöytää tai vastetta vasten. Pientä kappaletta työstettäessä, käytä työntökahvaa. Hihat ja muut ulokkeet pidettävä kiinni, ettei käyttäjä takerru pyörivään terään. Huomioi terän maksiminopeus. Käytä mahdollisuuksien mukaan syöttölaitetta. Asiamukainen työvaatetus ja kuulonsuojaimet kuulosuojaimet. Varonen, U. 2002. Turvallinen työskentely puuntyöstökoneilla. Helsinki: Työturvallisuuskeskus Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Helsinki: Työturvallisuuskeskus 38

LIITE 2 Työturvallisuusohjekortti Työväline CNC OHJATTU TYÖSTÖKESKUS Laadinta pvm 7.12.2004 Laatija Hanna Kuusisto MASTERWOOD Puukappaleiden poraus ja jyrsintä. Käyttäjän ollessa työstökeskuksen sisällä työstön ollessa käynnissä saattaa käyttäjälle aiheutua vakavia vammoja teristä ja muista koneen liikkuvista osista. Käyttäjän jääminen ovien väliin. Ennen työstön aloittamista varmista että työkappale on hyvin paikoillaan. Varo avautuvia ja kiinni meneviä ovia. Käytä sopivia työstö- ja lähestymisnopeuksia. Älä ylitä terälle määriteltyä maksimipyörimisnopeutta. Älä mene työstökeskuksen sisälle, työstön ollessa käynnissä. Työkappaleet saa vaihtaa vasta, kun kone on täysin pysähtynyt. Älä jätä konetta käyntiin tai käyntivalmiuteen, jos joudut poistumaan siltä kesken työn Asianmukainen työvaatetus ja kuulonsuojaimet kuulosuojaimet. Käyttöohje Heian NC PMC - 2513. Japan: Heian Iron Works Ltd. Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Helsinki: Työturvallisuuskeskus 39

Työväline CNC-TYÖSTÖKESKUS Laadinta pvm 15.09.2004 Laatija Hanna Kuusisto WADKIN CC100 Työturvallisuusohjekortti LIITE 3 Puukappaleiden poraus ja jyrsintä. Käyttäjän ollessa liian lähellä konetta työstön ollessa käynnissä saattaa käyttäjälle aiheutua vakavia vammoja teristä ja muista koneen liikkuvista osista Ennen työstön aloittamista varmista että työkappale on hyvin paikoillaan. Siirry koneen liikkuvuus alueen ulkopuolelle, työstön ajaksi. Varmista ettei koneen läheisyydessä ole ketään, joka voisi joutua koneen liikealueelle. Käytä sopivia työstö- ja lähestymisnopeuksia. älä ylitä terälle määriteltyä maksimipyörimisnopeutta. Työkappaleet saa vaihtaa vasta, kun kone on täysin pysähtynyt. Älä jätä konetta käyntiin tai käyntivalmiuteen, jos joudut poistumaan siltä kesken työn. Asianmukainen työvaatetus ja kuulonsuojaimet kuulosuojaimet. Käyttöohje Heian NC PMC - 2513. Japan: Heian Iron Works Ltd. Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Helsinki: Työturvallisuuskeskus 40